LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN"

Transkriptio

1 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

2 Taustaa: Vuosittain noin yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä muistisairaudesta ja lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsii arviolta vähintään henkilöä Suomessa on noin henkilöä, joilla on keskivaikea dementiaoireisto 35%:lla yli 85-vuotiaista on keskivaikea tai vaikea dementiaoireisto Työikäisistä noin on etenevä muistisairaus Viramo & Sulkava 2010

3 Tavallisimmat muistisairaudet: Alzheimerin tauti noin 65-70% Vaskulaariset kognitiiviset heikentymät 15-20% Alzheimerin tauti + vaskulaarinen dementia ns. sekamuotoinen Lewyn kappale tauti noin 15 % Otsa- ja ohimolohkorappeumat alle 5 % Parkinson-dementia 3-4 % Viramo & Sulkava 2010

4 Alzheimerin tauti: yleisin etenevä dementiaa aiheuttava muistisairaus esiintyvyys lisääntyy iän myötä perimmäistä syytä ei täysin tiedetä alkaa hitaasti ja huomaamatta voidaan diagnosoida tyypillisen oirekuvan perusteella ennen kuin edennyt dementia-asteelle alkaa muistioireilla ja muisti on koko sairauden ajan vaikeimmin häiriintynyt tiedonkäsittelyn osaalue Pirttilä & Erkinjuntti 2010

5 (2): etenee tyypillisin vaihein (muistioireet, muut tiedonkäsittelyn oireet, arkiselviytymisen rajoittuminen, käytösoireet) varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea AT Alzheimerin taudissa toimintakyky heikkenee vastakkaisessa järjestyksessä kuin se lapsuuden aikana normaalisti kehittyy Pirttilä & Erkinjuntti 2010

6 Alzheimerin taudin vaiheet, oireita ja esimerkkejä toimintakyvyn muutoksista:

7 Lievä Alzheimerin tauti:

8 Kognitiiviset oireet: Oppiminen heikkenee Unohtaminen lisääntyy Toiminnanohjaus hidastuu Päättelykyky heikkenee Keskittymiskyky heikkenee Sanojen löytymisen vaikeutta Laskemiskyky heikkenee Toimintakyvyn muutokset: Keskustelun seuraaminen vaikeutuu Lukeminen vähenee Harrastuksista vetäytymistä Talouden suunnittelu vaikeutuu Rahankäyttö- ja ostostenteko-ongelmia Lääkityksestä huolehtiminen vaikeutuu Työkyky heikkenee Ajokyky heikkenee Muistitukien käyttö Pirttilä & Erkinjuntti 2010

9 Keskivaikea Alzheimerin tauti:

10 Kognitiiviset oireet: Lähimuisti heikko Puheen tuottamisen vaikeutta Hahmotusvaikeudet Orientaation häiriö Heikentynyt sairaudentunto Kätevyyden ongelmat Visuospatiaaliset vaikeudet (=nähdyn tunnistamisen, hahmottamisen ja ymmärtämisen vaikeus) Toimintakyvyn muutokset: Arjen toiminnot (IADL) eivät onnistu Ruoanlaitto ei onnistu Asianmukaisessa pukeutumisessa vaikeuksia Tavaroiden kadottaminen Eksyminen Tarvitsee muistuttelua henkilökohtaisissa perustoiminnoissa (ADL) Ei selviydy yksinasumisesta Pirttilä & Erkinjuntti 2010

11 Vaikea Alzheimerin tauti:

12 Kognitiiviset oireet: Rajoittunut puheentuotto Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet Keskittymiskyvyttömyys Vaikea apraksia Toimintakyvyn muutokset: Henkilökohtaiset perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua Inkontinenssi Pirttilä & Erkinjuntti 2010

13 Vaskulaariset dementiat: Puhtaana vaskulaariset dementiat ovat kohtalaisen harvinaisia Usein on kyse ns. sekamuotoisista dementioista, joissa on mukana sekä aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamia muutoksia että jokin degeneratiivinen aivosairaus, lähinnä Alzheimerin tauti Erkinjuntti & Pirttilä, 2006

14 Vaskulaarisen dementian keskeisiä piirteitä: alku usein äkillisempi ja taudinkulku portaittaisempi kuin degeneratiivisissa dementioissa voi esiintyä neurologisia puutosoireita, kuten halvauksia tai tuntopuutoksia kävelyn vaikeudet ja virtsainpidätysvaikeus tyypillisiä erityisesti subkortikaaliselle (aivokuoren alainen) muodolle Erkinjuntti & Pirttilä 2006

15 (2): oireet vaihtelevat sen mukaan, missä aivojen osassa vaurio on - vasemman aivopuoliskon vaurio kielellisiä vaurioita - oikean aivopuoliskon vaurio hahmotushäiriöitä - aivojen syvien osien valkean aineen vaurio muistivaikeuksien lisäksi hitautta ja jähmeyttä Erkinjuntti & Pirttilä 2006

16 Lewyn kappale tauti: esiintyvyys noin 15% kaikista etenevistä muistisairauksista esiintyy usein yhdessä Alzheimerin taudin kanssa voi alkaa vuoden iässä alkaa vähitellen miehillä jonkin verran yleisempi kuin naisilla Rinne 2010

17 Tyypillistä Lewyn kappale taudille: sairauden alkuvaiheessa ei välttämättä merkittäviä muistivaikeuksia, vaan ne ilmenevät vähitellen sairauden edetessä kognitiivisten oireiden vaihtelu kielelliset taidot säilyvät usein hyvinä pitkään vireydentason ja tarkkaavaisuuden vaihtelu Parkinsonismin oireita (lihasjäykkyys, kävelyvaikeudet, hitaus, kasvojen ilmeettömyys, askelten lyheneminen ja mataloituminen, eteenpäinkaatumistaipumus, myötäliikkeiden puute, karkea lepovapina) Rinne 2010

18 (2): yksityiskohtaiset näköharhat - sairastunut voi nähdä selkeitä ihmishahmoja ja eläimiä, joiden ulkonäön ja värin hän pystyy selvästi kuvailemaan - asian selittämisen jälkeen sairastunut yleensä mieltää näyt harhoiksi voi esiintyä myös virhetulkintoja ja merkityselämyksiä (esimerkiksi risukasassa näyttää olevan tiikerin naama tai peiton poimu näyttää pieneltä koiralta) Rinne 2010

19 (3): unihäiriöt (vilkkautta, usein pelottavia unia unenaikaista ääntelyä ja voimakasta raajojen liikuttelua) toistuvat, selittämättömät kaatumiset, pyörtyily ja tuntemattomasta syystä johtuvat tajunnanhäiriökohtaukset liikuntakyvyn ylläpitämiseksi säännöllinen kävely ja Parkinson-tyyppinen voimistelu sekä jaksottainen fysioterapia Rinne 2010

20 Otsa- ohimolohkorappeumat: Yleisnimitys oireyhtymäryhmälle Ominaista aivojen otsalohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuva oireisto Suomessa kaikkiaan Alkaa yleensä ikävuoden välillä Sairaudentunnon varhainen heikentyminen Rinne & Remes 2010

21 Oireistoa: (2): - Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen - Varhainen persoonallisuuden ja sosiaalisen käyttäytymisen muutos: estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, huolettomuus jne. - Aloitekyvyttömyys ja apaattisuus - Toiminnanohjauksen vaikeutta - Itsestä huolehtimisen heikentymistä - Yleistä passivoitumista Rinne & Remes 2010

22 (3): Kognitiivisia oireita: - hitautta ja juuttumista - heikentynyttä sanasujuvuutta, puheen tuoton häiriötä - nimeämis- ja sanojenlöytämisvaikeutta - puheen ymmärtämisvaikeutta - saman sanan tai tavun toistoa - puhe voi olla sujuvaa, mutta sisällöltään tyhjää - puheen konkretisoitumista ja muuttumista stereotyyppiseksi (tiettyjen sanojen, fraasien ja puheenaiheiden toistoa) Rinne & Remes 2010

23 (4): Keskittymiskyvyttömyyttä, impulsiivisuutta ja ärsykesidonnaisuutta (ulkoiset ärsykkeet laukaisevat herkästi toiminnan, joka ei ole henkilön kannalta mielekäs) Tuttujen kasvojen ja esineiden tunnistamishäiriö

24 (5): Taudin myöhemmässä vaiheessa: - muistihäiriöitä ja kielellisiä vaikeuksia - mutismia (spontaani puhe katoaa) - kävelyvaikeuksia, hidasliikkeisyyttä, lihasjäykkyyttä - primitiiviheijasteita (esimerkiksi tarttumis- ja imemisrefleksi) Tilan hahmotus ja matemaattiset taidot voivat säilyä huomattavan pitkään Rinne & Remes 2010

25 Parkinson-dementia: Parkinsonin tautiin liittyvä dementoituminen yleisempää kuin on luultu Koska Parkinsonin taudin lääkehoidon seurannassa kiinnitetään huomio motoristen oireiden lievittämiseen, voi dementian ilmaantumista ennakoivat alkavat kognitiiviset oireet jäädä huomaamatta, mikäli niitä ei säännöllisesti seurata Parkinson-dementian diagnostiikassa on keskeistä, että henkilöllä on diagnosoitu Parkinsonin tauti vähintään vuosi ennen muistisairauden oireiden alkamista Alhainen 2004

26 Parkinson-dementian keskeisempiä piirteitä: toiminnanohjauksen heikentyminen tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelu muistin huononeminen visuospatiaalisten toimintojen (nähdyn tunnistamisen, hahmottamisen ja ymmärtämisen vaikeus) heikentyminen siihen liittyvine hahmotusongelmineen ja suuntavaiston heikentymisen muodossa käytösoireet kuten näköhallusinaatiot, harhaluulot, depressio ja persoonallisuuden muutos Alhainen 2004

27 Miksi varhainen muistisairauden diagnosointi on tärkeää? Parannettavat tilat voidaan hoitaa; tilan kohentaminen, häiriön etenemisen estäminen Tilan etenemisen hidastaminen: taudin lievempien vaiheiden keston pidentäminen Laitoshoidon lykkääminen: kotihoidon jatkuminen Diagnoosin mukainen kohdennettu lääkehoito pidentää taudin lievempien vaiheiden kestoa. Erkinjuntti & Viramo 2010

28 Kohdennetun lääkehoidon perusteita: Lääkehoitoa pitäisi kokeilla kaikille tautiin sairastuneille, ellei vasta-aihetta Ylläpitää/parantaa toimintakykyä Vähentää kognitiivisia oireita yli vuoden ajaksi Lievittää käytösoireita ja lykkää niiden ilmaantumista Vähentää hoitavan omaisen taakkaa Pidentää kotona selviytymisen aikaa On osa kokonaisvaltaista hoitoa Erkinjuntti & Viramo 2010

29 Muistisairaus pysyy sitä kauemmin lievässä vaiheessa mitä aikaisemmin lääkehoito aloitetaan.

30 Kaikkien tehtävä Ennaltaehkäisy Aivoterveys Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Kaikkien tehtävä Muistioireen varhainen tunnistaminen Muistioire Diagnoosi Hyvin lievä AT Muistipoliklinikka Diagnoosi Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Lievä AT Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Keskivaikea AT Suhonen ym SLL 10/08 Avohoito / Laitoshoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllinen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Käytösoireiden tunnistus ja hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Vaikea AT Laitoshoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntouttava hoitotyö Kuolema

31 Diagnostiikkaa tehostettu viime vuosina kovasti Suomessa Hoidon kehittämiseen valmiuksia: - Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto Ikäihmisten palvelujen laatusuositus - Stakes Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. (Toim.) Sormunen S & Topo P. - Suomen Alzheimer-tutkimusseura Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suomen Lääkärilehti 10/2008.

32 - Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito suositus, (2): - Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys artikkeli. Eloniemi-Sulkava U, Rahkonen T, Erkinjuntti T, Karhu K, Pitkälä K, Pirttilä T, Vuori U, Suhonen J. Suomen Lääkärilehti, 39/2010, vsk Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

33 - Toimintamalli, jonka toiminnallinen ja kustannusvaikuttavuus on voitu osoittaa (Eloniemi- Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto.

34 - Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125.

35 Lähteet: Erkinjuntti T, Viramo P. Varhaisen taudinmäärityksen merkitys. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s Pirttilä T, Erkinjuntti T. Alzheimerin taudin kliininen kuva ja diagnoosi. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s Rinne J. Lewyn kappale tauti. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s

36 (2): Rinne J, Remes A. Otsa- ohimolohkorappeumat. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s Viramo P, Sulkava R. Muistioireiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H, toim. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim Helsinki 2010, s

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 12.10.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2.

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Palvelutiimi 9.6.2016 Saara Bitter Kansantaloudellinen haaste Muistisairaudet aiheuttavat ikääntyneille ihmisille kaikista sairausryhmistä eniten sosiaali-

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt. 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja

Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt. 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja Tavallisimmat muistisairaudet Alzheimerin tauti 65-70 % muistisairaista Aivoverenkiertosairauden muistisairaus 15-20

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

KUN MUISTI HEIKKENEE Opas muistiasiakkaan omaiselle

KUN MUISTI HEIKKENEE Opas muistiasiakkaan omaiselle KUN MUISTI HEIKKENEE Opas muistiasiakkaan omaiselle Sari Lassi Satu Levälahti Pia Paananen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 1 KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 Vuoden 2006 väestöpyramidi kertoo itsenäisyyden ajan väestönkehityksen historian. Huipulla näkyvät vielä rippeet vuoden 1918 sodan jättämästä pienestä

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä

Lisätiedot

Hoitotahto. Hoitotahto

Hoitotahto. Hoitotahto Hoitotahto saattohoidossa Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Palliatiivisen lääketieteen erityspätevyys Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla

Lisätiedot

Seinäjoen muistineuvolatoimintaosana muistisairauden varhaista toteamista

Seinäjoen muistineuvolatoimintaosana muistisairauden varhaista toteamista Evelina Hammarström ja Petra Honkala Seinäjoen muistineuvolatoimintaosana muistisairauden varhaista toteamista Opinnäytetyö Syksy 2012 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Raija Setälä PAPPILANLAMMEN PALVELUKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA PROFIILIHOIDON TOTEUTTAMISESTA MUISTISAIRAIDEN HOITOTYÖSSÄ

Raija Setälä PAPPILANLAMMEN PALVELUKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA PROFIILIHOIDON TOTEUTTAMISESTA MUISTISAIRAIDEN HOITOTYÖSSÄ Raija Setälä PAPPILANLAMMEN PALVELUKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA PROFIILIHOIDON TOTEUTTAMISESTA MUISTISAIRAIDEN HOITOTYÖSSÄ Vanhustyön koulutusohjelma 2011 PAPPILANLAMMEN PALVELUKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Susanna Harjula Eeva Ruotsila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali, terveys ja liikunta ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

MUISTIASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MUISTIASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MUISTIASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hoitokartta terveydenhuollon ammattihenkilöstölle muistisairauden varhaiseen tunnistamiseen Elina Korpi Erja Lindell Jasmin Wladimirov Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Oppimiskyky ja työkyky

Oppimiskyky ja työkyky Oppimiskyky ja työkyky Toimintakyvyn näkökulma aikuisten kehityksellisiin kognitiivisten kykyjen heikkouksiin ja vahvuuksiin Pekka Kuikka TUKIPOLKU-hanke 2009-2010 Tukipolun asiakastyön käytäntöihin vaikuttavia

Lisätiedot

MÄ TIEDÄN, ET SE ON MULLE HYVÄKS JOSSAIN VAIHEES

MÄ TIEDÄN, ET SE ON MULLE HYVÄKS JOSSAIN VAIHEES Opinnäytetyö (AMK) Sosiaaliala Sosiaalipalvelutyö 2014 Aida Salmi MÄ TIEDÄN, ET SE ON MULLE HYVÄKS JOSSAIN VAIHEES Varhaisvaiheen muistisairaiden näkemykset kuntouttavasta päivätoiminnasta OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

MUISTIPOTILAAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN VANTAAN PERUSTERVEYDENHOIDOSSA. haastattelukaavake. - Hoitoprosessikaavio ja muistihoitajan

MUISTIPOTILAAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN VANTAAN PERUSTERVEYDENHOIDOSSA. haastattelukaavake. - Hoitoprosessikaavio ja muistihoitajan MUISTIPOTILAAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN VANTAAN PERUSTERVEYDENHOIDOSSA - Hoitoprosessikaavio ja muistihoitajan haastattelukaavake LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista.

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. TerveysInfo hermoston taudit Afasia kortti Korttia näyttämällä henkilön, jolla on afasia, on helpompi toimia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Kortissa teksti: "Minulla on afasia, puhehäiriö. En pysty

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia siten, että pääsyä määräajassa

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä

Muistisairaus työiässä Muistisairaus työiässä Suomessa on 7 000 10 000 etenevää muistisairautta sairastavaa työikäistä ihmistä. Heidän tarpeensa ja elämäntilanteensa ovat erilaisia kuin iäkkäillä muistisairailla, joten he tarvitsevat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot