Aktiivinen välittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivinen välittäminen"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Aktiivinen välittäminen Vantaalainen toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

2 Aktiivinen välittäminen Työntekijän työkyvyn heikkenemisen tunnistaminen varhain Rohkeus ja taito ottaa asia puheeksi Työntekijän työssäjatkamisen tuki Yhdessä sovittu toimintatapa helpottaa toimimista

3 Huolehtimalla ei holhoamalla Aktiivinen välittäminen on sanapari, joka voi ärsyttää. Kun sitä käytetään työelämän ihmissuhteista puhuessa, on vaara väärintulkinnalle. Siitä voi halutessaan lukea holhoavaa käytöstä tai pikkutarkkaa puuttumista. Aktiivisen välittämisen alku on valtakunnallisessa varhaisen puuttumisen toimintatavassa. Ei järin kiehtova sanapari sekään. Kyse on työntekijän ja esimiehen välisestä keskustelusta, jossa aiheena on työntekijän hyvinvointi ja hänen edellytyksensä selvitä työstään. Aktiivisen välittämisen toimintatavan mukaiseen keskusteluun ryhdytään, kun epäillään työntekijän hyvinvoinnin olevan vaarassa tai hänen työmotivaationsa on heikentynyt. Tärkeää olisi käydä keskustelu ennen kuin on olemassa varsinaista ongelmaa. Keskustelun tarkoituksena on siis löytää ennakoivia, työkykyä ylläpitäviä keinoja. Tämän oppaan tehtävä on tukea esimiestä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja opettaa keskustelemaan niistä rohkeasti ja riittävän jämäkästi, mutta holhoamatta liikaa. Jokaisella ihmisellä on itsellään vastuu ja velvollisuus pitää huolta työkyvystään. Aktiivisen välittämisen toimintatapa tarjoaa vantaalaiset keinot kaikkien esimiesten tietoon ja työntekijöiden käyttöön. Toimintatapa on rakennettu yhteistyössä pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Kyse on myös rahasta. Sairauslomat ja varhaiseläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet. Pelkästään sairauslomista aiheutuu Vantaan kaupungille lähes 10 miljoonan euron vuosikustannukset. Aktiivisen välittämisen toimintatapa auttaa löytämään jokaiselle yksilöllisiä keinoja työkyvyn ylläpitoon, tunnistamaan pitkäaikaisiin sairauslomiin johtavia työperäisiä ongelmia sekä ehkäisemään ennenaikaista eläköitymistä. Vantaan kaupunki on jo usean vuoden ajan panostanut työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin tukeminen on aikaisemminkin näkynyt esimerkiksi työterveyshuollon palvelujen laajentamisena, vahvasti tuettuna liikunta- ja harrastustoimintana sekä osaamisen kehittämisenä. Henkilöstökysely ja poissaoloraportit toimivat mittareina, kun arvioidaan erilaisten tukitoimien tarvetta. Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstöjohtaja

4 Välittäminen on hyvää johtamista Me Vantaalla haluamme pitää työnteon sujuvana. Autamme työntekijöitämme huolehtimaan hyvinvoinnistaan sekä samalla varmistamme osaavan ja työkykyisen henkilöstön saatavuuden myös tulevaisuudessa. Sairauspoissaolot ja työntekijän työkyvyn heikkeneminen vähentävät työhyvinvointia ja aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä sekä työnantajalle että työntekijälle itselleen. Poissaolot vaikeuttavat työyhteisön selviytymistä työtehtävistään sekä tuovat pitkittyessään epävarmuutta sairastuneen elämään. Aktiivinen välittäminen on vantaalaista varhaista puuttumista. Esimiehen tulee oppia havaitsemaan työntekijän työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ajoissa, ottamaan asia puheeksi ja etsimään työkykyä tukevia ratkaisumahdollisuuksia. Aktiivinen välittäminen on osa esimiestyötä. Varhainen puuttuminen on: Vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsimistä, kun työntekijän omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti Esimiehen tukea ja rajojen asettamista sekä välitöntä toimintaa ongelmatilanteissa Puuttumista itse koettuihin huoliin ja toimintaa niiden poistamiseksi Välittäminen koskee jokaista joka päivä Jokainen työntekijä on ensisijaisesti itse vastuussa omasta terveydestään ja työkyvystään. Hyvässä työyhteisössä välitetään myös työtovereista. Jokaisen velvollisuutena on omalta osaltaan olla ylläpitämässä aktiivisesti välittävää työyhteisöä. Avoin ja toisia arvostava työyhteisö vapauttaa työntekijöitä keskittymään omiin suorituksiinsa. Kun asioista ei vaieta ja toimitaan sovitusti sekä johdonmukaisesti, työnteko on huomattavasti sujuvampaa. Esimiehellä on erityinen vastuu huolehtia oman työyhteisönsä kanssa näistä asioista. 2

5 Työkyky on monen tekijän summa Työntekijöiden työkyky voi heiketä lyhytaikaisesti, etenevästi tai pysyvämminkin. Työkyky heikkenee usein hitaasti vuosien kuluessa. Esimiehellä on useita mahdollisuuksia havaita muutos ja puuttua tilanteeseen. Työkyky koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä toimintakyvystä ammatillisesta osaamisesta sosiaalisista taidoista arvoista ja asenteesta motivaatiosta työoloista työn sisällöstä ja vaatimuksista työyhteisöstä ja organisaatiosta esimiestyöstä ja johtamisesta Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky Työ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Työ Asenteet Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky Työterveyshuolto Työsuojelu Työkyvyn talomallin on kehittänyt Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarinen 3

6 Esimies voi edistää työkykyä tarkistamalla, että työn vaatimukset ja työntekijöiden voimavarat sekä työkyvyn eri osatekijät vastaavat toisiaan. Työkyky koostuu terveydestä sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Työkyvyn osatekijöistä ammatillisen osaamisen merkitys on viime vuosina voimistunut. Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen on korostunut kaikilla toimialoilla. Työntekijän omat asenteet työntekoon vaikuttavat myös merkittävästi työkykyyn. Työtehtävien rakentaminen sopivan haasteelliseksi vahvistaa työkykyä. Työkykyyn vaikuttavat myös, miten koko organisaatio ja erityisesti työyksikkö asennoituvat, samoin se miten organisaation johto ja esimiestyö näkyvät käytännön toiminnassa. Esimiehen ja työntekijöiden yhteisenä haasteena on työssä jaksamisen varmistaminen ja yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Esimiehellä on päävastuu Esimiehen ja työntekijän välisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa käsitellään aina myös työssä jaksamista sekä työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointiin liittyviä asioita. Aiheen käsittely pelkästään tuke-keskusteluissa ei kuitenkaan riitä, vaan esimiehen on ilmaistava työntekijälle huolensa heti, kun hän kokee siihen olevan aihetta. Säännöllinen keskustelu työhön liittyvistä asioista kuten työn tavoitteista, työnkuvasta, työn määrästä, työn kuormittavuudesta ja kehittymistarpeista on osa esimiestyötä. Keskusteleva kulttuuri ja yhteisten, kaikkien tiedossa olevien pelisääntöjen noudattaminen kehittää työyhteisöä motivoituneeksi ja työilmapiiriä luottamukselliseksi. Puheeksiotto on päivittäistä esimiestyötä Aktiivisen välittämisen toimintatavan perussääntö on, että esimies saa ja että hänen tulee ottaa puheeksi työntekijän työssä selviytyminen jo siinä vaiheessa kun esimiehellä on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Esimiehen ei tarvitse yrittää selvittää, mikä muutosten taustalla on, vaan hän voi ottaa asian puheeksi jo kun hän on havainnut ensiviestit mahdollisesta työkyvyn muutoksesta. Näin esimies pääsee vaikuttamaan varhain silloin, kun mahdollisuuksia on vielä runsaasti. Kyse on solmun avaamisesta, eikä työntekijän tarvitse kokea sitä loukkaavana asioihinsa sekaantumisena. 4

7 Viestejä siitä ettei kaikki ehkä ole kunnossa: työn laadun heikentyminen myöhästelyt toistuvat ylityöt muutokset työntekijän käyttäytymisessä eristäytyminen työkavereista lisääntyneet sairauspoissaolot niin pitkät kuin toistuvat lyhyet, myös esim. viikonlopun yhteyteen ajoittuvat niin pitkäaikaisen kuin tilapäisen sairauden tai vamman aiheuttamat vaikutukset työ- ja toimintakykyyn ristiriidat työyhteisössä ammatillinen taantuminen asiakaspalaute Mitä puheeksiottaminen on käytännössä Puheeksiottaminen on esimiehen ja työntekijän välistä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Usein pelkkä puheeksiottaminen ja keskustelu riittävät. Työn tavoitteiden selkeytyminen, palautteen saaminen ja kuulluksi tulemien tukevat osaltaan työkykyä. Toisinaan tulee esiin asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Muutoksista kannattaa sopia yhdessä ja myös siitä, kuinka tilannetta seurataan. Mikäli esimerkiksi työntekijän ammatillisessa osaamisessa on puutteita, tulee esimiehen yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan soveltuvan lisäkoulutuksen, työkierron ja työssä oppimisen keinoin. Usein kahdenkeskinen keskustelu riittää, mutta joissakin tilanteissa voi olla syytä ottaa kolmas henkilö mukaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää terveydentilan vaikuttaessa työkykyyn. Työoloihin liittyvissä asioissa työsuojelulla voi olla laajempi näkemys asiaan. Jos taas työntekijä kokee johtamisen olevan epäoikeudenmukaista, keskusteluun on syytä pyytää mukaan esimiehen esimies. Esimiehen valmistautuminen puheeksiottoon Työntekijän työkyvyn heikkenemisen ja esimiehen tunteman huolen puheeksiottaminen ei aina ole helppoa. Esimiehen tulee ottaa puheeksi kokemansa henkilökohtainen, työntekijään ja työn tekemiseen liittyvä huolensa - ei etsiä syyllistä tai arvailla tilanteen aiheuttajaa. Etukäteen kannattaa miettiä, millä tavalla asia otetaan puheeksi; arvostavasti ja 5

8 yhteistyötä rakentavasti. Ajatusten puhuminen ääneen tai kirjoittaminen paperille auttaa jäsentämään tilannetta ja tukee valmistautumista. Tavoitteena on käynnistää positiivinen muutos. Puheeksiottamisen peukalosääntöjä: 1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset keskustelua työntekijän kanssa ja apua omalle toiminnallesi/päätöksillesi 2. Mikäli epäröit ottaa asiaa esiin, mieti myös sitä, mitä tapahtuu jos asiaa ei oteta esiin 3. Mieti, mikä työntekijän toiminnassa ja työskentelyssä on hyvää ja toimivaa 4. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi 5. Ennakoi mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit - miten sanoihisi reagoidaan 6. Etsi itseksesi joko ääneen puhuen tai kirjoittamalla tapaa, joka ennakointisi mukaan avaa mahdollisuuksia jatkaa yhteistyön rakentamista 7. Muuta lähestymistapaasi tarpeen mukaan 8. Sitten kun olet löytänyt rakentavan ja arvostavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi ja ehdota paria mahdollista keskusteluajankohtaa. Älä lykkää puheeksiottamista tarpeettomasti 9. Järjestä puheeksiottamiseen sopiva, rauhallinen kahdenkeskinen aika ja paikka. Varaa riittävästi aikaa 10. Puhu minä-muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe: Haluan keskustella kanssasi, koska olen, Olen huolissani Sinusta 11. Käsittele työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein 12. Tarjoa aitoa tukea ja yhteistyötä 13. Ole joustava, ota tilanne huomioon. Kyse on vuoropuhelusta. Painopiste on siinä, kuinka jatketaan eteenpäin 14. Kirjaa sovitut asiat ja seuraa niiden toteutumista 15. Sopikaa yhdessä mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta puhutte 6

9 16. Puheeksioton jälkeen mieti, mitä tapahtui, kävikö niin kuin ennakoit, mitä opit ja miten yhteistyö jatkuu 17. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua tilanteen korjaamiseen 18. Kyseessä on käynnistys uuteen prosessiin Työntekijän oma aloite Usein paras lopputulos löytyy, kun työntekijä itse ottaa oma-aloitteisesti esiin työkykyynsä liittyvät asiat jo ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Työkykyasioiden esille ottaminen voi kuitenkin olla vaikeaa myös työntekijälle. Sen takia hänen tulee valmistautua asian käsittelyyn huolella, katsoa asioita myös omaa työtään laajemmin, osana työyhteisöä. Puheeksiottamisen peukalosäännöistä voi olla apua myös silloin, kun kyseessä on oman asian puheeksiottaminen. Työtehtävät työkyvyn mukaisesti Mikäli puheeksiottaminen ei riitä, tarvitaan perusteellisempaa asioihin paneutumista niin työkykyasioissa kuin työolosuhteissa. On tärkeää jäsentää, minkälaisesta työkykyyn vaikuttavasta tekijästä on kyse ja suunnitella jatkotoimet sen mukaan. Apua saa tarvittaessa työterveyshuollosta ja toimialan henkilöstöyksiköstä. Työkyvyn heikkenemisen taustalla voi olla esimerkiksi: työntekijän fyysisten tai psyykkisten voimavarojen väheneminen sairaus elämäntilanne epäselvät työn tavoitteet heikot vaikutusmahdollisuudet työssä riittämätön tuki ammatillisen osaamisen riittämättömyys tai toisaalta työn haasteellisuuden puute koettu epäoikeudenmukaisuus työssä koetun arvostuksen vähäisyys 7

10 Työterveyshuollon asiantuntemus tarvittaessa työkykya lomake To Aktiivisen välittämisen toimintatap 1. Puheeksiot lomake Tunnistaminen: työtulokset, työssä selviytyminen, muuttunut osallistuminen tai käytös sairauspoisaoloja tukessa esiin nousseet asiat Terveysongelma: mm. tutkimus, hoito, kuntoutus, työyhteisöliikunta, osasairausloma, työkokeilu, uudelleensijoitus toimialalla tai toimialojen välillä 5. Arviointipalaveri Tarkistetaan ja kirjataan suunnitelman toimivuus. Tarvittaessa uudet toimenpiteet.

11 a tavoitteena työssä jatkaminen taminen 2. Johdon tuki 3. Muutokset työpaikalla ergonomiset parannukset työ- tai työaikamuutokset tehtävämuutokset Seuranta rvio imenpiteet 4. Yhteispalaveri suunnitelma Lisäksi muita keinoja mm. koulutus, työnohjaus, työkierto, urapolku, Parempi työelämä -valmennus 6. Prosessin päätös: omassa työssä jatkaminen uusi työ nykyisellä työnantajalla uusi työ uudella työnantajalla eläkeratkaisu työsuhteen päättyminen

12 Tilanteen mukaan valittavia keinoja voivat olla esimerkiksi: työjärjestelyt: työtehtävien rajaaminen, työolojen parantaminen, ergonomiset parannukset, työvälineet ja työtavat kuten pari- tai ryhmätyöskentely ym. työaikajärjestelyt: esim. työajan sijoittuminen tiettyyn vuorokaudenaikaan tai työjaksoon, osa-aikatyö työkierto, urasuunnittelu, tehtävien vaihto ammatillinen lisäkoulutus työn ulkopuolisen elämäntilanteen vaatimat toimenpiteet koulutus, valmennus, perehdytys työnohjaus, mentorointi työyhteisöselvitykset ja jakotoimenpiteet lomien jaksottelu työterveyshuollon tutkimukset, hoito ja kuntoutukseen ohjaaminen työntekijän fyysisten tai henkisten voimavarojen vahvistaminen Esimerkkejä muutoksista: Ergonomiset parannukset: toimistotyössä työtuolin ja pöydän säätäminen sopivaksi atk-näppäimistön ergonominen hiiriohjain päivähoidossa ns. asentajanjakkara kumartelujen vähentämiseksi keittiötyössä kiskoilla kulkeva jousellinen annostelukauha vähentämään käden rasittumista ja madallettu keittiövaunu kurkottelujen vähentämiseksi siivoustyössä asianmukaiset, ergonomiset työvälineet 0

13 Työ- ja työaikajärjestelyt: osa tehtävistä jää tilapäisesti pois vuorotyöstä päivätyöhön ei työskentelyä työvuoron vastaavana ei asiakastyötä tukikeskustelut kollegan/esimiehen kanssa päivittäin tai viikoittain. Mitä tehdä sairausloman aikana Aktiivisen välittämisen toimintatapaan liittyvät yhtenäiset sairauspoissaolojen aikaiset käytännöt. Tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä, vähentää sairauspoissaolojen määrää sekä välttää sairauspoissaolojen turhaa pitkittymistä. Keinoina ovat esimiehen aito kiinnostus työntekijöiden työkyvystä, sairauspoissaolojen puheeksiotto sovittujen hälytysrajojen ylittyessä, poissaolotilastojen käsittely johtoryhmässä, yhteydenpito sairauslomalla olevaan sekä työhönpaluusuunnitelma. Suurin osa sairastumisista on ohimeneviä ja työntekijä palaa sairauslomansa jälkeen entiseen työhönsä. Osa sairauksista voi kuitenkin heikentää työntekijän työkykyä vähitellen ja äkillinenkin sairaus voi vaikuttaa työkykyyn niin, ettei paluu takaisin entiseen työhön onnistu ilman erityisjärjestelyjä. Tiedetään myös, että osa sairauspoissaoloista aiheutuu työolosuhteista tai ongelmallisesta elämäntilanteesta. Sairauspoissaolot voivat siis toimia hälytyskelloina ja näin käynnistää tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu. Työntekijäkohtainen sairauspoissaoloseuranta Sairauspoissaolojen seurannan tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät. Aktiivisen välittämisen toimintatapaan kuuluu, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi viimeistään silloin kun sairauspäivien määrä ylittää sovitut rajat.

14 Esimiehen tulee ottaa puheeksi työntekijän sairauspoissaolot viimeistään silloin, kun 12 kuukauden aikana työntekijä on ollut sairauden tai tapaturman takia poissa työstä: Ensimmäisen kerran: 5 kertaa ja/tai yhteensä 20 päivää Toisen kerran: 10 kertaa ja/tai yhteensä 30 päivää Sairauspoissaoloihin ei aina liity pidempiaikaista työkyvyn heikkenemistä. Poissaolot voivat kuitenkin olla merkki työkyvyn heikkenemisestä, mistä syystä työntekijän ja esimiehen on syytä keskustella. Keskustelussa voi myös ilmetä, että poissaolon taustalla on jokin muu syy kuin sairaus, esimerkiksi motivaatio-, osaamis- tai johtamisongelma. Keskustelussa sovitaan jatkosta. Jos esimerkiksi kyse on päihdeongelmasta, päihdeohjeesta löytyy tukea jatkotoimille. Keskustelussa tulee myös miettiä, aiheuttavatko poissaolon aikana tekemättä jääneet työt uudelleenjärjestelytarvetta. Työterveyshuoltoon ohjaamistarve on myös arvioitava. Mikäli työntekijän terveydentila on heikentynyt, esimies ja työntekijä voivat sopia työntekijän ohjaamisesta työterveyspalveluihin. Esimies ja työntekijä täyttävät tällöin keskustelun jälkeen yhdessä Ohjaus työterveyshuoltoon -lomakkeen, johon he kirjaavat minkälaisia vaikeuksia työssä on ilmennyt, sairauspoissaolojen määrän edeltävän 12 kuukauden aikana sekä mitä työpaikalla on jo tehty tilanteen korjaamiseksi. Lomake löytyy Intrasta, kohdasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen > Ohjaus työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltoon ohjaamisen tavoitteena on, että työntekijä saa apua tilanteeseensa. Tällöin työterveyshuolto ei yleensä ota esimieheen yhteyttä tai anna kirjallista palautetta toisin kuin työkykyarviossa. Säännöllinen työyhteisö- ja toimialakohtainen sairauspoissaoloseuranta Aktiivisen välittämisen toimintatapaan kuuluu, että esimiehet saavat toimialansa henkilöstöassistentilta säännöllisin väliajoin työyhteisönsä poissaolotiedot. Näin yksilökohtainen poissaolotietojen seuraaminen 2

15 helpottuu ja esimiehen on helpompi tarvittaessa ottaa asia puheeksi. Kun poissaolojen seuraaminen kuuluu työpaikan normaaliin käytäntöön, ei kenelläkään ole syytä kokea sitä kielteisenä asiana. Toimialojen ja tulosalueiden johtoryhmissä on aiheellista myös systemaattisesti seurata poissaolotilannetta. Esimies pitää yhteyttä sairauslomalla olevaan Työntekijän tulee ilmoittaa sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja sen jatkumisesta henkilökohtaisesti mahdollisimman nopeasti lähiesimiehelleen. Tällöin on luontevaa keskustella tiedossa olevasta sairauspoissaolon kestosta, työtehtävien hoidosta, työhönpaluun mahdollisesti edellyttämistä järjestelyistä ja siitä, miten esimies ja työntekijä ovat yhteydessä sairausloman aikana. Tässä yhteydessä sovitaan yhdessä myös siitä, mitä esimies voi kertoa poissaolosta työyhteisölle. Työntekijän tulee tietää, että esimies tukee työhönpaluun onnistumista. Esimies kannustaa myös koko työyhteisöä vastaanottamaan työhönpalaajaa. Silloin kaikki ymmärtävät esimerkiksi mahdollisen työn kevennyksen tärkeyden. Esimies ottaa sairauslomalla olevaan yhteyttä viimeistään kahden viikon sairausloman jälkeen, mikäli esimies ja työntekijä eivät ole sopineet muuta. Yhteydenpito on luonteeltaan kuulumisten vaihtamista ja tilanteen kuulostelua. Yhteydenpidon tavoitteena on: - osoittaa, että esimies välittää työntekijän työkyvystä ja on kiinnostunut hänen tilanteestaan - yhteys työpaikkaan säilyy ja näin työhönpaluu helpottuu - ennakoida työhönpaluuseen mahdollisesti liittyviä järjestelyjä 3

16 Työhönpaluusuunnitelma Esimiehen ja työntekijän yhdessä laatimalla työhönpaluusuunnitelmalla varmistuu oikea-aikainen ja turvallinen työhönpaluu. Työhönpaluusuunnitelma voi olla vapaamuotoinen kuvaus tukitoimista ja aikataulusta. Työntekijän oma aktiivisuus on myös tärkeää työhön palaamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnitelmaa tehtäessä työterveyshuollon asiantuntemus voi olla tarpeen. Esimies tekee työhönpaluusuunnitelman yhteistyössä työntekijän kanssa sairausloman kestettyä 2 kuukautta. Tarvittaessa työterveyshuolto toimii apuna. Esimiehen on tärkeää tietää mahdollisesta sairauspoissaolon pitkittymisestä, jotta sijais- tai työtehtävien uudelleenjärjestelyt voidaan suunnitella ja toteuttaa. Näin vältytään työruuhkilta ja työntekijän työhönpaluu helpottuu. Työhönpaluun ennakointi on erityisen tärkeää tilanteissa, jolloin tarvitaan tukitoimia, esim. työkokeilua tai osa-aikaista sairauslomaa. Mikäli työntekijän lääketieteellinen hoito on muulla kuin työterveyshuollossa, esimiehen tulee ohjata työntekijä työterveyshuoltoon. Tavoitteena tällöin on, että työterveyshuolto arvioi työntekijän työkykyä työpaikan työolojen ja työvaihtoehtojen kannalta. Tällöin työntekijä saa tarvittaessa myös lisätietoja kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutusmahdollisuuksia, joihin työterveyshuolto voi ohjata Työterveyshuollon ryhmätoiminta Kuntoremonttikurssit Ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus (ASLAK ) Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK) Muu lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Jos työpaikan järjestelyt eivät riitä Jos esimiehen ja työpaikan keinot eivät riitä, tarvitaan muita vaihtoehtoja ja yhteistyökumppaneita. Joskus lisäkoulutus tai uuden työn etsiminen voivat olla tarpeen. Kun kyseessä on työntekijän terveydentilan heikke- 4

17 neminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa on oleellista. Työterveyspalveluihin sisältyy sairaanhoidon lisäksi monia työssäjatkamista tukevia työterveyspalveluja kuten ergonominen ohjaus tai työpsykologin tuki. Työssäjatkamisen tukikeinoina voivat myös olla esim. työkokeilu tai osaaikainen sairausloma. Mikäli työntekijän terveys ja työkyky ovat heikentyneet siinä määrin, että työssä selviytyminen on uhattuna, voi työssäjatkamisen tukimahdollisuuksien selvittämiseksi työkykyarvio tulla kyseeseen. Työkykyarviossa selvitetään työntekijän työkyvyn riittävyyttä työssä, joten se edellyttää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Lisätietoja Intrasta (Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen). Ratkaisujen löytämisessä työntekijän oma halu ja aktiivisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työntekijällä itsellään voi olla jo valmiina ajatus, minkälaisessa työssä hän pystyisi jatkamaan terveydentilan kannalta ja kuinka se voisi osaamisen puolesta olla mahdollista. Työterveyshuolto voi osaltaan tukea työntekijää ja ottaa kantaa eri mahdollisuuksien lääketieteelliseen soveltuvuuteen. Lisätietoja erilaisista työssäjatkamisen tukimahdollisuuksista löytyy sekä aktiivisen välittämisen Intra-sivustolta että esimerkiksi Kansaneläkelaitokselta, Kuntien eläkevakuutuksesta, Valtiokonttorista ja Vantaan kaupungin palvelussuhdekäsikirjasta. Intran aktiivisen välittämisen sivustolta löytyy myös apukysymyksiä vaikealta tuntuvan asian puheeksiottamisen ennakointiin. Apukysymyksiä voi käyttää tukena niin puheeksiottoon valmistautumisessa kuin toteutuneen tilanteen jäsentämisessä ja siitä oppimisessa. Työntekijöiden työkykyä tuetaan myös kehittämällä työyhteisöliikuntaa ja Parempi työelämä -valmennuksella. Jatkuva seuranta ja arviointi varmistavat onnistumisen Aktiivisen välittämisen toimintatavan tärkeä osaalue on seuranta. Esimies seuraa puheeksiottamisen yhteydessä sovittujen toimien toteutumista laaditun aikataulun mukaan. Työn tuloksia ja kaikkien työntekijöiden työkykyä on lisäksi seurattava oikeudenmukaisesti ja systemaattisesti vähintään vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluissa. Työntekijällä on oikeus saada palautetta työsuorituksestaan. 5

18 Intranet ja julkaisut apunasi Lisätietoja liittyen aktiivisen välittämisen toimintatapaan löytyy Intrasta osoite Henkilöstö > Hyvinvointi > Aktiivinen välittäminen. Aktiivisen välittämisen toimintatavan lisäksi Vantaalla on olemassa erilaisia työvälineitä, joiden avulla voidaan tukea työntekijän työkykyä. Olemassa on useita henkilöstökeskuksen tekemiä käyttökelpoisia julkaisuja: Tulos- ja kehityskeskustelu Vantaalla Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun. Kiusaamisella on monet kasvot. Miten ehkäistä epäasiallista kohtelua Lähteet: Cavén-Suominen Sini. Aktiivinen aikainen puuttuminen. Kuntien eläkevakuutus, Eriksson Esa, Arnkil Erik. Huoli puheeksi. Stakes, oppaita 60, 2006 Helsingin kaupunki. Varhainen tuki, 2004 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. TTL, 2007 Kivistö Sirkku, toim. Satu Lehtinen. Paluu työhön, TTL. Liukkonen Paula. Työhyvinvoinnin mittarit. Menetelmät, eurot, päätelmät, Oulun työterveys. Varhainen puuttuminen. Pyhäjoki Jukka, Stakes. Luento esimiesvalmennuksessa huolen puheeksiotosta, Vantaa, kevät 2007 STM. Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu, opas työnantajalle (2005:19) ja työntekijälle (2005:21) STM. Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä (2007:7) Valtiokonttori Kaiku-ohjelma 16

19 Työryhmä: Mari Haapalainen, Hannele Honkanen, Hannele Karlin, Ella Kesälä, Katariina Risku-Hannola, Kaija Talonpoika, Kirsti Varpula, Pia Viskarinen ja Anne Vuorio. Kuvankäsittely ja taitto: Anitta Mäkinen, viestintä. Paino: Vantaan kaupungin paino 6/2007

20

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Varhainen tuki ja puheeksiottaminen

Varhainen tuki ja puheeksiottaminen Varhainen tuki ja puheeksiottaminen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Varhainen tuki ja puheeksiottaminen työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Jari Korhonen Työterveyshuollon erikoislääkäri, liikelaitoksen johtaja Joensuun Työterveys Palvelujohtaja, Siun Sote (1.1.2017-) Petroskoi 7.10.2016

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI TAIVALKOSKEN KUNNASSA

TYÖHYVINVOINTI TAIVALKOSKEN KUNNASSA TYÖHYVINVOINTI TAIVALKOSKEN KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki mallin käyttöönotto 1.1.2012 Työyhteisötoimikunta 31.10.2011 Kunnanhallitus 7.12.2011 441 Valtuusto 16.12.2011 85 Muutos

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 21.08.2012 KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta Varhainen tuki Iin toimintamalli Yhteistyötoimikunta 11.5.2016 2 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen 5 4 Sairausloma omalla ilmoituksella 6 5 Aloite keskusteluun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 20.4.2016 Hanna.pratsch@ttk.fi P. 050 544 4889 Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle 2016 Me olemme Skanska 2 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot