Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa
|
|
- Raimo Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anne Remes, Mika Leikola, Kari Majamaa, Matti Nikkanen, Lotta-Iiris Ruokonen, Minna Rusanen, Tero Tapiola, Pauli Ylikotila, Anna-Maija Vallittu ja Tuula Pirttilä ALKUPERÄISTUTKIMUS Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa Tausta: Alzheimerin tauti on yleisin dementiaoireiston syy. Muistisairauksien mahdollisimman varhainen diagnostiikka on todettu kustannustehokkaaksi. Varhainen diagnostiikka on haastavaa, eikä sen tulisi perustua pelkästään poissulkututkimuksiin. Tavanomaisten tutkimusmenetelmien lisäksi diagnostiikassa on mahdollista käyttää aivo-selkäydinnesteestä määritettäviä Alzheimerin taudin merkkitekijöitä. Tutkimuksessa selvitimme likvorin merkkitekijöiden käyttöä ja hyötyä muistisairauksien diagnostiikassa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksessa kerättiin tiedot 452 potilaasta, joiden aivo-selkäydinnesteestä oli määritetty Alzheimerin taudin merkkitekijät vuosien aikana. Sairauskertomustiedoista selvitettiin oireiden kesto, arviot neuropsykologisen tutkimuksen tuloksista, aivojen kuvantamislöydöksistä sekä likvoritutkimuksen aiheista ja tuloksista. Lisäksi tutkijalääkäri arvioi, oliko likvoritutkimuksista hyötyä ja vaikuttivatko ne kliiniseen päätöksentekoon ja diagnostiikkaan. Tulokset: Aivo-selkäydinnesteestä määritetyt Alzheimerin taudin merkkitekijät olivat useammin poikkeavat niillä potilailla, joilla oli episodisen muistin häiriö. Merkkitekijöiden muutokset eivät korreloineet hippokampusatrofiaan. Lähes kaikissa tapauksissa tutkijalääkärit arvioivat, että merkkitekijöiden määrittämisestä oli hyötyä ja sillä oli vaikutusta kliiniseen päätöksentekoon. Likvorin merkkitekijöiden tulokset vaikuttivat lopulliseen diagnoosiin erityisesti Alzheimer-potilailla. Päätelmät: Likvorin merkkitekijöistä on diagnostista hyötyä, ja tutkimusta kannattaa harkita potilaille, joilla tarvitaan lisätukea Alzheimerin taudin diagnoosiin. Alzheimerin tauti (AT) on etenevä aivosairaus ja yleisin dementiaoireiston syy. McKhannin ym. (1984) kriteerien perusteella todennäköisen AT:n diagnoosi voidaan tehdä potilaalle, jolla on dementiaoireisto ja muut dementiaa aiheuttavat syyt on suljettu pois. Muistihäiriön lisäksi potilaalla tulee olla muita tiedonkäsittelyn ongelmia, kuten afaattisia oireita, agnosiaa tai toiminnanohjauksen vaikeuksia. Kriteerien perusteella AT on ensisijaisesti poissulkudiagnoosi. Tieto etenevistä muistisairauksista on lisääntynyt huomattavasti kriteerien julkaisemisen jälkeen ja muiden keskeisten muistisairauksien kuten vaskulaarisen dementian, lewynkappaletaudin ja frontotemporaalisen dementian (FTD) taudinkuvat tunnetaan nyt paremmin. Lisäksi on syytä muistaa, että dementiaoireiston taustalla on usein sekapatologia ja esimerkiksi vaskulaariset muutokset ovat yleisiä AT:n neuropatologisten muutosten yhteydessä. Nykykäsityksen mukaan AT:n diagnoosi tulisi tehdä mahdollisimman varhain, jo ennen kuin dementiatasoinen oireisto on kehittynyt. McKhannin kriteerien perusteella tehty AT:n diagnoosi viivästyy merkittävästi, joten nämä diagnostiset kriteerit ovat vanhentuneet. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on laatinut AT:n uudet diagnostiset kriteerit, joiden avulla diagnoosi voidaan tehdä jo ennen dementiatasoista oirekuvaa (Dubois ym. 2007) (taulukko 1). AT:n varhainen diagnosointi on haastavaa. Episodisen muistin etenevä häiriö on taudille tyypillinen, mutta pelkästään sen perusteella ei diagnoosia voida tehdä. Lievässä kognitiivisessa heikentymisessä (MCI) (Petersen ym. 1995) potilaalla on ikään suhteutettuna poikkeava muistihäiriö mutta ei dementia-asteista oirekuvaa. AT:n ilmaantuvuus on näillä henki Duodecim 2009;125:
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Taulukko 1. Todennäköisen Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit (Dubois ym. 2007). Kohdan A lisäksi tulee täyttyä yksi tai useampi kohdista B E. A. Varhainen ja merkittävä episodisen muistin häiriö Etenee vähintään 6 kk:n aikana Objektiivinen näyttö episodisen muistin häiriöstä Episodisen muistin häiriö voi esiintyä yksin tai yhdessä jonkin muun Alzheimerin taudin varhaisen kognitiivisen muutoksen kanssa B. Magneettitutkimus osoittaa sisemmän ohimolohkon surkastumisen C. Likvorin merkkiainepitoisuudet poikkeavat (pieni Aß42- pitoisuus, fosforyloituneen tau-proteiinin suurentunut pitoisuus tai tau-proteiinin suurentunut kokonaispitoisuus) D. PET-tutkimuksessa todetut Alzheimerin tautiin sopivat löydökset E. Autosomissa vallitsevasti periytyvä Alzheimerin taudin geenivirhe Poissulkukriteerit: Äkillinen alku, varhainen kävelyvai keus, epileptiset kohtauk set, persoonallisuuden muuttuminen Paikallinen neurologinen löydös, varhainen ekstrapyramidaalioireisto Muu sairaus, joka selittää muistioireet (muu dementia, depressio, aivoverenkierron häiriö, muu selittävä magneettikuvauslöydös) 2216 löillä huomattavan suuri. MCI on heterogeeninen oireyhtymä, jonka syyt ja ennuste vaihtelevat (Pirttilä 2008). Lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että aivo-selkäydinnesteen merkkitekijöiden avulla voidaan löytää ne potilaat, joilla MCI liittyy varhaiseen AT:hen. Hippokampusatrofia on tyypillinen löydös aivojen magneettikuvauksessa AT:ssä, ja se tukee taudin diagnoosia. Hippokampusatrofian toteaminen MCI-potilaalla lisää AT:n todennäköisyyttä 2 7-kertaiseksi (Pirttilä 2008). Hippokampusatrofia ei kuitenkaan ole AT:lle spesifinen muutos, vaan se voi liittyä myös muihin aivosairauksiin. AT:n keskeiset aivomuutokset liittyvät kahden proteiinin beeta-amyloidi 42:n (Ab42) ja liiallisesti fosforyloituneen tau-proteiinin poikkeavaan aggregoitumiseen. Näitä proteiineja esiintyy normaalisti liukoisena aivo-selkäydinnesteessä. Motter ym. (1995) osoittivat ensimmäisinä, että Ab42-pitoisuus on merkitsevästi pienentynyt AT-potilailla ja että edellä mainittujen kahden merkkitekijän yhdistelmä erottelee AT-potilaat terveistä. Tämä löydös on varmistettu useissa tutkimuksissa (Blennow ja Hampel 2003), ja tuoreimmat tutkimukset osoittavat yhdistelmän ennustavan hyvin AT:tä MCIpotilailla (Hansson ym. 2006, Herukka ym. 2007). Göteborgin neurokemian laboratorio alkoi ensimmäisenä tarjota merkkitekijöiden määrityksiä diagnostiseen käyttöön 2000-luvun alussa, ja tuoreen selvityksen mukaan määrityksiä tehdään nykyään 18 Euroopan maassa. Muistisairauden diagnoosi perustuu nykyään eri sairauksien tyyppipiirteiden tunnistamiseen ja diagnoosia tukeviin laboratoriolöydöksiin (Dubois ym. 2007). AT:n diagnoosi voidaan tehdä potilaalle, jolla on paheneva episodisen muistin häiriö ja jolla todetaan sairaudelle tyypillinen laboratoriolöydös, kuten poikkeavuudet aivo-selkäydinnesteen merkkitekijöissä. Näitä merkkitekijöitä on käytetty AT:n diagnostiikassa viime vuosien aikana Suomessa ja muualla. Kuopion yliopiston aivotutkimuskeskuksessa on tehty AT:n merkkitekijöiden määrityksiä aivo-selkäydinnesteestä vuodesta 2005 lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää merkkitekijöiden käyttöä ja hyötyä muistisairauksien diagnostiikassa. Aineisto ja menetelmät Kuopion yliopiston kliinisen tutkimuskeskuksen aivotutkimusyksikössä aloitettiin likvorin Alzheimermerkkitekijätutkimukset kansallisena palvelutoimintana vuoden 2005 alussa. Määritysmenetelmä standardoitiin laboratoriolaatujärjestelmien edellyttämällä tavalla ja ulkopuolinen auditointi suoritettiin Eri sairaaloista lähetetyistä potilaan näytteistä oli määritetty mennessä AT:n merkkitekijät diagnostisena määrityksenä. Tähän tutkimukseen pyydettiin mukaan ne yksiköt, joista oli tullut vähintään 50 näytettä. Näistä kuusi sairaalaa osallistui, ja niistä kerättiin tiedot 452 potilaasta (OYS 51 potilasta, KYS 115, Turun kaupunginsairaala ja TYKS 145, Kuusankosken aluesairaala 60 ja Koskelan sairaala 81). Kuopion yliopiston aivotutkimusyksikön laboratoriohoitaja toimitti kuhunkin sairaalaan hoitavalle lääkärille näiden potilaiden tunnistetiedot. Hoitavat lääkärit täyttivät kyselylomakkeen ja toimittivat sen yhteyshenkilölle (AR), joka kokosi lomakkeista lopullisen tiedoston. Potilaan perustiedoista lomakkeisiin A. Remes ym.
3 merkittiin vain ikä ja sukupuoli, joten heitä ei voitu tunnistaa. Kukin taho haki luvan sairauskertomustiedon käyttöön oman klinikan ylilääkäriltä. Lomakkeilla kerättyihin tietoihin kuuluivat oireiden kesto, lääkärin arvio neuropsykologisen tutkimuksen tuloksista, radiologin lausunnossa antama arvio aivojen kuvantamislöydöksistä sekä likvoritutkimuksen aiheista ja tuloksista. Lisäksi kysyttiin hoitavan lääkärin arvioita siitä, oliko likvoritutkimuksista hyötyä ja vaikuttivatko ne kliiniseen päätöksentekoon ja diagnostiikkaan. Merkkiaineet oli määritetty vasta-ainepohjaisella menetelmällä (Innotests β-amyloid (1-42), Phospho-Tau (181P), htau Ag, Innogenetics), ja poikkeavien löydösten raja-arvot perustuivat laajalla aineistoilla tehtyyn tutkimukseen (Herukka ym ja 2007). Tulosten analysoitiin käytettiin χ 2 -testiä SSPS-tilasto-ohjelmalla. Tulokset Diagnostiset tutkimukset. Potilaiden keskiikä oli 66,9 v ja naisia oli joukossa 255 (taulukko 2). Yli puolella potilaista tutkimusten syynä oli epäily AT:stä ja 34,2 %:lla orgaanisen syyn pois sulkeminen. MMSE-pisteiden keskiarvo oli 22,9. Neuropsykologisen tutkimuksen tulos oli kirjattu 392 potilaalla, ja heistä episodisen muistin häiriö oli todettu 77 %:lla ja toiminnanohjauksen häiriö 62 %:lla. Kuvantamistutkimuksista tietokonetomografia (TT) oli tehty noin puolelle potilaista, magneettikuvaus (MK) 311:lle (68,7 %) ja molemmat 91:lle. Kymmenelle potilaalle ei ollut tehty rakenteellista kuvausta. Atrofiamuu- Taulukko 2. Muistisairauksien diagnostiikassa kerätyt kyselytiedot aineiston potilaista. Merkkiainetutkimuksen aihe Orgaanisen syyn pois sulkeminen AT-epäily Muu Yhteensä Tieto jäänyt merkitsemättä lomakkeeseen Potilaita (%) 155 (34,2) 235 (51,9) 61 (13,5) 452 Ikä, v (SD) 64,5 (11,8) 69,9 (9,0) 62,8 (11,9) 66,9 (10,9) 8 Sukupuoli (miehiä/naisia) 60/94 103/130 30/31 194/255 4 MMSE-pistemäärä (SD) 22,9 (4,9) 22,8 (4,4) 23,1 (5,0) 22,9 (4,5) 47 Neuropsykologia Episodisen muistin häiriö (%) 72 (59,5) 191 (88,8) 39 (70,9) 302 (77) 61 Toiminnanohjauksen häiriö (%) 72 (59,5) 138 (63,9) 34 (69,8) 243 (62) 61 Kuvantamistutkimukset TT MK SPET Hippokampusatrofia todettu (%) 44 (28,9) 105 (44,7) 15 (24,6) 164 (36,2) 3 Ei lausuttu (%) 21 (13,8) 26 (11,1) 4 (6,6) 51 (11,3) Likvoritutkimus Ab42 1 Tehty Poikkeava löydös (%) 49,7 62,4 26,3 53,4 Tau 1 Tehty Poikkeava löydös (%) 30,4 51,9 23,6 39,6 Fosfo-tau 6 Tehty Poikkeava löydös (%) 25,6 42,0 24,4 34,5 Jokin merkkiaineista poikkeava (%) 66,5 74,4 37,3 66,7 AT-profiili (%) 16,8 39,2 12,3 27,9 SD = keskihajonta, MMSE = Mini-mental state examination, TT = tietokonetomogafia, MK = magneettikuvaus, SPET = yksifotoniemissiotomografia, Ab42 = beeta-amyloidi 42, Tau = tau-proteiini, Fosfo-tau = fosforyloitunut tau-pro teiini, AT = Alzheimerin tauti Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS toksia oli todettu 53,6 %:lla, hippokampusatrofia 36,2 %:lla ja valkean aineen muutoksia 36,4 %:lla. Arvio hippokampusatrofiasta puuttui radiologin lausunnoista 11,3 %:lla. Suurimmalta osalta potilaista oli määritetty kaikki kolme aivo-selkäydinnesteen merkkitekijää (beeta-amyloidi 42, tau-proteiini ja fosforyloitunut tau-proteiini). Poikkeava löydös vähintään yhdessä merkkitekijässä todettiin kahdella kolmasosalla ja yleisin poikkeava löydös oli Ab42:n pienentynyt pitoisuus. Tätä löydöstä yhdessä suuren tau-proteiinipitoisuuden tai fosforyloituneen tau-proteiinin pitoisuuden kanssa todettiin 27,9 %:lla (taulukko 3). Poikkeavien löydösten määrä oli merkitsevästi suurempi niillä potilailla, joilla määritys oli tehty AT-epäilyn takia, ja vähäisin tapauksissa, joissa määritys oli tehty jostakin muusta syystä kuin epäiltäessä orgaanista aivotautia. Yleisimmät diagnoosit olivat AT, muu dementia, MCI ja muu neurologinen sairaus (taulukko 4). Lopullinen diagnoosi oli jäänyt Taulukko 3. Episodisen muistin häiriön, hippokampusastofian ja poikkeavien merkkiainelöydösten yhteydet. Episodisen muistin häiriö Hippokampusatrofia Kyllä (%) Ei (%) p-arvo Kyllä (%) Ei (%) p-arvo Episodisen muistin häiriö 128/153 (83,7) 151/207 (72,9) Hippokampusatrofia 128/279 (45,9) 25/81 (30,9) 0,047 Ab42 poikkeava 163/298 (54,7) 33/89 (37,1) 0,004 84/162 (51,9) 121/231 (52,4) 0,36 Tau poikkeava 99/220 (45,0) 10/57 (17,5) <0,001 44/98 (44,9) 70/188 (37,2) 0,41 Fosfo-tau poikkeava 103/266 (38,7) 12/72 (16,7) <0,001 47/140 (33,6) 69/188 (36,7) 0,35 Jokin merkkiaineista 205/300 (68,3) 48/89 (53,9) 0, /163 (68,1) 146/232 (62,9) 0,15 poikkeava AT-profiili 98/297 (33,0) 4/88 (4,5) <0,001 46/160 (28,8) 66/231 (28,6) 0,75 Lyhenteet kuten taulukossa 2. Taulukko 4. Poikkeavien löydösten esiintyvyys eri diagnoosiryhmissä. Tieto diagnoosista puuttui 126 tapauksessa (27 %). AT FTD Muu dementia MCI Muu sairaus Psykiatrinen Ei-orgaaninen Epäselvä Potilaita (%) 132 (29,1) 34 (7,5) 22 (4,9) 43 (9,5) 26 (5,7) 22 (4,9) 35 (7,7) 13 (2,9) Ikä, v (SD) 68,6 (9,3) 63,3 (8,3) 72,4 (6,8) 70 (8,9) 63,1 (18,3) 58,2 (8,4) 61,3 (13,9) 61,6 (6,5) Miehiä/naisia 50/80 20/14 8/14 19/24 17/9 5/17 13/22 6/7 MMSE (SD) 21,8 (4,9) 20,9 (6,0) 22,6 (3,6) 25,7 (2,5) 22,5 (2,8) 24 (4,1) 26,2 (3,2) 23,8 (5,5) Neuropsykologia Episodisen muistin ,5 69,4 55,6 43,8 45,5 61,5 häiriö (%) Toiminnanohjauksen 71,1 93,3 87,5 47,2 72,2 43,8 45,5 53,8 häiriö (%) Kuvantamislöydös Hippokampus atrofia (%) 42,4 47,1 54,5 28,6 30,8 9, ,8 Ei tietoa (%) 14,4 8,8 18,2 9,5 34,6 29,5 2,9 15,4 Likvorilöydös Ab42 poikkeava (%) 84 23,5 45,5 51,2 58,3 4,5 8,6 25 Tau poikkeava (%) 72 36,8 12,5 32,4 31,8 14,3 3,8 16,7 Fosfo-tau poikkeava (%) 65,3 12,5 7,1 34, ,3 10 Jokin merkkiaine poikkeava (%) 98,5 41, ,4 69,2 18,2 14,3 45,5 AT-profiili (%) 61,5 5,9 4,5 16,3 12,5 0 2,9 0 FTD = frontotemporaalinen dementia, MCI = lievä kognitiivinen heikentyminen, muut lyhenteet kuten taulukossa 2. A. Remes ym.
5 merkitsemättä lomakkeeseen 126 tapauksessa. Likvorin merkkitekijöiden poikkeavuus oli yleisintä potilailla, joiden lopullinen diagnoosi oli AT tai MCI. Jos vähintään yksi merkkitekijä oli poikkeava, niin 60,2 % sai AT-diagnoosin ja 13,4 %:n diagnoosi oli lievä kognitiivinen heikentyminen. Muutoksia aivo-selkäydinnesteessä esiintyi vain harvoilla sellaisilla potilailla, joilla ei diagnosoitu orgaanista sairautta. Merkkitekijät ja episodinen muisti. Merkkitekijät olivat merkitsevästi useammin poikkeavat niillä, joilla oli episodisen muistin häiriö riippumatta hippokampusatrofian esiintymisestä (taulukko 3 ja 4). AT-profiili oli vain neljällä potilaalla, joilla ei ollut episodisen muistin häiriötä. AT-profiililla tarkoitetaan Ab42:n pientä pitoisuutta yhdessä suuren tauproteiiniarvon tai fosforyloituneen tau-proteiinin suuren pitoisuuden kanssa. Yhteensä 151 potilaalla oli episodisen muistin häiriö mutta AT-diagnoosia tukevaa hippokampusatrofiaa ei todettu. Heistä 31,1 % kuitenkin sai AT-diagnoosin, ja diagnoosi oli merkitsemättä kolmasosalla. Merkkitekijöiden määrityksen jälkeen AT:n osuus tässä ryhmässä kasvoi merkitsevästi, jos merkkitekijöissä nähtiin poikkeavuutta. Niistä sadasta potilaasta, joilla episodisen muistin häiriön lisäksi jokin selkäydinnesteen merkkitekijöistä oli poikkeava, 46 oli saanut AT-diagnoosin, mutta vain yksi niistä, joilla merkkitekijät olivat normaalit. Niistä, joilla todettiin AT-profiili, kaksi kolmasosaa sai AT-diagnoosin. Merkkitekijät ja hippokampusatrofia. Muutoksia merkkitekijöissä todettiin yhtä usein hippokampusatrofiapotilailla kuin muillakin. Hippokampusatrofia ilman episodisen muistin häiriötä oli 25 potilaalla. Heistä vain neljä sai AT-diagnoosin, ja kolmella näistä potilasta jokin selkäydinnesteen merkkitekijöistä oli poikkeava. Yhteensä 128 potilaalla oli sekä episodisen muistin häiriö että hippokampusatrofia, ja heistä 35,9 % sai AT-diagnoosin, 7,8 %:lla diagnoosi oli MCI ja diagnoosi puuttui lomakkeesta lähes kolmasosalta. Tapauksissa, joissa lisäksi jokin merkkitekijöistä oli poikkeava (88 potilasta), 51,1 % sai AT-diagnoosin, mutta niistä, joilla kaikki merkkitekijät olivat normaalit (40 potilasta), vain yksi oli saanut AT-diagnoosin. Näistä potilaista yhdeksällä diagnosoitiin FTD, seitsemällä jokin muu dementia ja viidellä MCI. Yhtä lukuun ottamatta kaikki potilaat, joilla oli episodisen muistin häiriö ja hippokampusatrofia ja likvorin ATprofiili, saivat AT-diagnoosin. Merkkitekijöiden arvioitu hyöty. Lähes kaikissa tapauksissa (89 %) tutkijalääkärit arvioivat, että likvorin merkkitekijöiden määrittämisestä oli hyötyä, ja 80 % arvioi sillä olleen vaikutusta kliiniseen päätöksentekoon. Yli puolet oli sitä mieltä, että löydökset vaikuttivat lopulliseen diagnoosiin. Merkkitekijöiden tulokset vaikuttivat lopulliseen diagnoosiin erityisesti AT-potilailla (73 %). Merkkitekijöillä arvioitiin olleen vaikutusta diagnoosiin myös yli puolella niistä potilaista, joiden lopullinen diagnoosi oli ei-orgaaninen syy, ja 23 %:lla psykiatrisen diagnoosin saaneista. Kaikissa diagnostisissa ryhmissä merkkitekijöillä arvioi tiin olleen merkitystä kliinisessä päätöksenteossa. Päätelmät Tutkimuksen perusteella aivo-selkäydinnesteen merkkitekijöistä näyttäisi olevan hyötyä kliinisessä päätöksenteossa ja vaikutusta diagnoosiin erityisesti AT:n varmistamisessa. Merkkitekijöiden muutokset olivat yleisimmät niillä potilailla, joiden lopullinen diagnoosi oli AT. Lähes kaikki potilaat, joilla oli episodisen muistin häiriö ja merkkitekijöissä AT-profiili, olivat saaneet AT:n diagnoosin riippumatta siitä, esiintyikö heillä hippokampusatrofiaa. Myös uusien kriteereiden mukaan AT:n diagnoosi voidaan tällöin tehdä. Diagnostisen luotettavuuden arviointia ja tulosten yleistettävyyttä rajoittavat aineiston valikoituneisuus ja seurannan puute. On ilmeistä, että määritystä käytettiin lähinnä tapauksissa, joissa diagnoosi oli jäänyt epäselväksi tavanomaisten tutkimusten jälkeen. Osalla potilaista oli epätyypillinen taudinkuva (episodinen muisti normaali) ja osalla lievä muistihäiriö mutta kuvantamislöydös ei antanut tukea diagnoosille. Tähän viittaa se, että hippokampusatrofia todettiin vain 44,7 %:lla Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS YDINASIAT 88Aivo-selkäydinnesteen merkkitekijöiden määrityksestä on hyötyä erityisesti Alzheimerin taudin diagnosoinnissa. 88Merkkitekijämäärityksen tuloksen tulkinta saattaa olla helpompaa kuin hippokampusatrofian arviointi. 8 8 Muistisairauksien varhainen diagnosointi on kannattavaa, koska se takaa varhaisen hoidon järjestämisen. niistä potilaista, joille määritys oli tehty ATepäilyn takia. Yhteensä neljäsosalla potilaista oli sekä episodisen muistin häiriö että hippokampusatrofia. AT:n uusien kriteerien mukaan näille potilaille olisi voitu tehdä AT:n diagnoosi (Dubois ym. 2007). Huomattava osa näistä potilaista oli kuitenkin alkuun saanut muun diagnoosin, ja kahden potilaan tila oli tulkittu jopa normaaliksi. Näillä potilailla merkkitekijöiden määrityksestä näytti olevan merkitystä lopullisen diagnoosin tekemisessä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki potilaat, joilla oli episodisen muistin häiriön ja hippokampusatrofian lisäksi AT-profiili merkkitekijöissä, olivat saaneet ATdiagnoosin. Tapauksissa, joissa kaikki merkkitekijät olivat normaalit, lopullinen diagnoosi oli muu etenevä muistisairaus kuin AT kaikilla potilailla yhtä lukuun ottamatta. Kolmasosalla potilaista määritys oli tehty orgaanisen syyn pois sulkemiseksi, ja näistä potilaista yli puolella oli episodisen muistin häiriö. Uusien kriteereiden mukaan diagnoosi voidaan tehdä, jos potilaalla on episodisen muistin häiriö ja merkkitekijät ovat poikkeavat. Valtaosa heistä sai AT-diagnoosin, mutta yksittäisillä potilailla lopullinen diagnoosi saattoi olla jokin muu dementia. Lopullisen diagnoosin osuvuutta ei kuitenkaan voida arvioida, koska seurantatieto puuttuu. Kliinis-patologiset tutkimukset viittaavat siihen, että merkkitekijät heijastelevat aivopatologiaa. Selkäydinnesteen Ab42-pitoisuus on käänteisessä suhteessa aivojen amyloidipatologian kanssa (Strozyk ym. 2003), ja aivoselkäydinnesteen AT-profiili liittyy vahvasti aivojen Alzheimer-patologiaan (Engelborghs ym. 2008). Omassa tutkimuksessamme olemme myös havainneet korrelaation aivojen ja likvorin proteiinimuutosten välillä (Tapiola ym. 2009). Yhtä lukuun ottamatta kaikilla potilailla, joilla oli likvorin AT-profiili, oli neuropatologisesti varmistettu Alzheimerin tauti. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että merkkitekijöiden muutoksia kehittyy myös muissa sairauksissa kuin AT:ssä. Erityisesti tau-proteiinin pitoisuus voi kasvaa monissa eri aivosairauksissa (Blennow ja Hampel 2003). Näiden kliinisten aineistojen heikkoutena on se, että piilevää AT:n aivopatologiaa ei voida sulkea pois. Tämä vaikeuttaa testin spesifisyyden arviointia, koska kliinistä oirekuvaa lukuun ottamatta vertailuun ei ole kultaista standardia. Olemme tähän mennessä tehneet määrityksen yli näytteestä. Määritysten välinen ja laboratorioiden välinen variaatio on vähäisin fosforyloituneen tau-proteiinin määrityksessä. Ab42:n määritys on ongelmallisempi, ja siinä esiintyy merkittävästi enemmän vaihtelua. Tämän takia on tär keää, että määritystä tekevillä laboratorioilla on omat viitearvot. Koska kysymyksenasettelu on useimmiten tuki AT-diagnoosille, tarvitaan Ab42:n lisäksi vähintään tau-proteiinin tai fosforyloituneen tau-proteiinin määritys. Näistä ensin mainittu on jonkin verran sensitiivisempi mutta jälkimmäinen spesifisempi AT:lle. Tuoreen tutkimuksen mukaan tau-proteiinien ja Ab42:n suhde saattaisi olla paras tutkimus (Fagan ym. 2007), mutta toistaiseksi emme ole laskeneet viitearvoa tälle suhteelle. AT:tä epäiltäessä kannattaa ensiksi määrittää Ab42 ja fosforyloitunut tau-proteiini ja tarvittaessa myös tau-proteiini. Viimeksi mainitun pitoisuus on suurentunut osalla potilaista, joilla fosforyloituneen tau-proteiinin pitoisuus on normaali. Pelkästään viimeksi mainitun määritystä voidaan harkita potilaille, joilla tarvitaan tukea epäilylle orgaanisesta aivosairaudesta. Tau-proteiini on aksonaalisen vaurion merkkitekijä, ja sitä vuotanee solun sisältä likvoriin eri syistä johtuvan soluvaurion yhteydessä, kuten akuutin aivovamman tai aivoinfarktin jälkeen (Hesse ym. 2000, Öst A. Remes ym.
7 ym. 2006). Creutzfeldt Jakobin taudissa tauproteiinin pitoisuus on usein monikymmenkertainen verrattuna muihin sairauksiin mutta fosforyloituneen tau-proteiinin pitoisuus on normaali (Riemenschneider ym. 2003). Aivo-selkäydinnesteen merkkitekijät korreloivat hippokampusatrofiaan (Herukka ym. 2008), mutta merkkitekijöiden ja todetun hippokampusatrofian diagnostista lisäarvoa ei ole verrattu. Molempien tutkimusten sensitiivisyys lieväoireisilla potilailla on kohtalainen (Pirttilä 2008). Yhdessä tuoreessa tutkimuksessa aivo-selkäydinnesteen muutokset MCI-potilailla ennakoivat AT:n kehittymistä paremmin kuin hippokampusatrofia (Schoonenboom ym. 2008). Likvoritutkimusten tulosten tulkinta on myös yksiselitteisempää kuin lievän hippokampusatrofian arviointi, joka edellyttää harjaantuneisuutta kuvien tulkinnassa. Toki aivojen kuvantaminen kuuluu aina muistipotilaan perustutkimuksiin, eikä likvoritutkimus korvaa kuvantamista. Uusien Dubois n ym. (2007) määrittämien AT:n diagnostisten kriteerien mukaan aivo-selkäydinnesteen merkkitekijöiden merkitys korostuu AT:n diagnostiikassa niillä potilailla, joilla todetaan etenevä episodisen muistin häiriö ilman hippokampusatrofiaa. Diagnoosiin pääseminen on tärkeää tapauksissa, joissa muistihäiriö pahenee jatkuvasti. Tutkimukset viittaavat siihen, että diagnosoimaton sairaus tulee kalliiksi. Tähän viittaa mm. se, että juuri ennen diagnoosia avoterveydenhuollon palveluista syntyvät muut kuin muistisairauden diagnostiikkaan liittyvät kustannukset ovat merkitsevästi suuremmat kuin heti diagnoosin tekemisen jälkeen aiheutuvat (Albert ym. 2002). Tilanteen selkiytyminen ja organisoidun hoidon aloittaminen vähentänevät palveluiden turhaa käyttöä. Myös toistuvien neuropsykologisten tutkimusten vähenemisestä syntyy säästöä. Toisaalta väärää AT:n diagnoosia ei pidä tehdä. Lopuksi Taulukko 5. Likvorin merkkitekijöiden määrityksen aiheita. Etenevä muistihäiriö, kun diagnoosi ei muuten selviä Epätyypillinen taudinkuva ja epäily Alzheimerin taudista Alzheimerin taudin osoittaminen potilailla, joilla on muita kognitiiviseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä vaskulaarimuutokset lewynkappaletaudin piirteitä normaalipaineinen hydrokefalus psykiatriset oireet runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö Epäily Creutzfeldt Jakobin taudista AT on kallis sairaus, mutta diagnostisten tutkimusten kustannukset muodostavat alle 2 % kokonaiskustannuksista. Aivo-selkäydinnesteen merkkitekijöistä on diagnostista hyötyä, ja tutkimusta kannattaa harkita potilaille, joilla tarvitaan lisätukea Alzheimerin taudin diagnoosiin tai eräissä harvinaisemmissa tapauksissa (taulukko 5). On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei määrityksen avulla ole mahdollista sulkea pois etenevää aivosairautta, vaikka sillä voidaan saada vahvistusta diagnoosille. Kahden merkkitekijän määritys on suhteellisen edullinen tutkimus se maksaa suurin piirtein saman verran kuin aivojen kuvantaminen. Varhaiseen diagnoosiin kannattaa pyrkiä, koska hallittu hoitoprosessi on kokonaisuutena edullisin vaihtoehto. * * * Kiitämme dosentti Kati Juvaa arvokkaista kommenteista. ANNE REMES, dosentti, apulaisopettaja Oulun yliopisto, neurologian klinikka PL 5000, Oulun yliopisto MIKA LEIKOLA, LL, erikoislääkäri Koskelan sairaala KARI MAJAMAA, professori PAULI YLIKOTILA, LL TYKS MATTI NIKKANEN, ylilääkäri TERO TAPIOLA, LT Kuusankosken aluesairaala LOTTA-IIRIS RUOKONEN, LK OYS MINNA RUSANEN, LL KYS ANNA-MAIJA VALLITTU, LT, erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala TUULA PIRTTILÄ, professori, palvelulaboratorion johtaja KYS ja Kuopion yliopisto, Mediteknia 2221 Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa
8 KIRJALLISUUTTA Albert SM, Glied S, Andrews H, Stern Y, Mayeux R. Primary care expenditures before the onset of Alzheimer s disease. Neurology 2002;59: Blennow K, Hampel H. CSF markers for incipient Alzheimer s disease. Lancet Neurol 2003;2: Dubois B, Feldman HH, Jacova C, ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer s disease: revising the NINCDS- ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6: Engelborghs S, De Vreese K, Van de Casteele T, ym. Diagnostic performance of a CSF-biomarker panel in autopsyconfirmed dementia. Neurobiol Aging 2008;29: Fagan AM, Roe CM, Xiong C, Mintun MA, Morris JC, Holtzman DM. Cerebrospinal fluid tau/beta-amyloid(42) ratio as a prediction of cognitive decline in nondemented older adults. Arch Neurol 2007;64: Hansson O, Zetterberg H, Buchhave P, Londos E, Blennow K, Minthon L. Association between CSF biomarkers and incipient Alzheimer s disease in patients with mild cognitive impairment: a followup study. Lancet Neurol 2006;5: Herukka SK, Hallikainen M, Soininen H, Pirttilä T. CSF Abeta42 and tau or phosphorylated tau and prediction of progressive mild cognitive impairment. Neurology 2005;64: Herukka SK, Helisalmi S, Hallikainen M, Tervo S, Soininen H, Pirttilä T. CSF Abeta42, Tau and phosphorylated Tau, APOE4 allele and MCI type in progressive MCI. Neurobiol Aging 2007;28: Herukka SK, Pennanen C, Soininen H, Pirttilä T. CSF Abeta42, tau and phosphorylated tau correlate with medial temporal lobe atrophy. J Alzheimers Dis 2008:14:51 7. Hesse C, Rosengren L, Vanmechelen E, ym. Cerebrospinal fluid markers for Alzheimer s disease evaluated after acute ischemic stroke. J Alzheimers Dis 2000;2: McKhann G, Drachman D, Folstein M, ym. Clinical diagnosis of Alzheimer s disease: report of the NINCDS-ADRDA Work Group under the auspices of Department of Health and Human Services Task Force on Alzheimer s disease. Neurology 1984;34: Motter R, Vigo-Pelfrey C, Kholodenko D, ym. Reduction of beta-amyloid peptide42 in the cerebrospinal fluid of patients with Alzheimer s disease. Ann Neurol 1995;38: Petersen RC, Smith GE, Ivnik RJ, ym. Apolipoprotein E status as a predictor of the development of Alzheimer s disease in memory-impaired individuals. JAMA 1995;273: Pirttilä T. Lievä kognitiivinen heikentyminen ennusteeltaan heterogeeninen oireyhtymä. Duodecim 2008;124: Riemenschneider M, Wagenpfeil S, Vanderstichele H, ym. Phospho-tau/total tau ratio in cerebrospinal fluid discriminates Creutzfeldt-Jakob disease from other dementias. Mol Psychiatry 2003;8: Schoonenboom NS, van der Flier WM, Blankenstein MA, ym. CSF and MRI markers independently contribute to the diagnosis of Alzheimer s disease. Neurobiol Aging 2008;29: Strozyk D, Blennow K, White LR, Launer LJ. CSF Abeta 42 levels correlate with amyloid-neuropathology in a population-based autopsy study. Neurology 2003;60: Tapiola T, Alafuzoff I, Herukka SK, ym. Cerebrospinal fluid {beta}-amyloid 42 and tau proteins as biomarkers of Alzheimertype pathologic changes in the brain. Arch Neurol 2009;66: Öst M, Nylen K, Csajbok L, ym. Initial CSF total tau correlates with 1-year outcome in patients with traumatic brain injury. Neurology 2006;67: Sidonnaisuudet ANNE REMES: on osallistunut lääkealan yrityksen koulutuksen suunnitteluun ja toiminut luennoitsijana (MerckSerono), toiminut yrityksen asiantuntijana (Lundbeck, BiogenIdec) MIKA LEIKOLA: ei sidonnaisuuksia KARI MAJAMAA: ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Glaxo-Smith-Kline) PAULI YLIKOTILA: ulkomaan kongressimatka lääkealan yritysten rahoittamana (Boehringer Ingelheim, Bristol- Myers, UCB pharma) MATTI NIKKANEN: ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen maksamana (Boehringer-Ingelheim, Orion), kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yrityksen järjestämässä tilaisuudessa (Boehringer-Ingelheim) TERO TAPIOLA: ei sidonnaisuuksia LOTTA-IIRIS RUOKONEN: ei sidonnaisuuksia MINNA RUSANEN: ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Novartis, Orion)] ANNA-MAIJA VALLITTU: ulkomaan kogressimatka eri lääkealan yritysten rahoittamana (Lundbeck, UCB, Pfizer) TUULA PIRTTILÄ: vastuu merkkitekijöiden kaupallisesta palvelusta Summary Use of CSF biomarkers in the diagnostics of memory diseases Alzheimer s disease is the most common cause of dementia. Early diagnosis of diseases leading to dementia is cost-effective. However, early diagnosis of Alzheimer s disease may be difficult and should not be based on exclusion of other reasons for dementia. A decreased CSF amyloid ß-peptide-42 level together with elevated tau or phosphorylated tau levels can differentiate patients with AD from control subjects or patients with other neurologic conditions with relatively high accuracy. We evaluated the use of these biomarkers in 452 patient cohort during in clinical practice. Cerebrospinal fluid biomarkers seem to be useful especially to confirm Alzheimer s disease diagnosis. 2222
Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotAlzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka
Toni Seppälä, Sanna-Kaisa Herukka ja Anne M. Remes KATSAUS Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka Alzheimerin tauti (AT) on havaittavissa neuropatologisena etenevänä prosessina jo yli 20 vuotta ennen
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta
SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta Jukka Kemppainen, dos Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Valtakunnallinen PET-keskus TYKS Diagnostisten PET tutkimusten
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotJos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland
Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan
LisätiedotKognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen
Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotKeski-ikäisen naisen hahmottamisongelmat posteriorisen kortikaalisen atrofian oireina
Tero Tapiola, Pirjo Tuomainen ja Matti Nikkanen TAPAUSSELOSTUS Keski-ikäisen naisen hahmottamisongelmat posteriorisen kortikaalisen atrofian oireina Posteriorinen kortikaalinen atrofia (PKA) aiheut taa
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri
MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotDiagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö
Katsaus Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö Matti Uhari Diagnostiikka on ensimmäinen vaihe potilaan hoitamisessa. Se aloitetaan oireiden ja löydösten kartoittamisella. Tämän jälkeen luodaan
LisätiedotMUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA
1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPosteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot
KATSAUS Anne M. Remes, Ritva Vanninen, Hanna Jokinen, Merja Hallikainen ja Timo Erkinjuntti Posteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot Alzheimerin tauti on yleisin
LisätiedotLievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen
Katsaus Lievä kognitiivinen dementian varhaisena merkkinä Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen Normaaliinkin ikääntymiseen liittyy kognitiivisten toimintojen heikentymistä, mutta osalla ikääntyneistä muutokset
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotLataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta. Lataa
Lataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta Lataa Kirjailija: Pirkko Telaranta ISBN: 9789527043011 Sivumäärä: 209 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.26 Mb Alzheimerin tauti on Suomessa ihmisten ikääntymisen
LisätiedotDEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ
1 DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ Sara Korpela Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotAlzheimerin taudin ehkäisy
Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINE KEHITYSVAMMAISTEN MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN Sisältö TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotMuistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja
Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMuistisairauksien diagnosointi
Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotDementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotMuistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMuistipotilaan aivojen kuvantaminen
Ritva Vanninen, Riitta Mäntylä, Oili Salonen, Leena Valanne, Juha Rinne ja Timo Erkinjuntti KATSAUS Muistipotilaan aivojen kuvantaminen Muistiongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
Lisätiedot