Hermosolujen rappeutumiseen ja tuhoon
|
|
- Marjut Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matti Äyräpään luento 2002 Tutkimuskohteena Suomen neurologinen tautiperintö Matti Haltia Hermosolujen rappeutumiseen ja tuhoon johtavat neurodegeneratiiviset sairaudet muodostavat väestön vanhetessa yhä keskeisemmän lääketieteellisen, sosiaalisen ja taloudellisen ongelman. Tavallisimmat neurodegeneratiiviset sairaudet, kuten sporadinen Alzheimerin tauti, ovat monitekijäisiä ja useat harvinaiset hermostoa rappeuttavat taudit taas yhden geeniparin määräämiä. Eräät monogeenisistä sairauksista vastaavat kuitenkin ilmiasultaan tavallisia monitekijäisiä sairauksia ja voivat toimia malleina selvitettäessä näiden yleisten sairauksien syitä ja syntytapaa. Lisäksi monitekijäisissäkin sairauksissa on havaittu huomattavia geneettisiä riskitekijöitä. Esityksessäni pyrin havainnollistamaan muutamien esimerkkien valossa sitä, miten Suomen väestön neurologisen tautiperinnön tutkimus on auttanut selvittämään eräitä hermosolujen rappeutumisen molekyylitason syitä ja mekanismeja. Olen valinnut esimerkkini kahdesta tautiryhmästä, neuronaalisista seroidilipofuskinooseista (NCL-taudit) ja aivojen amyloidooseista. NCL-taudit ovat lasten tärkein neurodegeneratiivisten sairauksien ryhmä. Aivojen amyloidooseista merkittävimmät taas ovat Alzheimerin tauti vanhuusiän ylivoimaisesti yleisin dementoiva sairaus ja prionitaudit. Sekä NCL-taudeissa että amyloidooseissa aivokudokseen kertyy vaikealiukoisia proteiineja ja kertymään kytkeytyy hermosolujen kato. Luento on esitetty valtakunnallisilla lääkäripäivillä Miten ja miksi päädyin tutkimaan Suomen neurologista tautiperintöä? Lukion viimeisellä luokalla olin päättänyt valita lääkärin uran äitini esimerkkiä seuraten. Olin myös päätynyt vakaaseen käsitykseen, että aivot ovat kiintoisin elimemme ja ihmisyytemme aineellinen perusta. Lääkärinä halusinkin ryhtyä tutkimaan niiden sairauksia tavalla tai toisella. Lääketieteellisten opintojeni alkuvaiheessa innostusta lisäsi kesä Ranskan hallituksen stipendiaattina Pariisin Salpêtrière-sairaalassa, modernin neuropatologian ja neurologian kehdossa. Patologian kurssilla Helsingissä tajusin, että patologina pääsisin tutkimaan aivoja kaikkein suorimmin ja luotettavimmin, ja päätin suuntautua neuropatologiaan. Sain neuropatologian koulutukseni pääosin Göteborgissa, jossa myös väittelin kansainvälisesti arvostetun maanmiehemme Patrick Souranderin oppilaana. Sekä erikoisalani opinnoissa että myöhemmässä toiminnassani Helsingin yliopiston patologian laitoksessa minua tukivat korvaamattomalla tavalla ensimmäinen neurologian professorimme Erkki Kivalo ja laitoksen esimiehet Harald Teir, Erkki Saxén ja Eero Saksela. Tutkimustyöni kannalta ratkaisevia virikkeitä sain toimiessani 1980-luvun lopulla Alzheimerin tautiin erikoistuneen Dennis Selkoen laboratoriossa Harvardin yliopistossa ja amyloidologi Blas Frangionen ryhmässä New York Universityssä. Jo Ruotsissa työskennellessäni ja varsinkin palattuani v Suomeen sain tutkittavikseni sekä kliinikko- että patologikollegoideni lähet- Duodecim 2002;118:
2 tämiä näytteitä ilmeisen perinnöllisistä hermoston sairauksista, joita en kyennyt lokeroimaan mihinkään kirjallisuuden tarjoamaan kategoriaan. Tajusin pian, että edessäni oli neitseellinen maaperä kynnettäväksi: kliininen neurologia oli vasta levittäytymässä Suomeen eikä maassa ollut muita koulutettuja neuropatologeja. Kyseessä olivat Suomeen rikastuneet ennestään tuntemattomat sairaudet, joiden määrittämiseen ja luonnehtimiseen kävin innolla käsiksi yhdessä kollegoideni kanssa. Ymmärsin, että jokainen perinnöllinen neurologinen sairaus oli samalla myös avain hermoston normaalin toiminnan kannalta tärkeään molekyyliin. Työssäni minua inspiroi aikajärjestyksessä toisen patologian professorimme Ernst Alexander Homénin ( ) esimerkki. Homén oli Pohjoismaiden ensimmäinen neuropatologi ja Suomen kliinisen neurologian uranuurtaja. Hän oli saanut oppinsa Pariisin Salpêtrière-sairaalassa opettajanaan legendaarinen Jean-Martin Charcot, modernin neuropatologian perustaja ja maailman ensimmäinen neurologian professori. Kohta Suomeen palattuaan Homén kuvasi nimenomaan neuropatologisin perustein uuden perinnöllisen taudin, hepatolentikulaarisen degeneraation (Homén 1890) eli Homén Wilsonin taudin, ja käynnisti näin suomalaisen tautiperinnön selvitystyön jo v (Haltia 1992). NCL-taudit Ensimmäinen esimerkkini on autosomissa peittyvästi periytyvä infantiili NCL-tauti (INCL). Kyseessä on nykykäsityksen mukaan Suomen pienten lasten yleisin perinnöllinen etenevä aivosairaus. Se määritettiin omaksi entiteetikseen aivobiopsia- ja obduktiolöydösten pohjalta 1970-luvun alussa yhteistyössä Pirkko Santavuoren ja Juhani Rapolan kanssa (Haltia ym. 1973a ja b, Santavuori ym. 1973). Potilaat näyttävät usein kehittyvän normaalisti noin yhden vuoden ikään asti, joskin heidän päänympäryksensä kasvunopeus alkaa selvästi hidastua jo viiden kuukauden iässä. Varhaisoireina voi ilmetä lihasten hypotoniaa ja hienomotoriikan kömpelyyttä. Psykomotorinen kehitys alkaa hidastua ja taantua toisella ikävuodella, ja potilailla havaitaan käsien hyperkinesiaa, myoklonisia lihasnykäyksiä ja epileptisiä kohtauksia. Potilaat menettävät kolmen vuoden ikään mennessä aktiivisen liikuntakykynsä ja näkönsä, jolloin myös aivosähkökäyrä muuttuu isoelektriseksi ja verkkokalvon sähköinen toiminta sammuu verkkokalvon ja näköhermon surkastuessa. Potilaat menehtyvät useimmiten 8 14 vuoden iässä. Aivojen magneettikuvauksessa ensimmäiset muutokset, mm. heikkosignaaliset talamustumakkeet, voidaan havaita 7 10 kuukauden iässä jo ennen kliinisten oireiden ilmenemistä. Kolmannen ikävuoden jälkeen magneettikuvauksessa näkyvät iso- ja pikkuaivojen äärimmäinen kutistuminen ja valkean aineen erittäin huomattavat signaalinvoimistumat (Santavuori ym. 1999a, Vanhanen ja Haltia 2002). Koska ensimmäisenä tutkitun potilaan kliininen taudinkuva muistutti GM1-gangliosidoosia, päätettiin diagnoosin varmistamiseksi tehdä aivobiopsia. Neuropatologinen löydös sulki kuitenkin pois kaikki tunnetut gangliosidoosit ja osoitti, että kyseessä oli NCL-tautiryhmään kuuluva uusi sairaus. Aivokuoren hermosoluissa todettiin ultraviolettivalossa autofluoresoivaa kertymäainetta (kuva 1 A), joka ei liuennut lipidiliuottimiin, mutta värjäytyi siitä huolimatta histokemiallisesti Sudan Black B- ja PAS-menetelmillä. Toisten kliinisesti samankaltaisten ongelmapotilaiden aivobiopsioiden ja obduktioiden perusteella ilmeni, että kertymään liittyi hermosolujen varhainen (kuva 1 B) ja pian lähes täydellinen kato (kuva 1 C) iso- ja pikkuaivokuoressa ja verkkokalvossa ja että seurauksena oli aivojen äärimmäinen kutistuminen noin g:n painoisiksi (kuva 1 D). Sen sijaan useimmat aivorungon, selkäytimen ja periferian hermosolut säilyivät kertymästä huolimatta. Vähäisiä kertymähitusia oli havaittavissa lukuisissa muissakin solutyypeissä, kuitenkin ilman muita havaittavia vaurioita. Kertymäaineen hienorakenne oli tunnusomainen ja koostui yksikkökalvojen ympäröimistä osmiofiilisten pallosten rykelmistä (kuva 1 E) (»suomalaiset lumipallot, granular osmiophilic deposits», GROD) (Haltia ym. 1973a ja b, Santavuori ym. 1999a). Isoaivokuoren ja verkkokalvon hermosolujen varhainen ja jokseenkin täydellinen tuho selitti 2280 M. Haltia
3 A B D C Kuva 1. A) Autofluoresoivaa kertymäainetta (kuunsirppiä muistuttavat muodostumat) INCL-potilaan aivokuoren hermosoluissa. Fluoresenssimikroskooppikuva parafiinileikkeestä, x 200. B) INCL-taudin alkuvaiheessa todetaan sinertävää kertymäainetta vielä osittain säilyneiden aivokuoren hermosolujen sytoplasmassa. Hermosolujen väleissä näkyy muutamia tummanvioleteiksi värjäytyneitä makrofageja.»luxol fast blue» -kresyyliviolettivärjäys, x 200. C) Kolmen vuoden iässä INCL-potilaan aivokuoren hermosolut ovat täysin tuhoutuneet ja niiden sijasta todetaan vain tummanvioleteiksi värjäytyneitä makrofageja.»luxol fast blue» -kresyyliviolettivärjäys, x 200. D) Obduktiossa INCL-potilaan aivot ovat äärimmäisen atrofiset; niiden paino on noin g (vastaavanikäisen lapsen aivojen normaalipaino on g). Huomaa mittakaava (cm). E) INCL-potilaan hermosolujen kertymäaine koostuu yksikkökalvon ympäröimistä osmiofiilisten pallosten rykelmistä. Elektronimikroskooppikuva, x E Tutkimuskohteena Suomen neurologinen tautiperintö 2281
4 epäilemättä potilaiden psykomotorisen taantumisen ja sokeutumisen sekä aivosähkökäyrän sammumisen. Oletimme, että taudin molekyylitason syy selviäisi nopeimmin määrittämällä hermosolujen kertymäaine. Aine eristettiinkin ultrasentrifugaatiolla aivokudossuspensiosta ja sekvensoitiin. Sen aminoterminaalinen aminohappojärjestys vastasi sfingolipidiaktivaattoriproteiineja (SAP) A ja D (Tyynelä ym. 1993). Löydös varmistettiin myös immunosytokemiallisesti ja»western blotting» -tekniikalla käyttäen SAP-vasta-aineita (Tyynelä ym. 1995). Oli kuitenkin ilmeistä, että kromosomissa 10 sijaitseva SAP-geeni ei voinut olla INCL-tautigeeni, koska Leena Palotien ryhmän samanaikaisesti tekemässä kytkentäanalyysissä tautigeeni oli paikannettu kromosomiin 1 (Järvelä ym. 1992). INCL-taudin perussyy, mutatoitunut palmityyliproteiinitioesteraasigeeni 1 (PPT1), löytyikin lopulta kromosomin 1 lyhyestä haarasta (Vesa ym. 1995). Kyseessä oli ensimmäinen geenivirhe, joka kyettiin määrittämään neuronaalisten seroidilipofuskinoosien tutkimuksen yli 150- vuotisen historian aikana. Myöhemmin on osoittautunut, että arviolta 20 % Yhdysvaltain NCL-tapauksista on aiheutunut PPT1-geenin virheistä. Yhdysvalloissa ja muissa Suomen ulkopuolisissa maissa havaittu mutaatioiden kirjo poikkeaa kuitenkin suomalaisesta ja tauti saattaa ilmetä paitsi varhaislapsuudessa myös myöhempinä ikäkausina aikuisikää myöten (Santavuori ym. 1999, Wisniewski ym. 2000). Suomalaisen tautiperinnön sairaus on siten osoittautunut globaaliksi. Sain v tutkittavikseni aivonäytteitä Ruotsin maatalousyliopiston jalostuskaritsoista, jotka olivat alkaneet kuolla ennestään tuntemattomaan sairauteen kohta synnyttyään. Totesin näytteiden perusteella, että kyseessä on ilmeinen synnynnäinen neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, jossa kertymäaineen hienorakenne on samanlainen kuin ihmisen INCL-taudissa. Tällä perusteella otaksuimme, että löytämämme lampaiden kongenitaalinen NCL (CONCL) (Järplid ja Haltia 1993) olisi INCL-taudin spontaani eläinmalli. Ryhdyimme selvittämään taudin biokemiallista taustaa yhdessä Jaana Tyynelän kanssa. Ällistykseksemme sairaiden karitsoiden kudosten PPT1-pitoisuudet olivat kuitenkin jopa normaalia suuremmat. Perusvika löytyi kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen biokemiallista tietä katepsiini D -geenistä (Tyynelä ym. 2000). Kyseessä oli ensimmäinen löydetty katepsiini D -geenin spontaani mutaatio missään eliössä. Suomessa on INCL- ja CONCL-tautien lisäksi kuvattu kaksi muutakin kaikkiaan kahdeksasta vakiintuneesta ihmisen NCL-taudista.»Suomalaisen» myöhäisinfantiilin NCL-taudin (Santavuori ym. 1982, Tyynelä ym. 1997) aiheuttavat virheet kalvoproteiinia koodittavassa, aiemmin tuntemattomassa CLN5-geenissä, joka sijaitsee kromosomissa 13q22 (Savukoski ym. 1998). Pohjoisen epilepsian oireiden sattuvan kuvauksen esitti ensimmäisenä Ilmari Kianto (1936) romaanissaan»vanha postineiti», mutta vasta Aune Hirvasniemi (Hirvasniemi ym. 1994) liitti taudin lääketieteelliseen kirjallisuuteen lasten uutena perinnöllisenä epilepsiaoireyhtymänä. Pohjoisen epilepsia osoitettiin NCL-taudiksi vasta myöhempien neuropatologisten tutkimusten perusteella, jotka oli käynnistänyt Riitta Herva (Haltia ym. 1999, Herva ym. 2000). Taudin aiheuttaa virhe kalvoproteiinia koodittavassa CLN8-geenissä, joka sijaitsee kromosomissa 8p23 (Ranta ym. 1999) ja johon on myöhemmin kytketty myös äskettäin kuvattu turkkilainen NCL-muoto. Hiiren vastaavassa geenissä cln8 osoitettiin samanaikaisesti mutaatio spontaanissa NCL-mallissa mnd-hiiressä (Ranta ym. 1999). mnd- ja CONCL-mutaatiot olivat ensimmäiset löydetyt geenivirheet eläinten NCL-taudeissa. Kaikkien NCL-tautien keskeinen ilmiö on hermosolujen selektiivinen rappeutuminen ja kato, joka INCL-taudissa on aivokuoren osalta lähes täydellinen. NCL-geenien tuotteet ovat siten olennaisen tärkeitä hermosolujen normaalille kehitykselle ja toiminnalle. NCL-taudit ovatkin paitsi lasten yleisin neurodegeneratiivisten sairauksien ryhmä myös malleja hermosolujen rappeutumisesta ja ennenaikaisesta vanhenemisesta yleensä. Jo löydetyt seitsemän NCL-geeniä ja niiden tuotteet ovat arvokkaita työvälineitä hermosolujen normaalin toiminnan ja neurodegeneraation syvimpien molekyylimekanismien selvitystyössä (Haltia 2003) M. Haltia
5 Perinnöllinen Creutzfeldt Jakobin tauti Vuonna 1977 obdusoin 51-vuotiaan miespotilaan, joka oli kuollut lähes kaksi vuotta kestäneeseen tuntemattomaan etenevään aivosairauteen. Sairautta olivat kliinisesti luonnehtineet dementia, kävelyvaikeudet, jäykkyys, lihasnykäykset ja vapina. Neuropatologinen tutkimus osoitti aivokuoressa pitkälle edenneen rakkulaisen rappeutumisen (kuva 2 A), hermosolukadon ja astrosyyttien proliferaation. Löydös vastasi spongiformista enkefalopatiaa ja sopi Creutzfeldt Jakobin tautiin (CJD). Koska potilaan kliininen kuva kuitenkin mm. taudin pitkän keston vuoksi ja tyypillisten EEG-löydösten puuttuessa oli poikennut olennaisesti klassisesta CJD:stä, ryhdyimme yhdessä neurologikollegani Jussi Kovasen kanssa selvittämään tarkemmin potilaan taustaa. Osoittautui, että useat potilaan omaiset olivat kuolleet vastaavanlaiseen sairauteen ja että tapausten jakautuma sopi autosomissa vallitsevasti periytyvään tautiin (Haltia ym. 1979). Havainto oli hämmästyttävä, olihan Carleton Gajdusek juuri v saanut Nobe- A B C Virheellinen alleeli Normaali alleeli D Metioniini Valiini Kodoni 129 Metioniini tai valiini FFI FCJD Asparagiini Kodoni 178 Asparagiinihappo Kuva 2. A) Pitkälle edennyt rakkulainen rappeutuminen (spongiforminen enkefalopatia) ja hermosolujen osittainen kato perinnöllistä Creutzfeldt Jakobin tautia sairastavan potilaan isoaivokuoressa. Hematoksyliini-eosiinivärjäys, x 50. B) Synteettisestä mutatoituneesta prioniproteiinipeptidistä muodostuneita amyloidisäikeitä. Elektronimikroskooppikuva, x C) Punavihreä dikroismi synteettisestä mutatoituneesta prioniproteiinipeptidistä muodostuneessa amyloidimassassa. Kongonpunavärjäys, polarisoitu valo, x 400. D) Mutatoituneen tautigeenin yleinen polymorfismi (metioniini tai valiini) määrää taudin ilmiasun (ks. tekstiä). FFI = fataali familiaalinen insomnia, FCJD = perinnöllinen Creutzfeldt Jakobin tauti. Tutkimuskohteena Suomen neurologinen tautiperintö 2283
6 lin palkinnon osoitettuaan Uuden Guinean kuru-taudin ja CJD:n koe-eläimiin siirrostettavissa oleviksi infektiotaudeiksi. Pyynnöstäni Gajdusek varmisti tutkimamme taudin infektioluonteen siirtämällä taudin kahdesta suvun potilaasta kädellisiin. Tauti näytti siis todella olevan samanaikaisesti sekä tarttuva että periytyvä. Kesti kuitenkin lähes 15 vuotta, ennen kuin onnistuimme selvittämään periytyvyyden molekyylitason mekanismin, jälleen yhteistyössä Gajdusekin laboratorion kanssa: kaikilla sairastuneilla ja vain heillä oli kromosomin 20 prioniproteiinia koodittavan PRNP-geenin pistemutaatio kodonissa 178 (Goldfarb ym. 1991, Haltia ym. 1991)). Kyseessä oli järjestyksessä toinen CJD:hen kytkeytyvä geenivirhe. Aminohappovaihdokseen johtava mutaatio saattaa destabiloida ja altistaa potilaan prioniproteiinimolekyylit niiden kolmiulotteisen rakenteen muutokselle, jolloin seurauksena on konformaatioltaan muuntunut infektiivinen prioniproteiini. Syntetisoimamme vaihtuneen aminohapon sisältävät prioniproteiinipeptidit muodostivat päinvastoin kuin normaalirakenteiset peptidit koeputkessa lähes heti amyloidisäikeitä (kuva 2 B), joissa kongonpunavärjäys toi esiin kauniin punavihreän dikroismin polarisoidussa valossa (kuva 2 C) (Goldfarb ym. 1993). Alun perin suomalaisissa potilaissa havaittu pistemutaatio on sittemmin osoittautunut maailmanlaajuisesti erääksi yleisimmistä PRNPgeenin virheistä (Goldfarb ym. 1992a) ja biologisesti ehkä kiintoisimmaksi. Myöhemmin nimittäin todettiin yllättäen täsmälleen sama mutaatio sekä kliiniseltä että patologiselta fenotyypiltään aivan toisessa taudissa, fataalissa familiaalisessa insomniassa (FFI), jota ei alun perin ollut osattu lukea prionitautien ryhmään. Vertailtaessa suomalaistyyppistä perinnöllistä CJD:tä ja FFI:tä sairastavien potilaiden ja heidän terveiden sukulaistensa PRNP-geenejä toisiinsa osoittautui, että kummankin taudin edellytyksenä todellakin on PRNP-geenin identtinen mutaatio kodonissa 178 (Goldfarb ym. 1992b). Taudin ilmiasun (CJD tai FFI) määrää kuitenkin mutatoituneen alleelin yleinen polymorfismi kodonissa 129. Jos tämän kodonin tuottama aminohappo on metioniini, seurauksena on FFI, jos se on valiini, potilas saa suomalaistyyppisen CJD:n (kuva 2 D). Jos potilas on lisäksi kodonin 129 suhteen homotsygootti, tauti ilmenee varhemmin ja nopeakulkuisempana (Goldfarb ym. 1992b). Kyseessä oli uusi geneettinen mekanismi: tautia aiheuttavan mutatoituneen geenin yleinen polymorfismi määrää kudosvaurioiden sijainnin ja ilmenemisiän. Creutzfeldt Jakobin tautia muistuttava Alzheimerin tauti Väliotsikossa mainitun sairauden tarina alkoi 39-vuotiaasta naispotilaasta, jolla epäiltiin perinnöllistä Creutzfeldt Jakobin tautia autosomissa vallitsevasti periytyvään tautiin viittaavan sukuanamneesin ja kliinisten oireiden perusteella. Hänen oireensa olivat alkaneet jo 35 vuoden iässä muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen nopeana heikentymisenä. Lisäksi ilmeni myoklonisia lihasnykäyksiä, jotka taudin edetessä muuttuivat voimakkaiksi ja lähes jatkuviksi, ja toonis-kloonisia epileptisiä kohtauksia. Aivosähkökäyrissä todettiin yleistä hidastumista ja piikkiaaltopurkauksia ja pään tietokonetomografiassa aivokuoren atrofiaa ja aivokammioiden laajenemista. Kliiniskemiallisissa laboratoriotutkimuksissa ei havaittu merkittävää poikkeavuutta. PRNP-geenin sekvensoinnissa ei kuitenkaan voitu osoittaa mutaatioita, joten kliininen diagnoosi jäi avoimeksi. Potilas menehtyi bronkopneumoniaan neljän vuoden kuluttua oireiden alusta. Neuropatologisessa obduktiossa oli todettavissa isoaivokuoren huomattava atrofia ja yleistynyt neuronikato. Sekä paleo- että neokortikaalisilla alueilla esiintyi runsaasti neuriittiplakkeja (kuva 3 A), joiden amyloidiydin sitoi beetaproteiinivasta-aineita (kuva 3 B), erittäin runsaasti neurofibrillivyyhtejä ja fokaalista beeta-amyloidiangiopatiaa. Patologista prioniproteiinia ei kudoksista sen sijaan voitu osoittaa. Löydös vastasi floridia Alzheimerin tautia. Suvun jäsenten molekyyligeneettinen analyysi yhteistyössä John Hardyn ryhmän kanssa ei kuitenkaan osoittanut mutaatioita kromosomin 21 amyloidiprekursorigeenissä, josta tämä ryhmä oli löytänyt ensimmäisen Alzheimerin tautiin 2284 M. Haltia
7 Alzheimerin taudin variantti, johon liittyy spastinen parapareesi A B Kuva 3. A) Perinnöllistä Alzheimerin tautia sairastavan 39- vuotiaan potilaan isoaivokuoressa näkyy erittäin runsaasti beetaproteiinivasta-ainetta sitovia seniilejä plakkeja ruskeiksi värjäytyneinä täplinä. Kuvan alaosan valkeassa aineessa plakkeja ei havaita. Immunoperoksidaasivärjäys, x 20. B) Tyypillisessä neuriittiplakissa on tiivis, tummaksi värjäytynyt amyloidiydin. Immunoperoksidaasivärjäys beetaproteiinivasta-aineella, x 300. kytkeytyvän mutaation v Tutkimukset osoittivat sen sijaan yllättäen kytkennän kromosomiin 14q23.4 (Haltia ym. 1994). Jatkotutkimuksissa suomalaisperheen taudin syyksi paljastui pistemutaatio aiemmin tuntemattomassa preseniliini 1 -geenissä (Alzheimer s Disease Collaborative Group 1995), jonka virheet ovat sittemmin osoittautuneet perinnöllisen Alzheimerin taudin yleisimmäksi syyksi. Tutkimuskohteena Suomen neurologinen tautiperintö Edellisen esimerkkini kliininen oireisto oli hämäävä ja oli johtanut ajatukset erheellisesti Creutzfeldt Jakobin tautiin. Väestöliiton kliininen geneetikko, dosentti Mirja Somer toi tietooni diagnostisesti ehkä vielä ongelmallisemman autosomissa vallitsevasti periytyvän sairauden. Tautia luonnehtivat keskimäärin 50 vuoden iässä alkava vaivihkainen dementoituminen ja valtaosalla potilaista spastinen parapareesi, joka ilmeni kävelyn vaikeutumisena ja oli usein taudin ensimmäinen havaittu oire. Osalla potilaista oli ilmennyt selkäkipuja, käsien hienomotoriikan häiriöitä ja dysartriaa. Aivosähkökäyrissä todettiin katkonaista yleistynyttä deltatheetatoimintaa, ja eräillä potilailla oli havaittu aivoselkäydinnesteen proteiinipitoisuus suurentuneeksi. Potilaat olivat vähitellen menettäneet liikunta-, puhe- ja pidätyskykynsä ja kuolleet keskimäärin yhdeksän vuoden kuluttua oireiden alkamisesta (Verkkoniemi ym. 2000). Kokosimme käytettävissä olevan obduktiomateriaalin, ja sen huolellinen neuropatologinen analyysi osoitti, että kyseessä oli Alzheimerin taudin kategoriaan kuuluva sairaus, joka ei kuitenkaan täyttänyt Alzheimerin taudin muodollisia kriteerejä. Tällä perusteella annoimme taudille nimen»variant Alzheimer s disease with spastic paraparesis» (Crook ym. 1998). Neuropatologisesti tautia luonnehtivat Alzheimerin taudin klassisista neuriittiplakeista poikkeavat muodostumat, jotka nimesimme pumpulipalloplakeiksi (cotton wool plaques) (kuva 4 A) (Crook ym. 1998, Verkkoniemi ym. 2001). Ne sitovat beetaproteiinivasta-aineita (kuva 4 B), mutta päinvastoin kuin neuriittiplakeista (kuva 3 B) niistä puuttuvat sekä amyloidiydin (kuva 4 B) että neuriittikehä ja ne erottuvat jo tavallisissa hematoksyliini-eosiinivärjäyksissä kookkaina pyöreähköinä rakenteina (kuva 4 A). Toinen klassisesta Alzheimer-patologiasta poikkeava piirre on pyramidiratojen rappeutuminen. Erittäin haastava molekyyligeneettinen analyysi jälleen yhteistyössä John Hardyn ryhmän kanssa osoitti kytkennän kromosomiin 14. Kolme kertaa toistettu tavanomainen prese- 2285
8 A Kuva 4. A) Pumpulipalloplakkeja Alzheimerin taudin varianttia sairastavan potilaan isoaivokuoressa. Plakit erottuvat taustasta tasaisen vaaleanpunaisina pyöreähköinä rakenteina. Hematoksyliini-eosiinivärjäys, x 100. B) Pumpulipalloplakit sitovat beetaproteiinivasta-aineita, mutta niistä puuttuu tiivis amyloidiydin päinvastoin kuin tyypillisistä neuriittiplakeista (vertaa kuvaan 3B). Immunoperoksidaasivärjäys beetaproteiinivasta-aineella, x 100. B niliini 1 -geenin sekvensointi ei kuitenkaan paljastanut mitään poikkeavuuksia. Vasta lymfoblastiviljelmistä saadun preseniliini 1 -cdna:n analyysi RT-PCR-menetelmällä osoitti, että kyseessä oli ainakin eksonin 9 käsittävä deleetio (Crook ym. 1998). Käyttäen intronisia alukkeita osoitettiin myöhemmin, että taudin syynä oli eksonien 8 ja 10 välillä sijaitseva 4555 emäsparin deleetio, johon sisältyi koko eksoni 9 (Prihar ym. 1999). Kyseessä on ensimmäinen havaittu deleetiomutaatio, joka aiheuttaa autosomissa vallitsevasti periytyvän neurodegeneratiivisen sairauden. Alzheimerin taudin variantti on muutenkin mielenkiintoinen entiteetti. Se on ensimmäinen Alzheimerin taudin varsin yhdenmukaisesta fenotyypistä sekä kliinisesti että patologisesti poikkeava muoto. Mutatoituneella geenillä transfektoidut solut tuottavat poikkeuksellisen runsaasti beetaproteiinia, erityisesti sen pitkää muotoa (Houlden ym. 2000). Kuitenkaan pumpulipalloplakeissa ei ole säikeistä amyloidiydintä. Tämä havainto kyseenalaistaa osaltaan Alzheimerin taudin klassisen amyloidikaskadihypoteesin (Yankner 1998). Alzheimerin taudin geneettiset riskitekijät Viimeinen esimerkkini on molekyyliepidemiologinen. Pyrimme yhteistyössä Raimo Sulkavan kanssa selvittämään tavalliseen myöhäisiän Alzheimerin tautiin kytkeytyviä geneettisiä riskitekijöitä väestötasolla. Dementian kliininen erotusdiagnostiikka on varsinkin hyvin iäkkäillä ongelmallista ja diagnoosit jäävät etenkin laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa epävarmoiksi. Väistääksemme tämän vaaran suoritimme molekyyligeneettisen assosiaatioanalyysin dementian suhteen prospektiivisesti tutkitusta väestöpohjaisesta yli 85-vuotiaiden suomalaisten obduktioaineistosta, jossa diagnoosit oli tehty neuropatologisin kriteerein. Saatoimme varmistaa apolipoproteiini E -geenin epsilon 4 -alleelin yhteyden Alzheimerin tautiin tässä ensimmäisessä neuropatologisesti verifioidussa väestöpohjaisessa aineistossa (Polvikoski ym. 1995). Osoitimme lisäksi, että tämän alleelin kantajilla isoaivokuoren beeta-amyloidikertymä oli merkitsevästi suurempi kuin muilla (Polvikoski ym. 1995) ja että epsilon 4 -alleeli oli 2286 M. Haltia
9 vahva riskitekijä myös erittäin iäkkäillä (Polvikoski ym. 2001), päinvastoin kuin aikaisemmissa kliinisiin diagnooseihin perustuvissa tutkimuksissa oli otaksuttu. Alfa-2-makroglobuliinigeenin polymorfismi osoittautui uudeksi Alzheimerin taudin riskitekijäksi ja oli niin ikään yhteydessä isoaivokuoren beeta-amyloidikertymään (Myllykangas ym. 1999). Pohdinta Esimerkkieni kautta olen pyrkinyt valottamaan väestömme perinnöllisten hermoston sairauksien ja riskitekijöiden tutkimisen merkitystä ja neuropatologin roolia tässä työssä. Vaikka yksittäiset perinnölliset sairaudet ovat onneksi harvinaisia, niitä on tuhansia ja kokonaisuutena ne muodostavat merkittävän kliinisen ongelman. Hermoston perinnöllisten sairauksien määrittäminen edellyttää kliinikon, neuropatologin ja molekyyligeneetikon hyvää yhteistyötä. Kliiniset oireet ovat usein epäspesifisiä, ja taudin luokittelu jää viime kädessä patologisen löydöksen varaan. Morfologisen ilmiasun fenotyypin määrittämisessä neuropatologilla on luonnollisesti keskeinen osuus. Jokainen perinnöllinen neurologinen tauti on paitsi kliininen ongelma myös luonnon julma koe ja avain hermoston normaalin toiminnan kannalta olennaisten molekyylien löytämiseen, esimerkkeinä vaikkapa esittelemäni NCL-taudit. Eräissä tapauksissa, mm. prionitaudeissa, neuropatologi voi määrittää virheellisen geenin tuotteen ja epäsuorasti virheellisen geenin tavanomaisilla menetelmillä suoraan kudosleikkeistä. Geeniin voidaan päästä käsiksi myös biokemiallista tietä, kuten CONCL-taudissa. Muissa tapauksissa kliinis-patologisesti määritetty fenotyyppi ja huolellisesti varmistetut diagnoosit luovat pohjan menestykselliselle geneettiselle kytkentäanalyysille viallisen geenin löytämiseksi. Taudin molekyylitason syyn selvittäminen avaa mahdollisuuden yksinkertaiseen ja tarkkaan diagnostiikkaan ja tautien ehkäisyyn. Vaikka hoitomahdollisuudet ovat vielä perin rajalliset, on todennäköistä, että jo lähitulevaisuudessa esimerkiksi Alzheimerin taudin tarkka molekulaarinen tyyppi vaikuttaa myös hoidon valintaan. Ihmisen perimän viimeistelty sekvenssitieto lienee käytettävissä vuonna 2003 ja luo uudenlaiset mahdollisuudet ihmisen elimistön toiminnan ja sairausprosessien analyysiin koko perimän tasolla. Monet perinnölliset taudit ovat malleja yleisistä monitekijäisistä sairauksista. Tällaisia ovat mm. kaksi esittelemistäni perinnöllisen Alzheimerin taudin uusista muodoista. Lähes kaikki, mitä nyt tiedämme Alzheimerin taudin molekyylitaustasta, perustuu vasta 1990-luvulla löydettyjen taudin harvinaisten perinnöllisten muotojen ja niiden kautta löydettyjen geenien ja geenituotteiden tutkimukseen. Pääasiassa niistä saatuihin tietoihin pohjautuu myös käynnissä oleva Alzheimerin taudin diagnostisten testien ja lääkkeiden kehittely maailman johtavissa lääkeyrityksissä. Suomalainen tautiperintö myös neurologinen on mielletty hyvin lastentautivoittoiseksi, eikä se ole ihme, ovathan koko käsitteen luoneet lastenlääkärit Harri Nevanlinna, Reijo Norio ja Jaakko Perheentupa (Norio ym. 1973). On kuitenkin olemassa lukuisia geenivirheitä ja geneettisiä riskitekijöitä, joiden vaikutukset ilmenevät vasta aikuisiässä tai vanhuudessa, esimerkkeinä monet väestön vanhetessa yleistyvät dementiaan johtavat sairaudet. Tämän»toisen» neurologisen tautiperintömme kartoitus on vasta alkanut. * * * Minulla on ollut onni työskennellä monien erinomaisten koti- ja ulkomaisten kollegojen kanssa, jotka edustavat paitsi neuropatologiaa ja patologiaa myös kliinistä neurologiaa, lastenneurologiaa, neurokirurgiaa, neurofysiologiaa, kliinistä ja molekyyligenetiikkaa sekä biokemiaa. Kiitän lämpimästi heitä kaikkia ja jaan ilon ja kunnian saamastani Matti Äyräpään palkinnosta heidän ja perheeni kanssa. Tutkimuskohteena Suomen neurologinen tautiperintö 2287
10 Kirjallisuutta Alzheimer s Disease Collaborative Group: The structure of the presenilin 1 (S182) gene and identification of six novel mutations in early onset AD families. Nat Genet 1995;11: Crook R, Verkkoniemi A, Perez-Tur J, ym. A variant of Alzheimer s disease with spastic paraparesis and unusual plaques due to deletion of exon 9 of presenilin 1. Nat Med 1998;4: Goldfarb LG, Brown P, Haltia M, ym. Creutzfeldt-Jakob disease cosegregates with the codon 178 Asn PRNP mutation in families of European origin. Ann Neurol 1992(a);31: Goldfarb LG, Brown P, Haltia M, Ghiso J, Frangione B, Gajdusek DC. Synthetic peptides corresponding to different mutated regions of the amyloid gene in familial Creutzfeldt-Jakob disease show enhanced in vitro formation of morphologically different amyloid fibrils. Proc Natl Acad Sci 1993;90: Goldfarb LG, Haltia M, Brown P, ym. New mutation in scrapie amyloid precursor gene (at codon 178) in Finnish Creutzfeldt-Jakob kindred. Lancet 1991;337:425. Goldfarb LG, Petersen RB, Tabaton M, ym. Fatal familial insomnia and familial Creutzfeldt-Jakob disease: disease phenotype determined by a DNA polymorphism. Science 1992(b);258: Haltia M. Homénin vai Wilsonin tauti? Duodecim 1992;108: Haltia M. The neuronal ceroid-lipofuscinoses (invited review article). J Neuropathol Exp Neurol 2003 (painossa). Haltia M, Kovanen J, van Crevel H, Bots GTh AM, Stefanko S. Familial Creutzfeldt-Jakob disease. J Neurol Sci 1979;42: Haltia M, Kovanen J, Goldfarb LG, Brown P, Gajdusek DC. Familial Creutzfeldt-Jakob disease in Finland: epidemiological, clinical, pathological and molecular genetic studies. Eur J Epidemiol 1991; 7: Haltia M, Rapola J, Santavuori P. Infantile type of so-called neuronal ceroid-lipofuscinosis. Histological and electron microscopic studies. Acta Neuropathol 1973(a);26: Haltia M, Rapola J, Santavuori P, Keränen A. Infantile type of so-called neuronal ceroid-lipofuscinosis. Part 2. Morphological and biochemical studies. J Neurol Sci 1973(b);18: Haltia M, Tyynelä J, Hirvasniemi A, Herva R, Ranta US, Lehesjoki A-E. CLN8. Northern epilepsy. Kirjassa: Goebel HH, Mole SE, Lake BD, toim. The neuronal ceroid lipofuscinoses (Batten disease). Amsterdam: IOS Press, 1999, s Haltia M, Viitanen M, Sulkava R, ym. Chromosome 14-encoded Alzheimer s disease: genetic and clinicopathological description. Ann Neurol 1994;36: Herva R, Tyynelä J, Hirvasniemi A, Syrjäkallio-Ylitalo M, Haltia M. Northern epilepsy: a novel form of neuronal ceroid-lipofuscinosis. Brain Pathol 2000;10: Hirvasniemi A, Lang H, Lehesjoki A-E, Leisti J. Northern epilepsy syndrome: an inherited childhood onset epilepsy with associated mental retardation. J Med Genet 1994;31: Homén EA. Eine eigenthümliche Familienkrankheit, unter der Form einer progressiven Dementia, mit besonderem anatomischen Befund. Neurologisches Centralblatt 1890;17:1 6. Houlden H, Baker M, McGowan E, ym. Variant Alzheimer s disease with spastic paraparesis and cotton wool plaques is caused by PS-1 mutations that lead to exceptionally high amyloid-beta concentrations. Ann Neurol 2000;48: Järplid B, Haltia M. An animal model of the infantile type of neuronal ceroid-lipofuscinosis. J Inherit Metab Dis 1993;16: Järvelä I, Santavuori P, Puhakka L, Haltia M, Peltonen L. Linkage map of the chromosomal region surrounding the infantile neuronal ceroid-lipofuscinosis on 1p. Am J Med Genet 1992;42: Kianto I. Vanha Postineiti. Hämeenlinna: A A Karisto, Myllykangas L, Polvikoski T, Sulkava R, ym. Genetic association of alpha 2-macroglobulin with Alzheimer s disease in a Finnish elderly population. Ann Neurol 1999;46: Norio R, Nevanlinna HR, Perheentupa J. Hereditary diseases in Finland: rare flora on rare soil. Ann Clin Res 1973;5: Polvikoski T, Sulkava R, Myllykangas L, ym. Prevalence of Alzheimer s disease in very elderly people. A prospective neuropathological study. Neurology 2001;56: Polvikoski T, Sulkava R, Haltia M, ym. Apolipoprotein E, dementia, and cortical deposition of b-amyloid protein. New Engl J Med 1995; 333: Prihar G, Verkkoniemi A, Pérez-Tur J, ym. Alzheimer disease PS-1 exon 9 deletion defined. Nat Med 1999;5:1090. Ranta S, Zhang Y, Ross B, ym. The neuronal ceroid lipofuscinoses in human EPMR and mnd mutant mice are associated with mutations in CLN8. Nat Genet 1999;23: Santavuori P, Gottlob I, Haltia M, ym. CLN1. Infantile and other types of NCL with GROD. Kirjassa: Goebel HH, Mole SE, Lake BD, toim. The neuronal ceroid lipofuscinoses (Batten disease). Amsterdam: IOS Press, 1999(a), s Santavuori P, Haltia M, Rapola J, Raitta C. Infantile type of so-called neuronal ceroid-lipofuscinosis. Part 1. A clinical study of 15 patients. J Neurol Sci 1973;18: Santavuori P, Rapola J, Haltia M, Tyynelä J, Peltonen L, Mole SE. CLN5. Finnish variant late infantile NCL. Kirjassa: Goebel HH, Mole SE, Lake BD, toim. The neuronal ceroid lipofuscinoses (Batten disease). Amsterdam: IOS Press, 1999(b), s Santavuori P, Rapola J, Sainio K, Raitta C. A variant of Jansky- Bielschowsky disease. Neuropediatrics 1982;13: Savukoski M, Klockars T, Holmberg V, Santavuori P, Lander ES, Peltonen L. CLN5, a novel gene encoding a putative transmembrane protein mutated in Finnish late infantile neuronal ceroid lipofuscinosis. Nat Genet 1998;19: Tyynelä J, Baumann M, Henseler M, Sandhoff K, Haltia M. Sphingolipid activator proteins in the neuronal ceroid-lipofuscinoses: an immunological study. Acta Neuropath 1995;89: Tyynelä J, Palmer DN, Baumann M, Haltia M. Storage of saposins A and D in infantile neuronal ceroid-lipofuscinosis. FEBS Lett 1993;330:8 12. Tyynelä J, Sohar I, Sleat DE, ym. A mutation in the ovine cathepsin D gene causes a congenital lysosomal storage disease with profound neurodegeneration. EMBO J 2000;19: Tyynelä J, Suopanki J, Santavuori P, Baumann M, Haltia M. Variant late infantile neuronal ceroid-lipofuscinosis: pathology and biochemistry. J Neuropath Exp Neurol 1997;56: Vanhanen S-L, Haltia M. Neuronaaliset seroidilipofuskinoosit. Kirjassa: Sillanpää M, Herrgård E, Koivikko M, Rantala H, toim. Lastenneurologia, 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2002 (painossa). Verkkoniemi A, Kalimo H, Paetau A, Somer M, Hardy J, Haltia M. Variant Alzheimer disease with spastic paraparesis: Neuropathological phenotype. J Neuropathol Exp Neurol 2001;60: Verkkoniemi A, Somer M, Rinne JO, ym. Variant Alzheimer s disease with spastic paraparesis. Clinical characterization. Neurology 2000;54: Vesa J, Hellsten E, Verkruyse LA, ym. Mutations in the palmitoyl protein thioesterase gene causing infantile neuronal ceroid-lipofuscinosis. Nature 1995;376: Wisniewski KE, Kida E, Golabek AA, Kaczmarski W, Connell F, Zhong N. Neuronal ceroid lipofuscinoses: classification and diagnosis. Kirjassa: Wisniewski E ja Zhong N, toim. Batten disease: diagnosis, treatment, and research. Academic Press, San Diego 2001, s Yankner BA: Monster plaques. what they tell us about Alzheimer s disease. An unusual variant of Alzheimer s disease challenges the role of classic amyloid plaques in the pathogenesis of dementia. Nat Med 1998;4: MATTI HALTIA, professori Patologian osasto, Haartman-instituutti PL 21, Helsingin yliopisto 2288
Alois Alzheimer ja hänen monet tautinsa
Matti Haltia UNOHTUMATON URANUURTAJA Alois Alzheimer ja hänen monet tautinsa Nimen Alzheimer tuntee nykyisin lähes jokainen kadunmieskin, ja sen tunnettuus lisääntynee iän karttuessa. Alzheimer-sanalla
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotCreutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi
Tapausselostus Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Esko Kinnunen, Antti Brander ja Anders Paetau Sporadinen Creutzfeldt Jakobin tauti (CJD) on nykyään yleisin ihmisen prionitaudeista,
LisätiedotNeurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012
Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotKATSAUS. Aivojen amyloidiangiopatia alidiagnosoitu aivoverenvuotojen syy. Katariina Cederqvist, Anders Paetau ja Matti Haltia
KATSAUS Aivojen amyloidiangiopatia alidiagnosoitu aivoverenvuotojen syy Katariina Cederqvist, Anders Paetau ja Matti Haltia Aivojen amyloidiangiopatia on merkittävä mutta Suomessa yhä huonosti tunnettu
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotKohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB
Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKäsitykset Alzheimerin taudin patogeneesista muuttumassa. Marc Baumann, Pentti Tienari ja Matti Haltia
Katsaus Käsitykset Alzheimerin taudin patogeneesista muuttumassa Marc Baumann, Pentti Tienari ja Matti Haltia Alzheimerin taudin solu- ja molekyylitason perusmekanismeista on saatu 1990-luvun aikana runsaasti
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotNeurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit
Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät 1.11.2018 Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori,
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotEpätyypilliset Parkinsonismi-sairaudet PSP MSA CBS FTD
Epätyypilliset Parkinsonismi-sairaudet PSP MSA CBS FTD Kirjoittaja Kirsti Martikainen, neurologian dosentti, Suomen Parkinson-liitto ry Haastattelut Arja Pasila, terveystoimittaja, Suomen Parkinson-liitto
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotTOIMINTAOHJE CREUTZFELDT - JAKOBIN TAUDISSA / EPÄILYSSÄ (ei koske variantti CJD:tä)
1 (5) 17.8.2017 TOIMINTAOHJE CREUTZFELDT - JAKOBIN TAUDISSA / EPÄILYSSÄ (ei koske variantti CJD:tä) Creuzfeldt-Jakobin tauti (CJD) on prionin aiheuttama kuolemaan päättyvä rakkulainen aivosairaus, jolle
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotEsittää: Deadly Peptides. Polypeptidit joka väärin laskostuessaan
Esittää: Deadly Peptides Polypeptidit joka väärin laskostuessaan tappavat Horror vaikka Show lehmän! Marc Baumann Helsingin Yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Biomedicum Helsinki Puh: 09-19125200/Fax:
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotVÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ PEHO-OIREYHTYMÄ
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. PEHO-oireyhtymä Perinnöllisyyslääketieteen
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMuistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014
Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPerinnöllisyysneuvonta
Lääkärin vastaanotolla Syöpäjärjestöjen poliklinikoilla perinnöllisiin tauteihin perehtyneet sairaanhoitajat Pyritään mahdollisimman tarkkaan sairaudensyyn selvittämiseen (vrt.harvinaiset sairaudet) Periytymisriskin
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotHARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA B-DNAmut-tutkimusnimikkeellä tehdyt lähetteet Fimlab Laboratoriot Oy:n genetiikan laboratoriossa vuosina 2013 ja 2014 Olli Kemppainen Emilia
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotSuomalainen tautiperintö
Marjo Kestilä, Elina Ikonen ja Anna-Elina Lehesjoki TEEMA: LEENA PELTONEN-PALOTIE Suomalainen tautiperintö Suomalaisella tautiperinnöllä tarkoitetaan harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, joita esiintyy
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotPositional cloning. Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla.
Positional cloning Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla. Lopulta kohdegeeni sekvensoidaan ja mutaatio tai mutaatiot tunnistetaan
LisätiedotLataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä
LisätiedotTerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.
TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf
LisätiedotLataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa
Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis Lataa Kirjailija: Ulf Schenkmanis ISBN: 9789510311165 Sivumäärä: 84 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.99 Mb Parkinsonin tautiin voi sairastua kuka tahansa. Vaikka
LisätiedotPotilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?
12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten
LisätiedotLataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta. Lataa
Lataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta Lataa Kirjailija: Pirkko Telaranta ISBN: 9789527043011 Sivumäärä: 209 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.26 Mb Alzheimerin tauti on Suomessa ihmisten ikääntymisen
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotHarvinaiset sairaudet Euroopassa
Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotMolekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti
Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotMuut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos
Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin
LisätiedotSarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.
Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa
LisätiedotExperimental Identification and Computational Characterization of a Novel. Extracellular Metalloproteinase Produced by Clostridium sordellii
Electronic Supplementary Material (ESI) for RSC Advances. This journal is The Royal Society of Chemistry 207 Supplementary Information Experimental Identification and Computational Characterization of
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotBIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT
BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy
LisätiedotImmunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto
Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotHarvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat
Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMonogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.
Monogeeniset sairaudet Monogeeninen Pirkka-Pekka Laurila, LL Lääketieteellisen genetiikan osasto, HY Finnish Institute for Molecular Medicine, FIMM Mutaatio yhdessä geenissä riittävä aiheuttamaan sairauden
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotGREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012
GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotTiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta
Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista
LisätiedotTornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015
Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja
Lisätiedot