Alzheimerin taudin uudet riskigeenilöydökset. tautia ennakoivat biomarkkerit?
|
|
- Karoliina Mattila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Hiltunen, Annakaisa Haapasalo ja Hilkka Soininen KATSAUS Alzheimerin taudin uudet riskigeenit tautia ennakoivat biomarkkerit? Alzheimerin taudin syntymekanismeja on tutkittu paljon 20 viime vuoden aikana. Keskeisenä osana tätä tutkimusta on ollut myös Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen. Nämä tekijät eivät itse suoraan aiheuta Alzheimerin tautia, vaan lisäävät todennäköisyyttä sairastua siihen. Uusien riskigeenimuutosten tunnistaminen on tärkeää, kun kehitetään keinoja Alzheimerin taudin ehkäisemiseksi ja etsitään uusia, tautia paremmin ennakoivia biomarkkereita. Viimeaikaiset koko genomin kattavat assosiaatiotutkimukset suurissa tapaus-verrokkiaineistoissa ovat mahdollistaneet Alzheimerin taudin keskeisimpien riskigeenien laajamittaisen tunnistamisen. Riskigeenimuutosten geneettinen tunnistaminen ei kuitenkaan yksistään riitä selvittämään niiden roolia Alzheimerin taudin patogeneesissä. Lisäksi tarvitaan toiminnallisia tutkimuksia, joissa riskigeenien vaikutus mekanismeja selvitetään taudin patogeneesin kannalta keskeisissä solutason tapahtumissa. Alzheimerin taudin uudet riskigeenilöydökset voivat tulevaisuudessa tehostaa oireettomien henkilöiden sairastumisvaaran ennakointia sekä yksilöllisten lääkehoitojen suunnittelua. Alzheimerin tauti on maailman yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus. Suomessa noin 7 % yli 65-vuotiaista sairastaa dementiaa. Muistisairaiden määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, jolloin sairauden aiheuttama kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen taakka lisääntyy. Tämän vuoksi Alzheimerin taudin etenemistä hidastavien lääkkeiden kehittäminen ja uu sien hoitokeinojen löytäminen ovat keskeisiä päämääriä sairauden tutkimuksessa. Lisäksi Alzheimerin tautia paremmin ennakoivien biologisten, geneettisten ja epigeneettisten biomarkkereiden tunnistaminen on nykytutkimuksen keskiössä. Alzheimerin tauti on neurodegeneratiivinen sairaus, johon liittyy keskeisesti Aβ-peptidin (Aβ) ja hyperfosforyloituneen tau-proteiinin kertyminen aivokudokseen (KUVA) (Iqbal ym. 2010, Lichtenthaler ym. 2011). Kertymisestä johtuva synapsien ja hermosolujen tuhoutuminen tietyillä aivoaluilla on osa taudin patogeneesistä. Alzheimerin taudin yksityiskohtaisia syntymekanismeja ei edelleenkään tunneta täysin, mutta sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Täten Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden biologisen toiminnan selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ehkäisemiseksi ja uusien, tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden löytämiseksi. Varhaisiän Alzheimerin tautia aiheuttavien mutaatioiden löytyminen amyloidiprekursoriproteiini- (APP) sekä preseniliini (PSEN) 1 ja 2 -geeneistä 1990-luvulla johti myös merkittäviin edistysaskeleisiin taudin solutason mekanismien selvittämisessä (Bertram ja Tanzi 2005). Alzheimerin tautia aiheuttavien APP- ja PSENgeenien mutaatioiden osoitettiin tehostavan β- ja γ-sekretaasivälitteistä APP:n pilkkoutumista, jolloin amyloidogeenisen Aβ-peptidin tuotanto ja kertyminen aivokudokseen lisääntyvät (KUVA). APP- ja PSEN-geenien tutkimuksista saadut löydökset ovatkin pitkälti viitoittaneet Alzheimerin taudin molekulaarista ja solubiologista tutkimusta sekä myös lääkeaine- ja terapia kehitystyötä aina näihin päiviin asti. Geneettisistä riskitekijöistä apolipoproteiini E:n geenin (APOE) ε4-alleeli on edelleen Alzheimerin taudin tärkein yksittäinen geneettinen vaaratekijä, joka lisää sairastumisriskin nelinkertaiseksi (400 %) (Corder ym. 1993, Strittmatter ym. 1993). Mainitut geenimuutokset yhdessä selittävät alle 50 % Alzheimerin taudin geenitaustasta, joten uusia tautiin liittyviä pienen ja suuren riskivaikutuksen geenejä on vielä 583 Duodecim 2013;129:583 8
2 KATSAUS 1 NH 2 APP COOH 1 Aβ 42 β A673T α γ γ...kmdaefrhdsgyevhhqklvffaedvgsnk GAIIGLMVGGVVIAT VIVITLVML KK... Kerääntyminen aivokudokseen Amyloidiplakki KUVA. b- ja g-sekretaasivälitteinen amyloidiprekursoriproteiinin pilkkoutuminen ja Ab:n synty. b- ja γ-sekretaasi välitteinen amyloidiprekursoriproteiinin (APP) pilkkoutuminen johtaa Ab-peptidin (punainen) vapautumiseen solukalvolta (keltainen). Ab:n pituus on yleensä aminohappoa. Ab42 kerääntyy aivokudokseen amylodiplakeiksi. a-sekretaasivälitteinen pilkkoutuminen (pilkkoutumiskohta merkitty a:lla sekvenssin ylle) estää Ab-peptidin synnyn pilkkomalla APP:tä keskeltä Ab-osaa. Alzheimerin taudilta suojaava A673T-muutos sijoittuu lähelle b-sekretaasin pilkkomiskohtaa. 584 löytämättä. Viime vuosina tapahtunut teknologinen kehitys koko perimän kattavissa genotyypitys- ja sekvensointitekniikoissa on tehostanut merkittävästi uusien riskigeenimuutosten identifiointia suurissa tapaus-verrokkiaineistoissa. Kyseisten tutkimusten perusteella on pystytty tunnistamaan uusia, pienen riskivaikutuksen (n %) geenimuutoksia. Parhaillaan selvitetään, voidaanko näitä geenimuutoksia hyödyntää yksittäin tai yhdessä Alzheimerin tautia paremmin ennakoivina biomarkkereina. Alzheimerin taudin patogeneesi Alzheimerin taudin patogeneesin kannalta keskeisessä asemassa ovat APP:n pilkkoutumisessa tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat Aβ-peptidin tuotantoon ja kertymiseen aivokudoksessa (Lichtenthaler ym. 2011) (KUVA). Tärkeä osa tässä yhteydessä on β- ja γ-sekretaaseilla, jotka pilkkovat APP:tä ja vapauttavat pääasiassa 40:n ja 42 aminohapon pituisia Aβ-peptidimuotoja. Tutkimukset ovat myös kiistatta osoittaneet, että Aβ-peptidin hajotukseen ja poistoon liittyvät solutason tapahtumat ovat tärkeitä aivokudoksen Aβ-määrien säätelyn kannalta. Tuotannon ja hajotuksen välisellä tasapainolla onkin suuri merkitys Alzheimerin taudissa. Varsinkin myöhäisiän Alzheimerin taudissa (alkamisikä yli 65 vuotta) Aβ:n hajotukseen ja poistoon liittyvien muutosten uskotaan vaikuttavan merkittävästi taudin syntyyn ja etenemiseen. Aβ-peptidin kertymisen tuloksena syntyneet amyloidiplakit ovat yhdessä neurofibrillivyyhtien kanssa Alzheimerin taudin neuropatologisia tunnusmerkkejä. Dimeerisen Aβ-peptidimuodon kertyminen puolestaan aiheuttaa hermosoluissa tau-proteiinin hyper fosforyloitumista ja myöhemmin hyperfosforyloituneen tau-proteiinin kertymistä neurofibrillivyyhdeiksi ( Jin ym. 2011). Myös oksidatiivinen stressi, tulehdus, energia-aineenvaihdunnan muutokset ja ohjelmoitu solukuolema ovat osa Aβ-peptidin aloittamaa tautiprosessia. Aivo-selkäydinnesteen Aβ42- ja tau-proteiinipitoisuuksien muutokset heijastelevat taudin patogeneesiä aivokudoksessa, ja näitä proteiinejä voidaan siten hyödyntää Alzheimerin taudin biomarkkereina (Buchhave ym. 2012). Mainitut solutason muutokset tietyillä aivoaluilla, kuten hippokampuksessa, johtavat lopulta taudin ilmenemiseen muisti- ja oppimishäiriöinä sekä myöhemmin dementiana. Tautiprosessin vaiheittainen eteneminen tunnetaan yleisesti ni- M. Hiltunen ym.
3 mellä amyloidihypoteesi (Selkoe 2000). Vaikka hypoteesi on vuosien varrella kyseenalaistettu, on sen asema Alzheimerin taudin patogeneesin selittävänä teoriana edelleen vankka. Tästä esimerkkinä on hiljattain tehty polymorfialöydös APP-geenissä. Kyseessä on harvinainen APP:ssä tapahtuva aminohappomuutos alaniinista treoniiniksi kodonissa 673 (A673T). Tämän muutoksen havaittiin suojaavan Alzheimerin taudilta sekä myös ikään liittyvältä kognitiivisten toimintojen heikkenemiseltä ( Jonsson ym. 2012) (KUVA). Jatkotutkimukset osoittivat, että A673Taminohappomuutos sijoittuu β-sekretaasin pilkkomiskohdan välittömään läheisyyteen APP:ssä ja että kyseinen muutos vähentää Aβ-peptidin tuotantoa noin 40 % (KUVA). Siten geneettinen polymorfia APP-geenissä suojaa Alzheimerin taudilta vähentämällä β-sekretaasivälitteistä APP:n pilkkoutumista ja lopulta Aβ-peptidin tuotantoa. Löydöksellä on merkittävä vaikutus Alzheimerin taudin lääkekehityksen kannalta. Se osoittaa, että β-sekretaasivälitteisen APP:n pilkkoutumisen osittainen estäminen voi olla Alzheimerin taudin mahdollinen hoitokeino ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Alzheimerin taudin riskigeenilöydökset YDINASIAT 88Koko genomin kattavissa assosiaatiotutkimuksissa on löydetty noin kymmenen uutta merkittävää Alzheimerin taudin riskigeeniä. 88Riskigeenien geneettisen identifioinnin lisäksi tarvitaan toiminnallisia tutkimuksia biologisten vaikutusmekanismien selvittämiseksi. 8 8 Alzheimerin taudin uusia riskigeenimuutoksia voidaan mahdollisesti hyödyntää tautia ennakoivien biomarkkerisovellusten kehittämisessä. Varhaisiän Alzheimerin tautia aiheuttavien harvinaisten APP- ja PSEN-geenien mutaatioiden lisäksi useilla riskigeenimuutoksilla, kuten APOE:n ε4-alleelilla, on keskeinen rooli taudin synnyssä ja etenemisessä. Lisäksi viimeaikaiset koko genomin kattavat assosiaatiotutkimukset suurissa, satojatuhansia yhden nukleotidin muutoksia (single nucleotide polymorphism, SNP) hyödyntäneissä ta pausverrokkiaineistoissa ovat mahdollistaneet merkittävimpien pienen riskivaikutuksen Alzheimerin taudin riskigeenien systemaattisen tunnistamisen. Riippumattomissa aineistoissa varmistettuja uusia riskigeenejä ovat CLU, BIN1, PICALM, CR1, ABCA7, MS4A6A, MS4A4E, CD33 ja CD2AP (TAULUKKO) (Bertram ym. 2007). Näissä geeneissä esiintyvät tietyt yhden nukleo tidin muutokset suurentavat riskiä sairastua Alzheimerin tautiin keskimäärin %. Biologisen toimintansa perusteella uudet Alzheimerin taudin riskigeenit kytkeytyvät solutasolla endosytoosiin eli solun aktiiviseen aineenottoon sisäänsä, lipidiaineenvaihduntaan, tulehdukseen sekä solujen kiinnittymiseen (TAULUKKO). Näillä tiedoilla on merkitystä tutkittaessa geenimuutosten yksityiskohtaisia mekanismeja taudin patogeneesissä. Mainittujen uusien, pienen riskivaikutuksen riskigeenien lisäksi yksittäisissä Alzheimerperheissä todennäköisesti esiintyy myös voimakkaasti periytyviä, suuren sairastumisriskin aiheuttavia geenimuutoksia. Näiden muutosten yleisyys on kuitenkin tautipopulaatiossa liian pieni (alle 0,01 %), jotta ne voitaisiin löytää koko genomin kattavissa assosiaatiotutkimuksissa. Esimerkkinä tästä on aiemmin mainittu A673T-muutos APP:ssä ( Jonsson ym. 2012). Sitä ei ole pystytty havaitsemaan koko genomin kattavissa assosiaatiotutkimuksissa kuin vasta jälkikäteen aineistoja analysoitaessa. Suuren riskivaikutuksen geenimuutoksia voidaan tulevaisuudessa identifioida perhe aineistoista esimerkiksi käyttämällä koko genomin kattavia sekvensointimenetelmiä (next generation sequencing, NGS) ja in silico genotyypitystekniikoita. NGS-sekvensointi mahdollistaa tautiin liittyvien yksittäisten geneettisten muutosten tunnistamisen yksilötasolla, joskin perimän monimutkaisuus hankaloittaa sekvensoinnilla saadun tiedon hyödyntämistä. Bioinformatiikan uudet sovellukset kuitenkin tehostavat yksilökohtaisen sekvenssitiedon hyödyntämistä, ja siten ne voivat edistää oireettomien henkilöiden sairastumisriskin ennakointia sekä yksilöllisten lääkehoitojen suunnittelua. 585 Alzheimerin taudin uudet riskigeenit tautia ennakoivat biomarkkerit?
4 KATSAUS Taulukko. Alzheimerin taudin merkittävimmät riskigeenit sekä niiden riskivaikutukset ja biologinen toiminta. Geeni Kromosomi Polymorfia Riskivaikutus* (95 %:n LV) Proteiini Biologinen toiminta APOE 19q13.32 APOE e2/3/4 3,68 (3,30 4,11) Apolipoproteiini E Reseptorivälitteinen lipoproteiinikuljetus BIN1 2q14.3 rs ,17 (1,13 1,20) Bridging integrator 1 Synapsirakkuloiden endosytoosi CLU 8p21.1 rs ,88 (0,86 0,91) Klusteriini Kaitsijaproteiini (chaperoneproteiini) ABCA7 19p13.3 rs ,23 (1,18 1,28) ATP-binding cassette, subfamily A, member 7 Lipidihomeostaasi CR1 1q32.1 rs ,17 (1,14 1,21) Complement component (3b/4b) receptor 1 (Knops blood group) PICALM 11q14.2 rs ,88 (0,85 0,91) Phosphatidylinositolbinding clathrin assembly protein Komplementtitoimintaan liittyvä proteiini Endosytoosi MS4A6A 11q12.2 rs ,90 (0,88 0,93) Membrane-spanning Signaalitransduktio 4-domains, subfamily A, member 6A CD33 19q13.33 rs ,89 (0,86 0,92) CD33 Adheesiomolekyyli MS4A4E 11q12.2 rs ,08 (1,05 1,11) Membrane-spanning 4-domains, subfamily A, member 4E Reseptoriaktivaatio CD2AP 16p12.3 rs ,12 (1,08 1,16) CD2-associated protein Kalvokuljetus *Riskivaikutukset (odds ratio) saatu meta-analyyseistä ( Bertram ym. 2007). 586 Uusien riskigeenien toiminnalliset tutkimukset Uusien riskigeenien löytäminen ei yksistään riitä selvittämään geenimuutosten mekanistista roolia Alzheimerin taudissa. Lisäksi tarvitaan toiminnallisia tutkimuksia, joissa riskigeenimuutosten vaikutusmekanismeja selvitetään taudin kannalta keskeisissä kohdekudoksissa sekä solu- ja eläinmalleissa, jotka mallintavat taudin patogeneettisiä muutoksia. On tärkeää selvittää, onko havaittu geneettinen muutos itsessään toiminnallinen ja vaikuttaako se esimerkiksi geenin ilmentymiseen, lähetti-rna:n vakauteen tai geenituotteen aktiivisuuteen. Riskigeenien ilmentymisprofiilin tutkiminen lähetti-rna- ja proteiinitasolla voi antaa myös viitteitä tautimekanismeista (Rademakers ym. 2008). Riskigeenien ilmentymismuutokset voivat tapahtua myös geeniin kohdistuvien epigeneettisten muutosten välityksellä, kuten DNA-metylaation tai histonimodifikaatioiden kautta (Leung ym. 2012). Keskeinen haaste Alzheimerin taudin tutkimuksessa onkin selvittää, kuinka epigeneettiset muutokset liittyvät geneettisiin riskigeenimuutoksiin. Ongelmana epigeneettisissä tutkimuksissa on myös se, että ilmentymistä muuttavat DNA- ja histonimodifikaatiot tapahtuvat luultavasti ainoastaan Alzheimerin taudin kannalta keskeisillä aivoaluilla, mikä vaikeuttaa kudosmateriaalin saantia tutkimustarkoituksiin. Lisäksi tietyt epigeneettiset muutokset saattavat tapahtua ainoastaan tietyissä solutyypeissä, esimerkiksi hermosoluissa, mikä osaltaan vaikeuttaa muutosten havaitsemista kudosmateriaalista. Solu- ja eläinmalleihin pohjautuvissa toiminnallisissa tutkimuksissa puolestaan pyritään ensisijaisesti muokkaamaan riskigeenin proteiinituotteen ilmentymistä. Tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako muutos Alzheimerin taudin kannalta keskeisiin tapahtumiin, kuten Aβ-peptidin tuotantoon tai hajotukseen. Toiminnallisissa tutkimuksissa hyödynnetään usein Alzheimerin taudin eläinmalleja, kuten siirtogeenisiä hiiriä, joissa esimerkiksi APP, pre- M. Hiltunen ym.
5 seniliini tai tau-proteiinit yli-ilmentyvät (Ashe ja Zahs 2010). Lisäksi poistogeeniset ja niin sanotut knock-in-eläinmallit mahdollistavat riskigeenien ja niihin liittyvien geneettisten muutosten vaikutusmekanismien molekulaarisen ja käyttäytymispohjaisen tutkimuksen. Lähtökohtana eläinmallitutkimuksissa on, että riskigeenien aiheuttamat muutokset Alzheimerin taudin kannalta tärkeissä biologisissa tapahtumissa heijastuvat eläinten käyttäytymiseen esimerkiksi muistitesteissä. Toiminnalliset tutkimukset solu-, kudos- ja eläinmalleissa ovatkin erottamaton osa Alzheimerin taudin nykyaikaista geneettistä riskigeenitutkimusta, sillä ne mahdollistavat geenimuutosten tautimekanismien yksityiskohtaisen karakterisoinnin. Tautimekanismien ymmärtäminen puolestaan on edellytys tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden ja uusien hoitokeinojen kehittämiselle. Riskigeenien hyödyntäminen Alzheimerin taudin biomarkkereina Uudet Alzheimerin taudin varhaisvaiheen kriteerit korostavat tapahtumamuistin heikkoutta ja poikkeavia biomarkkerilöydöksiä (Dubois ym. 2007). Alzheimerin tautia ennakoivien geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää uusien biomarkkerien löytämisen kannalta. APOE:n ε4-alleeli aikaistaa taudin puhkeamista ja lisää Aβ:n kertymistä. Lisäksi se on yhteydessä vaikeaan sisemmän ohimolohkon rakenteiden kutistumiseen ja lääkkeiden vaikutuksiin (Zhong ja Weisgraber 2009). APOE-genotyypin määritys onkin rutiinia kliinisissä lääketutkimuksissa. Geneettistä tietoa on käytetty myös lääkevasteen osoittamiseen APOE:n ε4-alleelia kantavien potilaiden ryhmässä, kuten hiljattain keskeytetyssä bapineutsumabi-immunoterapiatutkimuksessa. Lisäksi aivo-selkäydinnesteestä määritettävät Aβ42 ja tau-proteiini ovat yleisesti käytettyjä kliinisiä Alzheimerin taudin biomarkkereita (Buchhave ym. 2012). Uusista riskigeeneistä lähimpänä kliinistä hyödyntämistä biomarkkerina on CLU-geeni (klusteriini, APOJ). Alzheimerin tautiin liittyviä, pienen riskivaikutuksen CLU-geenin muutoksia havaittiin alun perin koko geno min kattavan assosiaatiotutkimuksen tuloksena ranskalaisessa tapaus-verrokkiaineistossa (Lambert ym. 2009). Tulokset toistettiin välittömästi useissa eurooppalaisissa aineistoissa. Nykyisin assosiaatio on varmistettu yli 20 riippumattomassa tutkimuksessa, mikä osoittaa kiistatta CLU-geenin geneettisen merkityksen Alzheimerin taudissa. Klusteriinipitoisuuksia on puolestaan tutkittu lievää Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden plasmanäytteistä (Thambisetty ym. 2010). Tutkimus osoitti, että klusteriiniarvot olivat suurentuneet merkitsevästi potilailla, joiden tauti eteni nopeasti, verrattuna potilaisiin, joiden tauti eteni hitaammin. Lisäksi plasman klusteriinipitoisuudet olivat lisääntyneet kognitiivisesti normaaleilla ihmisillä, joilla esiintyi tavallista enemmän Aβ-peptidiin sitoutuvaa PiB-PET-kertymää entorinaalisella aivokuorella. Klusteriinipitoisuuksien suurentuminen voisikin ennakoida Alzheimerin taudin puhkeamista huomattavasti ennen varsinaisten oireiden ilmenemistä. Biologisessa mielessä nämä tulokset ovat järkeviä, sillä klusteriini osallistuu Aβ-peptidin hajotukseen (Nuutinen ym. 2009). Vaikka suoraa yhteyttä CLU-geenin muutosten ja proteiinipitoisuuksien osalta ei vielä olekaan osoitettu, geneettiset muutokset CLU-geenissä saattavat muokata klusteriinivasteita esimerkiksi Aβ-peptidin hajotuksessa ja vaikuttaa näin riskiin sairastua Alzheimerin tautiin. Lähitulevaisuudessa vastaavantyyppisiä biomarkkerisovelluksia pyritään kehittämään myös muiden uusien Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden osalta. On myös tärkeää selvittää, vaikuttavatko uudet riskigeenimuutokset myös muiden muistisairauksien esiintymisriskiin tai niiden etenemiseen samalla tavalla kuin esimerkiksi APOE:n ε4-alleeli. Lopuksi Perustutkimus on avainasemassa tiellä kohti Alzheimerin taudin mekanismeihin vaikuttavaa hoitoa. Myös uusien geneettisten riskitekijöiden tunnistamisella on tässä yhteydessä merkittävä rooli, sillä geneettiset, epigeneettiset ja toiminnalliset tutkimukset mahdollistavat uusien lääkeainekohteiden löytämisen sekä uusien, tautia paremmin ennakoivien biomark- 587 Alzheimerin taudin uudet riskigeenit tautia ennakoivat biomarkkerit?
6 KATSAUS kereiden kehittämisen. Aivo-selkäydinnesteen pienentyneet Aβ42-pitoisuudet ennakoivat hyvin Alzheimerin tautia jo vuosia ennen varsinaisia oireita (Buchhave ym. 2012). Olisikin luontevaa hyödyntää kyseistä biomarkkeria yhdessä geneettisten riskigeenimuutosten kanssa kehitettäessä tautia paremmin ennakoivaa riskinarviointia. Rakenteellisen magneettikuvauksen, aivo jen aineenvaihdunnan muutosten (PET-tutkimukset), sekä amyloidi-pet-kuvantamisen hyödyntäminen kokonaisvaltaisessa riskinarvioinnissa mahdollistaa tulevaisuudessa Alzheimerin tautiin sairastuvien varhaisemman löytämisen. Sairastuvien entistä aikaisempi tunnistaminen onkin keskeinen tulevaisuuden haaste tehokkaamman hoitovasteen saavuttamiseksi. Yksilötason riskigeeniprofiili saattaa vastaisuudessa määrittää entistä enemmän myös sitä, millaista hoitoa kukin Alzheimerin tautia sairastava saa. MIKKO HILTUNEN, FT, dosentti, tutkimusjohtaja, akatemiatutkija ANNAKAISA HAAPASALO, FT, dosentti, akatemiatutkija HILKKA SOININEN, LT, professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, kliininen yksikkö, neurologia ja Kuopion yliopistollinen sairaala, neurokeskus, neurologia Sidonnaisuudet Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA Ashe KH, Zahs KR. Probing the biology of Alzheimer s disease in mice. Neuron 2010;66: Bertram L, McQueen MB, Mullin K, Blacker D, Tanzi RE. Systematic metaanalyses of Alzheimer disease genetic association studies: the AlzGene database. Nat Genet 2007;39: Bertram L, Tanzi RE. The genetic epidemiology of neurodegenerative disease. J Clin Invest 2005;115: Buchhave P, Minthon L, Zetterberg H, Wallin AK, Blennow K, Hansson O. Cerebrospinal fluid levels of beta-amyloid 1-42, but not of tau, are fully changed already 5 to 10 years before the onset of Alzheimer dementia. Arch Gen Psychiatry 2012;69: Corder EH, Saunders AM, Strittmatter WJ, ym. Gene dose of apolipoprotein E type 4 allele and the risk of Alzheimer s disease in late onset families. Science 1993;261: Dubois B, Feldman HH, Jacova C, ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer s disease: revising the NINCDS- ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007; Iqbal K, Liu F, Gong CX, Grundke- Iqbal I. Tau in Alz heimer disease and related tauopathies. Curr Alzheimer Res 2010;7: Jin M, Shepardson N, Yang T, Chen G, Walsh D, Selkoe DJ. Soluble amyloid betaprotein dimers isolated from Alzheimer cortex directly induce Tau hyperphosphorylation and neuritic degeneration. Proc Natl Acad Sci U S A 2011;108: Jonsson T, Atwal JK, Steinberg S, ym. A mutation in APP protects against Alzheimer s disease and age-related cognitive decline. Nature 2012;488:96 9. Lambert JC, Heath S, Even G, ym. Genome-wide association study identifies variants at CLU and CR1 associated with Alzheimer s disease. Nat Genet 2009;41: Leung A, Schones DE, Natarajan R. Using epigenetic mechanisms to understand the impact of common disease causing alleles. Curr Opin Immunol 2012;24: Lichtenthaler SF, Haass C, Steiner H. Regulated intramembrane proteolysis lessons from amyloid precursor protein processing. J Neurochem 2011;117: Nuutinen T, Suuronen T, Kauppinen A, Salminen A. Clusterin: a forgotten player in Alzheimer s disease. Brain Res Rev 2009; 61: Rademakers R, Eriksen JL, Baker M, ym. Common variation in the mir-659 binding-site of GRN is a major risk factor for TDP43-positive frontotemporal dementia. Hum Mol Genet 2008;17: Selkoe DJ. Toward a comprehensive theory for Alz heimer s disease. Hypothesis: Alzheimer s disease is caused by the cerebral accumulation and cytotoxicity of amyloid beta-protein. Ann N Y Acad Sci 2000;924: Strittmatter WJ, Saunders AM, Schmechel D, ym. Apolipoprotein E: high-avidity binding to beta-amyloid and increased frequency of type 4 allele in late-onset familial Alz heimer disease. Proc Natl Acad Sci U S A 1993;90: Thambisetty M, Simmons A, Velayudhan L, ym. Association of plasma clusterin concentration with severity, pathology, and progression in Alzheimer disease. Arch Gen Psychiatry 2010;67: Zhong N, Weisgraber KH. Understanding the basis for the association of apoe4 with Alzheimer s disease: opening the door for therapeutic approaches. Curr Alzheimer Res 2009;6: Summary New risk genes for Alzheimer s disease biomarkers predicting the disease? Genetic risk factors for Alzheimer s disease do not directly cause the disease, but instead increase the likelihood of developing it. Genetic identification of alterations in risk genes as such is not sufficient to elucidate their role in the pathogenesis of the disease. Additional functional investigations are required in which mechanisms of action of the risk genes are identified in events that are essential for disease pathogenesis at the cellular level. New Alzheimer s disease risk gene findings may enhance the prediction of disease risk in symptomless persons and facilitate the design of individualized drug therapies in the future. 588 M. Hiltunen ym.
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotMERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia
MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotAlzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka
Toni Seppälä, Sanna-Kaisa Herukka ja Anne M. Remes KATSAUS Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka Alzheimerin tauti (AT) on havaittavissa neuropatologisena etenevänä prosessina jo yli 20 vuotta ennen
LisätiedotKäsitykset Alzheimerin taudin patogeneesista muuttumassa. Marc Baumann, Pentti Tienari ja Matti Haltia
Katsaus Käsitykset Alzheimerin taudin patogeneesista muuttumassa Marc Baumann, Pentti Tienari ja Matti Haltia Alzheimerin taudin solu- ja molekyylitason perusmekanismeista on saatu 1990-luvun aikana runsaasti
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotKOHDENNETTU MISEQ- EKSONISEKVENSOINTI KÄYTTÄEN SEQCAP- GEENIKIRJASTOASETELMAA JA ALZHEIMERIN TAUTITAPAUKSIA
KOHDENNETTU MISEQ- EKSONISEKVENSOINTI KÄYTTÄEN SEQCAP- GEENIKIRJASTOASETELMAA JA ALZHEIMERIN TAUTITAPAUKSIA Tiina Karkiainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotKahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne
Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotAlzheimerin taudin parantava hoito viipyy yhä onko amyloidiplakkihypoteesi väärä lähtökohta?
Heikki Tanila KATSAUS Alzheimerin taudin parantava hoito viipyy yhä onko amyloidiplakkihypoteesi väärä lähtökohta? Viimeisen reilun 25 vuoden ajan Alzheimerin taudin tutkimusta ja lääkekehitystä on ohjannut
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotJos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland
Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotAlzheimerin taudin patofysiologia mitä uutta?
ALZHEIMERIN TAUTI TEEMA Heikki Tanila, Mikko Hiltunen ja Liisa Myllykangas Alzheimerin taudin patofysiologia mitä uutta? Käsityksemme Alzheimerin taudin tautimekanismeista ovat viime vuosina nopeasti tarkentuneet
LisätiedotTilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen
Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotAPOE 4-ALLEELIEN ROOLI SAAMELAISVÄESTÖN MUISTISAIRAUKSISSA
APOE 4-ALLEELIEN ROOLI SAAMELAISVÄESTÖN MUISTISAIRAUKSISSA Petra Maarit Rantsi Syventävien opintojen tutkielma Neurologian klinikka, OYS Oulun yliopisto 9/2017 Professori Anne Remes, LT, el Johanna Krüger
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Ohjelma kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -salissa, Aapistie
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?
Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866
LisätiedotBioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122
Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
Lisätiedot1. Tutkimusstrategian tausta ja tavoite. 2. Tutkimuksen painopisteet ja tukitoimet. Tutkimuksen painopisteet
Tiivistelmä 1. Tutkimusstrategian tausta ja tavoite Hermoston rappeutumissairaudet ovat vahvasti ikääntymiseen liittyviä, terveyttä heikentäviä ja parantumattomia sairauksia. Näistä dementiat aiheuttavat
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotGlykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen Diabetespäivä 2017
Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen 22.11.2017 1 Esittely ja sidonnaisuudet LT 2016, Lastentautien EL Sidonnaisuudet: Päätoimi Espoon kaupungin
LisätiedotMitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB
Mitä uutta DNA:sta - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB SKKY:n ja Sairaalakemistit Ry:n syyskoulutuspäivät Paasitorni, 16.11.2012
LisätiedotIkääntyminen ja muistisairaudet: ennaltaehkäisyn ja hoidon mahdollisuudet
Ikääntyminen ja muistisairaudet: ennaltaehkäisyn ja hoidon mahdollisuudet Jyväskylä 2.10.2010 Ikääntyvien yliopisto Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti, esh Amia Akatemia, Amia Oy Tampereen yliopisto
LisätiedotMuistisairaiden määrä lisääntyy
Aivoterveys ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä (FT), tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi satu.jyvakorpi@gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotGeeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm
Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm 5 ATCACACACACACAGTCCTGACGTGC 3! 3 TAGTGTGTGTGTGTCAGGACTGCACG 5! Informaatioteknologian mullistus 1978 2013 2048? Molekyylibiologian
LisätiedotUUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS
UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan
LisätiedotPia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013
Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Yleistä periytyvyydestä ja genetiikasta Miten perinnöllisyyttä tutkitaan Kytkentäanalyyseistä nykypäivään Tärkeimmät löydökset Ehdokasgeeni esimerkkejä Uudet GWAS
LisätiedotAnnika Nurmimäki. Pro Gradu -tutkielma. Proviisorin koulutusohjelma. Itä-Suomen Yliopisto
ALZHEIMERIN TAUTI patogeneesi ja lääkehoito sekä tutkimus Kuopion Lääkeinformaatiokeskukseen tulleista Alzheimerin taudin lääkitystä koskevista kysymyksistä Annika Nurmimäki Pro Gradu -tutkielma Proviisorin
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotAlzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden
LisätiedotRAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA
RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen
LisätiedotState of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology
Functional Genomics Research Stream State of the Union... Research Meeting: February 16, 2010 Functional Genomics & Research Report III Concepts Genomics Molecular Biology Computational Biology Genome
LisätiedotBiologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit v1.2 Mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat? Tuotetaan elävissä soluissa useimmiten geenitekniikan avulla Suurempia ja rakenteeltaan huomattavasti monimutkaisempia
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotUusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas
Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotAlzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa
Anne Remes, Mika Leikola, Kari Majamaa, Matti Nikkanen, Lotta-Iiris Ruokonen, Minna Rusanen, Tero Tapiola, Pauli Ylikotila, Anna-Maija Vallittu ja Tuula Pirttilä ALKUPERÄISTUTKIMUS Alzheimerin taudin merkkitekijöiden
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotAlzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotAivojen vanhenemisen geneettinen koodi
TERVEET AIVOT 100 VUOTTA KATSAUS 100 vuotta Pentti Tienari ja Liisa Myllykangas Aivojen vanhenemisen geneettinen koodi Eliniän pidentyessä aivot ovat yhä useammin se elin, jonka toiminta pettää. Muihin
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotMiten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa?
Miten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa? Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry YKSILÖLLINEN KIVUNHOITO 30.3.2017 Kuopio Vesa Kontinen, dosentti, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja Helsingin
Lisätiedot