Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste
|
|
- Tuomas Leppänen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anne M. Remes SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA Persoonallisuus muuttuu, toimintakyky heikkenee Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste Frontotemporaalinen degeneraatio on Alzheimerin taudin jälkeen työikäisten toiseksi yleisin aivojen pinnallisia osia vaurioittava ja dementiaan johtava sairaus. Sen ensioireina ovat persoonan muuntuminen, kielelliset ongelmat ja toiminnanohjauksen häiriöt. Alkuvaiheen oireista puuttuu Alzheimerin taudille tunnusomainen muistihäiriö, mikä vaikeuttaa taudin tunnistamista. Oireisto etenee Alzheimerin tautia nopeammin. Jopa %:lla sairaus on suvuittainen. Taudin luonteesta ja oireista tiedottaminen potilaan omaisille on tärkeää omaisten jaksamisen ja kotihoidon kannalta. Frontotemporaalisen degeneraation lääkehoito kohdentuu käytösoireiden hoitoon. Neuropatologinen ja geneettinen tutkimus on tuonut selkeyttä tämän oirekuvaltaan monimuotoisen taudin ymmärtämiseksi. Sairauteen liittyvän neuro patologian ja genetiikan tuntemus auttaa kehittämään uusia työkaluja kliiniseen diagnostiikkaan ja luo edellytyksiä lääkehoitojen kehittämiselle. Frontotemporaalista degeneraatiota (frontotemporal lobar degeneration, FTLD) tulisi osata epäillä työikäisellä henkilöllä, jolla alkaa esiintyä neuropsykiatrisia oireita ja persoonallisuuden muutoksia, etenkin silloin, kun toimintakyky ja elämänhallinta alkavat näistä syistä heikentyä. Etenevää muistisairautta tulisi epäillä, vaikka ei todettaisi Alzheimerin taudille tyypillistä muistihäiriötä ja potilas suoriutuisi Mini Mental State Examination -testistä (MMSE) sairauden alkuvaiheessa hyvin. Potilas tulisi tällöin lähettää tarkempiin tutkimuksiin anamneesin ja oirekuvan perusteella. Diagnoosivaiheessa FTLD-potilaiden oireet ovat jatkuneet usein jo vuosia ja elämä voi olla kaoottista. Poikkeavan oirekuvan vuoksi diagnostiikka kuuluu erikoissairaanhoitoon ja vaatii neuropsykologista tutkimusta sekä aivojen kuvantamista. Kliiniset oirekuvat Vuonna 1998 julkaistun konsensuslausuman (Neary ym.) mukaan FTLD jaetaan kliinisesti kolmeen eri oirekuvaan: frontotemporaaliseen dementiaan (FTD), semanttiseen dementiaan ja etenevään sujumattomaan afasiaan. Eri alatyyppien tunnusomaiset piirteet on esitetty taulukossa. Frontotemporaalinen dementia on alatyypeistä yleisin; sen osuus kaikista FTLD-tapauksista on yli puolet ( Johnson ym. 2005). Oireyhtymälle ovat tyypillisiä persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset. Potilaiden käytös muuttuu impulsiiviseksi ja joustamattomaksi, ja heillä esiintyy usein myös estottomuutta ja tahdittomuutta. Seksuaalispainotteiset puheet sekä aiemmasta poikkeava kiroilu ovat tyypillisiä ilmentymiä (Rinne 2007). Toiminnanohjauksen ongelmia ilmaantuu yleensä sairauden varhaisessa vaiheessa, mutta laajempi muistihäiriöt ja dementiatasoiseksi luokiteltava oirekuva tulee mukaan taudin kuvaan vasta myöhemmin. Semanttisessa dementiassa kyky tunnistaa ja nimetä asioita, esineitä ja ihmisiä heikkenee. Puheentuotto säilyy yleensä normaalina, mutta sanojen merkitykset hämärtyvät. Tästä syystä potilaat puhuvat usein runsaasti ja su 2189 Duodecim 2010;126:
2 SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA Taulukko. Frontotemporaalisten degeneraatioiden piirteitä. Frontotemporaalinen dementia Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Sosiaalisen käyttäytymisen varhainen muutos Tunne-elämän muutokset Sairaudentunnon varhainen heikentyminen Semanttinen dementia Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Kielelliset häiriöt Etenevä, sujuva, sisällöltään tyhjä puhe Sanojen merkitysten katoaminen Merkitykselliset sanavääristymät Havaintohäiriöt Tuttujen kasvojen tunnistamisen häiriö Esineiden tunnistamisen häiriö Kyky arvioida kuvioiden samankaltaisuutta ja kopioida niitä on säilynyt Kyky toistaa yksittäisiä sanoja on säilynyt Kyky lukea ääneen ja kirjoittaa sanoja sanelusta on säilynyt Etenevä sujumaton afasia Sujumaton puheentuotto ja ainakin yksi seuraavista: Kieliopin rakenteiden köyhtyminen (agrammatismi) Äänteelliset sanavääristymät Nimeämisvaikeudet 2190 juvasti, mutta puheen sisältö on tyhjää (Neary ym. 2005). Tämä oirekuva esiintyy noin neljäsosalla otsalohkodegeneraatiota sairastavista ( Johnson ym. 2005). Etenevä sujumaton afasia on oirekuvista harvinaisin. Hallitsevana oireena on siinä puheentuoton häiriintyminen ( Johnson ym. 2005). Puheesta tulee työlästä ja siinä on paljon kieliopillisia ja fonologisia virheitä. Potilailla esiintyy lisäksi ongelmia myös muilla kielellisillä alueilla, kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Sairauden vaikeassa vaiheessa osasta potilaista tulee täysin puhumattomia. Puheen ymmärtämisessä ei ole merkittäviä vaikeuksia. Kaikkiin alatyyppeihin mutta ennen kaikkea FTD:hen voi taudin myöhäisvaiheessa liittyä fyysisiä oireita, kuten ekstrapyramidaalisia oireita (jäykkyyttä, vapinaa, akinesiaa) sekä primitiiviheijasteita ja pidätyskyvyttömyyttä. Tutkimusten mukaan %:lla frontotemporaalista degeneraatiota sairastavista on oirekuvassa mukana myös motoneuronitauti. Yli kolmasosalla sairaus on suvuittaista (Neary ym. 2005). Diagnostiikka Viime vuosina muistisairauksien tunnistamiseen ja varhaiseen diagnostiikkaan on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Tämä onkin toteutunut etenkin Alzheimerin taudin varhaisen amnestisen muistihäiriön tunnistamisen ja taudin varhaisen diagnostiikan osalta. Alzheimerin taudin tunnistamista helpottavat taudin yleisyys ja muistihäiriöpainotteinen oirekuva. FTLD:tä sairastavilla alkuoireista puuttuu muistisairauksiin tyypillisesti liitetty muistihäiriö, ja usein potilaat suoriutuvat MMSE-testistä sairauden alkuvaiheessa hyvin. Tämä vaikeuttaa taudin tunnistamista yleislääkärin vastaanotolla. Diagnostista haastetta lisää se, että frontotemporaalisten degeneraatioiden oirekuvan vaihtelevuus on laajaa ja oirekuva voi vaihdella saman suvun sisällä. Jopa erikoislääkärit diagnosoivat FTLD:n epätyypilliseksi Alzheimerin taudiksi (Ikeda ym. 2004). Diagnoosiin päästään varsin myöhään, keskimäärin neljän vuoden kuluttua oireiden alusta (Roberson ym. 2005). Frontotemporaalisten degeneraatioiden diag nostiikka perustuu oirekuvaan, neuropsykologiseen tutkimukseen ja aivojen kuvantamistutkimuksiin. Neuropsykologisesti tyypillisiä löydöksiä ovat toiminnanohjauksen häiriöt ja kielelliset ongelmat. Aivojen magneettikuvassa voidaan nähdä aivojen frontaalitai temporaalialueiden tai molempien atrofiaa. Aivojen poikkeavat kuvantamislöydökset kuitenkin usein puuttuvat tai ovat hyvin vähäisiä sairauden alkuvaiheessa. Hyvin lievän atrofian arvioiminen on radiologille haaste, ja toisaalta aivojen normaali kuvantamislöydös ei sulje pois FTLD:tä (Suarez ym. 2009). Aivojen isotooppikuvaukset ja positroniemissiotomografia paljastavat usein otsalohkodegeneraatiolle tyypillisen metaboliavajeen (Rinne 2007). Sairaudelle spesifisiä selkäydinnesteen merkkiaineita ei ole vielä käytössä. Selkäydinnestenäytteen merkkiaineista beeta-amyloidi 42:n, tau-proteiinin ja fosforyloituneen tau-proteiinin määrityksiä käytetään lähinnä Alzheimerin taudin erotusdiagnostiikassa (Remes ym. 2009, Blennow ym. 2010). Sairauden epätavallisten oireiden vuoksi FTLD:n diagnostiikan tulisi kuulua erikoissairaanhoitoon. A. M. Remes
3 FTLD:n alaryhmien diagnostiset kriteerit on kehitetty Lundin ja Manchesterin asiantuntijaryhmän konsensuslausuman mukaan (Neary ym. 1998). Näiden kriteerien käyttö kliinisessä diagnostiikassa ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska kriteereissä ei oteta kantaa siihen, kuinka monen niistä tulee täyttyä diagnoosin tekemiseksi tai mikä on yksittäisten oireiden suhteellinen merkitys. Osalla potilaista oirekuva on sekoitus eri alatyyppejä, ja perinnöllisyyttä tutkittaessa on havaittu, että samoissakin perheissä esiintyy eri alatyyppejä (Neary ym. 2005). Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että osalla neuropatologisesti varmistetuistakaan FTLD-potilaista kaikki kliiniset diagnostiset kriteerit eivät ole täyttyneet ja oireyhtymä voi siten olla alidiagnosoitu (Piquet ym. 2009). Alatyyppien esiintyvyys eri erikoissairaanhoidon yksiköissä vaihtelee. Tämän vaihtelun on oletettu johtuvan siitä, että kielellisistä ongelmista kärsivät ohjautuvat ensisijaisesti neurologisiin tutkimuksiin, kun taas käytösoireisten potilaiden tutkimukset ja hoito aloitetaan usein alkuun psykiatrisissa yksiköissä ( Johnson ym. 2005). Neuropatologia Oireyhtymän luokittelu on selkiytynyt etenkin neuropatologian ja geneettisten syiden tuntemuksen myötä. Makroskooppisesti FTLD:ssä todetaan yleensä aivojen otsa- ja ohimolohkojen atrofiaa: aivopoimut ovat kaventuneet ja poimujen väliset uurteet laajentuneet. Atrofian paikantuminen riippuu kliinisestä oirekuvasta. FTD:ssä atrofiaa esiintyy sekä prefrontaali- että temporaalialueella. Etenevässä sujumattomassa afasiassa atrofia painottuu vasemmalle frontotemporaalialueelle Sylviuksen uurteen seutuun. Semanttisessa dementiassa atrofia on huomattavinta ohimolohkojen keskimmäisen ja alimmaisen aivopoimun alueella (Cairns ym. 2007). Histologisissa tutkimuksissa on havaittu aivojen kuorikerroksen ja valkean aineen glioo sia sekä spongiformista eli sienimäistä, rakkulaista muutosta (mikrovakuolisaatiota) sekä mahdollisesti turvonneita soluja ja solunsisäisiä kappaleita (Pickin kappaleita). Tarkempi neuropatologinen luokittelu perustuu immuno histokemiallisiin värjäyksiin (Mackenzie ym. 2010). Immunohistokemiallisissa tutkimuksissa on erotettu viisi pääasiallista alatyyppiä. Vajaalla puolella potilaista todetaan tau-positiivisia solunsisäisiä muutoksia, joko neurofibrillikimppuja tai Pickin kappaleita (FTLD-tau). Nämä kaksi muotoa kuuluvat tauopatioihin. Tau-positiivisia solunsisäisiä kappaleita esiintyy myös useissa muissa neurodegeneratiivisissa taudeissa, kuten Alzheimerin taudissa, kortikobasaalisessa degeneraatiossa ja etenevässä supranukleaarisessa pareesissa. Yhteisestä neuropatologiasta huolimatta näitä tautitiloja ei lueta frontotemporaalisten degeneraatioiden ryhmään. Yli puolella potilaista ei kuitenkaan todeta tau-proteiinin muutoksia. Useimmissa näistä tau-negatiivisista tapauksista havaitaan ubikitiinilla värjäytyviä solunsisäisiä kappaleita ja dystrofisia neuriitteja, ja tätä neuropatologista tyyppiä kutsutaankin tau-negatiiviseksi ubikitiinipositiiviseksi muodoksi. Immunohistokemialliset värjäykset ovat osoittaneet, että suurimmassa osassa tapauksista ubikitiinilla värjäytyvät solunsisäiset kappaleet sisältävät TAR-DNA:han sitoutuvaa 43 kda:n kokoista proteiinia (TDP-43). Tätä neuropatologista alatyyppiä kutsutaan FTLD-TDP:ksi. Pienellä joukolla (10 15 %:lla) potilaista ei todeta taueikä TDP-43-positiivisuutta. Viimeaikaisten immunohistokemiallisten tutkimusten perusteella luokittelu on ulotettu myös näihin harvinaisempiin alatyyppeihin (Mackenzie ym. 2010). Oirekuvan perusteella ei voida suoraan ennustaa neuropatologista alatyyppiä, sillä kussakin FTLD-syndroomassa saattaa esiintyä edellä kuvattuja histologisia alatyyppejä. Genetiikka Tutkimusten mukaan noin %:lla potilaista FTLD on suvuittaista, ja suurimmassa osassa näistä tapauksista tauti näyttää periytyvän autosomissa vallitsevasti (Ratnavalli ym. 2002, Rosso ym. 2003, Ikeda ym. 2004, Rohrer ym. 2009). Käytösoireisiin painottuva alatyyppi frontotemporaalinen dementia periytyy useammin kuin kielelliset muodot 2191 Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste
4 SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA 2192 YDINASIAT 88Frontotemporaaliset degeneraatiot ovat merkittävä työikäisillä esiintyvä dementiaoireisiin johtava sairausryhmä. 88Oireet ilmenevät käytösoireina, persoonallisuuden muuntumisena ja kielellisinä vaikeuksina. 88Tautiprosessiin vaikuttavia lääkehoitoja ei ole ja hoito perustuu käytösoireiden hoitoon. 8 8 Viime vuosina oireyhtymän luokittelu on selkiytynyt etenkin neuropatologian ja geneettisten syiden tuntemuksen myötä. (Rohrer ym. 2009). Oireyhtymän taustalta on löydetty useita geeniassosiaatioita. Tähän mennessä mutaatioita on löydetty viidestä geenistä. Ensimmäiset mutaatiot todettiin 1990-luvun lopussa tau-proteiinia koodaavassa geenissä (microtubule-associated protein tau, MAPT) kromosomissa 17 (Hutton ym. 1998). MAPT-geenin mutaatioita tunnetaan yli 40 ( Niiden esiintyvyyttä on tutkittu eri väestöissä ja potilaskohorteissa, ja ne selittävät % suvuittaisista FTLD-tapauksista (Poorkaj ym. 2001, Rosso ym. 2003). Lisäksi MATP-geenin polymorfioista muodostuva haplotyyppi H1 on yhdistetty tau-proteiinin poikkeavaan toimintaan ja tauopatioihin. Tutkimustulokset MAPT-haplotyyppien ja FTLD:n yhteyksistä ovat olleet ristiriitaisia. Joissakin aiemmissa tutkimuksissa on todettu heikko yhteys H1- haplotyypin ja FTLD:n välillä (Verpillat ym. 2002), kun taas viimeisimmissä tutkimuksissa H2-haplotyyppi on näyttänyt liittyvän FTLD:hen (Ghidoni ym. 2006, Kaivorinne ym. 2008). Vuonna 2006 tau-negatiivisista ubikitiinipositiivisista FTLD-suvuista löydettiin ensimmäiset progranuliinia (PGRN) koodaavan geenin mutaatiot, joiden oli aiemmin todettu kytkeytyvän kromosomiin 17 MAPT-geenin läheisyyteen (Baker ym. 2006, Cruts ym. 2006). Nykyään tunnetaan yli 60 erilaista patogeenista PGRN-geenin mutaatiota, ja ne kattavat suurimman osan FTLD:hen liittyvistä mutaatioista ( FTDMutations). MAPT- ja PGRN-geenin mutaatioita on löydetty eniten keskieurooppalaisesta väes töstä, ja niiden taajuus on vähäinen mm. Italiassa (Borroni ym. 2008, Pickering- Brown ym. 2008). Tämä löydös ja geneettiset tutkimukset puoltavat osin ns. perustajavaikutuksen liittymistä mutaatioiden vaihtelevaan esiintyvyyteen (Pickering-Brown ym. 2008). Selvästi harvinaisempia ovat mutaatiot kromatiinia modifioivassa CHMB2P-geenissä, valosiinia koodaavassa geenissä (VCP) sekä TDP-43:a koodaavassa geenissä (Watts ym. 2004, Skibinski ym. 2005, Benajiba ym. 2009). VCP-mutaatiohin liittyy taudinkuva, jossa potilailla on FTLD:n lisäksi usein inkluusiokappalemyosiitti ja Pagetin tauti (Watts ym. 2004). Yksittäisiä mutaatioita TDP-43:a koodaavassa TARDBP-geenissä on löydetty potilailta, joilla on motoneuronitauti ja osalla lisäksi FTLD (Benajiba ym. 2009). Hoito Frontotemporaalisiin degeneraatioihin ei ole hoitoja, jotka vaikuttaisivat aivojen neuropatologisiin muutoksiin tai hidastaisivat sairauden etenemistä. Asetyylikoliiniesteraasin estäjillä (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini) ja glutamaattivälitteisesti vaikuttavalla memantiinilla on todettu olevan vaikutusta Alzheimerin taudista johtuviin kognitiivisiin oireisiin, toimintakykyyn ja käytösoireisiin (Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito -suositus 2010). Näitä lääkkeitä on tutkittu myös FTLD-potilailla, mutta nämä tutkimukset ovat olleet avoimia ja potilasmäärät hyvin pieniä. Tämäntyyppisen sairauden etenemisen seuraamiseen ei ole ollut hyviä mittareita, joten tutkimusnäyttö näiden lääkkeiden hyödystä FTLD-potilaille on niukkaa ja ristiriitaista (Moretti ym. 2004, Diehl- Schmid ym. 2008, Kertesz ym. 2008). Muutamilla potilailla on todettu käytösoireiden lievittymistä sekä memantiini- että kolinergisen lääkityksen aikana (Moretti ym. 2004, Swanberg 2007, Boxer ym. 2009). On kuitenkin A. M. Remes
5 hyvä tietää, että kolinergiset lääkkeet voivat myös pahentaa FTLD:hen liittyviä käytösoireita (Mendez ym. 2007). Näiden lääkkeiden käyttöön FTLD-potilailla ei ole liittynyt merkittäviä haittavaikutuksia, ja haittavaikutukset ovat olleet samanlaisia kuin Alzheimerpotilailla (Moretti ym. 2004, Diehl-Schmid ym. 2008, Boxer ym. 2009). Vaikka tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta puuttuu, niitä käytetään myös FTLD:n hoidossa (Hu ym. 2010). Lääkityksiä on puolustettu sillä, että FTLD:n erottaminen kliinisin perustein vaikeita käytösoireita aiheuttavasta Alzheimerin taudista on joskus mahdotonta ja osa potilaista näyttää hyötyvän Alzheimerin tautiin kohdistetusta lääkehoidosta. Lääkityksen hyödyt ja haitat tulisi punnita yksilöllisesti. FTLD-potilaan hoito on pitkälti oireenmukaista. Käytösoireisiin puututaan silloin, kun niistä on merkittävää haittaa tai ne heikentävät toimintakykyä ja aiheuttavat omaisten uupumista. Käytösoireiden hoito riippuu niiden luonteesta ja mukailee muistihäiriöpotilaan käytösoireiden yleisesti hyväksyttyjä hoitoja. Apatia on yksi yleisimmistä FTLD:hen liittyvistä käytösoireista. Se haittaa yleensä enemmän omaishoitajaa kuin potilasta it seään. Mah dollisuudet apatian hoitoon lääkkeillä ovat vähäiset. Asetyylikoliiniesteraasin estäjillä saattaa olla apatiaa lievittävää vaikutusta. Depression erottaminen apatiasta voi olla vaikeaa. FTLD-potilaan depression hoitoon suositellaan SSRI-lääkkeitä, ja niistä voi olla hyötyä myös agitaatiossa (Freedman 2007). Psykoosioireisiin käytetään tarvittaessa atyyppisiä neurolepteja. Lääkityksen tarve tulee arvioida säännöllisesti (Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä 2001). Koska FTLD:n oireet persoonallisuuden muuntuminen ja toimintakyvyn heikkeneminen ilman selvää muistihäiriötä poikkeavat dementian tyypillisistä oireista, ne hämmentävät omaisia ja hoitohenkilökuntaa. Oikea diagnoosi ja omaisten ja hoitohenkilökunnan informoiminen sairauden luonteesta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Perheelle tulisi antaa paras mahdollinen tuki. Usein joudutaan ottamaan kantaa myös potilaan työkykyyn ja juridisiin asioihin, kuten ajokykyyn ja edunvalvontaan. FTLD:n esiintyvyys Suomessa Pohjois-Suomen alueella Oulun yliopiston neurologian klinikassa käynnissä olevassa muistisairauksien tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu FTLD:hen. Tutkimusaineistoon kuuluu noin 60 OYS:n neurologian muistipoliklinikassa vuosina diagnosoitua FTLD-potilasta. Aineistossa on tutkittu MAPT-, PGRN- ja CHMB2P-mutaatioiden esiintyvyyttä sekä MAPT-haplotyyppien ja mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) haplotyyppien merkitystä näiden sairauksien synnyssä. Miesten ja naisten osuudet ovat aineistossa yhtä suuria. Potilaiden ikä oireiden alkaessa on ollut keskimäärin 59 vuotta (vaihteluväli v). FTD:n osuus koko aineistosta on noin puolet. Positiivinen sukuhistoria on tullut esille noin kolmasosalla potilaista. Potilaista 11 %:lla oirekuvaan liittyy motoneuronitauti. Tutkimus on osoittanut, että muualla maailmassa FTLD:hen varsin yleisesti liittyvät mutaatiot ovat Suomessa harvinaisia. Kohortissa ei ole todettu yhtään patogeenista MAPT-, PGRN- tai CHMB2P-geenin mutaatiota (Kaivorinne ym ja 2010, Krüger ym. 2009). Suomesta on kuitenkin aiemmin kuvattu yksi FTLD-suku, jossa sairauden syyksi on todettu MAPT-mutaatio (Skoglund ym. 2008). Samansuuntaisia havaintoja mutaatioiden harvinaisuudesta on raportoitu myös Ruotsista, Baltian maista ja Italiasta (Ingelson ym Zekanowski ym. 2003, Borroni ym. 2008). MAPT-geenin osalta on kuitenkin todettu, että H2-haplotyyppiä esiintyy merkitsevästi enemmän FTLD-potilailla kuin verrokeilla (Kaivorinne ym. 2008). mtdna:n haplotyypeistä IWX-ryhmän osuus oli Krügerin ym. (2010) aineistossa korostunut FTLD-potilailla verrokkeihin ja Alzheimer-potilaisiin nähden. Suomen asutushistorian ja geneettisten tutkimusten perusteella suomalaiset ovat hyvä tutkimuskohde perinnöllisten sairauksien osalta. Aineistomme FTLD-tapauksista noin 30 %:ssa tautia esiintyy useissa sukupolvissa tai sisaruksilla. Koska tunnetuista FTLD:tä aiheuttavista geeneistä ei kuitenkaan ole löydetty mutaatioita, suomalaisesta aineistosta 2193 Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste
6 SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA lienee löydettävissä vielä tuntemattomia tähän sairauteen liittyviä geneettisiä syitä. Tutkimuksen heikkoutena on kohortin vainajille tehtyjen neuropatologisten tutkimusten vähäinen määrä. Jotta dementian oirekuvasta kärsineiden vainajien aivosairausdiagnoosi saataisiin varmistettua, tulisi neuropatologisten tutkimusten määrää lisätä. Diagnoosin neuro patologinen varmistus antaa lähiomaisille merkittävää tietoa dementiaan menehtyneen sairaudesta ja on tärkeää myös dementiasairauksien tutkimuksen kannalta. Lopuksi Frontotemporaalinen degeneraatio on yksi tärkeimmistä työikäisten dementiaan johtavista sairauksista. Oireisto painottuu pitkälti käytösoireisiin, joita potilas itse ei tiedosta. Koska oi rekuvasta puuttuu alkuvaiheessa dementiasairauksille tyypillinen muistihäiriö, voi sairauden tunnistaminen ja diagnostiikka olla ongelmallista. Potilaan käyttäytyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa huolta työyhteisössä, ja sairauden edetessä omaisten taakka on merkittävä. Tautiprosessiin vaikuttavia lääkehoitoja ei ole vielä kehitetty. Kuten muidenkin neurodegeneratiivisten sairauksien osalta tieto tautiprosessiin vaikuttavista perintö- ja muista tekijöistä avaa mahdollisuuksia lääkehoitojen kehitykselle. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisikin kohdistua sairauden etiologisten tekijöiden ja tautiprosessin selvittämiseen. Anne M. Remes, LT, dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, neurologian klinikka ja OYS, kliinisen tutkimuksen keskus PL 5000, Oulun yliopisto Summary Frontotemporal lobar degeneration: a diagnostic challenge Frontotemporal lobar degeneration (FTLD) is a common cause of dementia in population of under 65 years old. FTLD manifests clinically with progressive behavioural problems and personality changes and/or language impairment. There are no disease-modifying treatments for FTLD. Symptomatic treatments such as selective serotonin reuptake inhibitors and atypical antipsychotic agents are frequently used to manage behavioural symptoms. Immunohistochemical findings have clarified neuropathological classification of the disease. Family history of dementia is positive in approximately 30 50% of FTLD cases. Mutations in five different genes are known to cause FTLD, but these mutations seem to be rare in the Finnish population. Sidonnaisuudet ANNE M. REMES: Toiminut luennoitsijana lääketehtaiden järjestämissä tilaisuuksissa (Bayer, Boehringer-Ingelheim, Serono Nordic). Toiminut asiantuntijana ja/tai koulutusten suunnittelussa (Biogen Idec, Lundbeck, Serono Nordic). Osallistunut ulkomaan kongressimatkalle lääketehtaiden rahoittamana (Bayer) A. M. Remes
7 Kirjallisuutta Baker M, Mackenzie IR, Pickering-Brown SM, ym. Mutations in progranulin cause tau-negative frontotemporal dementia linked to chromosome 17. Nature 2006; 442: Benajiba L, Le Ber I, Camuzat A, ym. TARDBP mutations in motoneuron disease with frontotemporal lobar degeneration. Ann Neurol 2009;65: Blennow K, Hampel H, Weiner M, Zetterberg H. Cerebrospinal fluid and plasma biomarkers in Alzheimer disease. Nat Rev Neurol 2010;6: Borroni B, Archetti S, Alberici A, ym. Progranulin genetic variations in frontotemporal lobar degeneration: evidence for low mutation frequency in an Italian clinical series. Neurogenetics 2008;9: Boxer AL, Lipton AM, Womack K, ym. An open-laber study of memantine treatment in 3 subtypes of frontotemporal lobar degeneration. Alzheimer Dis Assoc Disord 2009;23: Cairns NJ, Bigio EH, Mackenzie IRA, ym. Neuropathologic diagnostic and nosologic criteria for frontotemporal lobar degeneration: consensus of the consortium for frontotempral lobar degeneration. Acta Neuropathol 2007;114:5 22. Cruts M, Gijselinck I, van der Zee J, ym. Null mutations in progranulin cause ubiquitin-positive frontotemporal dementia linked to chromosome 17q21. Nature 2006;442: Diehl-Schmid J, Förstl H, Perneczky R, Pohl C, Kurz A. A 6-month, open-label study of memantine in patients with frontotemporal dementia. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23: Freedman M. Frontotemporal dementia: recommendations for therapeutic studies, designs and approaches. Can J Neurol Sci 2007;34 suppl 1:S Ghidoni R, Signorini S, Barbiero L, ym. The H2 MAPT haplotype is associated with familial frontotemporal dementia. Neurobiol Dis 2006;22: Hu B, Ross L, Neuhaus J, ym. Off-label medication use in frontotemporal dementia. An J Alzheimer s Disease and Other Dementias 2010;25: Hutton M, Lendon CL, Rizzu P, ym. Association of missense and 5 -splice-site mutations in tau with the inherited dementia FTDP-17. Nature 1998;393: Ikeda M, Ishikawa T, Tanabe H. Epidemiology of frontotemporal lobar degeneration. Dement Geriatr Cogn Disord 2004;17: Ingelson M, Fabre SF, Lilius L, ym. Increased risk for frontotemporal dementia through interaction between tau polymorphisms and apolipoprotein E epsilon4. Neuroreport 2001;12: Johnson JK, Diehl J, Mendez MF, ym. Frontotemporal lobar degeneration: demographic characteristics of 353 patients. Arch Neurol 2005;62: Kaivorinne AL, Krüger J, Kuivaniemi K, ym. Role of MAPT mutations and haplotype in frontotemporal lobar degeneration in Northern Finland. BMC Neurol 2008;8:48. Kaivorinne A-L, Krüger J, Udd B, Majamaa K, Remes AM. Mutations in CHMP2B are not a cause of frontotemporal lobar degeneration in Finnish patients. Eur J Neurol, 2010 Apr 20 (epub ahead of print). Kertesz A, Morlog D, Light M, ym. Galantamine in frontotemporal dementia and primary progressive aphasia. Dement Geriatr Disord 2008;25: Krüger J, Kaivorinne AL, Udd B, Majamaa K, Remes AM. Low prevalence of progranulin mutations in Finnish patients with frontotemporal lobar degeneration. Eur J Neur 2009;16: Krüger J, Hinttala R, Majamaa K, Remes AM. Mitochondrial DNA haplogroups in early-onset Alzheimer s disease and frontotemporal lobar degeneration. Mol Neurodegener 2010;5:8. Mackenzie IR, Neumann M, Bigio EH, ym. Nomenclature and nosology for neuropathologic subtypes of frontotemporal lobar degeneration: an update. Acta Neuropathol 2010;119:1 4. Mendez MF, Shapira JS, McMurtray A, Licht E. Preliminary findings: behavioral worsening on donepezil in patients with frontotemporal dementia. An J Geriatr Psychiatry 2007;15:84 7. Moretti R, Torre P, Antonello RM, Cattaruzza T, Cazzato G, Bava A. Rivastigmine in frontotemporal dementia: an open label study. Drugs Aging 2004;21: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Neary D, Snowden JS, Gustafson L, ym. Frontotemporal lobar degeneration: a consensus on clinical diagnostic criteria. Neuro logy 1998;51: Neary D, Snowden JS, Mann D. Frontotemporal dementia. Lancet Neurol 2005;4: Piquet O, Hornberger M, Shelley BP, Kipps CM, Hodges JR. Sensitivity of current criteria for the diagnosis of behavioral variant frontotemporal dementia. Neurology 2009;72: Pickering-Brown SM, Rollinson S, Du Plessis D, ym. Frequency and clinical charac teristics of progranulin mutation carriers in the Manchester frontotemporal lobar degeneration cohort: comparison with patients with MAPT and no known mutations. Brain 2008;131: Poorkaj P, Grossman M, Steinbart E, ym. Frequency of tau gene mutations in familial and sporadic cases of non-alzheimer dementia. Archives of Neurology 2001;58: Ratnavalli E, Brayne C, Dawson K, Hodges JR. The prevalence of frontotemporal dementia. Neurology 2002;58: Remes AM, Leikola M, Majamaa K, ym. Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa. Duodecim 2009;125: Rinne J. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H. toim. Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Roberson ED, Hesse JH, Rose KD. ym. Frontotemporal dementia progresses to death faster than Alzheimer disease. Neurology 2005;65: Rohrer JD, Guerreiro R, Vandrovcova J, ym. The heritability and genetics of frontotemporal lobar degeneration. Neurology 2009;73: Rosso SM, Donker Kaat L, Baks D, ym. Frontotemporal dementia in The Netherlands: patient characteristics and prevalence estimates from a population-based study. Brain 2003;126: Skoglund L, Viitanen M, Kalimo H, ym. The tau S305S mutation causes frontotemporal dementia with parkinsonism. Eur J Neuro logy 2008;15: Skibinski G, Parkinson NJ, Brown JM, ym. Mutations in the endosomal ESCRTIII-complex subunit CHMP2B in frontotemporal dementia. Nature 2005;37: Suarez J, Tartaglia MC, Erbetta A, Neuhaus J, Laluz V, Miller BL. Characterizing radiology reports in patients with frontotemporal dementia. Neurology 2009; 73: Suomen muistitutkimusyksiköiden asian tuntijaryhmä. Dementiaan liittyvien käytösoireiden lääkehoito. Suom Lääkäril 2001;3: Swanberg MM. Memantine for behavioral disturbances in frontotemporal dementia: a case series. Alzheimer Dis Assoc Disord 2007;21: Verpillat P, Camuzat A, Hannequin D, ym. Association between the extended tau haplotype and frontotemporal dementia. Arch Neurol 2002;59: Watts GD, Wymer J, Kovach MJ, ym. Inclusion body myopathy associated with Paget disease of bone and frontotemporal dementia is caused by mutant valosin-containing protein. Nat Genet 2004;36: Zekanowski C, Pepłońska B, Styczyńska M, Gustaw K, Kužnicki J, Barcikowska M. Mutation screening of the MAPT and STH genes in Polish patients with clinically diagnosed frontotemporal dementia. Dement Geriatr Cogn Disord 2003;16: Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotMuistisairauksien diagnosointi
Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa
LisätiedotAlzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa
Anne Remes, Mika Leikola, Kari Majamaa, Matti Nikkanen, Lotta-Iiris Ruokonen, Minna Rusanen, Tero Tapiola, Pauli Ylikotila, Anna-Maija Vallittu ja Tuula Pirttilä ALKUPERÄISTUTKIMUS Alzheimerin taudin merkkitekijöiden
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMODIFIOIDUN FRONTAL BEHAVIORAL INVENTORY - KYSELYLOMAKKEEN ENNUSTAVUUS OTSALOHKODEMENTIAAN PSYKIATRISESSA AINEISTOSSA
MODIFIOIDUN FRONTAL BEHAVIORAL INVENTORY - KYSELYLOMAKKEEN ENNUSTAVUUS OTSALOHKODEMENTIAAN PSYKIATRISESSA AINEISTOSSA Annu Toivanen Syventävä opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen Yliopisto
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotOTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA & SIITÄ JOHTUVAT MUISTISAIRAUDET Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotTYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa
LisätiedotPosteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot
KATSAUS Anne M. Remes, Ritva Vanninen, Hanna Jokinen, Merja Hallikainen ja Timo Erkinjuntti Posteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot Alzheimerin tauti on yleisin
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet (frontotemporaaliset degeneraatiot) on
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotEpätyypilliset Parkinsonismi-sairaudet PSP MSA CBS FTD
Epätyypilliset Parkinsonismi-sairaudet PSP MSA CBS FTD Kirjoittaja Kirsti Martikainen, neurologian dosentti, Suomen Parkinson-liitto ry Haastattelut Arja Pasila, terveystoimittaja, Suomen Parkinson-liitto
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotMERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia
MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotKäypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi
LAURI VIRTA LKT, dosentti Johtava tutkijalääkäri, Kelan tutkimusosasto Dementialääkkeiden käyttö yleistyy HINNAT HALPENEVAT JA PERUSKORVAUKSET LAAJENEVAT Kalliiden dementialääkkeiden kulutus kasvoi tasaisesti
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotDementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINE KEHITYSVAMMAISTEN MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN Sisältö TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotMilloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?
Näin hoidan Kimmo Määttä ja Timo Strandberg Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Alzheimerin tauti on tavallisin vanhuusiän dementian muoto, ja sen etiologia on monitekijäinen.
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
LisätiedotMUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA
1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotKeski-ikäisen naisen hahmottamisongelmat posteriorisen kortikaalisen atrofian oireina
Tero Tapiola, Pirjo Tuomainen ja Matti Nikkanen TAPAUSSELOSTUS Keski-ikäisen naisen hahmottamisongelmat posteriorisen kortikaalisen atrofian oireina Posteriorinen kortikaalinen atrofia (PKA) aiheut taa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotNeurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit
Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät 1.11.2018 Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori,
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotKohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB
Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA
MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
Lisätiedot