4.1. Yrityksen toiminta Henkilöstön kuvaus Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.1. Yrityksen toiminta 6 4.2. Henkilöstön kuvaus 6 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Päivitetty

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT 4 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN 5 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS Yrityksen toiminta Henkilöstön kuvaus Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Suunnatut terveystarkastukset Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työkyvyn ylläpito ja edistäminen Työyhteisötyö Ensiapuvalmiuden ylläpito Sairaanhoito Muu toiminta Rokotukset Biologiset altistumiset Erityistyölasit TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Kuntoutukseen ohjaaminen Sairauspoissaolojen seuranta Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Työsuojeluyhdyshenkilöt Työsuojeluyhteistyön muotoja Työtapaturmien torjunta TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET

3 3 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT Organisaatio: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt: HUS-Kiinteistöt Oy, Y-tunnus , Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Y-tunnus ja Hyksin kliiniset palvelut (HYKSin) Oy, Y-tunnus HUS puh Y-tunnus: Toimiala: 86101, Varsinaiset sairaalapalvelut Tilikausi: Tapaturmavakuutus: Eläkevakuutus: Keskinäinen vakuutusyhtiö LähiTapiola os. Revontulentie Tapiola puh Keva os. Unioninkatu 43 PL Helsinki puh Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Johtaja / vastuuhenkilö: Aki Lindén, toimitusjohtaja

4 4 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT Palvelun järjestäjä: HUS-Työterveys Työterveyshuollon johtaja: Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri puh Potilasasiamies: Potilasasiamiehenä toimii kunkin sairaanhoitoalueen potilasasiamies Organisaatiolle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Hallinto: HUS-Työterveys Haartmaninkatu 1 D PL 446, HUS puh johdon sihteeri fax: Johtava työterveyslääkäri: Leena Forss-Latvala puh sähköposti: Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Johtava työterveyshoitaja: Anne Virolainen puh sähköposti: Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Muut palvelun tuottajat Palvelujen antajat: Ostopalveluna voidaan HUS-Työterveydestä antaa maksusitoumus HUS-Työterveyden asiakkaille. Maksusitoumuksia käytetään esim. erikoislääkärikonsultaatioissa ja vaativissa työkykyarvioissa.

5 5 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan. Työterveyshuoltopalveluita tuottaa HUS- Työterveys, joka toimii lähtien itsenäisenä tulosalueena. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuoltosopimuksena HUS:ssa on 2007 hallituksen hyväksymä: Toimintaohje työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuolto palvelee kaikkia yli HUS:n työntekijää samojen periaatteiden mukaisesti kahdeksassa toimipisteessä eri puolilla HUS-piiriä. Työterveysasemat ovat HUS Helsingin työterveysasema (Meilahdessa), HUS Jorvin työterveysasema, HUS Peijaksen työterveysasema (Tikkurilassa), HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Porvoon työterveysasema ja HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema (Tammisaaressa). Yksilöasiakkaiden lisäksi työterveyshuollon organisaatioasiakkaita ovat kaikki HUS:n työyksiköt, joita on n HUS:n sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. tulosalueiden ja tulosyksiköiden johto ja esimiehet, työsuojeluhenkilöstö sekä henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnat. Työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan arkisin virka-aikaan. Helsingin työterveysasema on avoinna kaikkina arkipäivinä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ja palvelee tarvittaessa koko HUS-aluetta. Muut työterveysasemat voivat niukasta henkilöstömitoituksesta johtuen olla loma-aikaan lyhyitä jaksoja suljettuina. Työterveyshuoltoa toteuttavat moniammatillisissa työterveyshuoltotiimeissä: - 15 työterveyslääkäriä - 23 työterveyshoitajaa ja 1 sairaanhoitaja työfysioterapeuttia - 4 työterveyspsykologia työterveyssihteeriä Lisäksi työterveyshuollon yhteisinä henkilöstöresursseina toimivat: - johtava työterveyslääkäri - johtava työterveyshoitaja - suunnittelija - johdon sihteeri HUS-Työterveyden vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa. Kuluista reilu puolet käytetään lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseen. Pieni osa työterveyshuoltokuluista on kela-korvaamattomia, kuten esimerkiksi sisäiset atk-kulut. Loppuosa työterveyshuoltokuluista käytetään sairaanhoitoon. HUS-Työterveydessä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä Acute. Siihen kirjataan HUS- Työterveyden sekä yksilö- että organisaatioasiakkaiden käyntitiedot. Lisäksi työterveyshuollon asiakkaiden tietoja ja dokumentteja on HUS-Työterveyden paperiarkistoissa. Ulkoista yhteistyötä HUS-Työterveys tekee mm. muun terveydenhuollon, kuntoutuslaitosten, Kansaneläkelaitoksen, Kevan, tapaturmavakuutusyhtiön, työsuojeluviranomaisten (ESAVI), Työterveyslaitoksen, THL:n, Valviran sekä yliopistosairaaloiden ja tietojärjestelmätoimittajan kanssa.

6 6 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Yrityksen toiminta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on uusmaalaisten kuntien perustama, vuonna 2000 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, jonka liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. HUS alueen väestömäärä on noin 1,4 miljoonaa. HUS:n 22 sairaalassa sekä muissa toimipisteissä eri puolilla Uuttamaata työskentelee yli ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Kuntayhtymää johdetaan yhtymähallinnon toimesta. Yhtymähallinnon alaisina taseyksiköinä toimivat Tietohallinto ja Apuvälinekeskus. Sairaanhoitotoiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä; Hyks alue muodostuu Hyks alueen sairaaloista, joita ovat Helsingin sairaalat, Jorvin sairaala Espoossa ja Peijaksen sairaala Vantaalla. Lisäksi HUS-sairaanhoitopiiriin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi- Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Kuntayhtymään kuuluvat sairaanhoitoalueiden lisäksi liikelaitokset HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Desiko, HUS-Apteekki, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli sekä tulosalueet HUS-Tilakeskus ja HUS-Työterveys. HUS konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt HUS Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy. Työtehtävien kirjo HUS:ssa on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä noin 350 kpl. Toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on yksi Suomen suurimmista työnantajista Henkilöstön kuvaus Vuoden 2012 lopussa HUS konsernin työntekijämäärä oli HUS on naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilökunnasta on noin 86 prosenttia. Johtotason tehtävissä naisten osuus on hiukan alle puolet. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 43,5 vuotta, mikä on matalampi kuin kunta-alalla keskimäärin. HUS:n henkilökunnan ikärakenne on tasapainoinen. Tämä näkyy mm. vanhuuseläke-ennusteissa, joiden mukaan eläkkeelle jäävien osuus HUS:ssa näyttäisi olevan pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Suurimpia ikäryhmiä ovat ja vuotiaat. Eläkeiän asteittainen kohoaminen lisää vanhimpien ikäryhmien osuutta henkilöstöstä. HUS:n henkilöstöstä vakinaisessa palvelusuhteessa on yli 78 %. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevan henkilöstön osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin ja on suurinta lääkäreiden sekä alle 30- vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä. Valtaosa henkilöstöstä, yli 85 %, työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstöstä hoitohenkilökuntaa on noin 56 %, lääkäreitä noin 13 %, erityistyöntekijöitä noin 5 % ja muuta henkilökuntaa noin 26 %. Henkilöstöryhmien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Miesten osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin. Suhteellisesti eniten miehiä työskentelee lääkäriryhmässä ja naisia hoitohenkilökunnassa.

7 Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet Sairaalatyössä on monia kuormitustekijöitä, jotka asettavat haasteita työterveyshuoltotoiminnalle: - ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen lääketieteen ja tietotekniikan kehittyessä nopeasti - vuorotyö - potilastyön vaatima jatkuva tarkkuus ja vastuullisuus - työn ergonomia - henkilökunnan ikääntyminen - ammattitaitoisen työvoiman puute ja henkilökunnan vaihtuvuus - ihmissuhdetyön aiheuttama psyykkinen kuormitus - organisatoriset, toiminnalliset tai tiloihin liittyvät muutokset Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset / ergonomiset Psyykkiset / sosiaaliset Tapaturmavaara - melu - valaistus - röntgensäteily - kylmät ja kuumat esineet sekä tilat - syöpävaaralliset kemikaalit (ASA); solunsalpaajat ja muut lääkeaineet - herkistävät (allergiaa aiheuttavat) kemikaalit - sisäilman kemialliset epäpuhtaudet - anestesiakaasut - aldehydit - liuotinaineet - akrylaatit, metakrylaatit, isosyanaatit - tuberkuloosi - veriteitse tarttuvat taudit, esim. B- ja C-hepatiitti, HIV - muut tartuntataudit - sisäilman epäpuhtaudet ja homeet - yli 20 yövuoroa vuodessa - näyttöpäätetyöskentely - istumatyöpisteen mitoitus - käsin tehtävät nostot ja siirrot - yläraajan staattinen työ / toistotyö - laite- ja työväline-ergonomia - työn fyysinen kuormittavuus - ihmissuhdekuormitus, työilmapiiri - väkivallan uhka - kuormittavat työajat - kiire - yhteistoiminnan ja tiedonkulun ongelmat - esimiehen tuen puute - riittämätön perehdytys - liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen - puristuminen esineiden väliin - viilto ja leikkautumisvaara, pistovaara

8 8 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista (altisteista) ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvityksen yhteydessä annetaan työpaikoille myös ohjausta ja neuvontaa työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa. Työpaikkaselvitys on osa asiakasorganisaation systemaattista turvallisuustoimintaa. Työterveyshuollon roolina on erityisesti arvioida altisteiden ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja antaa siihen liittyviä suosituksia. Toiminta perustuu työnantajan, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestelmälliseen yhteistyöhön. HUS:ssa tehdään työpaikkaselvityksiä seuraavasti: - Tulosaluetasoinen työpaikkaselvitys: Päivitetään vuosittain syksyisin. Sisältää yleisellä tasolla tiedot tulosalueen toiminnasta, henkilöstöstä ja mahdollisista muutoksista sekä tulosalueen altisteista ja kuormitustekijöistä ja työterveyshuollon suositukset näihin liittyen. Tulosaluetasoisen työpaikkaselvityksen perusteella suunnitellaan tulosalueen työpaikkakäynnit seuraavalle toimintavuodelle. - Perusselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, esim. toiminnan alkaessa tai oleellisesti muututtua. Työpaikkakäynnillä sekä sen esi- ja jälkiselvityksillä selvitetään työpaikan kokonaistilanne. - Suunnattu selvitys tai erityisselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, jos on työpaikalla on todettu tai siellä epäillään olevan altisteita tai kuormitustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin tai sairastumisvaaran. Suunnatun tai erityisselvityksen tarve voi tulla esille esim. perusselvityksen yhteydessä tai työpaikan tai työterveyshuollon aloitteesta. Työpaikkakäynneillä voidaan selvittää esim. sisäympäristöongelmia tai työpaikan ergonomiaa tai jonkin tietyn altisteen käsittelyä ja suojautumista. Kaikista työpaikkaselvityksistä ja työpaikkakäynneistä laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää arvion työolosuhteissa havaittujen riskien, kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellisestä merkityksestä, toimenpide-ehdotuksia em. tekijöiden hallitsemiseksi sekä ohjeita terveysseurannasta Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksissä esille tulleisiin terveysriskeihin. Niiden tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Lisäksi informoidaan työssä esiintyvistä tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta lisääntymisterveyteen. Työnantajan edustajana esimiehen velvollisuus on ohjata työntekijät työhönsijoitustarkastuksiin sekä lakisääteisiin määräaikaistarkastuksiin lakien ja ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään työntekijöille työterveyshuoltolain, säteilylain, työturvallisuuslain ja tartuntatautilain perusteella. Terveystarkastuksen perusteella työntekijälle annetaan työhönsijoitustarkastuksesta ja lakisääteisistä määräaikaistarkastuksista kirjallinen sopivuuslausunto toimitettavaksi esimiehelle.

9 Työhönsijoitustarkastukset Työhönsijoitustarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydellinen sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Työhönsijoitustarkastus tehdään HUS:ssa kaikille vakituiseen työhön tai yli 6 kuukautta kestävään palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille. Mikäli työssä on erityinen sairastumisen vaara (=työ sisältää laissa määriteltyjä altisteita), työhönsijoitustarkastus on lain mukaan tehtävä altisteesta riippuen joko ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Erityisen sairastumisen vaaran takia tehtävä työhönsijoitustarkastus ajankohtineen koskee sekä vakituisia että sijaisena toimivia työntekijöitä Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Työterveyshuoltolain perusteella tehtävässä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastuksessa arvioidaan työntekijän sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Tavoitteena on, että työn sisältämät altisteet eivät vaaranna työntekijän terveyttä. Työnantajalla on velvollisuus ohjata altistuvat / altistuneet työntekijät määräaikaistarkastuksiin. Esimiehen on suunniteltava yhdessä alueensa työterveyshoitajan kanssa yksikkönsä työntekijöiden määräaikaistarkastusten ajankohdat. Jos työssä esiintyy altisteita, työntekijän on yhdessä esimiehensä kanssa tarkastettava suojautuminen, oikeat työskentelytavat ja mahdollinen laitteiden toiminta. Tarvittaessa työntekijälle on tehtävä terveystarkastus ja sopivuusarvio työterveyshuollossa. Vakavissa oireissa ja tapaturmaisissa altistumisissa on otettava viipymättä yhteys lääkäriin Suunnatut terveystarkastukset Suunnattujen terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy huomioiden työn kuormitustekijät ja terveysvaikutukset. Terveystarkastuksessa informoidaan työssä esiintyvistä kuormitustekijöistä, oikeista työtavoista sekä muista haittojen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä (esim. suojainten käyttö). Suunnattuja terveystarkastuksia tehdään: - Työyksiköittäin (esim. työpaikkakäynteihin liittyen) - Työntekijöille, joilla ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia heidän kokiessaan tarvetta terveydentilan arviointiin (alle 55-vuotiaat enintään 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaat enintään 3 vuoden välein) Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työntekijöille annetaan tietoa työhön liittyvistä riskeistä, kuormitustekijöistä ja altisteista ja niihin liittyvistä terveydellisistä merkityksistä sekä ohjausta altisteilta suojautumisesta. Ohjausta annetaan sekä yksilöille että ryhmille. Terveystarkastusten yhteydessä kiinnitetään huomiota myös tarkastettavan omaan terveyden ja kunnon hoitoon sekä elintapoihin ja annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea todettujen haittojen korjaamiseen. Tietoja ja ohjausta annetaan yksilöasiakkaille, ryhmille ja työyhteisöille koskien mm. seuraavia aiheita: - työterveyshuollon palvelut - työssä esiintyvien altisteiden terveysvaikutukset, niiltä suojautuminen ja terveystarkastustarpeet - hyvä työergonomia

10 10 - fyysisen ja psyykkisen työkuormituksen ennaltaehkäisy - päihdeongelmien ennaltaehkäisy - terveelliset ravintotottumukset ja painonhallinta - terveelliset liikuntatottumukset - tupakoinnin lopettaminen HUS-organisaation eri tahoille annetaan tietoja ja ohjausta koskien myös mm. seuraavia aiheita: - terveyttä tukeva työaikasuunnittelu - työyhteisön toimivuus - sairauspoissaolot ja niiden hallinta - työkyvyn tukiohjelma ja päihdeohjelma 5.4. Työkyvyn ylläpito ja edistäminen Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (tykytoiminnalla) tarkoitetaan yhteistyössä toteutettavaa työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillistä toimintaa, vaan se sisältyy työterveyshuoltolaissa määriteltyihin lakisääteiseen ennaltaehkäisevään toimintaan sekä sairaanhoitotoimintaan. Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutetaan työpaikalla ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja sen suunnittelussa huomioidaan työpaikan olosuhteet ja tarpeet. Työterveyshenkilöstön rooli on toimia asiantuntijana tykytoiminnan suunnittelussa, opastaa toiminnan käynnistämisessä sekä kuntoutustarpeen selvittämisessä. Kehittämishankkeiden suunnitteluun työterveyshuolto voi osallistua työterveyshuoltolain tarkoittamana asiantuntijana, mutta kehittämishankkeiden toteutus on työpaikan toimintaa Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, joissa työterveyshuolto yhdessä työpaikan vastuullisten toimijoiden kanssa pyrkii työterveyden näkökulmasta lisäämään työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä työyhteisöissä ja tätä kautta parantamaan yksittäisten työntekijöiden toimintaedellytyksiä. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana psyykkisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennakoivassa että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Ensisijaisia toimijoita työyhteisötyössä ovat työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. He käyttävät tarpeen mukaan työterveyshuollon asiantuntijoita, ensisijaisesti työterveyspsykologia, työyhteisön toimivuuden edistämiseksi. Työterveyshuolto voi antaa ennaltaehkäisevästi tietoja ristiriitojen ja konfliktien kehittymisestä ja niihin puuttumisesta työpaikoilla. Työterveyshuolto voi myös ohjata työyhteisöjä sellaisissa työyhteisön toimivuuteen liittyvissä tilanteissa (esim. muutostilanteet ja äkilliset traumaattiset tapahtumat), joilla voi olla merkitystä työntekijöiden terveydentilaan sekä työ- ja toimintakykyyn Ensiapuvalmiuden ylläpito Työpaikkaselvitysten sekä työpaikkakäyntien yhteydessä arvioidaan ensiapuvälineiden tarve ja saatavuus sekä henkilökunnan osaamistarpeet työntekijöihin kohdistuvissa ensiaputilanteissa.

11 11 Työyksiköt vastaavat ensiaputaitoisen henkilökunnan riittävyydestä ja koulutuksesta. (Työpaikan ensiapuvalmius; johtajaylilääkärin ohje 10/2009) 5.7. Sairaanhoito Työterveyshuoltolain ja Kelan korvausohjeiden mukaan Kela voi korvata työnantajalle vapaaehtoista sairaanhoitoa, kun lakisääteinen työterveyshuolto on ensin järjestetty määräysten mukaisesti. HUS-Työterveydessä annetaan työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Sairaanhoidossa painotetaan työperäisiä, työhön liittyviä tai työkykyyn pitkäaikaisesti vaikuttavia sairauksia. Resursseista johtuen HUS-Työterveys ei pysty vastaamaan HUS:laisten kaikkiin sairaanhoitotarpeisiin. Työterveyshuollossa ei pääsääntöisesti hoideta akuutteja sairauksia. Työkykyarvioiden yhteydessä tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot tapahtuvat ensisijaisesti normaalin lähetekäytännön mukaisesti sairaaloiden poliklinikoilla. Mikäli konsultaatiot eivät toteudu erikoissairaanhoidossa kohtuullisen nopeasti, työterveyslääkäri voi työkykyarvioon liittyen konsultoida tarvittaessa yksityistä erikoislääkäriä maksusitoumuksella (1-3 käyntiä). Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa toteutettaessa pyritään aina arvioimaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä tarvittaessa ohjaamaan pitkäaikaisissa tai toistuvissa työkykyongelmissa asiakas keskustelemaan työkykynsä tukemisesta esimiehensä kanssa Muu toiminta Rokotukset Rokotusohjelmaan kuuluvat: - Tetanus-d-rokotus (jäykkäkouristus-kurkkumätä) kaikille, paitsi lastenosastoilla työskenteleville, joille dtap-rokotus (jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä). - B-hepatiittirokotus - työntekijöille, joilla veritapaturmariski (hoito-, toimenpide- ja tutkimusyksiköissä sekä huoltopalveluiden vastuualueilla toimivat työntekijät). - A-hepatiittirokotus - viemärivesiä käsittelevät työntekijät. - Vesirokkorokotus - kaikille, jotka eivät tiedä sairastaneensa vesirokkoa tai altistuneensa vesirokkotartunnalle. - MPR-rokotus (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) - kaikille, joilla ei ole suojaa ko.taudeille. - Kausi-influenssarokotus kaikille. - Muut rokotukset työntekijöille, joilla on työssään riski altistua biologisille tekijöille, esim. laboratoriotyöntekijät Biologiset altistumiset HUS:ssa tapahtuu vuosittain satoja biologisia altistumistilanteita; veritapaturmia, tuberkuloosille, tuhkarokolle ja muille biologisille tekijöille altistumisia. Biologisten altistumistilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen liittyvät ohjeet tehdään työterveyshuollon, infektioyksikön ja työsuojelun yhteistyönä. Altistumistilanteiden alkututkimukset ja hoito tehdään joko työterveyshuollossa (virka-aikana) tai sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Altistunut työntekijä tekee biologisen altistumisen HUS-riskit ilmoituksen, jonka työterveyshuolto käsittelee. Työterveyshuolto järjestää myös altistuneen työntekijän ohjeiden mukaisen jatkoseurannan, johon työntekijä on velvollinen osallistumaan.

12 Erityistyölasit HUS:ssa on työtehtäviä, joissa työntekijä voi tarvita erityistyölasit. Erityistyölaseilla tarkoitetaan sellaisia silmälaseja, joita käytetään vain kyseisessä työssä, koska omat silmälasit eivät joko sovellu, anna riittävää silmäsuojaa tai kuluvat pinnaltaan. Tyypillisiä työtehtäviä, joissa erityistyölasit tulevat kysymykseen, ovat näyttöpäätetyöskentely sekä erilaiset hitsaus- ja hiontatyöt. Valtioneuvoston päätöksen (VNp:n) 1405/93 7 mukaan työnantaja hankkii ja korvaa näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit. Esimies päättää täyttääkö työntekijän tehtävä erityistyölasikriteerit. Erityistyölasien tarpeen arvioi HUS-Työterveyden työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja käyttäen apunaan optikkoa sekä tarvittaessa silmälääkäriä. 6. TYÖKYVYN HALLINTA 6.1. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malli on sovittu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kesken ja se on käytössä. Työkykyongelmien käsittely on osa työkykyä ylläpitävää toiminta. Työterveyshuolto toteuttaa osaltaan yhteistä toimintamallia, jonka avulla työkykyä uhkaavat ongelmat havaitaan mahdollisimman varhain. Ne pyritään ratkaisemaan yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Työntekijöiden työkykyä tuetaan HUS:ssa Työkyvyn tuki -ohjelman mukaisesti. Ohjelmassa on kuvattu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. Ilmoittaminen tehdään puheeksiottokeskustelumuistion avulla. Tapauksissa, joissa sairauspäivärahan maksaminen ylittää 90 päivää, työterveyshuollon on tehtävä ennen 90 päivän täyttymistä lääkärinlausunto, jossa arvioidaan työntekijän jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuudet. Työntekijän on toimitettava em. lausunto Kelalle määräaikaan mennessä, jotta sairauspäivärahan maksaminen voi jatkua. Työterveyshuollon vastuut (toteutetaan yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa) - Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. - Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaissa tarkoitetun 90 päivän lausunnon antaminen. - Työterveyshuollon työkykyarvio sopivuuslausuntoineen. Työterveyshuollon työkykyarvioon voidaan tarvittaessa sisällyttää ulkopuolisen tahon tekemä täydentävä työkykyarvio työnantajan maksusitoumuksella. - Työpaikan tuntemukseen perustuva työkuormituksen selvittäminen. - Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi vastaamaan työntekijän terveydellisiä edellytyksiä. - Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen. - Kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutusta koskeva neuvonta. - Ohjaaminen lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. - Ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisy.

13 13 Työnantajan vastuut Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden sairauspoissaolojen kertymistä, sekä yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon edustajien kanssa selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuuksia. HUS:lla on työnantajana velvollisuus etsiä vaihtoehtoja osatyökykyisen työntekijän työllistämiseksi niissä ammateissa ja tehtävissä, joita HUS:ssa on tarjolla. Esimies selvittää yhteistyössä tulosalueen henkilöstöpäällikön kanssa mahdollisuudet sijoittaa henkilö sellaisiin tehtäviin, joihin hän koulutuksensa, kokemuksensa ja työkykynsä pohjalta soveltuu, ja työnantaja voi määrätä henkilön siirtymään tällaiseen uuteen työhön kuulemismenettelyä noudattaen (Työsopimuslaki 55/2001). Esimies ja työntekijä itse ovat keskeisessä roolissa työntekijän työkyvyn edistäjinä. Esimiehellä tarkoitetaan lähintä työnantajan edustajaa, joka työntekijän työtä ohjaa ja valvoo. Esimies on ensisijaisesti vastuussa alaisensa työkyvyn tuen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Työntekijän on keskusteltava ensiksi lähimmän esimiehensä kanssa, jos on vaikeuksia suoriutua työstä Kuntoutukseen ohjaaminen Kuntoutustoimenpiteiden tavoitteena on työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen koko työuran aikana. Aloite kuntoutukseen voi tulla työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, työnantajalta ja/tai omalta lääkäriltä. Kuntoutuksesta voi keskustella myös kehityskeskustelussa. Eri kuntoutusvaihtoehdot muodostavat työuran aikana kuntoutuspolun, joka etenee työntekijän tarpeen mukaan. Työterveyshuollon asiantuntijat auttavat oikean kuntoutusvaihtoehdon valinnassa. Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa ennaltaehkäisevää tai varhaista kuntoutusta mm. liikuntaneuvontalähetteen avulla. Siinä asiakas saa tavoitteellista ja seurantaa sisältävää elintapaohjausta. HUS on päättänyt toistaiseksi olla järjestämättä kuntoremonttikursseja, mutta monet kuntoutuslaitokset tms. tahot järjestävät ennaltaehkäiseviä kuntoutuskursseja. Ammatillinen Aslak-kuntoutus on Kelan kustantamaa harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta, joka toteutetaan ryhmämuotoisena avo- tai laitoskuntoutuksena. Tavoitteena on estää todettujen sairauksien pahenemista ja edistää työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto esivalitsee kuntoutujat, lopullisen valintapäätöksen tekee Kela. Aslak-kuntoutuksessa on olennaista työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, joka tukee kuntoutujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Vuosittain HUS:n työntekijöille järjestetään useita eri ammattiryhmille suunnattuja Aslak-kursseja. HUS:n työntekijät voivat hakeutua myös valtakunnallisille Aslak-kursseille. Ammatillinen TYK-kuntoutus on Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa kuntoutusta tilanteissa, joissa työkyky on sairauksien takia uhattuna. Tavoitteena on torjua taudin eteneminen, komplikaatioiden ilmeneminen tai sairauksista aiheutuvien haittojen paheneminen. Muihin kuntoutusmuotoihin asiakkaat ohjataan yksilöllisten tarpeiden mukaan Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen seurantamalli on käytössä. Sairauspoissaolojen seuraaminen on ensisijaisesti esimiesten vastuulla. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja sekä yksilö- että työyksikkötasolla. Seurantajärjestelminä toimivat HUSPLUS sekä

14 14 HUS-ToTal. Työterveyshuollon vastuulla on asiantuntija-avun tarjoaminen sekä työnantajalle että työntekijöille työkyvyttömyyden uhan vähentämiseksi ja työkyvyn palauttamiseksi. Työterveyshuolto tuottaa vuosittain tulosaluekohtaisen diagnoosipohjaisen raportin sairauspoissaoloista. Työterveyshuolto jaetaan lakisääteiseen toimintaan ja sairaanhoitoon. Sairauksia hoidettaessa täytetään myös lakisääteisen työterveyshuollon velvollisuuksia, kuten tietojen anto ja ohjaus tai kuntoutustarpeen arviointi. Toisaalta lakisääteinen terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja edistäminen edellyttävät tietoa henkilöstön sairastavuudesta. Tärkeimmät lakisääteisen työterveyshuollon sairauslähtöiset tehtävät liittyvät: - Osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseen - Päihteiden käyttäjien hoitoonohjaukseen - Tapaturmien ja ammattitautien seurantaan - Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin sekä kuntoutukseen ohjaamiseen HUS:n sairauspoissaolokäytäntö on kuvattu voimassa olevassa pysyväisohjeessa. Käytännössä kaikki sairauspoissaolot, paitsi oma ilmoitukset, kirjataan työterveyshuollon tietojärjestelmään. Esimies voi myöntää sairauspoissaolon omalla ilmoituksella enintään kolmen ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän ajaksi. Neljännestä ja viidennestä päivästä on esitettävä lääkärin, työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus. Kuudennesta päivästä eteenpäin on aina esitettävä lääkärintodistus Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintatavat ovat käytössä. Päihdeongelmiin puuttumisessa ja hoitamisessa noudatetaan voimassa olevaa HUS:n Päihdeohjelmaa. Siinä on kuvattu päihdeprosessin kulku sekä kunkin toimijan tehtävät ja vastuut. Päihdeasioissa perusperiaatteet ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Päihdeohjelman mukaisesti työntekijä itse sekä esimies ovat päävastuussa päihdeongelmiin puuttumisesta. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on osa työterveyshuollon toimintaa. Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on mahdollisuus edistää terveellisiä elämäntapoja ja päihteettömyyttä. Käytännössä tätä toteutetaan kartoittamalla päihteiden käyttö mm. audit-kyselyllä sekä puuttumalla ongelmakäyttöön työterveyshuollon keinoin. Päihdeprosessissa olevien tai päihdehoitoon ohjattujen osalta työterveyshuolto toimii hoidon koordinoijana seuraten hoidon toteutumista. Varsinainen päihdehoito toteutetaan päihdehoitoyksiköissä Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita HUS:ssa ovat käytössä mm: - Työhyvinvointiohjelma - Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma - Sähköinen työhyvinvointisivusto - Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle - Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli - Työnohjaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä pysyväisohje - Opas yhteistoiminnan toteuttamiseksi HUS-kuntayhtymässä

15 15 7. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 7.1. Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Työsuojeluyhteistyön tarkoituksena on taata työpaikoille ja yksittäisille työntekijöille turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävät työpaikat. Konkreettisesti yhteistyössä selvitetään mm. työpaikkojen työolojen kehittämistarpeet, työssä tarvittavan tekniikan, työn organisoinnin, sosiaalisten suhteiden sekä työympäristön vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Työterveyshuollon roolina on osallistua asiantuntijana työntekijöiden työolojen kehittämistarpeiden ja työympäristötekijöiden vaikutusten arviointeihin (riskien arvioinnit). Riskien arvioinneissa työterveyshuolto toimii lainmukaisena asiantuntijana. Työpaikan tunnistettua riskinsä työterveyshuollon tehtävänä on arvioida niiden terveydellinen merkitys. Työsuojeluyhteistyössä voidaan käyttää apuna työterveyshuollon laatimaa työpaikkaselvitystä ja siinä esille tuotuja kehittämisehdotuksia Työsuojeluyhdyshenkilöt työhyvinvointipäällikkö, työsuojelupäällikkö koordinoiva työsuojeluvaltuutettu Blomqvist Cenita Leppänen Helena HUS:n tulosalueilla toimivat työsuojelujaostot tai -ryhmät. Kullekin tulosalueelle on nimetty työsuojelupäällikkö ja vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluyhteistyön muotoja - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. - Työterveyshuolto osallistuu työhyvinvointiohjelman laatimiseen. - Työsuojelujaos antaa lausunnon työnantajan työterveyshuollon Kela-korvaushakemuksen liitteeksi. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikuntien kokouksiin. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikoilla Työtapaturmien torjunta Työtapaturmien torjunnan tavoitteena on kehittää työturvallisuutta, turvallisia työtapoja ja työpaikkojen yleistä turvallisuuskulttuuria. Työsuojelu seuraa työtapaturmatilastoja ja työterveyshuolto saa seurantatiedot. Tapaturmien seurannan avulla on mahdollista arvioida tapaturmien torjuntatarvetta ja kohdentaa sitä oikein. Työtapaturmien torjuntatyössä työterveyshuolto: - Tekee yhteistyötä linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa. - Toimii asiantuntijana ja aloitteentekijänä työturvallisuutta kehitettäessä. - Tukee työterveyshuollon keinoin työtapaturmissa vammautuneiden työkykyä.

16 16 8. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA 8.1. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työterveyshuolto arvioi ja seuraa toimintansa laatua ja vaikuttavuutta seuraamalla: - Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista - Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä - Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauksia - Työtapaturmia ja ammattitauteja - Työntekijöiden sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä - Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä - Työterveyshuollon omia toimintatapoja ja työterveyshuoltotoiminnan laatua - Itsearviointi; Työterveyshuollon Laatuavain vuosittain - Asiakastyytyväisyyttä - Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain - Asiakaspalautteiden tilastointi ja seuranta jatkuva seuranta, tilastointi vuosittain Lisäksi yksikössä toteutetaan toimintaprosessien jatkuvaa kehittämistä, jotta organisaation ja asiakkaiden saama hyöty lisääntyisi ja palveluiden laadun vaihtelu vähenisi. Työterveyshuollon henkilöstöresursseja pyritään käyttämään tuottavasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti huomioiden työterveyshenkilöstön asiantuntemus ja työhyvinvointi Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta - Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa - Työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä vuosittain - Tarkistettaessa toimintasuunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle - Nelivuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa - Nelivuotiskauden aikana vuosittain 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET Päätavoitteena on kehittää toimintaa siten, että tuotetaan mahdollisimman suuri lisäarvo työterveyshuollon asiakastahoille (HUS:n työntekijät, työpaikat ja koko organisaatio). - Työterveyspalveluiden tasapuolisen saatavuuden kehittäminen. - Työkyvyn tuki -ohjelman päivitykseen osallistuminen. - Työkykytapausten hoidon tuloksellisuuden seuranta ja kehittäminen. - Työterveyshuollon ydinprosessien sisällön ja ohjeistusten päivitys. - Asiakasviestinnän ja -raportoinnin kehittäminen. - Kanta-arkistoon liittymisen valmistelu ja toteutus. - Biologisten altistumisten hoitoprosessin kehittäminen. - Työterveyshenkilöstön rekrytoinnin tehostaminen. - Työterveyshenkilöstön perehdytyksen ja sisäisen viestinnän kehittäminen.

HUS-Työterveys Terveyttä työhön

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 1 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tehdään työsuojelun nelivuotiskaudeksi ja päivitetään vuosittain Päivitetty 30.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASIAKASORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri HUS-Työterveys Henkilöstötoimikunta 13.6.2013

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017. Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016

HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016 HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016 HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 1 1. HUS-TYÖTERVEYS TUOTTAA TERVEYTTÄ TYÖHÖN 1.1. HUS-Työterveys toimii koko HUS-alueella HUS-Työterveyden perustehtävä on

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA 1(11) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika 1.1.2011-31.12.2015 Toimintasuunnitelma päivitetty: 18.4.2011, 10.10.2011, 13.12.2012, 7.10.2013, 20.10.2014

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI

Lisätiedot

HUS-Työterveys Terveyttä työhön

HUS-Työterveys Terveyttä työhön HUS-Työterveys Terveyttä työhön SISÄLLYSLUETTELO 1. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Henkilökunta 3 1.3. Koulutukset ja sisäinen viestintä 4 1.4. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi 5 2.

Lisätiedot

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013 HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA 1.1. Yleistä 1.2. Työterveysresurssit 1.3 Yhteistyö 2. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 2.1. Työterveyshuoltotoiminta 2013 2.2.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017

Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017 Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017 Käsittelyt: Valmistelutyöryhmän viimeinen kokous 21.10.2013 Työsuojelujaosto 21.11.2013 Henkilöstötoimikunta

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2013 31.12.2013

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2013 31.12.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2013 31.12.2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yritys: Pornaisten kunta Ajalle: 1.1.2017-31.12.2018 Päivitetty: 19.12.2016 Porvoon kaupunki Kuninkaantien työterveys puh. 019 520 4693 faksi

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot