X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Transkriptio

1 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02) FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) Helsingfors tel (09) (kanslia) fax (09) FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK Annika Orre Kauppapuistikko 23 A, Vaasa tel (06) Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic Knowledge Park, United Kingdom. Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton perinnöllisyysklinikan kanssa. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com Potilasopas

2 2 X-kromosominen periytyminen Tai perinnöllisyysklinikaltasi: 11 Tämä potilasopas kertoo, mitä X-kromosominen periytyminen tarkoittaa, ja kuinka X-kromosomissa periytyvät sairaudet periytyvät. X-kromosomisen periytymisen ymmärtämiseksi on hyvä tutustua geeneihin ja kromosomeihin. Geenit ja kromosomit Ihmiskeho muodostuu miljoonista soluista. Useimmat solut sisältävät ihmisen koko stön. Geenejä on tuhansia, ja ne ohjaavat kaikkia elimistön toimintoja. Geenit määräävät monia piirteitämme, kuten silmien värin, veriryhmän ja pituuden. Geenit sijaitsevat kromosomeissa. Kromosomit ovat rihmamaisia rakenteita solun tumassa. Ihmisen lähes kaikissa soluissa on tavallisesti 46 kromosomia. Kromosomit periytyvät vanhemmilta, 23 kummaltakin. Kromosomeja on siis 23 paria. Koska kromosomit muodostuvat geeneistä, perimme useimpia geenejä kaksin kappalein, yhden kummaltakin vanhemmalta. Tämän vuoksi meillä on usein molempien vanhempiemme piirteitä. HUS PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ PL 140 (Haartmaninkatu 2 B), HUS puh (09) faksi (09) HUS SIKIÖTUTKIMUSYKSIKKÖ PL 140 (Haartmaninkatu 2), HUS puh (09) faksi (09) VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA (Kalevankatu 16), PL 849, Helsinki puh (09) suora faksi (09) KYS Kliinisen genetiikan poliklinikka PL 1777, Kuopio puh (017) faksi (017) OYS Perinnöllisyyslääketieteen klinikka PL 24, OYS puh (08) faksi (08) TAYS Kliinisen genetiikan yksikkö PL 2000, Tampere Perinnöllisyyspoliklinikka puh (03) tai (03) Äitiyspoliklinikka, sikiötutkimukset puh (03) faksi (03)

3 10 Kuva 1: Geenit, kromosomit ja DN 3 Tämä oli lyhyt johdatus X-kromosomiseen periytymiseen. Lisätietoa saat seuraavista osoitteista: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tietoa harvinaisista pienryhmistä: a _ s o p e u t u m i s v a l m e n n u / l a s t e n _ k u n t o u t u s k o t i / tietoa_harvinaisista_pienryhmist/ Väestöliiton tietolehtiset Tietolehtisiä yleiskatsaukseksi tiettyyn sairauteen tai oireyhtymään Orphanet Kaikille avoin verkkopalvelu, josta saa tietoa harvinaisista sairauksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista, ja linkkejä potilasyhdistyksiin ympäri Euroopan. EuroGentest Kaikille avoin verkkopalvelu, josta saa tietoa geneettisistä tutkimuksista, ja linkkejä potilasyhdistyksiin ympäri Euroopan. Kromosomiparit 1-22 ovat samanlaiset miehillä ja naisilla (kuva2). Näitä kromosomeja kutsutaan autosomeiksi. Kromosomipari 23 muodostuu sukupuolikromosomeista, ja sukupuolet eroavat toisistaan tämän parin perusteella. Sukupuolikromosomeja on 2 erilaista, X ja Y. Naisilla on normaalisti kaksi X-kromosomia (XX). Naisen toinen X- kromosomi periytyy äidiltä ja toinen isältä. Miehillä puolestaan on normaalisti yksi X- ja yksi Y-kromosomi (XY). Miehen X- kromosomi periytyy äidiltä ja Y-kromosomi isältä. Kuvassa 2 on siis miehen kromosomisto, koska viimeinen kromosomipari on XY.

4 4 Kuva 2: Ihmisen 23 kromosomiparia esitetään kokojärjestyksessä, kromosomi 1 on suurin. Sukupuolikromosomit ovat pari nro Perinnöllisen sairauden vaikutus muihin sukulaisiin Jos joku perheessänne sairastaa X-kromosomissa periytyvää sairautta tai on sen kantaja, saatatte haluta keskustella asiasta sukulaistenne kanssa. Näin naispuolisille sukulaisille avautuu mahdollisuus halutessaan selvittää, ovatko he kantajia. Tieto voi auttaa myös diagnoosin saamisessa muille sukulaisille. Tämä on tärkeää varsinkin sellaisille sukulaisille, joilla jo on lapsia, tai jotka aikovat hankkia niitä. Jotkut eivät mielellään kerro perinnöllisestä sairaudesta sukulaisilleen, koska pelkäävät, että tieto aiheuttaisi suvussa huolta. Kaikki eivät edes ole tekemisissä sukulaistensa kanssa, jolloin yhteyden ottaminen heihin tuntuu vaikealta. Perinnöllisyysneuvonnan ammattilaisilla on usein kokemusta tällaisista tilanteista, ja heiltä voi saada apua asian käsittelyyn. Hyvä muistaa Joskus toiseen näistä kopioista tulee muutos (mutaatio), ja lakkaa toimimasta oikealla tavalla. Tämä muutos saattaa johtaa perinnöllisen sairauden syntyyn, koska ei anna elimistölle oikeanlaisia ohjeita. X-kromosominen sairaus aiheutuu X-kromosomissa sijaitsevan n muutoksesta. Mitä X-kromosominen peittyvä periytyminen tarkoittaa? X-kromosomissa on monia kasvulle ja kehitykselle tärkeitä geenejä. Y-kromosomi on paljon pienempi, ja siinä on vähemmän geenejä. Naisilla on kaksi X-kromosomia (XX), ja jos toisessa X-kromosomissa on muutos, toisen X- kromosomin terve voi kompensoida virheellisen n Kantajanaisen muutoksella on 50 % mahdollisuus periytyä hänen lapselleen. Jos poika perii äidiltään muutoksen, hän sairastuu. Jos tytär perii muutoksen, hän on äitinsä tavoin kantaja. Mies, jolla on X-kromosomissa peittyvästi periytyvä tauti, antaa muutoksen aina tyttärelleen, josta tulee kantaja. Jos sairaus taas periytyy vallitsevasti, tytär on sairas. Miehen poika ei koskaan peri muutosta. Geenimuutosta ei voi korjata se on pysyvä. Geenimuutos ei tartu. Muutoksen kantaja voi siis esimerkiksi luovuttaa verta. Ihmiset tuntevat usein syyllisyyttä suvussa periytyvästä sairaudesta. On tärkeää muistaa, että muutos ei ole kenenkään vika, eikä kukaan ole voinut sitä itse aiheuttaa.

5 8 nimittäin vain yksi X-kromosomi, joka periytyy aina tyttärelle. Kaikki tyttäret ovat siis kantajia. He eivät yleensä ole sairaita, mutta heidän pojillaan on riski sairastua. Jos X-kromosomiin kytkeytynyttä tautia sairastava saa pojan, poika ei koskaan peri muutosta. Isä nimittäin antaa pojalleen aina Y-kromosomin (jos hän antaisi X- kromosomin, syntyisi tyttö). Entä jos lapsi on suvun ensimmäinen sairastunut? Joskus syntyy X-kromosomista tautia sairastava lapsi, jonka suvussa ei ole aikaisemmin esiintynyt kyseistä sairautta. Tämä voi johtua siitä, että uusi muutos on tapahtunut juuri tämän lapsen syntyyn osallistuneessa munasolussa tai siittiössä. Tällaisessa tapauksessa kumpikaan lapsen vanhemmista ei kanna sairautta. On erittäin epätodennäköistä, että vanhempien seuraavilla lapsilla olisi sama sairaus. Sairas lapsi kuitenkin kantaa muuttunutta ä, ja se voi periytyä hänen omille lapsilleen. Kantajatutkimukset ja raskaudenaikaiset tutkimukset Jos suvussa esiintyy X-kromosomista sairautta, tarjolla on monia vaihtoehtoja. Kantajatutkimuksella voidaan selvittää, ovatko naiset muutoksen kantajia. Tämä tieto voi olla hyödyllinen perheenlisäystä suunniteltaessa. Joidenkin X-kromosomisten sairauksien osalta on mahdollista tutkia raskauden aikana, onko syntyvä lapsi perinyt taudin (lisätietoa näistä tutkimuksista saat Istukkanäytetutkimus - ja Lapsivesitutkimus vihkosista). Tällaisesta m a h d o l l i s u u d e s t a v o i k y s y ä perinnöllisyyslääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. 5 vaikutusta. Tällaisessa tapauksessa nainen on X- kromosomissa periytyvän sairauden terve kantaja. Kantaja tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole kyseistä sairautta, mutta joka kantaa muutosta, eli hänen parinsa toinen kopio on muuttunut. Joissakin tapauksissa kantajanaisilla voi olla lieviä sairauden oireita. Miehillä on X- ja Y-kromosomi (XY). Jos miehen X- kromosomissa on muutos, hänellä ei ole toista kopiota kompensoimaan muutoksen vaikutusta, eli hän sairastuu tautiin. X-kromosomiset sairaudet periytyvät tällä tavoin. Esimerkiksi hemofilia, Duchennen lihasdystrofia ja fragile-x oireyhtymä ovat X-kromosomisia sairauksia. X-kromosomissa vallitsevasti periytyvät sairaudet Useimmat X-kromosomissa periytyvät sairaudet periytyvät peittyvästi. Hyvin harvoin X-kromosomiset taudit saattavat kuitenkin olla vallitsevasti periytyviä. Tämä tarkoittaa, että jos nainen perii yhden normaalin ja yhden muuttuneen kopion, yksi muuttunut kopio riittää aiheuttamaan sairastumisen. Jos perii muuttuneen n, se riittää aiheuttamaan sairauden, koska miehellä on vain yksi X-kromosomi. Sairaan naisen lapsilla (sekä tyttärillä että pojilla) on 50 % (1:2) todennäköisyys periä sairaus. Sairaan miehen kaikki tyttäret ovat sairaita, ja hänen kaikki poikansa terveitä.

6 6 X-kromosomissa peittyvästi periytyvät sairaudet Kuva 3: Kuinka X-kromosomiset peittyvät sairaudet periytyvät kantajanaiselta lapsille Normaali Kantajanainen 7 Jos kantajanainen saa tyttären, tytär perii joko normaalin n sisältävän X-kromosomin, tai X-kromosomin, jossa on muutos. Näin ollen jokaisella tyttärellä on 50 % (1:2) mahdollisuus periä muutos ja olla äitinsä tavoin kantaja. Tyttärellä on myös 50 % (1:2) mahdollisuus periä normaali. Tässä tapauksessa tytär on terve, eikä hän ole kantaja. Todennäköisyys on jokaisella tyttärellä sama. Kuva 4: Kuinka X-kromosomiset peittyvät sairaudet periytyvät sairaalta mieheltä lapsille Sairas nainen Muuttunut Normaali Muuttunut Kantajanainen nainen Sairas Jos kantajanainen saa pojan, poika perii äidiltään joko normaalin n sisältävän X-kromosomin, tai X-kromosomin, jossa on muutos. Näin ollen jokaisella pojalla on 50 % (1:2) mahdollisuus periä muutos ja sairastua tautiin. Pojalla on myös 50 % (1:2) mahdollisuus periä normaali eli olla terve. Todennäköisyys on jokaisella pojalla sama. Kantajanainen Kantajanainen Jos X-kromosomiin kytkeytynyttä tautia sairastava saa tyttären, tytär perii aina muutoksen. Miehillä on