Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä"

Transkriptio

1 YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä Jaakko Valvanne Geriatrian professori

2 Valmisteltu yhteistyössä kahden suomalaisen huippuasiantuntijan kanssa

3 Timo Erkinjuntti neurologian professori Helsingin yliopisto Raimo Sulkava geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto

4

5 Käsiteltäviä teemoja Muistisairauksien merkitys Diagnostiikka ja hoito tänään Kehittämisen lähtökohtia Tulevaisuuden näkymiä

6 Muistisairauksien merkitys

7 Kansantalouden kannalta kaksi elintärkeää kysymystä - miten työssä käyvä väestö pysyy työkykyisenä? - miten ikäihmiset pysyvät mahdollisimman pitkään omatoimisina kodinomaisissa oloissa? (Timo Pohjolainen SLL 23/2007)

8 YHTEISKUNNAN HAASTEITA Pitkää työura Haastavat mm. stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. Etenevä muistisairaus on työikäisellä. Itsenäinen arki Ankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti (AT), aivoverenkiertosairaus (AVH) ja nämä yhdessä (AT+AVH) - 90 % kaikista tapauksista. AIVOTERVEYS AVAINASEMASSA Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

9 Muistisairaudet pähkinänkuoressa Muistisairaudet on kansantauti Muistisairauksia voitaneen ehkäistä vaikuttamalla vaaratekijöihin Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää Diagnostiikka edellyttää erityisosaamista ja kokemusta Lääkitys on osa muistisairauden kokonaisvaltaista hoitoa Muistisairauden edetessä potilaat dementoituvat Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa

10 ALZHEIMERIN TAUDIN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET Yhden tautitapauksen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle koko sairauden keston ajalta Lievä Alzheimerin tauti Vaikea Alzheimerin tauti / vuosi / vuosi Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista 85% Diagnostiikan osuus kokonaiskustannuksista 1-2% Oireenmukainen lääkehoito 2-4% Ernst Timo ja Hay Erkinjuntti, 1994, Schulenburg HY/HUS 1998, Wimo 1998, Winblad 2004, Viramo ja Sulkava 2006

11 Alzheimerin taudin diagnostiikan ja hoidon kehittyminen Tacrine trials β-amyloid sequenced Role of NFTs and tau Presenile dementia = senile dementia = AD Structure of tangles and plaques determined Neuritic plaques contain amyloid protein Age of genetics APP, presenilin 1 and 2 mutations APOE-ε4 susceptibility Presenile dementia Rare Young onset Separation of senile dementia from VaD and depression Cholinergic hypothesis of AD AD recognised as major health issue Amyloid cascade hypothesis of AD ChEIs approved Role of glutamate recognised Memantine approved 1950s 1960s 1970s 1980s 1990s/2000s (Jones, 2010)

12 DEMENTIASTA MUISTIOIREISIIN JA -SAIRAUKSIIN DEMENTIA TERMIN TAAKKA Dementia paralyticae kuppa Dementia praecox siktsofrenia Sosiaalinen kelvottomuus Alzheimerisoitu Alzheimer silmälasit ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Patofysiologian tuntemus Biologiset merkkitekijät Tyypilliset fenotyypit Oirekuva varhaisesta edenneisiin tapauksiin Poissulkudiagnoosista tyypillisiin taudinkuviin Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

13 TAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti (AT) 70 % Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä % (AT+AVH 10%). Lewyn kappale-sairaudet % Parkinsonin tauti (PT)-muistisairaus, Lewyn kappale -taui (LKT), LKT+AT Otsa-ohimolohkorappeumat 5-10 % 1/2 frontotemporaalinen dementia (FTD)

14 Preventio, diagnostiikka ja hoito tänään

15 MUISTISAIRAUDET TUTKIMUKSEN JA HOIDON HAASTE LÖPPÖNEN 2006 LIEDON KUNTA ARVIO 2010 miten yli 65 v. kuntalaisista DSM IV dementia kirjattu -77% vaikea-asteisesta dementiasta -46% keskivaikea-asteisesta dementiasta -33% lieväasteisesta dementiasta oli kirjattu -alle 50 %:lla kaikista etenevistä muistisairaista taudinmääritys -alle 10 % lievistä tapauksista tunnistettu -noin 20 %:lla Alzheimer potilaista oireenmukainen lääkitys Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

16 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 ( ) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R.

17 KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN 1 ENNALTAEHKÄISY 2 VARHAINEN TAUDINMÄÄRITYS 3 KOKONAISVALTAINEN HOITO JA KUNTOUTUS 4 EHYT HOITOPOLKU

18 ENNALTAEHKÄISY AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

19 AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU SIJOITA NYT AIVOTERVEYTEEN Harkituille oikea-aikaisille sijoituksille saat hyvän tuoton ja kestävän kasvun Päivän nousijat: liikunta, painonhallinta, aktiivisuus, verenpaineen ja kolesterolin hoito... Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA WSOY 2010

20

21 Presentation Title Presenter Name Date Subject Business Use Only

22 Presentation Title Presenter Name Date Subject Business Use Only

23 OIKEUS VARHAISEEN TAUDINMÄÄRITYKSEEN Timo Erkinjuntti, HY/HUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

24 Miksi varhainen diagnoosi? VOIDAAN HOITAA PARANNETTAVAT TILAT VOIDAAN HIDASTAA TILAN ETENEMISTÄ AUTONOMIAN TUKEMINEN Mahdollisuus pidentää aikaa kotona Raimo Sulkava

25 Muistisairauksien kokonaisriski ratkaiseee Käypä hoito suositus 2010

26 Muuttuja (riskitekijä) Pisteet Ikä (v) < > 53 4 Koulutusaika (v) Sukupuoli Nainen 0 Mies 1 Systolinen eli yläverenpaine (mmhg) Painoindeksi (kg/m 2 ) Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l) Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1 Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Yhteispisteet Muistisairauden riski (%) 95 %:n luottamusväli Kivipelto ym Muistisairauden riskimittari Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana

27 DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI Muistioireiden syy tulee selvittää, eli kliinisesti poikkeava oire tehtävä ymmärrettäväksi mieluiten varhaisessa vaiheessa Vertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipu Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6 12 kuukauden välein. Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

28 KANSALLISESTI YHTENÄISET EI- KAUPALLISET TUTKIMUKSEN VÄLINEET JA OHJEET SEULONTA Muistikysely CERAD/Muistiseula, MMSE ARKITOIMET ADSC-ADL TASOARVIO CDR, GDS KÄYTÖSOIREET NPI, Depressio KLIININEN TUTKIMUS NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS LABORATORIOTUTKIMUKSET AIVOJEN KUVANTAMINEN Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä BIOLOGISET MERKKIAINEET* Li- Abeta42, kokonais-tau Timo Erkinjuntti, HY/HUS *Toistaiseksi ei ole löydetty AT:lle spesifejä muutoksia, joita voisi testata veritesteillä Suomen Alzheimer tutkimusseura Käypä Hoito

29 MUISTIPOLIKLINIKKA LÄHIPALVELUNA Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

30 MUISTIPOTILAAN TUTKIMUKSET - MISSÄ Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n ). Perusterveydenhuollossa, muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Työikäiset neurologian muistipoliknikka Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS KH 2010

31 MUISTISAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Kun diagnoosi on määritelty (AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus) tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä. Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa. Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

32 Alzheimerin taudin hoito Kolinergiset lääkkeet (AKE-lääkkeet) donepetsiili (Aricept) mg x 1 galantamiini (Reminyl) 8 mg x 1 24 mg x 1 rivastigmiini (Exelon) 1.5 mg 6 mg x 2 Exelon-laastari 4.6mg/vrk, 9.5mg/vrk Glutamaattiin vaikuttava, NMDA-antagonisti - memantiini (Ebixa) 5mgx1...20mgx1 Raimo Sulkava

33 Alzheimer-lääkkeiden käyttö Pohjoismaissa (DDD/1000as/vrk) M-L Laitinen Suomi Ruotsi Norja Tanska

34 LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta Kokonaisvaltainen hoito: vaaratekijöiden ja oheis- sairauksien hoito mielialan ja käytösoireiden hoito kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

35 Eloniemi-Sulkava ym. 2010

36 Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon kehittämisen lähtökohtia

37 Monet tekijät ja prosessit johtavat aivojen vaurioitumiseen Alzheimerin taudissa

38 Sydänverisuonisairauksin riskitekijät: Passivoiva Ympäristö: Metabolinen oireyhtymä: Soluun kohdistuva stressi: Geneettiset tekijät: Aivovamma Querfurth ym. 2010

39 Alzheimerin taudin neuropatologia kiihkeän tutkimuksen kohteena

40 Hermosäievyyhtejä Hermosoluja Amyloidiplakkeja

41 Normaali tau-proteiini sitoutuu hermosolujen mikrotubuluksiin ja stabiloi niiden rakennetta Hyperfosforyloitunut tau ei kykene sitoutumaan mikrotubuluksiin, vaan kertyy hermosoluun polymeritoituen vaikeasti hajoaviksi kierteisiksi 2-säikeiksi

42 Aivoatrofiaa on havaittavissa magneettikuvauksessa jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa Normaali MCI (mild cognitive impairment) lievä kognitiivinen heikentyminen

43 ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI 100 Lievä kognitiivinen heikentymä Alzheimerin taudin kliininen diagnoosi Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Ikä

44 Alzheimerin taudin eteneminen Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ 42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6: Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:

45 Sairauden eri vaiheita kuvaavat biologiset merkit Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ 42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:

46 Varhaisen Alzheimerin taudin biologiset merkit Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ 42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:

47 Tulevaisuuden näkymiä

48 Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikan marssi vasempaan Oireeton AT Modified Dubois criteria: aikaisempi AT Dubois research criteria: aikainen AT Standardi diagnoosi AT polun alku Biomarkkereis-sa merkkejä amyloidin säätelyn häiriöstä Hyvin lieviä oireita + muutoksia amyloidimerkkiaineissa Muistivaikeuksia + muutoksia biologisissa merkeissä Dementia Aisen PS. Alzheimers Res Ther. 2009;1:2. doi: /alzrt2.

49 Diagnostiset ja hoitomahdollisuudet muistisairauksissa Ennaltaehkäisy Sairautta muuntavat hoidot Oireenmukainen hoito oireeton vaihe lievä kognitiivinen heikentyminen Geneettistä herkkyyttä osoittavat merkit Tulevaisuuden biokemialliset merkkiaineet Tulevaisuuden kuvantamismenetelmät Nykyiset biokem. merkkiaineet Nykyiset kuvantamismenetelmät Cedazo-Minguez & Winblad, 2009

50 Alzheimerin taudin diagnostiikka & hoito nyt ja tulevaisuudessa Memantine, AChEIs, combination Other cognitive enhancers (Dimebon?, 5HT6, H3..) Improved and earlier diagnosis Patient segmentation (genetics ) Disease-modifying therapies Community-wide prevention initiatives (diet, exercise ) (Jones, 2010)

51 Perinnöllisyys - tärkein riskitekijä preseniliini-geenit ApoE-genotyyppi alfa-2-makroglobuliini Seulonta 40 vuoden iässä kun on käytössä riittävän hyvä hidastava lääkehoito (tai jopa pysäyttävä) R Sulkava

52 FINGER-tutkimus Dementian ehkäisy suuren riskin henkilöillä (riskimittari > 7, MCI) Akatemian ja THL:n tukema monikeskustutkimus Satunnaistettu ja kontrolloitu

53 FINGER-tutkimus Monimuotoinen elintapaneuvontatutkimus Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta Ravitsemus (Keysin malliin) Liikunta (voima ja kestävyys) Muistiharjoittelu (muisti, päättely, nopeus) Sosiaalinen aktiivisuus Tutkimuksen kesto: 2 vuotta

54 Aβ42 (beeta-amyloidipitoisuus selkäydinnesteessä) TUULA PIRTTILA 2005 ANOVA F(2,184)=30.1,p<0.001 Pitoisuus alentunut AT:ssa * * * Sensitiivisyys % Spesifisyys Kontrollit % Muut dementiat % PR AT MUU D KONTR DEF AT Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS

55 Aivojen toiminnalliset kuvaukset yleistyvät muistisairauksien varhaisdiagnostiikassa FDG PET (fluorodeoksiglukoositutkimus positroniemissiotomografialla) osoittaa heikentynyttä aivoaineenvaihduntaa Alzheimerin taudissa FDG:n kertymä kuvaa aivojen aineenvaihduntaa ja epäsuorasti hermosolujen ja synapsien tilaa (Jones, 2010)

56 Uudet positroniemissiotomografiassa käytettävät merkkiaineet mahdollistavat beeta-amyloidikertymien kuvantamisen PIB = Pittsburgh Compound B; amyloid imaging (tioflaviinin johdannainen) FDG = fluorodeoxyglucose; metabolic imaging Klunk et al. Ann Neurol 2004; 55:

57 Veren BNP-taso muistisairauden ennustajana Iäkkäiden muistihäiriötä voi ennakoida veren B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) perusteella Kohonnut BNP ennustaa muistin huononemista, dementiaa ja kuolleisuutta Jatkossa voi tutkia verenpainelääkkeiden vaikutusta muistihäiriön ilmenemiseen ja vaikeutumiseen potilailla, joilla on kohonnut BNP-pitoisuus LL Tuomas Kerola Väitös Kuopio 75+ tutkimus

58 B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuudet terveillä, Alzheimerin tautia sairastavilla ja vaskulaarista dementiaa potevilla (Kerola ym. 2010)

59 Alzheimerin taudin muuntamisen strategioita Sekretaaasin estäjät Immunisaatio Amyloidin sitojat Tulehduskipulääkkeet Antioksidantit Hermojen suoja-aineet APP Amyloidin esiasteproteiini β-secretaasi γ-secretaasi Aβ Beetaamyloidiproteiini Tulehdus Oxidatiivinen stressi Toxisuus Hermosolujen kuolema Gauthier 2010

60 Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttaminen Amyloidin muodostumiseen vaikuttaminen Amyloidin esiasteproteiinin (APP) metabolia (beeta-amyloidin synty) Beeta-amyloidin aggregoitumisen esto Immunisaatio Monoklonaaliset anti-amyloidia vasta-aineet Beeta-amyloidikertymän hajottaminen Tau-patologia Tau-proteiinin hyperfosforylaation esto Tau-proteiinin aggregaation esto Muut patologiset prosessit Antioksidantit Tulehduskipulääkkeet Statiinit Eksitoksinen soluvaurio

61 Alzheimer -rokote Toimii hiirillä: estää amyloidin kertymistä Ihmisellä aiheutti aivoissa tulehdusreaktioita Amyloidi-plakit vähenivät ja hippocampusatrofia korjaantui joillain potilailla Tutkimukset jatkuvat

62 Ei vielä näyttöä lääkehoidosta Alzheimerin taudin estossa tai hidastamisessa R Sulkava

63 Susanne Ostrowitzki ym. Mechanism of Amyloid Removal in Patients With Alzheimer Disease Treated With Gantenerumab Arch Neurol. Published online October 10, doi: /archneurol Background Gantenerumab is a fully human anti-aβ monoclonal antibody in clinical development for the treatment of Alzheimer disease (AD) Objectives To investigate whether treatment with gantenerumab leads to a measurable reduction in the level of Aβ amyloid in the brain and to elucidate the mechanism of amyloid reduction. Design A multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled, ascending-dose positron emission tomographic study. Patients Patients with mild-to-moderate AD. Intervention Two consecutive cohorts of patients received 2 to 7 infusions of intravenous gantenerumab (60 or 200 mg) or placebo every 4 weeks. Brain slices from patients who had AD were coincubated with gantenerumab at increasing concentrations and with human microglial cells. Main Outcome Measures Percent change in the ratio of regional carbon 11 labeled Pittsburgh Compound B retention in vivo and semiquantitative assessment of gantenerumab-induced phagocytosis ex vivo. Results Gantenerumab treatment resulted in a dose-dependent reduction in brain amyloid level

64 Effect of gantenerumab on amyloid load as indexed by standard uptake value ratios (SUVRs) using carbon 11-labeled Pittsburgh Compound B ([11C]PiB) positron emission tomography Ostrowitzki, S. et al. Arch Neurol 2011;0:archneurol v1-10. Copyright restrictions may apply.

65 Magnetic resonance imaging (MRI) scans from an APOE {varepsilon}4 homozygous patient gantenerumabin aiheuttama tulehdusreaktio Ostrowitzki, S. et al. Arch Neurol 2011;0:archneurol v1-10. Copyright restrictions may apply.

66 INSULIINI-NENÄSUIHKEESTA APUA ALZHEIMERIN TAUTIIN? Intranasal Insulin Therapy for Alzheimer Disease and Amnestic Mild Cognitive Impairment A Pilot Clinical Trial Craft ym. Arch Neurol. Published online September 12, doi: /archneurol ,

67 Log mean (A) delayed story recall, (B) Dementia Severity Rating Scale (DSRS), (C) Alzheimer Disease s Assessment Scale cognitive subscale (ADAS-cog), and (D) Alzheimer s Disease Cooperative Study activities of daily living (ADCS-ADL) scale change scores (from baseline to month 4) with standard errors of the mean (error bars) for placebo, 20-IU dose insulin, and 40-IU dose insulin groups.

68 Muistipotilaan hoitoketju tulevaisuudessa I Lähivuosien painopisteet Muistisairauksien ennaltaehkäisy Mm. tehokkaampi keski-iän valtimotautien huomiointi Diagnostiikan hajauttaminen ammattitaitoisiin perusterveydenhuollon muistiyksiköihin Muistisairauslääkkeiden varhaisempi aloittaminen (Suhonen ym. 2010)

69 Muistipotilaan hoitoketju tulevaisuudessa II Muita kehittämiskohteita Kotona asumisen tukitoimet Omaishoitajien taloudellisen tuen lisääminen Tietotekniikan hyödyntäminen Kattava muistikoordinaattorijärjestelmä avoterveydenhuoltoon Kuntoutuksen ja kuintouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen Kodinomainen hoiva-asuminen Hoitoketjun laadun mittaaminen Tavoitteena valtakunnalliset laatumittarit (Suhonen ym. 2010)

70 Valvonnan mahdollisuuksia ulospoistumisen ilmaisin (kulun valvonta, oven avaus) palo- ja häkävaroitin sähkölaitevalvonta vuotavan veden valvonta pakastinvahti kaatumisvahti levottomuuden ilmaisin murtohälytin lääkkeen otto (muistuttava dosetti) R Sulkava

71 Paikannin GSM-puhelimella käyttäen GPStekniikkaa (Global Positioning System) Ongelmat: - onko laite mukana - onko laite satelliittien tavoitettavissa Tulevaisuus: älyvaatteet R Sulkava

72 Ongelmia joita teknologialla vaikea ratkaista Yksinäisyys Ahdistuneisuus Käytösoireet Fyysisen kunnon ylläpito R Sulkava

73 Yhteenveto

74 ENNALTA EHKÄISEVÄ JA PYSÄYTTÄVÄ HOITO TULOSSA! Sellainen lääke ratkaisee pitkäaikaishoidon ongelmat! Turhaan kunnanisät pelkäävät suurten ikäluokkien dementoitumista.

75 Vuonna 2019 Käytössä Alzheimerin taudin pysäyttävä ja estävä hoito Uusien Alzheimer-tapausten määrä kääntyy laskuun Muistisairaudet lievempiä: sairastuneita voidaan tukea kotiin pidempään Nykyisentyyppinen laitoshoito harvinaista Sairastuneet jatkavat entisentyyppistä elämää lääkehoidon avulla

76 Meillä on tulevaisuuden välineet JO NYT!

77 Turha tuudittautua toiveisiin Sadat tutkimukset olleet pettymyksiä Varmasti aikanaan tulee lääke tai rokote (> 3-5 v) Tartuttava siihen mitä on nyt Preventio Varhaisdiagnostiikka Hoito Ketä hoidettaisiin tai rokotettaisiin, jos ei osata diagnosoida

78 Vanhat lasit vaihtoon! Nyt: tavoitteena tunnistaa ja diagnosoida ennen arjen ankeutta Tulevaisuudessa: ennen merkittäviä oireita! Tarvitaan herkkiä kyselyitä, muistipuntareita, muistimagneetti ja esim. selkäydinnesteen merkkiaineet kaikkien muistilääkäreiden käyttöön Vaihdettava dementiasilmälasit muistioireiden ja muistisairauksien laseihin Vaihto käy halvalla kunhan on käypä hoidon alennusvihko!

79

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Suomalainen asiantuntijasuositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys MUISTISAIRAUDET ULLA ELONIEMI-SULKAVA dosentti, vanhempi tutkija TaY, terveystieteen laitos Vanhustyön keskusliitto ry ulla.eloniemi-sulkava@vtkl.fi TERHI RAHKONEN LT, geriatrian ylilääkäri Jämsän kaupunki

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Hoitotahto käytännössä

Hoitotahto käytännössä Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä

Lisätiedot

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto Dementia update 2009 Levi 27.3.2009 Timo Strandberg Oulun yliopisto Sidonnaisuudet Olen tehnyt eriasteista yhteistyötä (koulutus, konsultointi, tutkimuskysymykset) useiden dementiaan liittyvien yritysten

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Pirkanmaan muistihoitajien ja alaosastotoimijoiden tapaaminen 19.3.13 terveydenhoitaja, TtM Sirpa Kotisaari

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa Rovaniemi 12.6.2012 Geriatri Riitta Matero Muistisairaudet ja niiden hoito Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma 2012

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi LAURI VIRTA LKT, dosentti Johtava tutkijalääkäri, Kelan tutkimusosasto Dementialääkkeiden käyttö yleistyy HINNAT HALPENEVAT JA PERUSKORVAUKSET LAAJENEVAT Kalliiden dementialääkkeiden kulutus kasvoi tasaisesti

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Muistisairaus Dementia. 76-vuotias nainen

Muistisairaus Dementia. 76-vuotias nainen Muistisairaus Dementia Vanhuusiän muistisairaudet ja dementia monitekijäinen aivojen toiminnan heikkeneminen tajunnan ollessa normaali - sille asteelle, että se rajoittaa itsenäistä ammatillista ja sosiaalista

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA. Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011

MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA. Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011 MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011 Muistiliitto ry Vuonna 1988 perustettu muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-,

Lisätiedot

Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?

Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Näin hoidan Kimmo Määttä ja Timo Strandberg Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Alzheimerin tauti on tavallisin vanhuusiän dementian muoto, ja sen etiologia on monitekijäinen.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ

DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ 1 DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ Sara Korpela Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus

Lisätiedot

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA 1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot