Alzheimerin tauti työikäisellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alzheimerin tauti työikäisellä"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Merja Hallikainen LT, kliininen tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Anne M. Remes professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia ja KYS, Neurokeskus, neurologia Alzheimerin tauti työikäisellä Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus myös työikäisillä. Sen tavallisimmat ensioireet ovat tapahtumamuistin ja uuden oppimisen vaikeudet, mutta työikäisillä potilailla ovat yleisiä myös epätyypilliset, hahmottamisen vaikeuksilla ja käytösoirein alkavat oirekuvat. Perusterveydenhuollossa tulee tunnistaa muistisairauden oireet sekä tutkia ja hoitaa Alzheimerin taudin erotusdiagnostiset syyt, kuten masennus ja univaikeudet. Sairastuminen työiässä aiheuttaa yleensä merkittäviä sosiaalisia ja psyykkisiä kerrannaisvaikutuksia sekä sairastuneelle itselleen että hänen perheelleen. Tämä tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaista hoitoa suunniteltaessa. Alzheimerin tauti voi alkaa myös kielellisin oirein. naisista ja 4 %:lla miehistä oli ollut vakava masennusjakso. Työuupumuksesta oli kärsinyt 3 % naisista ja 2 % miehistä. Nukahtamisvaikeudet ja unen katkonaisuus olivat myös yleisempiä naisilla (15 %) kuin miehillä (11 %) (5). Työelämässä tietotekniikan käytön laajeneminen, verkostomaiset työtavat, työprosessien jatkuvat muutostarpeet ja monenlaiset joustavuusvaatimukset muuttavat yksilöiden muistitoimintoihin kohdistuvia vaatimuksia. Osa muistihuolista liittyy keskittymisongelmiin työssä, jossa on paljon häiriöitä. Osalla potilaista kognitiivinen primaarikapasiteetti tai kuormittuneisuuden heikentämä kapasiteetti eivät riitä työn muuttuneisiin vaatimuksiin. Sairastuminen työikäisenä tuo etenkin taudin edetessä haasteita useille elämän osa-alueille, kuten työelämään, perheen sopeutumiseen ja hoidon suunnitteluun. Vertaisarvioitu Alzheimerin taudin merkittävin riskitekijä on korkea ikä, mutta tauti voi alkaa jopa 50 vuoden iässä. Muistisairauksien esiintyvyyttä työikäisillä on tutkittu vain vähän. Tuoreimpien ulkomaisten epidemiologisten tutkimusten perusteella etenevien muistisairauksien ilmaantuvuus vuotiailla suurenee iän myötä ja tutkimustavasta riippuen esiintyvyys tässä ikäryhmässä vaihtelee välillä 0 700/ (1). Suomessa ei ole viime vuosina tehty epidemiologisia tutkimuksia työikäisten muistisairauksista, mutta aiempien väestötutkimusten mukaan 0,25 %:lla vuotiaista on dementiatasoinen muistisairaus. Etenevää muistisairautta sairastavia työikäisiä alle 65-vuotiaita arvioidaan näin laskettuna olevan noin (2). Kansainvälisten tutkimusten mukaan Alzheimerin tauti aiheuttaa työikäisten muistisairauksista noin kolmasosan (1,3) (kuvio 1). Diagnostiikkaan tuo omat haasteensa se, että Alzheimerin taudin oirekuva voi olla työikäisillä erilainen kuin heitä iäkkäämmillä. Työikäisen muistioireet selittyvät useimmiten hoidettavilla tekijöillä, kuten masennuksella, alkoholin riskikäytöllä, työuupumuksella ja uniongelmien aiheuttamalla päiväväsymyksellä (4). Terveys tutkimuksen mukaan vuotiaista noin 30 % miehistä ja 15 % naisista oli alko holin riskikäyttäjiä (Audit C -mittarin mukaan). Masennusjaksot ja työuupumus olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Vuoden aikana 7 %:lla Oirekuvat Oireiden epäspesifisyyden vuoksi on haasteellista erottaa varhaiset muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat esimerkiksi työuupumuksesta tai masennuksesta. Alzheimerin taudin oirekuva riippuu taudille ominaisten aivomuutosten sijainnista ja määrästä. Oirekuva on tyypillisesti niin sanottu amnestinen Alzheimerin tauti, jossa uuden oppimisen ja episodisen muistin häiriöt ovat ensimmäiset ja keskeiset oireet ja taudin aiheuttamat varhaiset aivomuutokset nähdään ohimolohkon sisäosissa erityisesti muistille tärkeillä alueilla. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan % työikäisten Alzheimerin tauti -tapauksista alkaa muilla kuin muistioireilla, jolloin puhutaan Alzheimerin taudin epätyypillisestä taudinkuvasta (6). Tunnetuin epätyypilli- 1647

2 KUVIO 1. Muistisairauksien jakauma työikäisillä. Alzheimerin tauti Aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus Otsa-ohimolohkorappeumat Lewynkappaletauti TAULUKKO 1. Alkoholi Muut % nen oirekuva on taudin niin sanottu posteriorinen variantti (posteriorinen kortikaalinen atrofia, posteriorinen Alzheimerin tauti), jossa oirekuvaa hallitsevat vaikeudet nähdyn hahmottamisessa ilman silmäperäistä syytä (7). Hahmottamisvaikeuden lisäksi potilaalla voi olla myös muita tiedonkäsittelyn oireita, kuten kasvojen tunnistamisen ja lukemisen vaikeuksia sekä kätevyyden heikentymistä. Ymmärrys omasta tilasta säilyy yleensä pitkään, ja ahdistuneisuusoireisto on yleistä (8). Taudinkuvan erottaminen esimerkiksi ahdistuksesta, työuupumuksesta ja stressistä voi olla haastavaa. Alzheimerin tauti voi alkaa myös kielellisin oirein, jolloin sairaus voidaan virheellisesti tulkita otsa-ohimolohkorappeuman kielelliseksi Työikäisen muistihäiriöön ja tiedonkäsittelyn ongelmiin liittyvät oireet. Lähimuistin heikkeneminen Toistuvat unohtelut töitä ja arkea haittaavasti, uuden oppimisen vaikeus Kommunikaatiokyvyn heikentyminen Vaikeus löytää sanoja, kirjoittamisen ongelmat Vaikeudet tehdä päätöksiä tai ratkaista ongelmia Tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn häiriintyminen Ajan- ja paikan tajun heikentyminen Vaikeus käyttää rahaa tai ymmärtää kelloa Vaikeus ymmärtää esineiden käyttötapoja tai toimintaohjeita Vaikeus löytää paikat, reitit ja suunnistaa Hahmotusta vaativat toimet eivät suju Esimerkiksi korjaustyöt ja koneiden käyttö Hienomotoriikan heikentyminen Vireystilan vaihtelut päivästä ja vuorokaudenajasta toiseen Muutokset käyttäytymisessä, psykiatriset oireet Mielialamuutokset, ahdistuneisuus, epäluuloisuus, aloitekyvyttömyys, vetäytyminen muodoksi (9). Potilailla on vaikeuksia sanojen löytämisessä, nimeämisessä ja lauseiden toistamisessa. Myös puheen tuotto voi olla työlästä ja pysähtelevää, mutta kieliopillisesti puhe on normaalia. Näillä potilailla muistioireet ilmaantuvat kuitenkin usein jo muutaman vuoden kuluessa puheongelmien ilmaannuttua, kun taas otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla afasiapotilailla muut tiedonkäsittelyn osa-alueet säilyvät kauemmin normaaleina. Aivojen etuosien vaurioihin painottuvissa Alzheimerin taudin varianteissa voi olla mukana myös otsalohkodementialle tyypillisiä käytösoireita, kuten aloitteettomuutta tai estottomuutta, mutta muisti oireet ilmaantuvat oirekuvaan varsin nopeasti, usein muutamassa vuodessa. Yhtenä tavanomaista nopeampaa kognitiivista heikentymistä ennakoivana tekijänä on pidetty Alzheimerin taudin varhaista alkamisikää (6). Tulokset kuitenkin vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, eikä taudin yksilöllistä etenemisnopeutta voida nykyään ennustaa. Diagnostiikka Työterveyshuollossa tulisi tunnistaa muistisairauksien oirekuvat jo ennen dementiatasoista häiriötä (taulukko 1) ja tehdä perustutkimukset (taulukko 2) Käypä hoito -suosituksen mukaan (2). Koska suurin osa työikäisten muistioireista ja tiedonkäsittelyn oireista johtuu muusta kuin etenevistä muistisairauksista, työterveyshuollon rooli on erityisen tärkeä näiden muiden sairauksien erotusdiagnostiikassa ja hoidossa (4). Työikäisen potilaan etenevän muistisairauden diagnostiset tutkimukset tulee tehdä huolellisesti erikoissairaanhoidossa (10). Niihin kuuluu laaja neuropsykologinen tutkimus, jossa oirekuvan ja muistisairauden etiologian lisäksi arvioidaan myös työkykyä. Työikäisen muistisairautta epäiltäessä ensisijainen tutkimus on aivojen magneettikuvaus (10). Taudin varhaisvaiheessa magneettikuvauksen tulos voi usein olla normaali, joten diagnostiikassa tarvitaan myös toiminnallista kuvausta (SPECT tai PET) tai selkäydinnesteestä määritettäviä Alzheimerin taudin merkkiaineita diagnoosin varmistamiseksi (12). Erotusdiagnostiset ongelmat Muistisairauden alkuvaiheessa saattaa olla vaikeaa erottaa toisistaan normaaleja, kaikilla ajoit- 1648

3 Kirjallisuutta 1 Vieira RT, Caixeta L, Machado S ym. Epidemiology of early-onset dementia: review of the literature. Clin Pract Epidemiol Ment Health 2013;9: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus Rossor MN, Fox NC, Mummery CJ ym The diagnosis of young-onset dementia. Lancet Neurol 2010;9: Remes AM, Turunen J, Ala-Mursula L. Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua selvittelyä. Muistipoliklinikan lähetekäytännöt arviointitutkimuksen kohteena. Suom Lääkäril 2012;37: Koskinen S, Lundqvist A ja Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 68/ bitstream/handle/10024/90832/ Rap068_2012_netti. pdf?sequence=1 6 Mendez MF. Early-onset Alzheimer s disease: nonamnestic subtypes and type 2 AD. Arch Med Res 2012;43: Remes AM, Vanninen R, Jokinen H, Hallikainen M, Erkinjuntti T. Kun silmälaseista ei ole apua Alzheimerin taudin posteriorinen variantti ja muut epätyypilliset oirekuvat. Duodecim 2013;129: Kaiser NC, Liang LJ, Melrose RJ ym. Differences in anxiety among patients with early-versus late onset Alzheimer s disease. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2014;26: Remes AM. Frontotemporaalinen degeneraatio diagnostinen ja hoidollinen haaste. Duodecim 2010;126: Hallikainen M, Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T. Alzheimerin taudin kliinisen tutkimuksen uudistetut kriteerit. Suom Lääkäril 2012;67: Vanninen R, Mäntylä R, Salonen O, Valanne L, Rinne J, Erkinjuntti T. Muistipotilaan aivojen kuvantaminen. Duodecim 2011;127: Seppälä T, Herukka S-K, Remes AM. Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka. Duodecim 2013;129: Hallikainen M, Mönkäre R, Nukari T, Forder M. Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2014: Hallikainen M, Mönkäre R, Nukari T, Forder M. Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2014: TAULUKKO 2. Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset. Huolellinen anamneesi Peruskapasiteetti ja saavutettu henkinen suorituskyky (koulumenestys, koulutustaso, työhistoria, mahdolliset erityisvaikeudet, kuten lukihäiriö) Muutokset työtehtävissä tai niiden vaativuudessa Yleinen terveydentila (sairaudet, lääkkeet, terveyden riskitekijät, suku) Aivojen toimintaa heikentävät tekijät (päihteidenkäyttö, psyykkiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät) Ensioireet (tiedonkäsittelyn oireet ja mahdolliset käytösoireet) Oireiston kehittyminen ja etenemistapa Kliininen tutkimus Suppea kliininen neurologinen tutkimus: kävely ja liikuntakyky, puolioireet, Parkinson-tyyppiset oireet, puhe, silmänliikkeiden häiriöt, apraksia eli tahdonalaisten liikkeiden aivoperäinen koordinaatiovaikeus Yleistila ja verenkiertoelimistön tila Muistin ja tiedonkäsittelyn (kognition) arviointi Tutkittavan ja läheisen haastattelu: vireystaso, keskittyminen ja orientaatio, arvostelu- ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, tilasuhteiden hahmotus Kognitiivinen tehtäväsarja CERAD Käytösoireiden arviointi Tutkittavan ja läheisen haastattelu: mieliala ja ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, levottomuus tai muu poikkeava käyttäytyminen, persoonallisuuden muutos Tarvittaessa Oirekohtaiset mittarit, esimerkiksi depressiomittarit, seulontaan GDS (geriatrinen depressioasteikko) Cohen Mansfieldin levottomuusasteikko Laboratoriotutkimukset Verenkuva, glukoosi, natrium, kalium, kalsium, kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet ja B 12 -vitamiini Harkinnanvaraisesti lipidit, lasko, EKG tain esiintyviä muistipulmia ja alkavaa muistisairautta. Kognitiivista toimintakykyisyyttä voivat heikentää monenlaiset psykososiaaliset ja toiminnalliset tekijät, joiden vaikutukset ovat yleensä palautuvia. Tällaisia tekijöitä ovat heikkolaatuisen yöunen aiheuttama päiväväsymys, työstressi tai työuupumus. Suuret muutokset työssä, työsuhteen epävarmuus tai muutokset muussa elämässä kuormittavat kauan ja heikentävät jaksamista. Keskittymiskykyä ja kognitiivista suoriutumiskykyä heikentävät alavireinen ja ahdistunut mieli, samoin kuin jatkuvat kivut ja säryt sekä alkoholin ja muiden päihteiden riskikäyttö. Oireiden alkuvaiheessa nämä tekijät tulee ottaa asianmukaisesti huomioon erotusdiagnostisina vaihtoehtoina. Masennuksen ja Alzheimerin taudin erotusdiagnostiikassa on ongelmallista se, että masennus voi olla Alzheimerin taudin ensioire, mutta myös masennus sinänsä voi aiheuttaa muistioireita. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa ja pyrkiä hoitamaan masennus. Jos potilas ei hoitoyrityksistä huolimatta toivu siitä tai muistioireet jatkuvat masennuksen hävittyä, tulisi herätä epäily muistisairaudesta. Alzheimerin tauti voi alkaa myös muilla neuropsykiatrisilla oireilla. Yksi mahdollinen ensioire on paranoidinen harhaluuloisuushäiriö. Varsinainen psykoosi muistisairauden ensioireena on työikäisillä harvinaisempi kuin vanhemmalla väestöllä, mutta muistisairauden mahdollisuus tulee ottaa huomioon myös silloin, kun keski-ikäinen ihminen sairastuu ensi kertaa vakavaan psykiatriseen oirekuvaan. Lääkehoito Käypä hoito -suositusten mukaisesti lääkehoito perustuu asetyylikoliinijärjestelmään vaikuttaviin AKE-lääkkeisiin ja glutamaattijärjestelmään vaikuttavaan memantiiniin (2). Lääkehoito ei paranna tautia eikä estä sen etenemistä. Paras hoitovaste nähdään, kun lääkitys on aloitettu varhaisessa taudin vaiheessa. Lääkehoidon odotuksenmukaisia vaikutuksia ovat yleisen 1649

4 15 Juva K. Etenevät muistisairaudet työikäisillä. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. Muistisairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2010: Ertekin-Taner N. Genetics of Alzheimer s disease: a centennial review. Neurol Clin 2007;25: Kuusisto J, Koivisto K, Kervinen K ym. Association of apolipoprotein E phenotypes with late onset Alzheimer s disease: population based study. Br Med J 1994;309: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Merja Hallikainen: konsultointi (Orion), luentopalkkiot (Orion, Teva, Novartis), matka-, majoitustai kokouskulut (Teva, Novartis). Anne Remes: konsultointi (Orion), luentopalkkiot (Orion). aktiivisuuden ja aloitteellisuuden kohentuminen, arkitoimien joustavampi sujuminen, rauhattomuuden ja käytösoireiden lievittyminen tai pysyminen poissa sekä oireiden hitaampi eteneminen. Kuntoutus Kuntoutussuunnitelma tulisi tehdä mahdollisimman pian diagnoosin jälkeen. Tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Kuntoutus perustuu yksilölliseen, tutkimuksiin pohjautuvaan kuntoutustarpeeseen esimerkiksi toimintaterapian tai neuropsykologian keinoin. Aivoterveyteen vaikuttavia elämäntapoja ei pidä unohtaa. Monipuolinen ravinto, liikunta, sosiaalinen aktiivisuus ja moninainen virikkeellinen toiminta säilyttävät toimintakykyä ja pitävät kiinni elämässä. Kognitiivisten toimintojen aktiivinen käyttäminen auttaa pitämään yllä kykyjä, joihin muistisairaus vaikuttaa. Pyrkimyksenä on aivojen muovautumiskyvyn säilyttäminen ja hermoyhteyksien aktivoiminen. Aivoja aktivoivista kohdennetuista harjoituksista, virikkeellisistä harrastuksista ja sosiaalisesta aktiivisuudesta on todettu olevan hyötyä kognitiivisten toimintojen säilymisessä. Kognitiivisten interventioiden on myös havaittu vähentävän käytösoireita. Liikkumattomuus ja koko kehon vähäinen käyttö pahentaa muistisairauden oireita. Liikeaivokuori aktivoituu mielikuvien, liikkeiden katselemisen ja liikkeen suorittamisen avulla. Mitä enemmän aistitietoa, sen isompi aivojen alue aktivoituu. Muistin ja luovuuden harjoittaminen liikkeen avulla vahvistaa psyykkistä, kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä (13). Sairastuneelle ja hänen perheelleen tulee selvästi osoittaa hoitotaho, joka huolehtii kuntoutussuunnitelman ajantasaisuudesta ja jatkuvasta tuesta. Muut tukitoimet Vakavan etenevän sairauden diagnoosi on aina järkytys sitä suurempi, mitä nuorempana sairastuu, eli mitä enemmän on menetettävää. Alzheimerin tautiin sairastuminen työikäisenä muuttaa usein ratkaisevasti mielikuvia omasta itsestä ja tulevasta elämästä (14). Vaikka potilaan oirekuva olisikin lievä ja toimintakyky hyvä diagnoosivaiheessa, hänen työuransa päättyy yleensä varhemmin kuin normaalissa eläkeiässä. Valtaosalla potilaista työ kyky on heikentynyt jo ennen diagnoosia, työ on ollut kuormittavaa ja eläkkeelle siirtyminen on helpotus. Osa varhaisen diagnoosin saaneista haluaa kuitenkin vielä jatkaa töissä kykyjensä mukaan. Työssä jatkamista voidaan joissakin tilanteissa suunnitella yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Diagnoosin jälkeen tukea tulee olla tarjolla sekä mahdollisen työuran jatkamiseksi että tulevaisuuden suunnittelemiseksi. Työssä tehtävät ratkaisut ja työyhteisön tuki ovat tällöin tarpeen. Ratkaisut on aina tehtävä yksilöllisesti, sillä pelkkä Alzheimerin taudin diagnoosi tai ammattinimike ei kerro työkyvystä. Joskus sairastunut ei itse ymmärrä tai hyväksy sitä, millä tavoin ja miten paljon sairaus on muuttanut hänen toimintakykyään. Työssä jatkamisen kannalta onkin olennaista, miten sairastunut itse hahmottaa tilanteensa ja toimintakykynsä. Jos sairastuneella ei ole sairaudentuntoa, hänen on mahdotonta arvioida työssä suoriutumistaan ja voimavarojaan. Tällöin esimiehen ja lääkärin roolit korostuvat. Työyhteisölle tulee kertoa sairaudesta vain sairastuneen suostumuksella, mutta se kannattaa. Apuna on työterveyshuolto, joka voi johtaa yhteistä keskustelua aiheesta. Kun työtoverit ymmärtävät sairauden oireita ja vaikutuksia työkykyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, he voivat tukea sairastunutta tarpeen mukaan. Parhaassa tapauksessa työyhteisö kohtelee sairastunutta samana ihmisenä kuin ennen tietoa sairaudesta, mutta ymmärtää samalla muuttuvat tarpeet. Hyvän ja täysipainoisen elämän ylläpitämiseen tarvitaan asiallista tietoa ja pysyvä tukisuhde esimerkiksi muistihoitajaan. Harrastusten säilyttäminen ja ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on tärkeää. Diagnoosin kuuleminen on raskasta, eikä potilas juuri kykene vastaanottamaan muuta informaatiota käynnillä, jolla saa tiedon diagnoosista. Siksi on hyvä antaa potilaalle myös kirjallista materiaalia ja varata melko pian uusi käyntiaika, jolloin on aikaa keskustella esille nousseista kysymyksistä. Tulevaisuutta ennakoiden on jo tässä vaiheessa hyvä selvittää mahdolliset edessä olevat isot taloudelliset ja oikeudelliset toimet. Jos potilas katsoo testamentin tarpeelliseksi, se kannattaa laatia jo taudin varhaisessa vaiheessa, samoin kuin hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. 1650

5 Alzheimerin taudin alkuvaiheessa toimintakyky on usein hyvä, vaikka lähimuisti ja mieleen painaminen ovatkin heikentyneet. Muistisairaan elämää voivat tällöin merkittävästi hyödyttää muistituet (esimerkiksi kalenteri ja ilmoitustaulu kotona) sekä oikeanlainen tekniikka (esimerkiksi elektroniset kalenterit, muistuttavat lääkeannostelijat). Sairauden edetessä kulunvalvonta- ja aktiivisuusmittarit voivat parantaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Erityiskysymykset Suurella osalla työikäisistä suomalaisista on ajokortti, ja autolla ajaminen on monelle itsestäänselvyys. Edetessään Alzheimerin tauti kuitenkin Läheskään kaikki APOE ε4 -alleelin kantajat eivät koskaan sairastu Alzheimerin tautiin. heikentää ajokykyä, ja autolla ajosta tulee jossain vaiheessa luopua. Lievässä alkavassa Alzheimerin taudissa ajokyky on yleensä tallella, mutta merkittävät huomiokyvyn häiriöt voivat jo tässä vaiheessa olla turvallisen ajamisen este. Tällöin tarvitaan joko neuropsykologinen tutkimus ajokyvyn arvioimiseksi tai perehtyneen autokoulunopettajan terveysperusteisella ajokokeella tekemä arvio ajoterveydestä. Sairastuminen Alzheimerin tautiin työiässä aiheuttaa yleensä vakavampia sosiaalisia ja psyykkisiä kerrannaisvaikutuksia sekä sairastuneelle itselleen että hänen perheelleen kuin sairastuminen iäkkäämpänä. Tämä pitäisi ottaa huomioon sekä kuntoutusta että hoitoa suunniteltaessa. Läheiset voivat olla korvaamaton voimavara muistisairaalle, joten heidän mukanaolonsa vastaanotolla viimeistään diagnoosivaiheessa on suotavaa, jos sairastunut sen sallii. Perhetilanne kokonaisuudessaan vaikuttaa paljon myös sairastuneeseen. Puolison ja lasten olemassaolo, heidän saamansa tieto ja tuki ja sairauden näkeminen osana koko perheen elämää on tärkeää läheisten ihmissuhteiden säilymisen ja niistä saatavan tuen kannalta. Sairastuneelle kuuluu oikeus itsenäiseen elämään ja osallistumiseen. Etenkin työikäisenä sairastuneet ovat tottuneet hoitamaan asioitaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisestikin. Tätä tulee nykyistä enemmän tukea esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan avulla. Alzheimerin taudin edetessä tarvitaan jossakin vaiheessa ympärivuorokautista hoitoa, ensin jaksoittain ja myöhemmin pysyvästi. Nuorten ja iäkkäiden hoidon ja hoivan tarpeen eroihin on kiinnitetty huomiota, vaikkakin alle 65-vuotiaiden muistipotilaiden ympärivuorokautisesta hoidosta on tehty varsin vähän tutkimuksia ja suositukset perustuvat pitkälti kansallisiin ja kansainvälisiin käytännön kokemuksiin. Suositusten viesti on varsin yhdenmukainen: se kiteytyy erikoisosaamisen tarpeeseen sekä hienovaraisen, joustavan ja yksilöllisen hoidon ja hoivan suunnitteluun ja järjestämiseen potilaan ikä ja siihen liittyvät erityiskysymykset huomioon ottaen. Kotihoitoa tulisi tukea mahdollisimman kauan. Hoito- tai hoivahenkilön läsnäoloa tarvitaan usein pitkään, kun esimerkiksi puoliso on työssä. Laitoshoidon tulisi olla yksilöllisesti suunniteltua ja vastata potilaan tarpeisiin (15). Perinnöllisyys Koska työiässä Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat yleensä muuten varsin terveitä eikä heillä ole taudin perinteisiä riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, potilaalla herää usein kysymys perintötekijöiden osuudesta taudin synnyssä. Alzheimerin tautiin liittyviä geneettisiä tekijöitä on tutkittu paljon, ja nykyään tunnetaan sekä varsinaisia tautia aiheuttavia geenivirheitä että riskigeenejä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua. Varsinaiset Alzheimerin tautia aiheuttavat mutaatiot liittyvät amyloidiprekursoriproteiiniin (APP) ja sen pilkkoutumiseen vaikuttaviin preseniliini (PSEN) 1 ja 2 -geeneihin. Näihin geenivirheisiin liittyvä tauti alkaa jo hyvin varhaisella iällä, noin 40 ikävuoden jälkeen, ja sairaus periytyy vallitsevasti (3,16). Testattava on aina ohjattava perinnöllisyysneuvontaan ennen näitä geenitestauksia. Suomessa näiden geenivirheiden aiheuttamat sairaudet ovat hyvin harvinaisia ja rajoittuvat muutamiin tunnistettuihin sukuihin. Perimään liittyvistä riskitekijöistä apolipoproteiini E:n geenin (APOE) e4-alleelin riskivaikutus Alzheimerin tautiin on tunnettu 1990-luvulta. Tämä alleeli on yhä Alzheimerin taudin tärkein yksittäinen geneettinen riskitekijä, joka 1651

6 suurentaa sairastumisriskin liki nelinkertaiseksi (17). APOE e4 -alleeli on suomalaisessa väestössä varsin yleinen, joten sen riskivaikutus on merkittävä. Läheskään kaikki APOE e4 -alleelin kantajat eivät kuitenkaan koskaan sairastu Alzheimerin tautiin, joten sen määrittämistä ei pitäisi käyttää tautia ennustavana tutkimuksena. Viime vuosina on tehty merkittävää kansainvälistä, koko ihmisen perimän kattavaa tutkimusta, jossa on tunnistettu useita uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä. Niiden vaikutus taudin syntyyn on kuitenkin vähäinen ja suurentaa sairastumisriskin korkeintaan kaksinkertaiseksi. Todennäköistä onkin, että Alzheimerin taudin syntyyn vaikuttavat sekä useat geenit yhdessä että monet vielä osin tuntemattomat perimään vaikuttavat elintavat ja ympäristötekijät. Lopuksi Alzheimerin taudin tunnistaminen työikäisiltä on haasteellista kuormittavan ja kiireisen työelämän mukanaan tuomien muistiongelmien sekä monenlaisten psyykkisten ja käyttäytymis- oireiden taustalta. Poikkeavat oirekuvat tuovat lisähaastetta taudin tunnistamiseen, varhaiseen diagnostiikkaan ja erotusdiagnostiikkaan tässä ikäryhmässä. Alzheimerin taudin epätyypilliset oirekuvat tulisikin tuntea, jotta oikeaan diagnoosiin päästään mahdollisimman varhain. Sairastuneelle jää silloin aikaa järjestellä työasioita ja saattaa kuntoon meneillään olevia hankkeita sekä työssä että yksityiselämässä. Myös lääkehoidoista saadaan paras hyöty, kun ne aloitetaan taudin varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuollon ja työyhteisön tuki, hallittu poisjäänti töistä ja yksilöllisten elämäntapojen jatkuminen sairastuneelle ominaisella tavalla ovat tärkeitä elämänmuutoksen ja elämänhallinnan elementtejä hyvän elämänlaadun turvaamiseksi. Erityisen tärkeää on tukea sekä sairastunutta että hänen läheisiään perhedynamiikan säilyttämiseksi. Tällöin sekä sopeutuminen sairauteen että kuntoutus ja hoito onnistuvat parhaiten. Elämä jatkuu elämisen arvoisena muutoksista huolimatta ja kotona asuminen onnistuu pidempään. English summary in english Alzheimer s disease in working-age people 1652

7 English summary Merja Hallikainen Clinical Research Director University of Eastern Finland, School of Medicine Institute of Clinical Medicine, Brain Research Unit, Anne Remes Alzheimer s disease in working-age people Alzheimer s disease (AD) is the most common form of dementia in younger people ( working age dementia ). Around one-third of younger people with dementia have AD. Atypical AD may begin with symptoms other than memory problems, for instance with visual perceptual disorders, difficulties in linguistic functions and expression in spoken language or disturbance of executive functioning, and occasionally even with behavioural symptoms. Diagnosing AD is often difficult, particularly in the early stages. Becoming forgetful does not necessarily mean that you have AD. Especially recognizing the symptoms of atypical AD can be a significant challenge and the differential diagnosis from psychiatric disorders such as stress, depression and anxiety is not always easy. It is now recognized in current national guidelines that the successful management of AD depends on prompt and accurate diagnosis. Once a conclusive diagnosis of AD has been made, the development of a disease management approach targeting the needs of the patient and his or her family becomes a primary concern. Younger people have different needs, and may require different kinds of support. Importantly, appropriate support for both patients and family can delay nursing home placement, thus improving patient well-being. 1652a

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin?

Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Kati Juva NÄIN TUTKIN Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Muistisairauden varhainen tunnistaminen edellyttää valppautta kaikilta keski-ikäisten ja vanhojen ihmisten kanssa

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys MUISTISAIRAUDET ULLA ELONIEMI-SULKAVA dosentti, vanhempi tutkija TaY, terveystieteen laitos Vanhustyön keskusliitto ry ulla.eloniemi-sulkava@vtkl.fi TERHI RAHKONEN LT, geriatrian ylilääkäri Jämsän kaupunki

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Hoitotahto käytännössä

Hoitotahto käytännössä Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet (frontotemporaaliset degeneraatiot) on

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta

PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.14, Tampere-talo Elisa Ahonen, Projektivastaava, PääOma Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry PääOma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot