Aktiivinen välittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivinen välittäminen"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Aktiivinen välittäminen Vantaalainen toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

2 Aktiivinen välittäminen Työntekijän työkyvyn heikkenemisen tunnistaminen varhain Rohkeus ja taito ottaa asia puheeksi Työntekijän työssäjatkamisen tuki Yhdessä sovittu toimintatapa helpottaa toimimista

3 Huolehtimalla ei holhoamalla Aktiivinen välittäminen on sanapari, joka voi ärsyttää. Kun sitä käytetään työelämän ihmissuhteista puhuessa, on vaara väärintulkinnalle. Siitä voi halutessaan lukea holhoavaa käytöstä tai pikkutarkkaa puuttumista. Aktiivisen välittämisen alku on valtakunnallisessa varhaisen puuttumisen toimintatavassa. Ei järin kiehtova sanapari sekään. Kyse on työntekijän ja esimiehen välisestä keskustelusta, jossa aiheena on työntekijän hyvinvointi ja hänen edellytyksensä selvitä työstään. Aktiivisen välittämisen toimintatavan mukaiseen keskusteluun ryhdytään, kun epäillään työntekijän hyvinvoinnin olevan vaarassa tai hänen työmotivaationsa on heikentynyt. Tärkeää olisi käydä keskustelu ennen kuin on olemassa varsinaista ongelmaa. Keskustelun tarkoituksena on siis löytää ennakoivia, työkykyä ylläpitäviä keinoja. Tämän oppaan tehtävä on tukea esimiestä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja opettaa keskustelemaan niistä rohkeasti ja riittävän jämäkästi, mutta holhoamatta liikaa. Jokaisella ihmisellä on itsellään vastuu ja velvollisuus pitää huolta työkyvystään. Aktiivisen välittämisen toimintatapa tarjoaa vantaalaiset keinot kaikkien esimiesten tietoon ja työntekijöiden käyttöön. Toimintatapa on rakennettu yhteistyössä pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Kyse on myös rahasta. Sairauslomat ja varhaiseläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet. Pelkästään sairauslomista aiheutuu Vantaan kaupungille lähes 10 miljoonan euron vuosikustannukset. Aktiivisen välittämisen toimintatapa auttaa löytämään jokaiselle yksilöllisiä keinoja työkyvyn ylläpitoon, tunnistamaan pitkäaikaisiin sairauslomiin johtavia työperäisiä ongelmia sekä ehkäisemään ennenaikaista eläköitymistä. Vantaan kaupunki on jo usean vuoden ajan panostanut työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin tukeminen on aikaisemminkin näkynyt esimerkiksi työterveyshuollon palvelujen laajentamisena, vahvasti tuettuna liikunta- ja harrastustoimintana sekä osaamisen kehittämisenä. Henkilöstökysely ja poissaoloraportit toimivat mittareina, kun arvioidaan erilaisten tukitoimien tarvetta. Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstöjohtaja

4 Välittäminen on hyvää johtamista Me Vantaalla haluamme pitää työnteon sujuvana. Autamme työntekijöitämme huolehtimaan hyvinvoinnistaan sekä samalla varmistamme osaavan ja työkykyisen henkilöstön saatavuuden myös tulevaisuudessa. Sairauspoissaolot ja työntekijän työkyvyn heikkeneminen vähentävät työhyvinvointia ja aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä sekä työnantajalle että työntekijälle itselleen. Poissaolot vaikeuttavat työyhteisön selviytymistä työtehtävistään sekä tuovat pitkittyessään epävarmuutta sairastuneen elämään. Aktiivinen välittäminen on vantaalaista varhaista puuttumista. Esimiehen tulee oppia havaitsemaan työntekijän työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ajoissa, ottamaan asia puheeksi ja etsimään työkykyä tukevia ratkaisumahdollisuuksia. Aktiivinen välittäminen on osa esimiestyötä. Varhainen puuttuminen on: Vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsimistä, kun työntekijän omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti Esimiehen tukea ja rajojen asettamista sekä välitöntä toimintaa ongelmatilanteissa Puuttumista itse koettuihin huoliin ja toimintaa niiden poistamiseksi Välittäminen koskee jokaista joka päivä Jokainen työntekijä on ensisijaisesti itse vastuussa omasta terveydestään ja työkyvystään. Hyvässä työyhteisössä välitetään myös työtovereista. Jokaisen velvollisuutena on omalta osaltaan olla ylläpitämässä aktiivisesti välittävää työyhteisöä. Avoin ja toisia arvostava työyhteisö vapauttaa työntekijöitä keskittymään omiin suorituksiinsa. Kun asioista ei vaieta ja toimitaan sovitusti sekä johdonmukaisesti, työnteko on huomattavasti sujuvampaa. Esimiehellä on erityinen vastuu huolehtia oman työyhteisönsä kanssa näistä asioista. 2

5 Työkyky on monen tekijän summa Työntekijöiden työkyky voi heiketä lyhytaikaisesti, etenevästi tai pysyvämminkin. Työkyky heikkenee usein hitaasti vuosien kuluessa. Esimiehellä on useita mahdollisuuksia havaita muutos ja puuttua tilanteeseen. Työkyky koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä toimintakyvystä ammatillisesta osaamisesta sosiaalisista taidoista arvoista ja asenteesta motivaatiosta työoloista työn sisällöstä ja vaatimuksista työyhteisöstä ja organisaatiosta esimiestyöstä ja johtamisesta Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky Työ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Työ Asenteet Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky Työterveyshuolto Työsuojelu Työkyvyn talomallin on kehittänyt Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarinen 3

6 Esimies voi edistää työkykyä tarkistamalla, että työn vaatimukset ja työntekijöiden voimavarat sekä työkyvyn eri osatekijät vastaavat toisiaan. Työkyky koostuu terveydestä sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Työkyvyn osatekijöistä ammatillisen osaamisen merkitys on viime vuosina voimistunut. Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen on korostunut kaikilla toimialoilla. Työntekijän omat asenteet työntekoon vaikuttavat myös merkittävästi työkykyyn. Työtehtävien rakentaminen sopivan haasteelliseksi vahvistaa työkykyä. Työkykyyn vaikuttavat myös, miten koko organisaatio ja erityisesti työyksikkö asennoituvat, samoin se miten organisaation johto ja esimiestyö näkyvät käytännön toiminnassa. Esimiehen ja työntekijöiden yhteisenä haasteena on työssä jaksamisen varmistaminen ja yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Esimiehellä on päävastuu Esimiehen ja työntekijän välisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa käsitellään aina myös työssä jaksamista sekä työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointiin liittyviä asioita. Aiheen käsittely pelkästään tuke-keskusteluissa ei kuitenkaan riitä, vaan esimiehen on ilmaistava työntekijälle huolensa heti, kun hän kokee siihen olevan aihetta. Säännöllinen keskustelu työhön liittyvistä asioista kuten työn tavoitteista, työnkuvasta, työn määrästä, työn kuormittavuudesta ja kehittymistarpeista on osa esimiestyötä. Keskusteleva kulttuuri ja yhteisten, kaikkien tiedossa olevien pelisääntöjen noudattaminen kehittää työyhteisöä motivoituneeksi ja työilmapiiriä luottamukselliseksi. Puheeksiotto on päivittäistä esimiestyötä Aktiivisen välittämisen toimintatavan perussääntö on, että esimies saa ja että hänen tulee ottaa puheeksi työntekijän työssä selviytyminen jo siinä vaiheessa kun esimiehellä on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Esimiehen ei tarvitse yrittää selvittää, mikä muutosten taustalla on, vaan hän voi ottaa asian puheeksi jo kun hän on havainnut ensiviestit mahdollisesta työkyvyn muutoksesta. Näin esimies pääsee vaikuttamaan varhain silloin, kun mahdollisuuksia on vielä runsaasti. Kyse on solmun avaamisesta, eikä työntekijän tarvitse kokea sitä loukkaavana asioihinsa sekaantumisena. 4

7 Viestejä siitä ettei kaikki ehkä ole kunnossa: työn laadun heikentyminen myöhästelyt toistuvat ylityöt muutokset työntekijän käyttäytymisessä eristäytyminen työkavereista lisääntyneet sairauspoissaolot niin pitkät kuin toistuvat lyhyet, myös esim. viikonlopun yhteyteen ajoittuvat niin pitkäaikaisen kuin tilapäisen sairauden tai vamman aiheuttamat vaikutukset työ- ja toimintakykyyn ristiriidat työyhteisössä ammatillinen taantuminen asiakaspalaute Mitä puheeksiottaminen on käytännössä Puheeksiottaminen on esimiehen ja työntekijän välistä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Usein pelkkä puheeksiottaminen ja keskustelu riittävät. Työn tavoitteiden selkeytyminen, palautteen saaminen ja kuulluksi tulemien tukevat osaltaan työkykyä. Toisinaan tulee esiin asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Muutoksista kannattaa sopia yhdessä ja myös siitä, kuinka tilannetta seurataan. Mikäli esimerkiksi työntekijän ammatillisessa osaamisessa on puutteita, tulee esimiehen yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan soveltuvan lisäkoulutuksen, työkierron ja työssä oppimisen keinoin. Usein kahdenkeskinen keskustelu riittää, mutta joissakin tilanteissa voi olla syytä ottaa kolmas henkilö mukaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää terveydentilan vaikuttaessa työkykyyn. Työoloihin liittyvissä asioissa työsuojelulla voi olla laajempi näkemys asiaan. Jos taas työntekijä kokee johtamisen olevan epäoikeudenmukaista, keskusteluun on syytä pyytää mukaan esimiehen esimies. Esimiehen valmistautuminen puheeksiottoon Työntekijän työkyvyn heikkenemisen ja esimiehen tunteman huolen puheeksiottaminen ei aina ole helppoa. Esimiehen tulee ottaa puheeksi kokemansa henkilökohtainen, työntekijään ja työn tekemiseen liittyvä huolensa - ei etsiä syyllistä tai arvailla tilanteen aiheuttajaa. Etukäteen kannattaa miettiä, millä tavalla asia otetaan puheeksi; arvostavasti ja 5

8 yhteistyötä rakentavasti. Ajatusten puhuminen ääneen tai kirjoittaminen paperille auttaa jäsentämään tilannetta ja tukee valmistautumista. Tavoitteena on käynnistää positiivinen muutos. Puheeksiottamisen peukalosääntöjä: 1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset keskustelua työntekijän kanssa ja apua omalle toiminnallesi/päätöksillesi 2. Mikäli epäröit ottaa asiaa esiin, mieti myös sitä, mitä tapahtuu jos asiaa ei oteta esiin 3. Mieti, mikä työntekijän toiminnassa ja työskentelyssä on hyvää ja toimivaa 4. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi 5. Ennakoi mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit - miten sanoihisi reagoidaan 6. Etsi itseksesi joko ääneen puhuen tai kirjoittamalla tapaa, joka ennakointisi mukaan avaa mahdollisuuksia jatkaa yhteistyön rakentamista 7. Muuta lähestymistapaasi tarpeen mukaan 8. Sitten kun olet löytänyt rakentavan ja arvostavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi ja ehdota paria mahdollista keskusteluajankohtaa. Älä lykkää puheeksiottamista tarpeettomasti 9. Järjestä puheeksiottamiseen sopiva, rauhallinen kahdenkeskinen aika ja paikka. Varaa riittävästi aikaa 10. Puhu minä-muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe: Haluan keskustella kanssasi, koska olen, Olen huolissani Sinusta 11. Käsittele työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein 12. Tarjoa aitoa tukea ja yhteistyötä 13. Ole joustava, ota tilanne huomioon. Kyse on vuoropuhelusta. Painopiste on siinä, kuinka jatketaan eteenpäin 14. Kirjaa sovitut asiat ja seuraa niiden toteutumista 15. Sopikaa yhdessä mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta puhutte 6

9 16. Puheeksioton jälkeen mieti, mitä tapahtui, kävikö niin kuin ennakoit, mitä opit ja miten yhteistyö jatkuu 17. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua tilanteen korjaamiseen 18. Kyseessä on käynnistys uuteen prosessiin Työntekijän oma aloite Usein paras lopputulos löytyy, kun työntekijä itse ottaa oma-aloitteisesti esiin työkykyynsä liittyvät asiat jo ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Työkykyasioiden esille ottaminen voi kuitenkin olla vaikeaa myös työntekijälle. Sen takia hänen tulee valmistautua asian käsittelyyn huolella, katsoa asioita myös omaa työtään laajemmin, osana työyhteisöä. Puheeksiottamisen peukalosäännöistä voi olla apua myös silloin, kun kyseessä on oman asian puheeksiottaminen. Työtehtävät työkyvyn mukaisesti Mikäli puheeksiottaminen ei riitä, tarvitaan perusteellisempaa asioihin paneutumista niin työkykyasioissa kuin työolosuhteissa. On tärkeää jäsentää, minkälaisesta työkykyyn vaikuttavasta tekijästä on kyse ja suunnitella jatkotoimet sen mukaan. Apua saa tarvittaessa työterveyshuollosta ja toimialan henkilöstöyksiköstä. Työkyvyn heikkenemisen taustalla voi olla esimerkiksi: työntekijän fyysisten tai psyykkisten voimavarojen väheneminen sairaus elämäntilanne epäselvät työn tavoitteet heikot vaikutusmahdollisuudet työssä riittämätön tuki ammatillisen osaamisen riittämättömyys tai toisaalta työn haasteellisuuden puute koettu epäoikeudenmukaisuus työssä koetun arvostuksen vähäisyys 7

10 Työterveyshuollon asiantuntemus tarvittaessa työkykya lomake To Aktiivisen välittämisen toimintatap 1. Puheeksiot lomake Tunnistaminen: työtulokset, työssä selviytyminen, muuttunut osallistuminen tai käytös sairauspoisaoloja tukessa esiin nousseet asiat Terveysongelma: mm. tutkimus, hoito, kuntoutus, työyhteisöliikunta, osasairausloma, työkokeilu, uudelleensijoitus toimialalla tai toimialojen välillä 5. Arviointipalaveri Tarkistetaan ja kirjataan suunnitelman toimivuus. Tarvittaessa uudet toimenpiteet.

11 a tavoitteena työssä jatkaminen taminen 2. Johdon tuki 3. Muutokset työpaikalla ergonomiset parannukset työ- tai työaikamuutokset tehtävämuutokset Seuranta rvio imenpiteet 4. Yhteispalaveri suunnitelma Lisäksi muita keinoja mm. koulutus, työnohjaus, työkierto, urapolku, Parempi työelämä -valmennus 6. Prosessin päätös: omassa työssä jatkaminen uusi työ nykyisellä työnantajalla uusi työ uudella työnantajalla eläkeratkaisu työsuhteen päättyminen

12 Tilanteen mukaan valittavia keinoja voivat olla esimerkiksi: työjärjestelyt: työtehtävien rajaaminen, työolojen parantaminen, ergonomiset parannukset, työvälineet ja työtavat kuten pari- tai ryhmätyöskentely ym. työaikajärjestelyt: esim. työajan sijoittuminen tiettyyn vuorokaudenaikaan tai työjaksoon, osa-aikatyö työkierto, urasuunnittelu, tehtävien vaihto ammatillinen lisäkoulutus työn ulkopuolisen elämäntilanteen vaatimat toimenpiteet koulutus, valmennus, perehdytys työnohjaus, mentorointi työyhteisöselvitykset ja jakotoimenpiteet lomien jaksottelu työterveyshuollon tutkimukset, hoito ja kuntoutukseen ohjaaminen työntekijän fyysisten tai henkisten voimavarojen vahvistaminen Esimerkkejä muutoksista: Ergonomiset parannukset: toimistotyössä työtuolin ja pöydän säätäminen sopivaksi atk-näppäimistön ergonominen hiiriohjain päivähoidossa ns. asentajanjakkara kumartelujen vähentämiseksi keittiötyössä kiskoilla kulkeva jousellinen annostelukauha vähentämään käden rasittumista ja madallettu keittiövaunu kurkottelujen vähentämiseksi siivoustyössä asianmukaiset, ergonomiset työvälineet 0

13 Työ- ja työaikajärjestelyt: osa tehtävistä jää tilapäisesti pois vuorotyöstä päivätyöhön ei työskentelyä työvuoron vastaavana ei asiakastyötä tukikeskustelut kollegan/esimiehen kanssa päivittäin tai viikoittain. Mitä tehdä sairausloman aikana Aktiivisen välittämisen toimintatapaan liittyvät yhtenäiset sairauspoissaolojen aikaiset käytännöt. Tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä, vähentää sairauspoissaolojen määrää sekä välttää sairauspoissaolojen turhaa pitkittymistä. Keinoina ovat esimiehen aito kiinnostus työntekijöiden työkyvystä, sairauspoissaolojen puheeksiotto sovittujen hälytysrajojen ylittyessä, poissaolotilastojen käsittely johtoryhmässä, yhteydenpito sairauslomalla olevaan sekä työhönpaluusuunnitelma. Suurin osa sairastumisista on ohimeneviä ja työntekijä palaa sairauslomansa jälkeen entiseen työhönsä. Osa sairauksista voi kuitenkin heikentää työntekijän työkykyä vähitellen ja äkillinenkin sairaus voi vaikuttaa työkykyyn niin, ettei paluu takaisin entiseen työhön onnistu ilman erityisjärjestelyjä. Tiedetään myös, että osa sairauspoissaoloista aiheutuu työolosuhteista tai ongelmallisesta elämäntilanteesta. Sairauspoissaolot voivat siis toimia hälytyskelloina ja näin käynnistää tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu. Työntekijäkohtainen sairauspoissaoloseuranta Sairauspoissaolojen seurannan tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät. Aktiivisen välittämisen toimintatapaan kuuluu, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi viimeistään silloin kun sairauspäivien määrä ylittää sovitut rajat.

14 Esimiehen tulee ottaa puheeksi työntekijän sairauspoissaolot viimeistään silloin, kun 12 kuukauden aikana työntekijä on ollut sairauden tai tapaturman takia poissa työstä: Ensimmäisen kerran: 5 kertaa ja/tai yhteensä 20 päivää Toisen kerran: 10 kertaa ja/tai yhteensä 30 päivää Sairauspoissaoloihin ei aina liity pidempiaikaista työkyvyn heikkenemistä. Poissaolot voivat kuitenkin olla merkki työkyvyn heikkenemisestä, mistä syystä työntekijän ja esimiehen on syytä keskustella. Keskustelussa voi myös ilmetä, että poissaolon taustalla on jokin muu syy kuin sairaus, esimerkiksi motivaatio-, osaamis- tai johtamisongelma. Keskustelussa sovitaan jatkosta. Jos esimerkiksi kyse on päihdeongelmasta, päihdeohjeesta löytyy tukea jatkotoimille. Keskustelussa tulee myös miettiä, aiheuttavatko poissaolon aikana tekemättä jääneet työt uudelleenjärjestelytarvetta. Työterveyshuoltoon ohjaamistarve on myös arvioitava. Mikäli työntekijän terveydentila on heikentynyt, esimies ja työntekijä voivat sopia työntekijän ohjaamisesta työterveyspalveluihin. Esimies ja työntekijä täyttävät tällöin keskustelun jälkeen yhdessä Ohjaus työterveyshuoltoon -lomakkeen, johon he kirjaavat minkälaisia vaikeuksia työssä on ilmennyt, sairauspoissaolojen määrän edeltävän 12 kuukauden aikana sekä mitä työpaikalla on jo tehty tilanteen korjaamiseksi. Lomake löytyy Intrasta, kohdasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen > Ohjaus työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltoon ohjaamisen tavoitteena on, että työntekijä saa apua tilanteeseensa. Tällöin työterveyshuolto ei yleensä ota esimieheen yhteyttä tai anna kirjallista palautetta toisin kuin työkykyarviossa. Säännöllinen työyhteisö- ja toimialakohtainen sairauspoissaoloseuranta Aktiivisen välittämisen toimintatapaan kuuluu, että esimiehet saavat toimialansa henkilöstöassistentilta säännöllisin väliajoin työyhteisönsä poissaolotiedot. Näin yksilökohtainen poissaolotietojen seuraaminen 2

15 helpottuu ja esimiehen on helpompi tarvittaessa ottaa asia puheeksi. Kun poissaolojen seuraaminen kuuluu työpaikan normaaliin käytäntöön, ei kenelläkään ole syytä kokea sitä kielteisenä asiana. Toimialojen ja tulosalueiden johtoryhmissä on aiheellista myös systemaattisesti seurata poissaolotilannetta. Esimies pitää yhteyttä sairauslomalla olevaan Työntekijän tulee ilmoittaa sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja sen jatkumisesta henkilökohtaisesti mahdollisimman nopeasti lähiesimiehelleen. Tällöin on luontevaa keskustella tiedossa olevasta sairauspoissaolon kestosta, työtehtävien hoidosta, työhönpaluun mahdollisesti edellyttämistä järjestelyistä ja siitä, miten esimies ja työntekijä ovat yhteydessä sairausloman aikana. Tässä yhteydessä sovitaan yhdessä myös siitä, mitä esimies voi kertoa poissaolosta työyhteisölle. Työntekijän tulee tietää, että esimies tukee työhönpaluun onnistumista. Esimies kannustaa myös koko työyhteisöä vastaanottamaan työhönpalaajaa. Silloin kaikki ymmärtävät esimerkiksi mahdollisen työn kevennyksen tärkeyden. Esimies ottaa sairauslomalla olevaan yhteyttä viimeistään kahden viikon sairausloman jälkeen, mikäli esimies ja työntekijä eivät ole sopineet muuta. Yhteydenpito on luonteeltaan kuulumisten vaihtamista ja tilanteen kuulostelua. Yhteydenpidon tavoitteena on: - osoittaa, että esimies välittää työntekijän työkyvystä ja on kiinnostunut hänen tilanteestaan - yhteys työpaikkaan säilyy ja näin työhönpaluu helpottuu - ennakoida työhönpaluuseen mahdollisesti liittyviä järjestelyjä 3

16 Työhönpaluusuunnitelma Esimiehen ja työntekijän yhdessä laatimalla työhönpaluusuunnitelmalla varmistuu oikea-aikainen ja turvallinen työhönpaluu. Työhönpaluusuunnitelma voi olla vapaamuotoinen kuvaus tukitoimista ja aikataulusta. Työntekijän oma aktiivisuus on myös tärkeää työhön palaamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnitelmaa tehtäessä työterveyshuollon asiantuntemus voi olla tarpeen. Esimies tekee työhönpaluusuunnitelman yhteistyössä työntekijän kanssa sairausloman kestettyä 2 kuukautta. Tarvittaessa työterveyshuolto toimii apuna. Esimiehen on tärkeää tietää mahdollisesta sairauspoissaolon pitkittymisestä, jotta sijais- tai työtehtävien uudelleenjärjestelyt voidaan suunnitella ja toteuttaa. Näin vältytään työruuhkilta ja työntekijän työhönpaluu helpottuu. Työhönpaluun ennakointi on erityisen tärkeää tilanteissa, jolloin tarvitaan tukitoimia, esim. työkokeilua tai osa-aikaista sairauslomaa. Mikäli työntekijän lääketieteellinen hoito on muulla kuin työterveyshuollossa, esimiehen tulee ohjata työntekijä työterveyshuoltoon. Tavoitteena tällöin on, että työterveyshuolto arvioi työntekijän työkykyä työpaikan työolojen ja työvaihtoehtojen kannalta. Tällöin työntekijä saa tarvittaessa myös lisätietoja kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutusmahdollisuuksia, joihin työterveyshuolto voi ohjata Työterveyshuollon ryhmätoiminta Kuntoremonttikurssit Ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus (ASLAK ) Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK) Muu lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Jos työpaikan järjestelyt eivät riitä Jos esimiehen ja työpaikan keinot eivät riitä, tarvitaan muita vaihtoehtoja ja yhteistyökumppaneita. Joskus lisäkoulutus tai uuden työn etsiminen voivat olla tarpeen. Kun kyseessä on työntekijän terveydentilan heikke- 4

17 neminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa on oleellista. Työterveyspalveluihin sisältyy sairaanhoidon lisäksi monia työssäjatkamista tukevia työterveyspalveluja kuten ergonominen ohjaus tai työpsykologin tuki. Työssäjatkamisen tukikeinoina voivat myös olla esim. työkokeilu tai osaaikainen sairausloma. Mikäli työntekijän terveys ja työkyky ovat heikentyneet siinä määrin, että työssä selviytyminen on uhattuna, voi työssäjatkamisen tukimahdollisuuksien selvittämiseksi työkykyarvio tulla kyseeseen. Työkykyarviossa selvitetään työntekijän työkyvyn riittävyyttä työssä, joten se edellyttää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Lisätietoja Intrasta (Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen). Ratkaisujen löytämisessä työntekijän oma halu ja aktiivisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työntekijällä itsellään voi olla jo valmiina ajatus, minkälaisessa työssä hän pystyisi jatkamaan terveydentilan kannalta ja kuinka se voisi osaamisen puolesta olla mahdollista. Työterveyshuolto voi osaltaan tukea työntekijää ja ottaa kantaa eri mahdollisuuksien lääketieteelliseen soveltuvuuteen. Lisätietoja erilaisista työssäjatkamisen tukimahdollisuuksista löytyy sekä aktiivisen välittämisen Intra-sivustolta että esimerkiksi Kansaneläkelaitokselta, Kuntien eläkevakuutuksesta, Valtiokonttorista ja Vantaan kaupungin palvelussuhdekäsikirjasta. Intran aktiivisen välittämisen sivustolta löytyy myös apukysymyksiä vaikealta tuntuvan asian puheeksiottamisen ennakointiin. Apukysymyksiä voi käyttää tukena niin puheeksiottoon valmistautumisessa kuin toteutuneen tilanteen jäsentämisessä ja siitä oppimisessa. Työntekijöiden työkykyä tuetaan myös kehittämällä työyhteisöliikuntaa ja Parempi työelämä -valmennuksella. Jatkuva seuranta ja arviointi varmistavat onnistumisen Aktiivisen välittämisen toimintatavan tärkeä osaalue on seuranta. Esimies seuraa puheeksiottamisen yhteydessä sovittujen toimien toteutumista laaditun aikataulun mukaan. Työn tuloksia ja kaikkien työntekijöiden työkykyä on lisäksi seurattava oikeudenmukaisesti ja systemaattisesti vähintään vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluissa. Työntekijällä on oikeus saada palautetta työsuorituksestaan. 5

18 Intranet ja julkaisut apunasi Lisätietoja liittyen aktiivisen välittämisen toimintatapaan löytyy Intrasta osoite Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen. Aktiivisen välittämisen toimintatavan lisäksi Vantaalla on olemassa erilaisia työvälineitä, joiden avulla voidaan tukea työntekijän työkykyä. Olemassa on useita henkilöstökeskuksen tekemiä käyttökelpoisia julkaisuja: Tulos- ja kehityskeskustelu Vantaalla Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun. Kiusaamisella on monet kasvot. Miten ehkäistä epäasiallista kohtelua Lähteet: Cavén-Suominen Sini. Aktiivinen aikainen puuttuminen. Kuntien eläkevakuutus, Eriksson Esa, Arnkil Erik. Huoli puheeksi. Stakes, oppaita 60, 2006 Helsingin kaupunki. Varhainen tuki, 2004 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. TTL, 2007 Kivistö Sirkku, toim. Satu Lehtinen. Paluu työhön, TTL. Liukkonen Paula. Työhyvinvoinnin mittarit. Menetelmät, eurot, päätelmät, Oulun työterveys. Varhainen puuttuminen. Pyhäjoki Jukka, Stakes. Luento esimiesvalmennuksessa huolen puheeksiotosta, Vantaa, kevät 2007 STM. Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu, opas työnantajalle (2005:19) ja työntekijälle (2005:21) STM. Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä (2007:7) Valtiokonttori Kaiku-ohjelma 16

19 Työryhmä: Mari Haapalainen, Hannele Honkanen, Hannele Karlin, Ella Kesälä, Katariina Risku-Hannola, Kaija Talonpoika, Kirsti Varpula, Pia Viskarinen ja Anne Vuorio. Kuvankäsittely ja taitto: Anitta Mäkinen, viestintä. Paino: Vantaan kaupungin paino 6/2007

20

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Tapa ottaa askarruttavia asioita puheeksi toista loukkaamatta. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi SISÄLTÖ sivu 1. Johdanto 1 2. Työntekijän huolenpito työkyvystään 1 3. Varhainen tuki luo hyvinvointia ja säästää kustannuksia

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot