4.1. Yrityksen toiminta Henkilöstön kuvaus Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.1. Yrityksen toiminta 6 4.2. Henkilöstön kuvaus 6 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Päivitetty

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT 4 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN 5 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS Yrityksen toiminta Henkilöstön kuvaus Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Suunnatut terveystarkastukset Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työkyvyn ylläpito ja edistäminen Työyhteisötyö Ensiapuvalmiuden ylläpito Sairaanhoito Muu toiminta Rokotukset Biologiset altistumiset Erityistyölasit TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Kuntoutukseen ohjaaminen Sairauspoissaolojen seuranta Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Työsuojeluyhdyshenkilöt Työsuojeluyhteistyön muotoja Työtapaturmien torjunta TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET

3 3 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT Organisaatio: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt: HUS-Kiinteistöt Oy, Y-tunnus , Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Y-tunnus ja Hyksin kliiniset palvelut (HYKSin) Oy, Y-tunnus HUS puh Y-tunnus: Toimiala: 86101, Varsinaiset sairaalapalvelut Tilikausi: Tapaturmavakuutus: Eläkevakuutus: Keskinäinen vakuutusyhtiö LähiTapiola os. Revontulentie Tapiola puh Keva os. Unioninkatu 43 PL Helsinki puh Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Johtaja / vastuuhenkilö: Aki Lindén, toimitusjohtaja

4 4 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT Palvelun järjestäjä: HUS-Työterveys Työterveyshuollon johtaja: Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri puh Potilasasiamies: Potilasasiamiehenä toimii kunkin sairaanhoitoalueen potilasasiamies Organisaatiolle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Hallinto: HUS-Työterveys Haartmaninkatu 1 D PL 446, HUS puh johdon sihteeri fax: Johtava työterveyslääkäri: Leena Forss-Latvala puh sähköposti: Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Johtava työterveyshoitaja: Anne Virolainen puh sähköposti: Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Muut palvelun tuottajat Palvelujen antajat: Ostopalveluna voidaan HUS-Työterveydestä antaa maksusitoumus HUS-Työterveyden asiakkaille. Maksusitoumuksia käytetään esim. erikoislääkärikonsultaatioissa ja vaativissa työkykyarvioissa.

5 5 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan. Työterveyshuoltopalveluita tuottaa HUS- Työterveys, joka toimii lähtien itsenäisenä tulosalueena. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuoltosopimuksena HUS:ssa on 2007 hallituksen hyväksymä: Toimintaohje työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuolto palvelee kaikkia yli HUS:n työntekijää samojen periaatteiden mukaisesti kahdeksassa toimipisteessä eri puolilla HUS-piiriä. Työterveysasemat ovat HUS Helsingin työterveysasema (Meilahdessa), HUS Jorvin työterveysasema, HUS Peijaksen työterveysasema (Tikkurilassa), HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Porvoon työterveysasema ja HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema (Tammisaaressa). Yksilöasiakkaiden lisäksi työterveyshuollon organisaatioasiakkaita ovat kaikki HUS:n työyksiköt, joita on n HUS:n sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. tulosalueiden ja tulosyksiköiden johto ja esimiehet, työsuojeluhenkilöstö sekä henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnat. Työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan arkisin virka-aikaan. Helsingin työterveysasema on avoinna kaikkina arkipäivinä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ja palvelee tarvittaessa koko HUS-aluetta. Muut työterveysasemat voivat niukasta henkilöstömitoituksesta johtuen olla loma-aikaan lyhyitä jaksoja suljettuina. Työterveyshuoltoa toteuttavat moniammatillisissa työterveyshuoltotiimeissä: - 15 työterveyslääkäriä - 23 työterveyshoitajaa ja 1 sairaanhoitaja työfysioterapeuttia - 4 työterveyspsykologia työterveyssihteeriä Lisäksi työterveyshuollon yhteisinä henkilöstöresursseina toimivat: - johtava työterveyslääkäri - johtava työterveyshoitaja - suunnittelija - johdon sihteeri HUS-Työterveyden vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa. Kuluista reilu puolet käytetään lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseen. Pieni osa työterveyshuoltokuluista on kela-korvaamattomia, kuten esimerkiksi sisäiset atk-kulut. Loppuosa työterveyshuoltokuluista käytetään sairaanhoitoon. HUS-Työterveydessä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä Acute. Siihen kirjataan HUS- Työterveyden sekä yksilö- että organisaatioasiakkaiden käyntitiedot. Lisäksi työterveyshuollon asiakkaiden tietoja ja dokumentteja on HUS-Työterveyden paperiarkistoissa. Ulkoista yhteistyötä HUS-Työterveys tekee mm. muun terveydenhuollon, kuntoutuslaitosten, Kansaneläkelaitoksen, Kevan, tapaturmavakuutusyhtiön, työsuojeluviranomaisten (ESAVI), Työterveyslaitoksen, THL:n, Valviran sekä yliopistosairaaloiden ja tietojärjestelmätoimittajan kanssa.

6 6 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Yrityksen toiminta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on uusmaalaisten kuntien perustama, vuonna 2000 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, jonka liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. HUS alueen väestömäärä on noin 1,4 miljoonaa. HUS:n 22 sairaalassa sekä muissa toimipisteissä eri puolilla Uuttamaata työskentelee yli ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Kuntayhtymää johdetaan yhtymähallinnon toimesta. Yhtymähallinnon alaisina taseyksiköinä toimivat Tietohallinto ja Apuvälinekeskus. Sairaanhoitotoiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä; Hyks alue muodostuu Hyks alueen sairaaloista, joita ovat Helsingin sairaalat, Jorvin sairaala Espoossa ja Peijaksen sairaala Vantaalla. Lisäksi HUS-sairaanhoitopiiriin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi- Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Kuntayhtymään kuuluvat sairaanhoitoalueiden lisäksi liikelaitokset HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Desiko, HUS-Apteekki, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli sekä tulosalueet HUS-Tilakeskus ja HUS-Työterveys. HUS konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt HUS Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy. Työtehtävien kirjo HUS:ssa on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä noin 350 kpl. Toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on yksi Suomen suurimmista työnantajista Henkilöstön kuvaus Vuoden 2012 lopussa HUS konsernin työntekijämäärä oli HUS on naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilökunnasta on noin 86 prosenttia. Johtotason tehtävissä naisten osuus on hiukan alle puolet. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 43,5 vuotta, mikä on matalampi kuin kunta-alalla keskimäärin. HUS:n henkilökunnan ikärakenne on tasapainoinen. Tämä näkyy mm. vanhuuseläke-ennusteissa, joiden mukaan eläkkeelle jäävien osuus HUS:ssa näyttäisi olevan pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Suurimpia ikäryhmiä ovat ja vuotiaat. Eläkeiän asteittainen kohoaminen lisää vanhimpien ikäryhmien osuutta henkilöstöstä. HUS:n henkilöstöstä vakinaisessa palvelusuhteessa on yli 78 %. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevan henkilöstön osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin ja on suurinta lääkäreiden sekä alle 30- vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä. Valtaosa henkilöstöstä, yli 85 %, työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstöstä hoitohenkilökuntaa on noin 56 %, lääkäreitä noin 13 %, erityistyöntekijöitä noin 5 % ja muuta henkilökuntaa noin 26 %. Henkilöstöryhmien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Miesten osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin. Suhteellisesti eniten miehiä työskentelee lääkäriryhmässä ja naisia hoitohenkilökunnassa.

7 Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet Sairaalatyössä on monia kuormitustekijöitä, jotka asettavat haasteita työterveyshuoltotoiminnalle: - ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen lääketieteen ja tietotekniikan kehittyessä nopeasti - vuorotyö - potilastyön vaatima jatkuva tarkkuus ja vastuullisuus - työn ergonomia - henkilökunnan ikääntyminen - ammattitaitoisen työvoiman puute ja henkilökunnan vaihtuvuus - ihmissuhdetyön aiheuttama psyykkinen kuormitus - organisatoriset, toiminnalliset tai tiloihin liittyvät muutokset Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset / ergonomiset Psyykkiset / sosiaaliset Tapaturmavaara - melu - valaistus - röntgensäteily - kylmät ja kuumat esineet sekä tilat - syöpävaaralliset kemikaalit (ASA); solunsalpaajat ja muut lääkeaineet - herkistävät (allergiaa aiheuttavat) kemikaalit - sisäilman kemialliset epäpuhtaudet - anestesiakaasut - aldehydit - liuotinaineet - akrylaatit, metakrylaatit, isosyanaatit - tuberkuloosi - veriteitse tarttuvat taudit, esim. B- ja C-hepatiitti, HIV - muut tartuntataudit - sisäilman epäpuhtaudet ja homeet - yli 20 yövuoroa vuodessa - näyttöpäätetyöskentely - istumatyöpisteen mitoitus - käsin tehtävät nostot ja siirrot - yläraajan staattinen työ / toistotyö - laite- ja työväline-ergonomia - työn fyysinen kuormittavuus - ihmissuhdekuormitus, työilmapiiri - väkivallan uhka - kuormittavat työajat - kiire - yhteistoiminnan ja tiedonkulun ongelmat - esimiehen tuen puute - riittämätön perehdytys - liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen - puristuminen esineiden väliin - viilto ja leikkautumisvaara, pistovaara

8 8 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista (altisteista) ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvityksen yhteydessä annetaan työpaikoille myös ohjausta ja neuvontaa työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa. Työpaikkaselvitys on osa asiakasorganisaation systemaattista turvallisuustoimintaa. Työterveyshuollon roolina on erityisesti arvioida altisteiden ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja antaa siihen liittyviä suosituksia. Toiminta perustuu työnantajan, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestelmälliseen yhteistyöhön. HUS:ssa tehdään työpaikkaselvityksiä seuraavasti: - Tulosaluetasoinen työpaikkaselvitys: Päivitetään vuosittain syksyisin. Sisältää yleisellä tasolla tiedot tulosalueen toiminnasta, henkilöstöstä ja mahdollisista muutoksista sekä tulosalueen altisteista ja kuormitustekijöistä ja työterveyshuollon suositukset näihin liittyen. Tulosaluetasoisen työpaikkaselvityksen perusteella suunnitellaan tulosalueen työpaikkakäynnit seuraavalle toimintavuodelle. - Perusselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, esim. toiminnan alkaessa tai oleellisesti muututtua. Työpaikkakäynnillä sekä sen esi- ja jälkiselvityksillä selvitetään työpaikan kokonaistilanne. - Suunnattu selvitys tai erityisselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, jos on työpaikalla on todettu tai siellä epäillään olevan altisteita tai kuormitustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin tai sairastumisvaaran. Suunnatun tai erityisselvityksen tarve voi tulla esille esim. perusselvityksen yhteydessä tai työpaikan tai työterveyshuollon aloitteesta. Työpaikkakäynneillä voidaan selvittää esim. sisäympäristöongelmia tai työpaikan ergonomiaa tai jonkin tietyn altisteen käsittelyä ja suojautumista. Kaikista työpaikkaselvityksistä ja työpaikkakäynneistä laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää arvion työolosuhteissa havaittujen riskien, kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellisestä merkityksestä, toimenpide-ehdotuksia em. tekijöiden hallitsemiseksi sekä ohjeita terveysseurannasta Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksissä esille tulleisiin terveysriskeihin. Niiden tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Lisäksi informoidaan työssä esiintyvistä tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta lisääntymisterveyteen. Työnantajan edustajana esimiehen velvollisuus on ohjata työntekijät työhönsijoitustarkastuksiin sekä lakisääteisiin määräaikaistarkastuksiin lakien ja ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään työntekijöille työterveyshuoltolain, säteilylain, työturvallisuuslain ja tartuntatautilain perusteella. Terveystarkastuksen perusteella työntekijälle annetaan työhönsijoitustarkastuksesta ja lakisääteisistä määräaikaistarkastuksista kirjallinen sopivuuslausunto toimitettavaksi esimiehelle.

9 Työhönsijoitustarkastukset Työhönsijoitustarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydellinen sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Työhönsijoitustarkastus tehdään HUS:ssa kaikille vakituiseen työhön tai yli 6 kuukautta kestävään palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille. Mikäli työssä on erityinen sairastumisen vaara (=työ sisältää laissa määriteltyjä altisteita), työhönsijoitustarkastus on lain mukaan tehtävä altisteesta riippuen joko ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Erityisen sairastumisen vaaran takia tehtävä työhönsijoitustarkastus ajankohtineen koskee sekä vakituisia että sijaisena toimivia työntekijöitä Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Työterveyshuoltolain perusteella tehtävässä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastuksessa arvioidaan työntekijän sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Tavoitteena on, että työn sisältämät altisteet eivät vaaranna työntekijän terveyttä. Työnantajalla on velvollisuus ohjata altistuvat / altistuneet työntekijät määräaikaistarkastuksiin. Esimiehen on suunniteltava yhdessä alueensa työterveyshoitajan kanssa yksikkönsä työntekijöiden määräaikaistarkastusten ajankohdat. Jos työssä esiintyy altisteita, työntekijän on yhdessä esimiehensä kanssa tarkastettava suojautuminen, oikeat työskentelytavat ja mahdollinen laitteiden toiminta. Tarvittaessa työntekijälle on tehtävä terveystarkastus ja sopivuusarvio työterveyshuollossa. Vakavissa oireissa ja tapaturmaisissa altistumisissa on otettava viipymättä yhteys lääkäriin Suunnatut terveystarkastukset Suunnattujen terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy huomioiden työn kuormitustekijät ja terveysvaikutukset. Terveystarkastuksessa informoidaan työssä esiintyvistä kuormitustekijöistä, oikeista työtavoista sekä muista haittojen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä (esim. suojainten käyttö). Suunnattuja terveystarkastuksia tehdään: - Työyksiköittäin (esim. työpaikkakäynteihin liittyen) - Työntekijöille, joilla ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia heidän kokiessaan tarvetta terveydentilan arviointiin (alle 55-vuotiaat enintään 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaat enintään 3 vuoden välein) Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työntekijöille annetaan tietoa työhön liittyvistä riskeistä, kuormitustekijöistä ja altisteista ja niihin liittyvistä terveydellisistä merkityksistä sekä ohjausta altisteilta suojautumisesta. Ohjausta annetaan sekä yksilöille että ryhmille. Terveystarkastusten yhteydessä kiinnitetään huomiota myös tarkastettavan omaan terveyden ja kunnon hoitoon sekä elintapoihin ja annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea todettujen haittojen korjaamiseen. Tietoja ja ohjausta annetaan yksilöasiakkaille, ryhmille ja työyhteisöille koskien mm. seuraavia aiheita: - työterveyshuollon palvelut - työssä esiintyvien altisteiden terveysvaikutukset, niiltä suojautuminen ja terveystarkastustarpeet - hyvä työergonomia

10 10 - fyysisen ja psyykkisen työkuormituksen ennaltaehkäisy - päihdeongelmien ennaltaehkäisy - terveelliset ravintotottumukset ja painonhallinta - terveelliset liikuntatottumukset - tupakoinnin lopettaminen HUS-organisaation eri tahoille annetaan tietoja ja ohjausta koskien myös mm. seuraavia aiheita: - terveyttä tukeva työaikasuunnittelu - työyhteisön toimivuus - sairauspoissaolot ja niiden hallinta - työkyvyn tukiohjelma ja päihdeohjelma 5.4. Työkyvyn ylläpito ja edistäminen Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (tykytoiminnalla) tarkoitetaan yhteistyössä toteutettavaa työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillistä toimintaa, vaan se sisältyy työterveyshuoltolaissa määriteltyihin lakisääteiseen ennaltaehkäisevään toimintaan sekä sairaanhoitotoimintaan. Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutetaan työpaikalla ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja sen suunnittelussa huomioidaan työpaikan olosuhteet ja tarpeet. Työterveyshenkilöstön rooli on toimia asiantuntijana tykytoiminnan suunnittelussa, opastaa toiminnan käynnistämisessä sekä kuntoutustarpeen selvittämisessä. Kehittämishankkeiden suunnitteluun työterveyshuolto voi osallistua työterveyshuoltolain tarkoittamana asiantuntijana, mutta kehittämishankkeiden toteutus on työpaikan toimintaa Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, joissa työterveyshuolto yhdessä työpaikan vastuullisten toimijoiden kanssa pyrkii työterveyden näkökulmasta lisäämään työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä työyhteisöissä ja tätä kautta parantamaan yksittäisten työntekijöiden toimintaedellytyksiä. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana psyykkisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennakoivassa että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Ensisijaisia toimijoita työyhteisötyössä ovat työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. He käyttävät tarpeen mukaan työterveyshuollon asiantuntijoita, ensisijaisesti työterveyspsykologia, työyhteisön toimivuuden edistämiseksi. Työterveyshuolto voi antaa ennaltaehkäisevästi tietoja ristiriitojen ja konfliktien kehittymisestä ja niihin puuttumisesta työpaikoilla. Työterveyshuolto voi myös ohjata työyhteisöjä sellaisissa työyhteisön toimivuuteen liittyvissä tilanteissa (esim. muutostilanteet ja äkilliset traumaattiset tapahtumat), joilla voi olla merkitystä työntekijöiden terveydentilaan sekä työ- ja toimintakykyyn Ensiapuvalmiuden ylläpito Työpaikkaselvitysten sekä työpaikkakäyntien yhteydessä arvioidaan ensiapuvälineiden tarve ja saatavuus sekä henkilökunnan osaamistarpeet työntekijöihin kohdistuvissa ensiaputilanteissa.

11 11 Työyksiköt vastaavat ensiaputaitoisen henkilökunnan riittävyydestä ja koulutuksesta. (Työpaikan ensiapuvalmius; johtajaylilääkärin ohje 10/2009) 5.7. Sairaanhoito Työterveyshuoltolain ja Kelan korvausohjeiden mukaan Kela voi korvata työnantajalle vapaaehtoista sairaanhoitoa, kun lakisääteinen työterveyshuolto on ensin järjestetty määräysten mukaisesti. HUS-Työterveydessä annetaan työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Sairaanhoidossa painotetaan työperäisiä, työhön liittyviä tai työkykyyn pitkäaikaisesti vaikuttavia sairauksia. Resursseista johtuen HUS-Työterveys ei pysty vastaamaan HUS:laisten kaikkiin sairaanhoitotarpeisiin. Työterveyshuollossa ei pääsääntöisesti hoideta akuutteja sairauksia. Työkykyarvioiden yhteydessä tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot tapahtuvat ensisijaisesti normaalin lähetekäytännön mukaisesti sairaaloiden poliklinikoilla. Mikäli konsultaatiot eivät toteudu erikoissairaanhoidossa kohtuullisen nopeasti, työterveyslääkäri voi työkykyarvioon liittyen konsultoida tarvittaessa yksityistä erikoislääkäriä maksusitoumuksella (1-3 käyntiä). Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa toteutettaessa pyritään aina arvioimaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä tarvittaessa ohjaamaan pitkäaikaisissa tai toistuvissa työkykyongelmissa asiakas keskustelemaan työkykynsä tukemisesta esimiehensä kanssa Muu toiminta Rokotukset Rokotusohjelmaan kuuluvat: - Tetanus-d-rokotus (jäykkäkouristus-kurkkumätä) kaikille, paitsi lastenosastoilla työskenteleville, joille dtap-rokotus (jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä). - B-hepatiittirokotus - työntekijöille, joilla veritapaturmariski (hoito-, toimenpide- ja tutkimusyksiköissä sekä huoltopalveluiden vastuualueilla toimivat työntekijät). - A-hepatiittirokotus - viemärivesiä käsittelevät työntekijät. - Vesirokkorokotus - kaikille, jotka eivät tiedä sairastaneensa vesirokkoa tai altistuneensa vesirokkotartunnalle. - MPR-rokotus (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) - kaikille, joilla ei ole suojaa ko.taudeille. - Kausi-influenssarokotus kaikille. - Muut rokotukset työntekijöille, joilla on työssään riski altistua biologisille tekijöille, esim. laboratoriotyöntekijät Biologiset altistumiset HUS:ssa tapahtuu vuosittain satoja biologisia altistumistilanteita; veritapaturmia, tuberkuloosille, tuhkarokolle ja muille biologisille tekijöille altistumisia. Biologisten altistumistilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen liittyvät ohjeet tehdään työterveyshuollon, infektioyksikön ja työsuojelun yhteistyönä. Altistumistilanteiden alkututkimukset ja hoito tehdään joko työterveyshuollossa (virka-aikana) tai sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Altistunut työntekijä tekee biologisen altistumisen HUS-riskit ilmoituksen, jonka työterveyshuolto käsittelee. Työterveyshuolto järjestää myös altistuneen työntekijän ohjeiden mukaisen jatkoseurannan, johon työntekijä on velvollinen osallistumaan.

12 Erityistyölasit HUS:ssa on työtehtäviä, joissa työntekijä voi tarvita erityistyölasit. Erityistyölaseilla tarkoitetaan sellaisia silmälaseja, joita käytetään vain kyseisessä työssä, koska omat silmälasit eivät joko sovellu, anna riittävää silmäsuojaa tai kuluvat pinnaltaan. Tyypillisiä työtehtäviä, joissa erityistyölasit tulevat kysymykseen, ovat näyttöpäätetyöskentely sekä erilaiset hitsaus- ja hiontatyöt. Valtioneuvoston päätöksen (VNp:n) 1405/93 7 mukaan työnantaja hankkii ja korvaa näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit. Esimies päättää täyttääkö työntekijän tehtävä erityistyölasikriteerit. Erityistyölasien tarpeen arvioi HUS-Työterveyden työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja käyttäen apunaan optikkoa sekä tarvittaessa silmälääkäriä. 6. TYÖKYVYN HALLINTA 6.1. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malli on sovittu yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kesken ja se on käytössä. Työkykyongelmien käsittely on osa työkykyä ylläpitävää toiminta. Työterveyshuolto toteuttaa osaltaan yhteistä toimintamallia, jonka avulla työkykyä uhkaavat ongelmat havaitaan mahdollisimman varhain. Ne pyritään ratkaisemaan yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Työntekijöiden työkykyä tuetaan HUS:ssa Työkyvyn tuki -ohjelman mukaisesti. Ohjelmassa on kuvattu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. Ilmoittaminen tehdään puheeksiottokeskustelumuistion avulla. Tapauksissa, joissa sairauspäivärahan maksaminen ylittää 90 päivää, työterveyshuollon on tehtävä ennen 90 päivän täyttymistä lääkärinlausunto, jossa arvioidaan työntekijän jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuudet. Työntekijän on toimitettava em. lausunto Kelalle määräaikaan mennessä, jotta sairauspäivärahan maksaminen voi jatkua. Työterveyshuollon vastuut (toteutetaan yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa) - Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. - Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaissa tarkoitetun 90 päivän lausunnon antaminen. - Työterveyshuollon työkykyarvio sopivuuslausuntoineen. Työterveyshuollon työkykyarvioon voidaan tarvittaessa sisällyttää ulkopuolisen tahon tekemä täydentävä työkykyarvio työnantajan maksusitoumuksella. - Työpaikan tuntemukseen perustuva työkuormituksen selvittäminen. - Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi vastaamaan työntekijän terveydellisiä edellytyksiä. - Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen. - Kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutusta koskeva neuvonta. - Ohjaaminen lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. - Ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisy.

13 13 Työnantajan vastuut Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden sairauspoissaolojen kertymistä, sekä yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon edustajien kanssa selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuuksia. HUS:lla on työnantajana velvollisuus etsiä vaihtoehtoja osatyökykyisen työntekijän työllistämiseksi niissä ammateissa ja tehtävissä, joita HUS:ssa on tarjolla. Esimies selvittää yhteistyössä tulosalueen henkilöstöpäällikön kanssa mahdollisuudet sijoittaa henkilö sellaisiin tehtäviin, joihin hän koulutuksensa, kokemuksensa ja työkykynsä pohjalta soveltuu, ja työnantaja voi määrätä henkilön siirtymään tällaiseen uuteen työhön kuulemismenettelyä noudattaen (Työsopimuslaki 55/2001). Esimies ja työntekijä itse ovat keskeisessä roolissa työntekijän työkyvyn edistäjinä. Esimiehellä tarkoitetaan lähintä työnantajan edustajaa, joka työntekijän työtä ohjaa ja valvoo. Esimies on ensisijaisesti vastuussa alaisensa työkyvyn tuen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Työntekijän on keskusteltava ensiksi lähimmän esimiehensä kanssa, jos on vaikeuksia suoriutua työstä Kuntoutukseen ohjaaminen Kuntoutustoimenpiteiden tavoitteena on työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen koko työuran aikana. Aloite kuntoutukseen voi tulla työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, työnantajalta ja/tai omalta lääkäriltä. Kuntoutuksesta voi keskustella myös kehityskeskustelussa. Eri kuntoutusvaihtoehdot muodostavat työuran aikana kuntoutuspolun, joka etenee työntekijän tarpeen mukaan. Työterveyshuollon asiantuntijat auttavat oikean kuntoutusvaihtoehdon valinnassa. Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa ennaltaehkäisevää tai varhaista kuntoutusta mm. liikuntaneuvontalähetteen avulla. Siinä asiakas saa tavoitteellista ja seurantaa sisältävää elintapaohjausta. HUS on päättänyt toistaiseksi olla järjestämättä kuntoremonttikursseja, mutta monet kuntoutuslaitokset tms. tahot järjestävät ennaltaehkäiseviä kuntoutuskursseja. Ammatillinen Aslak-kuntoutus on Kelan kustantamaa harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta, joka toteutetaan ryhmämuotoisena avo- tai laitoskuntoutuksena. Tavoitteena on estää todettujen sairauksien pahenemista ja edistää työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto esivalitsee kuntoutujat, lopullisen valintapäätöksen tekee Kela. Aslak-kuntoutuksessa on olennaista työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, joka tukee kuntoutujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Vuosittain HUS:n työntekijöille järjestetään useita eri ammattiryhmille suunnattuja Aslak-kursseja. HUS:n työntekijät voivat hakeutua myös valtakunnallisille Aslak-kursseille. Ammatillinen TYK-kuntoutus on Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa kuntoutusta tilanteissa, joissa työkyky on sairauksien takia uhattuna. Tavoitteena on torjua taudin eteneminen, komplikaatioiden ilmeneminen tai sairauksista aiheutuvien haittojen paheneminen. Muihin kuntoutusmuotoihin asiakkaat ohjataan yksilöllisten tarpeiden mukaan Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen seurantamalli on käytössä. Sairauspoissaolojen seuraaminen on ensisijaisesti esimiesten vastuulla. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja sekä yksilö- että työyksikkötasolla. Seurantajärjestelminä toimivat HUSPLUS sekä

14 14 HUS-ToTal. Työterveyshuollon vastuulla on asiantuntija-avun tarjoaminen sekä työnantajalle että työntekijöille työkyvyttömyyden uhan vähentämiseksi ja työkyvyn palauttamiseksi. Työterveyshuolto tuottaa vuosittain tulosaluekohtaisen diagnoosipohjaisen raportin sairauspoissaoloista. Työterveyshuolto jaetaan lakisääteiseen toimintaan ja sairaanhoitoon. Sairauksia hoidettaessa täytetään myös lakisääteisen työterveyshuollon velvollisuuksia, kuten tietojen anto ja ohjaus tai kuntoutustarpeen arviointi. Toisaalta lakisääteinen terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja edistäminen edellyttävät tietoa henkilöstön sairastavuudesta. Tärkeimmät lakisääteisen työterveyshuollon sairauslähtöiset tehtävät liittyvät: - Osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseen - Päihteiden käyttäjien hoitoonohjaukseen - Tapaturmien ja ammattitautien seurantaan - Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin sekä kuntoutukseen ohjaamiseen HUS:n sairauspoissaolokäytäntö on kuvattu voimassa olevassa pysyväisohjeessa. Käytännössä kaikki sairauspoissaolot, paitsi oma ilmoitukset, kirjataan työterveyshuollon tietojärjestelmään. Esimies voi myöntää sairauspoissaolon omalla ilmoituksella enintään kolmen ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän ajaksi. Neljännestä ja viidennestä päivästä on esitettävä lääkärin, työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus. Kuudennesta päivästä eteenpäin on aina esitettävä lääkärintodistus Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Päihdehaittojen ehkäisyn ja varhaisen tuen toimintatavat ovat käytössä. Päihdeongelmiin puuttumisessa ja hoitamisessa noudatetaan voimassa olevaa HUS:n Päihdeohjelmaa. Siinä on kuvattu päihdeprosessin kulku sekä kunkin toimijan tehtävät ja vastuut. Päihdeasioissa perusperiaatteet ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Päihdeohjelman mukaisesti työntekijä itse sekä esimies ovat päävastuussa päihdeongelmiin puuttumisesta. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on osa työterveyshuollon toimintaa. Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on mahdollisuus edistää terveellisiä elämäntapoja ja päihteettömyyttä. Käytännössä tätä toteutetaan kartoittamalla päihteiden käyttö mm. audit-kyselyllä sekä puuttumalla ongelmakäyttöön työterveyshuollon keinoin. Päihdeprosessissa olevien tai päihdehoitoon ohjattujen osalta työterveyshuolto toimii hoidon koordinoijana seuraten hoidon toteutumista. Varsinainen päihdehoito toteutetaan päihdehoitoyksiköissä Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita HUS:ssa ovat käytössä mm: - Työhyvinvointiohjelma - Työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma - Sähköinen työhyvinvointisivusto - Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle - Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen toimintamalli - Työnohjaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä pysyväisohje - Opas yhteistoiminnan toteuttamiseksi HUS-kuntayhtymässä

15 15 7. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 7.1. Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Työsuojeluyhteistyön tarkoituksena on taata työpaikoille ja yksittäisille työntekijöille turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävät työpaikat. Konkreettisesti yhteistyössä selvitetään mm. työpaikkojen työolojen kehittämistarpeet, työssä tarvittavan tekniikan, työn organisoinnin, sosiaalisten suhteiden sekä työympäristön vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Työterveyshuollon roolina on osallistua asiantuntijana työntekijöiden työolojen kehittämistarpeiden ja työympäristötekijöiden vaikutusten arviointeihin (riskien arvioinnit). Riskien arvioinneissa työterveyshuolto toimii lainmukaisena asiantuntijana. Työpaikan tunnistettua riskinsä työterveyshuollon tehtävänä on arvioida niiden terveydellinen merkitys. Työsuojeluyhteistyössä voidaan käyttää apuna työterveyshuollon laatimaa työpaikkaselvitystä ja siinä esille tuotuja kehittämisehdotuksia Työsuojeluyhdyshenkilöt työhyvinvointipäällikkö, työsuojelupäällikkö koordinoiva työsuojeluvaltuutettu Blomqvist Cenita Leppänen Helena HUS:n tulosalueilla toimivat työsuojelujaostot tai -ryhmät. Kullekin tulosalueelle on nimetty työsuojelupäällikkö ja vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluyhteistyön muotoja - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. - Työterveyshuolto osallistuu työhyvinvointiohjelman laatimiseen. - Työsuojelujaos antaa lausunnon työnantajan työterveyshuollon Kela-korvaushakemuksen liitteeksi. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikuntien kokouksiin. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikoilla Työtapaturmien torjunta Työtapaturmien torjunnan tavoitteena on kehittää työturvallisuutta, turvallisia työtapoja ja työpaikkojen yleistä turvallisuuskulttuuria. Työsuojelu seuraa työtapaturmatilastoja ja työterveyshuolto saa seurantatiedot. Tapaturmien seurannan avulla on mahdollista arvioida tapaturmien torjuntatarvetta ja kohdentaa sitä oikein. Työtapaturmien torjuntatyössä työterveyshuolto: - Tekee yhteistyötä linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa. - Toimii asiantuntijana ja aloitteentekijänä työturvallisuutta kehitettäessä. - Tukee työterveyshuollon keinoin työtapaturmissa vammautuneiden työkykyä.

16 16 8. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA 8.1. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työterveyshuolto arvioi ja seuraa toimintansa laatua ja vaikuttavuutta seuraamalla: - Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista - Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä - Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauksia - Työtapaturmia ja ammattitauteja - Työntekijöiden sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä - Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä - Työterveyshuollon omia toimintatapoja ja työterveyshuoltotoiminnan laatua - Itsearviointi; Työterveyshuollon Laatuavain vuosittain - Asiakastyytyväisyyttä - Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain - Asiakaspalautteiden tilastointi ja seuranta jatkuva seuranta, tilastointi vuosittain Lisäksi yksikössä toteutetaan toimintaprosessien jatkuvaa kehittämistä, jotta organisaation ja asiakkaiden saama hyöty lisääntyisi ja palveluiden laadun vaihtelu vähenisi. Työterveyshuollon henkilöstöresursseja pyritään käyttämään tuottavasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti huomioiden työterveyshenkilöstön asiantuntemus ja työhyvinvointi Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta - Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa - Työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä vuosittain - Tarkistettaessa toimintasuunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle - Nelivuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa - Nelivuotiskauden aikana vuosittain 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET Päätavoitteena on kehittää toimintaa siten, että tuotetaan mahdollisimman suuri lisäarvo työterveyshuollon asiakastahoille (HUS:n työntekijät, työpaikat ja koko organisaatio). - Työterveyspalveluiden tasapuolisen saatavuuden kehittäminen. - Työkyvyn tuki -ohjelman päivitykseen osallistuminen. - Työkykytapausten hoidon tuloksellisuuden seuranta ja kehittäminen. - Työterveyshuollon ydinprosessien sisällön ja ohjeistusten päivitys. - Asiakasviestinnän ja -raportoinnin kehittäminen. - Kanta-arkistoon liittymisen valmistelu ja toteutus. - Biologisten altistumisten hoitoprosessin kehittäminen. - Työterveyshenkilöstön rekrytoinnin tehostaminen. - Työterveyshenkilöstön perehdytyksen ja sisäisen viestinnän kehittäminen.

HUS-Työterveys Terveyttä työhön

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 1 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tehdään työsuojelun nelivuotiskaudeksi ja päivitetään vuosittain Päivitetty 30.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASIAKASORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016

HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016 HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016 HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 1 1. HUS-TYÖTERVEYS TUOTTAA TERVEYTTÄ TYÖHÖN 1.1. HUS-Työterveys toimii koko HUS-alueella HUS-Työterveyden perustehtävä on

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013 HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA 1.1. Yleistä 1.2. Työterveysresurssit 1.3 Yhteistyö 2. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 2.1. Työterveyshuoltotoiminta 2013 2.2.

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yritys: Pornaisten kunta Ajalle: 1.1.2017-31.12.2018 Päivitetty: 19.12.2016 Porvoon kaupunki Kuninkaantien työterveys puh. 019 520 4693 faksi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017 31.12.2018 TYÖNANTAJATIEDOT Nurmijärven kunta Käyntiosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sivu 1/4 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ työterveyshuoltolaki 1383/2001 6 1 mom. 1. SOPIJAOSAPUOLET 1.1. Asiakas Päätoimipaikka: Virallinen nimi SIUN SOTE POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI-

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017 31.12.2019 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot