Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS MILLOIN KONSULTOIN
|
|
- Ida Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MILLOIN KONSULTOIN
2 ERIKOISLÄÄKÄRIN KONSULTAATIOTA TAVALLISESTI EDELLYTTÄVÄT TILANTEET Lievä oireisto, erityisesti korkeammin koulutetuilla Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Muistihäiriön syy jäädessä perustasolla epäselväksi Arvio työkyvystä Tarvittaessa apuna ajokykyarviossa Tarvittaessa apuna oikeustoimikelpoisuuden arviossa Vaikeahoitoiset käytösoireet Muut ongelmatilanteet ja perustason lääkärin toteama konsultaation tarve
3 MUISTIPOLIKLINIKKA LÄHIPALVELUNA
4 MUISTIPOTILAAN TUTKIMUKSET - MISSÄ Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n ). Perusterveydenhuollossa, muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Työikäiset neurologian muistipoliknikka KH 2010
5 ALZHEIMERIN TAUTI EI POISSULKUDIAGNOOSI
6 T RISKISSÄ VÄ KOGNITIIVINEN IKENTYMINEN CI - MILD COGNITIVE DECLINE VARHAINEN AT MMSE Alzheimerin tauti on vaiheittain etenevä sairaus, jonka oireet ja niiden eteneminen on ymmärrettävissä määrättyjen aivoalueiden vaurioitumisen perusteella LIEVÄ AT Entorinaalinen kuorikerros ja hippokampus KESKI- VAIKEA AT VUOSIA Otsalohkon dorsolateraalialueet Parieto-temporaaliset assosiatiiviset alueet VAIKEA AT
7 ALZHEIMERIN TAUDIN ETENEMINEN 30 VARHAINEN LIEVÄ KESKIVAIKEA VAIKEA MUISTIOIREITA VAIKEUSASTE MUITA KOGNITIIVISIA OIREITA 16 SELVIYTYMISEN RAJOITTUMINEN 10 KÄYTÖSOIREITA LAITOSHOITO VUOSIA
8 MMSE ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE CDR 0,5-1, GDS 3-4 KESKIVAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: VUOSIA MMSE CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7
9 bnormal CSF Aβ 42 Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Tau Cognitive performance Function (ADL) AT ETENEMINEN JA BIOLOGISET MERKIT Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performanc Function (ADL) CSF Tau Normal emci LMCI oireeton varhainen lievä vaikeampi Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:
10 AT:N DIAGNOOSI AT:n diagnoosi ei ole poissulkudiagnoosi, vaan se perustuu tyypilliseen oirekuvaan sekä tautia tukeviin biologisiin merkkeihin A. Pääkriteeri Varhainen ja merkittävä tapahtumamuistin (episodisen muistin) heikkeneminen, edennyt vähitellen, vähintään 6 kuukauden ajan, tieto potilaalta tai läheiseltä todetaan myös testauksessa (CERAD, neuropsykologinen tutkimus) voi olla ainoana oireena tai siihen voi liittyä muita kognitiivisia oireita AT alussa tai sen edetessä Tukevat piirteet (BIOLOGISET MERKIT) B. Sisemmän ohimolohkon atrofia MK:ssa C. Poikkeava selkäydinnesteen biologinen merkkiaine matala beeta-amyloidi-42, kohonnut fosfo-tau, kohonnut tau D. Tyypillinen PET-tutkimuksen löydös vähentynyt glukoosiaineenvaihdunta molemmin puolin temporoparitetaalisesti amyloidin osoittaminen merkkiaineella E. Varmennettu autosomaalisesti dominantisti periytyvä mutaatio lähisukulaisella
11 Vuokaavio Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikasta. TIETO POTILAALTA TAI LÄHEISELTÄ MUISTIKYSELY MUISTIKYSELY LÄHEISELLE Tapahtumamuistin heikentyminen CERAD TAI NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS Tapahtumamuistin heikkous MAGNEETTIKUVA Sisemmän ohimolohkon atrofia SELKÄYDINNESTE Beeta-amyloidipeptidi 42 Fosfo-tau-proteiini TAU-proteiini KYLLÄ KYLLÄ EI / EPÄVARMA EI EI KYLLÄ KYLLÄ AT-diagnoosi AT-diagnoosi uokattu artikkelista Hallikainen M ym. Alzheimerin taudin liinisen tutkimuksen diagnostiset kriteerit uudistettu. EPÄVARMA POSITRONIEMISSIOTOMOGRAFIA Vähentynyt glukoosiaineenvaihdunta molemmin puolin temporaalisesti Amyloidin osoittaminen merkkiaineella EI KYLLÄ AT-diagnoosi
12 AT:N EPÄTYYPILLISET MUODOT Posteriorinen kortikaalinen atrofia nähdyn hahmottaminen.. Kielellinen etenevä sujumaton afasia Frontaalinen FTD-tyyppinen Remes et al Duodecim 2013
13 POSTERIORINEN AT Posteriorinen sulcus cinguli *= Precuneus Fissura parieto-occipitalis Parietaalilohkot Remes ym Duodecim 2013;129:244-50
14 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN
15 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN KOGNITION HEIKENTYMÄ (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=451) Kognitiivinen heikentymä yhdellä osa-alueella Kaikki 61.7 % v 45.7% v 53.8% v 74.1% 2 osa-aluetta 34.8 % 3 tai useampi osa-alue 26.8 % Stroke 1997;28:
16 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN KOGNITION HEIKENTYMÄ (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=451) Lyhytkestoinen muisti 34% Pitkäkestoinen muisti 23% Orientaatio 23 % Tarkkaavuus 22 % Toiminnanohjaus 25 % Puhetoiminnot 14 % Stroke 1997;28:
17 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN DEMENTIA (DSM-III) (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=451) Ikäryhmä, v. % Kaikki 25 Stroke 1997;28:
18 AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN MASENNUS (Helsingin aivohalvaustutkimus, 55-85v, N=277) Vakava masennus 26.0 % Lievä masennus 14.1 % Kaikki 40.1 % Stroke 1998;29:
19 Lievä halvaus (mrs 0-1, N=152) ja kognitio SAM-tutkimus Memory 52 % Visuoconstr/spatial 36 % Executive/attention 34 % Aphasia 15 % Reading/Writing 11 % Abstract reasoning 17 % Jokinen at al 2014
20 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDEN MUISTISAIRAUS VASKULAARINEN KOGNITIIVINEN HEIKENTYMÄ
21 VCI/VAD - HISTORIAA Courtesy S. Salloway 2004 Willis Dementia Occurring st-apoplexy Binswanger, Alzheimer Arteriosclerotic Dementia, SAE Kraepelin Arteriosclerotic Dementia DSM-I Chronic Brain Syndrome Hachinski Scale DEMENTIA DSM-III MID Roman Lacunar Dementia Erkinjuntti Cortical vs. Subcortical NINDS- AIREN Criteria MID,SIVD MID VaD DSM IV- Executive Dysfunction CADASIL 1 st genetic form of VaD VaD VCI SVD VaD Pathological reports of Alzheimer s disease Katzman: AD is the Main Cause of Atrophy and Dementia AD NINDS- ADRDA Criteria for AD VaD
22 Infarktit Yksilön ominaisuudet e.g. ikä koulutus perimä Vaskulaariset riskitekijät Aivoverenkierto sairaudet Valkeanaineen muutos Kognitiivinen heikentyminen Dementia Aivoatrofia
23 KAKSI AVH AIVOA Neural networks Stroke Brain, Halvausaivo, LVD / LAA Network brain Verkostoaiv SVD
24 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDET Suuri tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen ja muistisairauden riski Aivohalvauksen jälkeiset tapaukset (post-stroke), kliinisesti hiljaiseen infarktiin (silent infarct, SI) ja aivoverisuonten tautiin liittyvät tapaukset. Alatyyppejä pienten aivoverisuonten tauti (subkortikaalinen tauti) suurten suonten tauti (kortikaalinen tauti eli moni-infarktitauti) tiedonkäsittelyn (kognitio) kannalta kriittisellä alueella sijaitsevan infarktin (strategic infarct) aiheuttamat tilat. HUOM: Aivoverenkiertosairauksiin ja niiden vaaratekijöihin liittyy Alzheimerin taudin (AT) kliinisten oireiden varhainen ilmaantuminen.
25 VCI - PÄÄTYYPIT Suureten suonten tauti - infarktit Pienten suonten tauti lakunaari infarktit Pienten suonten tauti valkean aineen muutokset Kognitiivisesti kriittinen infarkti, esim. talamuksessa
26 PIENTEN SUONTEN TAUTI The dysexecutive phenotype Timo Erkinjuntti - MRU Lancet Neurology 2002;1:
27 THE EXECUTIVE SMALL VESSEL NETWORKBRA PIENTEN SUONTEN OHJAAVA VERKOSTOAIVO THE LARGEST ENDOTHELIAL ORGAN OF THE HUMAN ECONOMY Timo Erkinjuntti - MRU
28 PREFRONTAL-SUBCORTICAL CIRCUITS Prefrontal cortex Nucleus caudatus A Globus pallidus Thalamus B Timo Erkinjuntti - MRU
29 AIVOJEN PIENTEN SUONTEN TAUTI 1 Pienten suonten subkortikaalinen tauti (subcortical ischemic vascular disease, SIVD) on VCI:n yleisin yksittäinen muoto. Se nivoo yhteen kaksi aiempaa kliinistä pienten suonten oireyhtymää: lakunaaritilan ja Binswangerin taudin. Sen syynä on aivojen pienten, läpäisevien verisuonten ahtautuminen. Aivomuutoksia ovat valkean aineen laaja-alainen iskeeminen vaurio sekä lakuunari infarktit. Vauriot koskettavat prefrontaalista subkortikaalista ratayhteyttä, ja ns. subkortikaalinen oireyhtymä on ensisijainen kognitiivinen oirekuva. Keskeisenä piirteenä on toiminnanohjauksen häiriö. ks esim Melkas ym SLL 2013;16:
30 AIVOJEN PIENTEN SUONTEN TAUTI 2 Aivojen pienten suonten taudin keskeisiä radiologisia löydöksiä ovat valkean aineen muutokset ja lakunaariset infarktit. Muutokset voivat olla näennäisesti melko oireettomia. Lakunaariset infarktit saattavat löytyä sattumalta, ja toipumisennustetta oireita aiheuttaneesta lakuunainfarktista on pidetty hyvänä. Aivojen fronto-subkortikaalisen verkoston vauriot haittaavat kuitenkin huomattavasti tiedonkäsittelyn nopeutta ja toiminnanohjausta sekä heikentävät muistia ja laskevat mielialaa. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muualla elimistössä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Pienten suonten taudilla on tärkeä osuus aivohalvauksen jälkeisessä kuolleisuudessa ja aivohalvauksen uusimisessa. Melkas ym SLL 2013;16:
31 ALZHEIMERIN TAUTI JA AIVOVERENKIERTOSAIRAUS AT+AVH
32 AIVOVERENKIERTOSAIRAUDEN JA ALZHEIMERIN TAUDIN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ AVH AT+ AVH AT 4. Aivohalvauksen jälkeinen 3. Yhteiset patologiset mekanismit 1. Infarktit, valkean aineen muutokset 2. Vaskulaariset vaaratekijät
33 DEMENTIA-ASTEINEN TIEDONKÄSITTELYN HEIKENTYMINEN NUNNILLA, JOILLA ON ALZHEIMERIN TAUDIN AIVOMUUTOKSET Ei infarkteja 57 % Iso infarkti 75 % 1-2 pientä infarktia 93 % Pienten aivoverisuonten sairaus lisää merkittävästi kliinisten oireiden ilmaantumisriskiä Alzheimer-potilailla! Snowdon et al JAMA 1997
34 ALZHEIMERIN TAUTI JA AIVOVERENKIERTOSAIRAUS (AT+AVH) AT + AVH merkittävä vanhemmissa ikäryhmissä Tunnistaminen haasteellista : AVH paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä, sekä AVH muutoksia aivokuvassa. Samanaikaisen AT:n toteamista tukevat mm. -varhainen muistin heikentymiseen painottuva oireyhtymä -sisemman ohimolohkon atrofia MK kuvassa -aivo-selkäydinnesteen beeta-amyloidi 42 (Aβ42)-peptidin pitoisuuden pienentyminen.
35 Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa LEWYN KAPPALE PATOLOGIAAN LIITTYVÄT MUISTISAIRAUDET
36 LEWYN KAPPALE PATOLOGIAAN LIITTYVÄT MUISTISAIRAUDET PARKINSONIN TAUDIN MUISTISAIRAUS LEWYN KAPPALE-TAUTI
37 PARKINSON TAUDIN MUISTISAIRAUS 1 Parkinsonin taudissa Lewyn kappaleita nähdään tyypillisesti mustatumakkeessa (substantia nigra), tyvitumakkeissa ja myös vaihtelevassa määrin aivokuorella. Parkinsonin taudissa tiedonkäsittelyyn liittyvien etenevien oireiden esiintyvyys on 4 6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä. Tiedonkäsittelyssä esiintyy oireita %:lla Parkinsonpotilaista. Parkinsonin taudin muistisairautta potevia arvioidaan olevan Suomessa noin
38 PARKINSON TAUDIN MUISTISAIRAUS 2 Parkinsonin taudin muistisairaudelle altistavat korkea ikä, vaikea ja hidasliikkeinen parkinsonismi, pystyasennon epävarmuus, kävelyvaikeus ja varhain ilmenevat muistioireet. Syitä oireisiin: aivojen kuorikerroksen Lewyn kappaleet, samanaikaiset AT muutokset, eri välittäjäainejärjestelmien vauriot tai näiden yhdistelmä. Tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet ja näköharhat ovat yhteydessä kolinergisen järjestelman heikentymiseen
39 PARKINSON TAUDIN MUISTISAIRAUS Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Movement Disorders 2007 YDINPIIRTEET: Parkinsonin taudin diagnoosi vähintään vuosi ennen etenevää tiedonkäsittelyn heikentymää LIITÄNNÄISPIIRTEET: Tiedonkäsittely oireet Tarkkkavuuden, Suoritusten vaihtelu, Toiminnaohjauksen, Visuospatiallisten ja muistitoimintojen heikentyminen ja hidastuminen Käytösoireet Aloitekyvyttömyys, Persoonallisuuden muutos, Hallusinaatiot, Harhaluulot, Liiallinen päiväsaikainen väsymys
40 LEWYN KAPPALE -TAUTI (LKT) 1. (LKT) Lewyn kappaleita löytyy runsaasti erityisesti limbisen järjestelmän rakenteissa (mm. amygdala) ja aivokuorella. Puolella potilaista on aivoissa myös AT-muutoksia. LKT alkaa hitaasti ja on hieman yleisempi miehillä. LKT:a esiintyy 5 %:lla yli 75-vuotiaista sekamuodot mukaan lukien. Taudin kesto on hyvin vaihteleva (2 12 vuotta). Diagnoosia tukee heikentynyt tyvitumakkeiden dopamiinitransportterisitoutuminen.
41 LEWYN KAPPALE -TAUTI (LKT) 2. Muistioireet eivät ole alkuvaiheessa tyypillisiä. Alkuvaiheen etenevä tapahtumamuistin heikentyminen yhdessä LKT-piirteiden kanssa viittaa samanaikaisen AT:n olemassaoloon. Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kavelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. Hyvä lääkevaste AKE lääkkeelle ei virallinen käyttöaihe
42 LEWYN KAPPALE TAUTI DLB CONSORTIUM CRITERIA McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Neurology 1995 ETENEVÄ TEIDONKÄSITTELYN HEIKENTYMINEN YDIN PIIRTEET (vähintään 2): Tarkkaavuuden, vireyden ja kognitiivisten toimintojen vaihtelu Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Ekstrapyramidaalioireet VIITTAAVAT PIIRTEET: REM-unen aikaiset käytösoireet Herkkyys neurolepteille Alentunut tyvitumakkeiden dopamiinitransportteri sitoutuminen
43 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT
44 OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT Otsalohkorappeuma (dementia) Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia
45 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) 1 Otsalohkodementia on otsa-ohimolohkorappeuman yleisin muoto Käsittää yli puolet otsaohimolohkorappeumista Alkaa yleensä alle 65-vuotiaana, mutta voi alkaa myös hyvin iäkkäänä. Noin puolella on positiivinen sukuhistoria. 1/3 perheittäin GRN, MAPT, C9ORF72 Taudin osuus on arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista Alkamisikä yleensä vuotta, 20% alle 45-v-
46 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) 2 1) hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen, 2) käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutos (estottomuus, tahdittomuus,arvostelukyvyttömyys), 3) toiminnanohjauksen (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus) vaikeudet, 4) sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen 5) päättelykyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen 6) puheen tuoton vaikeudet 7) sairaudentunnonheikentyminen
47 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) 3 Muisti ja spatiaaliset taidot ovat alkuvaiheessa säilyneet Aivojen magneettikuvauksessa nähdään etuotsalohkon kudoskatoa Vastaava verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan heikentyminen positroniemissiotomografiassa (PET) Laboratoriokokeissa ei ilmene tyypillisiä muutoksia.
48 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) Ydinkriteeri Etenevä käytöksen muuttuminen tai tiedonkäsittelyn heikkeneminen, joka sopii neurodegeneratiiviseen sairauteen
49 MAHDOLLINEN OTSALOHKORAPPEUMA (kolmen seuraavista kriteereistä tulee täyttyä ja olla jatkuvaa tai usein toistuvaa) 1) Luonnollisen estyneisyyden väheneminen sairauden varhaisvaiheessa 2) Apatia tai sisäänpäinkääntyneisyys 3) Sympatian tai empatian kokemisen menettäminen 4) Toistava, stereotyyppinen tai pakonomainen käyttäytyminen 5) Hyperoraalisuus tai ruokavalion muutokset 6) Toiminnanohjauksen häiriöt yhdistyneinä suhteellisen hyvin säilyneeseen muistiin ja visuospatiaaliseen toimintaan
50 TODENNÄKÖINEN OTSALOHKORAPPEUMA (kriteerien 1-3 tulee täyttyä) 1) Mahdollisen otsalohkodementian kriteerit edeltä täyttyvät 2) Merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen 3) Otsalohkon tai ohimolohkon etuosan surkastuma tai aivoverenkierron tai aineenvaihdunnan vähentyminen MK-, TT-, PET- tai SPET-tutkimuksessa
51 OTSALOHKORAPPEUMA (DEMENTIA) KESKEISIÄ EROJA ALZHEIMERIN TAUTIIN: Käyttäytymisoireisto (behavioraalinen syndrooma) - persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset korostuneet ja tulevat esiin varhain Muisti alkuvaiheessa melko hyvin säilynyt Toiminnanohjauksen vaikeudet yleensä ensimmäinen tiedonkäsittelytoimintojen muutos Alkaa nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti Kuvantamistutkimuksissa tyyppilliset löydökset
52 ETENEVÄ SUJUMATON AFASIA Otsa-ohimolohkorappeuman alatyyppi. Se alkaa nuoremmalla iällä kuin AT, useimmiten alle 65-vuotiaana. Kliinisiä ominaispiirteitä ovat 1) hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen 2) työläs puheen tuotto, fonologiset ja kieliopilliset virheet, lyhyet lauseet, yksinkertainen lauserakenne 3) sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia). Voi esiintyä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia, mutta puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa ja muut tiedonkäsittelyn osaalueet ovat säilyneet. Aivojen magneettikuvauksessa nähdään kudoskatoa yleensä vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa.
53 SEMANTTINEN DEMENTIA Otsa-ohimolohkorappeuman yksi muoto. Alkaa yleisimmin alle 65-vuotiaana, mutta voi alkaa myöhemminkin. Kliinisiä ominaispiirteitä ovat 1) hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen 2) kielenmerkityksen häviäminen eli nimeämis- ja ymmärtämishäirö 3) sujuva ja vaivaton puheen tuotto, mutta sisällöltään tyhjä puhe 4) heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia). Tapahtumamuisti, toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen sitä vastoin ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Aivojen magneettikuvauksessa nähdään kudoskatoa ohimolohkon keskimmäisen ja alimman aivopoimun alueella.
54
55 KOKONAISVALTAINEN HOITO EHYT HOITOKETJU
56 ALZHEIMERIN TAUTI AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä tai memantiini. Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. Kohtalaisen vaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito ovat AKE:n estäjät ja memantiini
57 HOIDON TAVOITE - HOITOVASTE Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen. Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
58 LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta Kokonaisvaltainen hoito: vaaratekijöiden ja oheis- sairauksien hoito mielialan ja käytösoireiden hoito kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä
59 uistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT). MSE = Mini-mental State Examination, GDS = Global Deterioration Scale, CDR= Clinical Dementia Rating. Kaikkien tehtävä Ehkäisy Aivojen terveys Muistioire Kaikkien tehtävä Muistioireen tunnistaminen Diagnoosi Muistipoliklinikka Diagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Erityistason konsultaatio Neurologi Geriatri Neurokirurgi Psykiatri Psykogeriatri Varhainen AT Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Lievä AT MMSE GDS 3 4 CDR 0,5 1 Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Keskivaikea AT MMSE GDS 4 6 CDR 1 2 Avohoito/Pitkäaikaishoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllinen tarkistus ja seuranta (6 12 kuukautta) Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Vaikea AT MMSE 12 0 GDS 6 7 CDR 2 3 Pitkäaikaishoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntoutumista edistävä hoitoty Loppuvaiheen hoito Kuolema
60 MUISTIPULMIA - HUOLTOON
61 MUISTIPULMIA - HUOLTOON MUISTIN KUNTOKOULU - Hyvä laatuelämä Aktiivisuus Elämänhallinta Liikunta, Ravinto, Uni.. MUISTIN KÄYTTÖKOULU - Viisas sivistys Muistiavut Muististrategiat AIVOTERVEYS Vaaratekijöiden ehkäisy Vaaratilojen tunnistus ja hoito - Viisas sijoitus
62 MITÄ KEINOJA MUISTIN KOHENTAMISEKSI? - 1 KUORMITUSTEKIJÖIDEN HALLINTA kiire aikapaine ympäristön häiriötekijät JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN ruokailutauot, lepotauot liikunta stressin hallinta vaikeiden ja helppojen töiden rytmitys motivointi, omat toimintatavat
63 MITÄ KEINOJA MUISTIN KOHENTAMISEKSI? - 2 MUISTITAITOJEN HARJOITTAMINEN merkityksellisyys muistivinkit opiskelustrategiat, -tekniikat mieleenpainamisen strategiat MUISTIN APUVÄLINEET kalenterit muistiinpanot, muistilaput
64 MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hoida yksi asia kerrallaan ( Poikki, pinoon, piste ) - puhelin, sähköposti Älä jää ylisuurten töiden uuvuttamaksi jatkuvat ylipitkät työpäivät alentavat kognitiivista suorituskykyä! Muista levon merkitys
65 AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKUNNE EHDOT, RISKIT, VASTUUT
66 AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU SIJOITA NYT AIVOTERVEYTEEN Harkituille oikea-aikaisille sijoituksille saat hyvän tuoton ja kestävän kasvun Päivän nousijat: liikunta, painonhallinta, aktiivisuus, verenpaineen ja kolesterolin hoito... PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA WSOY 2010
67 Sijoita aivoterveyteen! Kohtuus! o Miia Kivipelto ICAD 2010
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 27 03 2017 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri
MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
Lisätiedot1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY
1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotKÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN
KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989. DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMuistisairauksien diagnosointi
Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotTYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotMuistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017
Muistisairaudet Käypä Hoito Päivitys 2017 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotLYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN
04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä
LisätiedotMuistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy
Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotJos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland
Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2.
LisätiedotHelsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.
Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotMitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?
Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotHoitotahto käytännössä
Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,
LisätiedotMuistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO
Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä
LisätiedotUUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA
UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMoniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys
MUISTISAIRAUDET ULLA ELONIEMI-SULKAVA dosentti, vanhempi tutkija TaY, terveystieteen laitos Vanhustyön keskusliitto ry ulla.eloniemi-sulkava@vtkl.fi TERHI RAHKONEN LT, geriatrian ylilääkäri Jämsän kaupunki
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotAsiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero
Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa Rovaniemi 12.6.2012 Geriatri Riitta Matero Muistisairaudet ja niiden hoito Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma 2012
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016
MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotMuistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa
Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa Muistisairaan hoidon kokonaisuus Käypä hoito suosituksen mukaan. Muistisairauden lääkehoito. Neuropsykiatristen eli käytösoireiden lääkehoito. Lääkkeetön
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus
Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ
LisätiedotMUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS.
10 2017 MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007 TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotNormaali ikääntyminen ja muistisairaudet
14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226
LisätiedotTERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY
TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY Sopeutumisvalmennus: Muistisairaudet ja niiden kokonaisvaltainen hoito
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotAlzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotMuistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 5.10.2011 Valmisteltu yhteistyössä kahden suomalaisen huippuasiantuntijan
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotMuistihäiriöpotilaan kognition tutkiminen muutakin kuin MMSE
Tieteessä katsaus Satu Winqvist FT, neuropsykologian erikoispsykologi OYS, neurologian klinikka satu.winqvist@ppshp.fi Virpi Moilanen LT, neurologian erikoislääkäri OYS, kuntoutustutkimus- ja erityispoliklinikat
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotMuistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri
Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön Tampere 7.9.2017 Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotMuistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen
Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Suomalainen asiantuntijasuositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama
LisätiedotDEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ
1 DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ Sara Korpela Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMuistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja
Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten
Lisätiedot