TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
|
|
- Veikko Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
2 MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa palauttaa ne mieleen Koostuu useista muistijärjestelmistä
3 MUISTIN OSAVAIHEET SÄILYTYS MIELEEN PAINAMINEN MIELEEN PALAUTUS
4 Lyhytkestoinen muisti -työmuisti MUISTI -- rajallinen kapasiteetti, nopea unohtaminen -- puhelinnumeron mielessä pitäminen Pitkäkestoinen muisti - asiatieto -- Pariisi on Ranskan pääkaupunki - tapahtumat -- Mitä söin tänään aamiaiseksi? - taidot ja tavat -- polkupyörällä ajaminen
5 MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! väsymys kiputilat masennus uupumus stressi TYÖMUISTI, TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS lääkitys, nautintoaineet aistipuutokset jännitys
6 TIETOA KÄSITTELEVÄ JÄRJESTELMÄ Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Aistit Valikoiva tarkkaavuus Käsittely työmuistissa Toiminnanohjaus tietomuisti tapahtumamuisti Tiedon hakeminen säilömuistista taitomuisti Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007
7 MISSÄ MUISTISSA VIKA? Otsalohkodegeneraatio, Parkinsonin taudin muistisairaus Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Aistit Valikoiva tarkkaavauus Tiedon hakeminen säilömuistista tietomuisti Työmuisti & Toiminnanohjaus tapahtumamuisti taitomuisti Masennustila Ahdistuneisuus Univaje Varhainen AT Ikääntyminen Akila R 2007
8 Toiminnanohjaus Tarkoitetaan monimutkaisen kognitiivisen prosessoinnin toteuttamista sekä siinä tarvittavaa joustavuuden ja kontrollin ylläpitämistä Keskeisiä elementtejä ovat työmuisti ja tarkkaavuuden säätely Toiminnanohjauksen vaiheet 1) tavoitteen muodostus 2) suunnittelu 3) päämäärään suuntautunut toteutus 4) tuloksellisuuden arviointi Etuotsalohkot ja niiden yhteydet keskeisiä anatomisia alueita Toiminnanohjauksen vaikeuksia vois syntyä, jos vaurioita: - etuotsalohkossa - etuotsalohkoon yhteydessä olevissa aivorakenteissa (mm. caudatus- ja talamus-tumakkeet) - näitä rakenteita yhdistävissä hermoradoissa ( kaapeleissa ), jotka kulkevat valkeassa aivoaineessa
9 Työikäisten muistisairauksia Eteneviä muistisairauksia sairastavia työikäisiä on Suomessa arviolta n Perinnöllliset muistisairaudet - perinnöllinen Alzheimerin tauti - Huntingtonin tauti - CADASIL - Hakolan tauti Otsa-ohimolohkorappeumat HIV-infektiioon liittyvä muistisairaus Creutzfeldt-Jakobin tauti Aivovaurion jälkitilat - aivovammat - subaraknoidaalivuoto (SAV) - aivoinfarkti - aivoverenvuoto
10 Työikäisten muistisairaudet - erityiskysymyksiä
11 Työikäisten muistisairaudet - varhainen taudinmääritys Osa työikäisten muistisairauksista havaitaan varhain - uuden oppimisen vaikeus - sovittujen asioiden ja tehtävien unohtelu - työ- ja toimintakyvyn lasku Alkava muistisairaus voi peittyä masennuksen tai työuupumuksen alle Käytösoireilla ja muilla ei-muistioireilla alkava sairaus havaitaan yleensä vasta kun tilanne on johtanut suuriin käytännön vaikeuksiin Seulontatestit (MMSE, CERAD) - epäherkkiä - koulutus vaikuttaa - suunniteltu tunnistamaan Alzheimer-tyyppinen oireisto Neuropsykologinen testaus usein tarpeen
12 Perinnöllinen Alzheimerin tauti Vallitsevasti periytyvässä Alzheimerin taudissa on havaittu geenimuutoksia (mutaatioita) kolmessa eri geenissä: - amyloidin esiasteproteiinin (amyloid precursor protein, APP) geeni - preseniliini-1 geeni - preseniliini 2 geeni Geenimuutokset johtavat lisääntyneeseen beta-amyloidin tuotantoon
13 Perinnöllinen Alzheimerin tauti Geeni Kromosomi Alkamisikä Yleisyys Yleisyys perinnöllisistä kaikista APP < 1 % < 0.1% PS % 1-2 % PS < 1 % < 0.1 % APP = amyloid precursor protein (amyloidin esiasteproteiini) PS-1 = preseniliini 1 PS-2 = preseniliini 2
14 Perinnöllinen Alzheimerin tauti - kliinisiä erityispiirteitä APP - yleensä kliininen kuva ei eroa ei-perinnöllisestä AT:sta - eräs geenimuutos aiheuttaa varhaisen AT:n lisäksi aivoverenvuotoja - kesto keskimäärin 10 vuotta PS-1 - lihasnykäyksiä (myoklonioita) - epileptisiä kohtauksia - myös taudinkuva, johon liittyy alaraajojen heikkoutta / halvaus - kesto keskimäärin 7 vuotta PS-2 - kliininen kuva ei eroa ei-perinnöllisestä AT:sta - kesto keskimäärin 11 vuotta
15 Vallitsevasti periytyvä sairaus Huntingtonin tauti Tyypilliset oireet: motoriset oireet (liikehäiriöt), käytösoireet, tiedonkäsittelyoireet Oireissa vaihtelevuutta ja tauti voi ilmaantua millä em oireilla tahansa tai niiden yhdistelmällä Alkaa yleensä ikävuosien välillä Suomessa todettu hieman yli 50 suvussa
16 Huntingtonin tauti Liikehäiriöt - nopeita tahattomia liikkeitä kasvoissa ja käsissä - koreaattisia pakkoliikkeitä ( matomaisia hitaita liikkeitä) - dystonisia pakkoasentoja - lihasjäykkyyttä (rigiditeetti) Tiedonkäsittelyn oireet - oireet yleistyvät ja pahenevat mitä kauemmin on sairastanut - tiedonkäsittelyn hidastumista - toiminnanohjauksen vaikeuksia - asiamuisti ja taitomuisti heikentyvät
17 CADASIL CADASIL = Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leucoencephalopathy Vallitsevasti periytyvä aivoinfarkteja ja valkean aivoaineen vauriota aiheuttava sairaus Geenimuutos kromosomissa 19 Suomesta löydetty jo 49 sukua ja yhteensä ainakin 300 sairastunutta Paikoitellen esiintyvyys voi olla hyvinkin korkea (esim. Suomessa Keski-Pohjanmaalla)
18 CADASIL Alkaa yleisimmin 30 ikävuoden jälkeen (keskimäärin v iässä) Hitaasti etenevä, kesto noin 30 vuotta Tyypilliset oireet -migreeni - aivoverenkiertohäiriöt - tiedonkäsittelyn (kognitiiviset) muutokset - psyykkiset oireet - pienellä osalla myös epileptisiä kohtauksia
19 CADASIL - oireita Muistuttaa pienten aivoverisuonten (subcortical vascular cognitive impairment) tautiin liittyvää muistisairautta Tyypillisiä tiedonkäsittelyn oireita - työmuistin ja toiminnanohjauksen vaikeudet - tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmat - tiedonkäsittelyn hidastumista Psyykkiset oireet - masennus - aloitekyvyn heikentyminen (apatia) Aivoverenkiertohäiriöiden oireet - lihasheikkous / -halvaus - tuntopuutokset - kävely- ja tasapainovaikeudet - virtsaamishäiriöt - sanojen muodostamisen vaikeuksia - nielemisvaikeuksia
20
21 Hakolan tauti Muita nimiä: Hakola-Nasun tauti, PLOSL = Progressiivinen lipomembranoottinen osteodysplasia ja sklerosoiva leukoenkefaloptaia Peittyvästi periytyvä Harvinainen, suuri osa potilaista suomalaisia tai japanilaisia Ensimmäiset oireet luustoperäisiä ja alkavat vuoden iässä Luissa rakkulamaisia harventumia, mikä johtaa helposti luunmurtumiin Sairauden kesto neurologisista oireista n. 10 vuotta
22 Hakolan tauti Tiedonkäsittelyn oireet - alkavat yleensä ikävuoden välillä - otsalohko-oireisto -- toiminnanohjauksen vaikeudet -- puheen tuottamisen ongelmat -- keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat - osalle hahmotuskyvyn ja kätevyyden ongelmia Psyykkiset oireet - impulssikontrollin heikentymistä - estottomuutta - euforiaa
23 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT
24 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT Useita eri oireyhtymiä Yhteistä se, että vaurioittavat pääasiassa - otsalohkoja - ohimolohkojen etuosia Kliinisten oireistojen erilaisuus riippuu vaurion paikasta
25 Otsalohkon tehtäviä Motoriikan säätely Liikkeiden sujuvuuden säätely - liikesarjojen sulava suorittaminen - silmien aktiiviset etsimis- ja seurantaliikkeet Puheen tuotto Aktivaation säätely Aivojen käsittelemän tiedon yhdistely Toiminnan suunnittelu, säätely ja ohjaus - suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus
26 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT: kolme prototyyppistä oireyhtymää Frontotemporaalinen dementia Etenevä sujumaton afasia (progressive nonfluent aphasia) Semanttinen dementia
27 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT PATOLOGIA Atrofia Frontotemporaalinen dementia: Etenevä sujumaton afasia: Semanttinen dementia: etuotsalohkot ja ohimolohkot vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa ohimolohkon keskimmäinen ja alimmainen aivopoimu Hermosolukatoa ja tukisolujen (gliasolujen) lisääntymistä (glioosi) Tau-valkuaisainetta sisältäviä solunsisäisiä kappaleita Yleensä ei amyloidipatologiaa (joskus paikallisesti alkava Alzheimerin tauti)
28
29 FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA Alkamisikä yleensä vuotta Jonkin verran yleisempi miehillä Kesto keskimäärin 8 vuotta (2-20 vuotta) Noin puolella positiivinen sukuhistoria Käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavista Arviolta alle 5% kaikista dementioista, 10% työikäisten dementioista
30 FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA Käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutos - estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys Toiminnanohjauksen vaikeudet - suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus Varhainen sosiaalisten taitojen heikentyminen Päättelykyky ja ongelmanratkaisukyky heikkenee Puheen tuoton vaikeudet Sairaudentunto heikentynyt Muisti alkuvaiheessa säilynyt, samoin spatiaaliset taidot Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
31 FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA TUTKIMUKSET Laboratoriokokeista apua vain poissulkumielessä Tietokonetomografia (TT) ja magneettikuvaus (MRI) - aivojen kuorikerroksen atrofia - painottunut otsalohkojen ja ohimolohkojen etuosien alueelle Toiminnalliset kuvaukset (PET/SPECT) - verenvirtaus ja aineenvaihdunta alentunut otsalohkojen alueella EEG yleensä normaali
32 FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA: HOITO Ei spesifejä hoitoja Neurotransmitteri-järjestelmiin vaikuttaminen Tau-patologiaan vaikuttaminen?
33 FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA KESKEISIÄ EROJA ALZHEIMERIN TAUTIIN: Käyttäytymisoireisto - persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset korostuneet ja tulevat esiin varhain Muisti alkuvaiheessa melko hyvin säilynyt Toiminnanohjauksen vaikeudet yleensä ensimmäinen tiedonkäsittelytoimintojen muutos Alkaa nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti Kuvantamistutkimuksissa tyypilliset löydökset
34 Potilastapaus vuotias työssä oleva toimistovirkailija Ei merkittävää aiempaa sairaushistoriaa Hakeutui tutkimuksiin pojan aloitteesta, omasta mielestä ei mitään vikaa Omaiset ja työkaverit huomanneet persoonallisuuden muutoksen: - estottomuutta, arvostelukyvyttömyyttä Lisäksi juuttumista, keskittymisvaikeuksia, töissä virheitä Kliinisessä tutkimuksessa tarkkaavuus- ja keskittymisvaikeuksia, juuttumista, kontrollin löystymistä Neuropsykologisessa tutkimuksessa selkeä otsalohkojen toimintahäiriöön viittaava löydös
35
36
37 ETENEVÄ SUJUMATON AFASIA Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Työläs puheentuotto Fonologisia ja kieliopillisia virheitä Lyhyet lauseet, yksinkertaiset lauserakenteet Sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia) Luku- ja kirjoittamisvaikeuksia voi esiintyä Puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa normaali Muut kognitiiviset osa-alueet alussa säilyneet Alkaa yleensä nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti (n. 50% alle 65 v) Yleisempi naisilla kuin miehillä
38 56 -vuotias työssä oleva kirvesmies Potilastapaus 2 Tuli tutkimuksiin ex-vaimon ja työkavereiden aloitteesta Puheen tuottamisen vaikeuksia: lyhyet ja yksinkertaiset lauseet tuttujenkin esineiden tai asioiden nimeämisvaikeuksia Pärjäsi kirvesmiehen työssään edelleen hyvin Tutkimustilanteessa lähes olematon spontaani puheentuotto, vaikea nimeämisvaikeus, puheen ymmärtäminen paremmin säilynyt ( kyllä / ei - keskustelu)
39 Etenevä sujumaton afasia MRI 18F-FDG (sokerinkulutus)
40 Aivojen amyloidikertymien kuvantaminen PET-kameralla Alzheimer Verrokki Etenevä sujumaton afasia
41 SEMANTTINEN DEMENTIA Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Keskeistä on merkitysten häviäminen Sanojen merkitys katoaa: nimeämis- ja ymmärtämishäiriöitä Sujuva, vaivaton, sisällöllisesti tyhjä puheentuotto Toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen suhteellisen hyvin säilyneet Heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia) Tapahtumamuisti suhteellisen hyvin säilynyt Alkaa yleensä vuoden iässä (n. 75% alle 65 v) Yleisempi miehillä kuin naisilla Kesto keskimäärin 8 vuotta (vaihtelu 3 15 vuotta)
42 HIV-1 HIV-1 infektioon liittyy varhaisia, lieviä kognitiivisia oireita ja myöhäisvaiheeseen dementian tasoinen toimintojen tasonlasku Varhaiset tiedonkäsittelyn oireet: - noin 50%:lla - tiedonkäsittelyn hidastumista - keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet Myöhäiset tiedonkäsittelyn oireet: - varhaiset oireet pahenevat - muistivaikeudet (mieleenpalautus) - käsitteelisen ajattelun heikentyminen Paljon käytösoireita: - apatiaa - ärtyneisyyttä - masennusta - myöhäisvaiheessa: kontrollin heikentymistä, maanisia piirteitä
43 Creutzfeldt-Jakobin tauti Prioni-tauti Harvinainen: ilmaantuvuus 1.5 / miljoonaa ihmistä vuodessa Alkaa yleensä 50 ikävuoden jälkeen, joskus nuorempan Nopeasti etenevä: suurin osa menehtyy 3-5 kuukaudessa, harva elää yli vuoden Oireita: - käytösoireet - muistivaikeudet - tasapainovaikeudet, ataksia ( hoippuminen ) - tahattomat lihasnykäykset Tyypillisiä muutoksia tutkimuksissa: - aivosähköfilmi (EEG) - selkäydinnestenäyte - aivojen MRI
44 Creutzfeldt-Jakobin tauti
45 Työikäisten muistisairaudet Yleensä työikäisen muistivaikeuden takana muu syy kuin etenevä muistisairaus Eri muistisairaudet yleisempiä kuin iäkkäillä Perinnölliset sairaudet tavallisempia kuin iäkkäillä (sukuhistoria ei aina selvillä) Toiminnanohjauksen, työmuistin, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat usein tyypillisiä tiedonkäsittelyoireita Sairaus voi alkaa ilmetä aluksi masennuksena, uupumuksena tai neurologiset- ja käytösoireet voivat alkaa ennen tiedonkäsittelyn oireita Tiedonkäsittelyn seulontatestit usein liian epäherkkiä (ja suunniteltu Alzheimer-tyyppisen heikentymisen havaitsemiseen) Usein tarvitaan erityistutkimuksia (neuropsykologia, selkäydinnestenäyte, genettiset tutkimukset)
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotHelsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.
Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotOTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA & SIITÄ JOHTUVAT MUISTISAIRAUDET Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotMUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS.
10 2017 MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen
LisätiedotMuistisairauksien diagnosointi
Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet (frontotemporaaliset degeneraatiot) on
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän
LisätiedotAkseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus
Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotLYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN
04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016
MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvät tiedonkäsittelytaidot Turvallisen liikkumisen edellyttämät kognitiiviset
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotLääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.
Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotDEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ
1 DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ Sara Korpela Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotAivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014
Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Työelämä Kognitiivinen vaatimustaso lisääntynyt Helppoja töitä ei enää ole
LisätiedotPsykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn
Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi
LisätiedotMuistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen
Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen Hanne-Maarit Mansala Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Turvallisesti kotona projekti (2016 2018) ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET SUOMESSA: ARVIOLTA 193 000
LisätiedotKÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN
KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989. DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ
LisätiedotAIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?
AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat
LisätiedotTYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN
TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Susanna Harjula Eeva Ruotsila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali, terveys ja liikunta ala KUVAILULEHTI
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7
SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotAsiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?
Mikä on aivovamma? Titta Ilvonen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Synapsia 1 Aivovaurio yläkäsite, yleisnimi: Käytetään kuvaamaan mistä tahansa syystä johtuvaa aivojen vauriota, esim. aivokasvaimet,
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien
LisätiedotUUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA
UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotNormaali ikääntyminen ja muistisairaudet
14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotMuistihäiriöpotilaan kognition tutkiminen muutakin kuin MMSE
Tieteessä katsaus Satu Winqvist FT, neuropsykologian erikoispsykologi OYS, neurologian klinikka satu.winqvist@ppshp.fi Virpi Moilanen LT, neurologian erikoislääkäri OYS, kuntoutustutkimus- ja erityispoliklinikat
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
Lisätiedot