HUS-Työterveys Terveyttä työhön

Transkriptio

1 HUS-Työterveys Terveyttä työhön

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA Yleistä Henkilökunta Koulutukset ja sisäinen viestintä Laadun ja vaikuttavuuden arviointi 5 2. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 5 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset Määräaikaistarkastukset erityisen sairastumisen vaaran perusteella (lakisääteiset terveystarkastukset) Suunnatut terveystarkastukset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työkyvyn tukeminen Kuntoutustoiminta Rokotukset 8 4. SAIRAANHOITO 8 5. SAIRAUSPOISSAOLOT 9 6. YHTEISTYÖ TALOUS 11 sivu 2

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 (tilastoluvut koskevat HUS-kuntayhtymää, ei HUS konserniin kuuluvia tytäryhtiöitä) 1. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA 1.1. Yleistä HUS-Työterveys vastaa noin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) työntekijän työterveyshuollosta HUS konsernin alueella. HUS-Työterveyden perustehtävänä on edistää työterveyshuollon keinoin henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä noudattaen työterveyshuoltolakia, hyvää työterveyshuoltokäytäntöä, Kelan työterveyshuoltoa koskevia ohjeita ja HUS:n toimintaohjetta työterveyshuollon toteuttamisesta (voimassa lähtien). HUS järjestää henkilöstönsä työterveyshuollon omana toimintana HUS-Työterveyden toimesta. HUS-Työterveys kuuluu yhtymähallintoon ja toimii organisatorisesti kuntayhtymän henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Toiminnallisesti HUS-Työterveys koostuu seitsemästä työterveysasemasta: HUS Helsingin työterveysasema, HUS Jorvin työterveysasema, HUS Peijaksen työterveysasema, HUS Hyvinkään työterveysasema (sisältäen Kellokosken toimipisteen), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema ja HUS Porvoon työterveysasema. Vuonna 2011 HUS-Työterveydessä työskenteli 65 työntekijää. HUS-Työterveys toimii moniammatillisina tiimeinä (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi). Tiimit vastaavat omien alueittensa työterveyshuollon toiminnoista ja tuntevat asiakkaittensa työolosuhteet sekä riski- ja kuormitustekijät sekä altisteet. Asiakkaiden laboratoriotutkimusten näytteenotto ja tutkiminen tehdään HUSLAB:n toimipisteissä. Laboratoriotutkimusten tilaaminen ja vastausten saanti toimivat WebLabtietoliikenneyhteydellä kaikilla työterveysasemilla. Kuvantamistutkimukset tehdään HUS- Röntgenin yksiköissä. Työterveyshuoltotoiminnan kirjaamiseen ja seurantaan HUS-Työterveys käyttää Acute (ent. TT2000+) -tietojärjestelmää. Järjestelmästä saatujen raporttien avulla voidaan seurata mm. työterveyshuollon toiminnan tunnuslukuja Kela-luokittain, kuten esim. terveystarkastusten, tai vastaanotto- ja työpaikkakäyntien määrää, aikaa ja asiakaslaskutusta. Jäljempänä toimintakertomuksessa esitettävät taulukkojen toimintatiedot on koottu työterveyshuollon potilastietojärjestelmästä (Acute). Seuranta-aikana on kehitetty valtakunnallisesti työterveyshuollon sisältöä, Kelan korvausohjeita sekä Acute-järjestelmää että HUS-Työterveyden kirjaamiskäytäntöjä. Edellä mainitut muutokset aiheuttavat sen, että taulukoissa ilmoitetut vuosittaiset luvut eivät ole suoraan verrannollisia keskenään Henkilökunta HUS-Työterveyden toiminnasta vastaa johtava työterveyslääkäri Leena Forss-Latvala. Johtavana työterveyshoitajana toimii Anne Virolainen. Vuoden 2011 alussa aloitti uudessa toimessa kehittämispäällikkö Anne Ranta. HUS-Työterveyttä koskevia asioita käsitellään HUS- Työterveyden omassa johtoryhmässä, johon kuuluvat yksikön johto ja ammattiryhmävastaavat sekä henkilöstön edustaja. Vuoden 2011 aikana johtoryhmä kokoontui 10 kertaa. 3

4 Yksikön johto johtava työterveyslääkäri johtava työterveyshoitaja kehittämispäällikkö johdon sihteeri Ammattiryhmävastaavat vastaava työterveyslääkäri vastaava työterveyshoitaja vastaava työfysioterapeutti vastaava työterveyspsykologi toimistonhoitaja Kaikki HUS-Työterveyden virat ja toimet ovat yksikön yhteisiä. Työterveyshenkilöstö on jaettu asemittain henkilöstömitoituksen perusteella. Mitoituksessa on huomioitu asiakasmäärät, alueelliset erityisvaatimukset ja työterveyshenkilöstön toimenkuvat. Alla kuvattuna taulukossa 1 työterveyshenkilöstön jakaantuminen asemittain vuonna (Taulukossa käytetyt lyhenteet: työterveyslääkäri = ttl, työterveyshoitaja = tth, työfysioterapeutti = tft, työterveyspsykologi = ttpsyk., toimistosihteeri = tstosiht. ja sairaanhoitaja = sh. Lisäksi suluissa ammattiryhmittäinen henkilöstöresurssi). työterveysasema ttl (n=15) tth (n=22) tft (n=10) ttpsyk. (n=4) tstosiht. (n=10) Helsingin työterveysasema 1 (lisäksi 1 Peijaksen ja Jorvin asemalta) 5 1 Hyvinkään työterveysasema Hyvinkään ja Kellokosken toimipisteet) (Peijaksen asemalta) (osaaikainen) 1(osaaikainen) 1(osaaikainen) Jorvin työterveysasema Lohjan työterveysasema Länsi- Uudenmaan työterveysasema 1(osaaikainen) 1(osaaikainen) 1 (Jorvin asemalta) 1 (Jorvin asemalta) 1(osaaikainen) sh (n=1) Peijaksen työterveysasema Porvoon työterveysasemaikainenaikainen) asemalta) aikainen) 1(osa- 1(osa- 1 (Peijaksen 1(osa- 1 - Taulukko 1. HUS-Työterveyden ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden jakautuminen työterveysasemittain vuonna Vuonna 2011 työterveyshenkilöstöä oli lähes vakanssien edellyttämä määrä. Osa työterveyslääkäripalveluista jouduttiin lääkäripulasta johtuen ostamaan vuokralääkäriyrityksiltä. Myös muissa työterveysyksikön ammattiryhmissä oli kuluneen vuoden aikana vaihtuvuudesta ja pitkistä sairauspoissaoloista johtuvaa tilapäistä vajausta. Edellä kuvatut tilanteet aiheuttivat erityisesti pienten työterveysasemien toimintaan palveluiden saatavuuden huononemista. Henkilöstövajausta täydennettiin kuluneena vuonna ostamalla maksusitoumuksin 4

5 yksityisiä palveluita (työterveyslääkäri- ja työterveyspsykologipalvelut). Haasteena vuonna 2011 työterveyshuollossa oli erityisesti työterveyslääkäreiden ja -hoitajien rekrytointi alueiden työterveysasemille. Pienten työterveysasemien haavoittuvuutta pyrittiin vähentämään kehittämällä työterveyshoitajien sisäistä sissi-toimintaa Koulutukset ja sisäinen viestintä Vuoden 2011 aikana HUS-Työterveydessä pidettiin sisäisenä koulutuksena ammattitaidon ylläpitämiseksi luentoja mm. ensiavusta, debriefingista, riskien arvioinnista ja työpaikkaselvityskäytännöistä. Lisäksi henkilökunta osallistui HUS:n sisäisiin sekä ulkoisiin koulutustilaisuuksiin. Työterveyshenkilöstö osallistui koulutuksiin vuonna 2011 yhteensä 195 päivää ( ). Työterveysasemilla pidettiin säännöllisiä asema- ja tiimikokouksia. Lisäksi HUS- Työterveydessä järjestettiin yksikkö- ja ammattiryhmäkokouksia, joissa käsiteltiin ajankohtaisia työhön ja ammattitaidon ylläpitämiseen liittyviä aiheita sekä suunniteltiin toimintaa Laadun ja vaikuttavuuden arviointi HUS-Työterveyden toimintojen laatua ja vaikuttavuutta seurattiin toimintavuoden aikana asiakaspalautteiden ja asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Asiakaspalautteita ja viranomaisten asiakkaisiin liittyviä tietopyyntöjä käsiteltiin toimintavuonna 105 kpl. Kaikkiin palautteisiin vastattiin kirjallisesti. Asiakastyytyväisyyskysely pidettiin Kyselyjä oli kolme; yksi tulosalueiden edustajille ja kaksi HUS:n työntekijöille (suunnattu kysely viikoilla työterveyshuollossa asioineille ja avoin intrakysely). Tulosalueille laadittuun kyselyyn tuli 16 vastausta 14 eri tulosalueelta. Seitsemältä tulosalueelta ei saatu vastauksia. Työntekijöiden kyselyissä vastauksia tuli suunnattuun kyselyyn 554 kpl ja avoimeen kyselyyn 551 kpl. Vastaajat jakautuivat kaikille tulosalueille. Tulosalueilla työterveyshuollon sisältö tunnettiin melko hyvin. Yleisesti vastaajat olivat tyytyväisiä työterveyshuollon tuottamiin palveluihin. Vastausten perusteella työterveyshuollon kehittämiskohteiksi voitiin nostaa yhteistyön parantaminen työpaikkojen kanssa (esim. työterveyshuollon toimintasuunnitelman parempi informointi tulosalueille ja terveystarkastuskäytäntöjen selkiyttäminen) sekä parempi informoiminen työnantajan suuntaan niin työntekijäryhmien kuin työyhteisöjenkin tilasta. HUS:n työntekijöille suunnatun osion tuloksista kävi ilmi, että pääasiallisin HUS:n työntekijöiden käyttämä työterveysasema oli Helsingin työterveysasema. Vastanneista 88 %:n mielestä HUS:n työterveysasemat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Vastaanotoille pääsyä hankaloittaviksi tekijöiksi koettiin lähinnä työesteet ja työterveysasemien aukioloajat. Eniten käytettiin työterveyslääkäreiden palveluita ja yleisin käyntisyy oli sairaanhoito. Yleisesti vastaajat pitivät työterveysasemien puhelinpalvelua toimivana. Ohjeistuksien saatavuus työterveyshuollon palveluihin sekä toiminnoista tiedottaminen koettiin melko hyväksi. Ajanvarauksen toimivuus koettiin myös hyväksi. Itse työterveyshuoltopalveluiden saatavuus koettiin hankalaksi. Vastaavasti yhteistyöhön ja työterveyshuoltohenkilöstön ammattitaitoon oltiin tyytyväisiä. Avoimissa vastauksissa toivottiin laajempaa ja kattavampaa työterveyshuoltoa, erityisesti toivottiin lisää sairaanhoitoa sekä erikoislääkäripalveluita. Lisäksi toivottiin nettisivuja selkeämmiksi, puhelinpalvelun lisäämistä, lisää terveystarkastuksia ja enemmän käyntejä työpaikoille sekä työterveyshuoltotoiminnan sisällön selkiyttämistä. Vastauksissa tuli myös kiitosta ja kannustusta työterveyshuollon työntekijöille hyvin tehdystä työstä. 5

6 2. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Johtava työterveyslääkäri, johtava työterveyshoitaja sekä kehittämispäällikkö osallistuivat HUS:n työsuojelujaoston kokouksiin. Työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto yhteistyössä suunnittelivat HUS-tasoista toimintaa riskien arviointien tulosten pohjalta. Vuonna 2011 työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyöryhmä kokoontui 5 kertaa. Yhteisessä toimintojen suunnittelussa pyrittiin hyödyntämään kuntayhtymätasoisia työolobarometrituloksia sekä sairauspoissaolotietoja. Erityisesti työryhmän tehtävänä vuonna 2011 oli laajan työpaikkaselvitystoiminnan organisointi HUS:ssa vastaamaan muuttunutta Työterveyshuoltolakia ja Kelan korvausohjeita työterveyslääkärit työterveyshoitajat työfysioterapeutit työterveyspsykologit Taulukko 2. Työsuojelutoimintaan osallistuminen tunteina ammattiryhmittäin ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO 3.1. Työpaikkaselvitykset Vuonna 2011 uutena työpaikkaselvitystasona HUS:ssa otettiin käyttöön tulosaluetasoinen laaja työpaikkaselvitys (HYKS tulosyksikkö / liikelaitos / sairaanhoitoalue / yhtiö = 23 kpl). Laajaan työpaikkaselvitykseen koottiin toimiala- ja työpaikkakohtaisia taustatietoja sekä tutustuttiin yleisellä tasolla työnantajan työpaikkojen työolosuhteisiin ja toimintoihin. Laajassa työpaikkaselvityksessä todettiin tulosalueella esiintyvät altisteet ja kuormitustekijät sekä annettiin niitä koskevat työterveyshuollon arviot ja suositukset koskien mm. määräaikaistarkastuksia. Laajassa työpaikkaselvityksessä laadittiin lisäksi työnantajan toimintoihin työpaikkakäyntisuunnitelma nelivuotiskaudelle tarpeenarvioon perustuen, huomioiden tilojen ja toiminnan muutokset sekä työpaikoilla ilmenneet ongelmat. Laajan työpaikkaselvityksen laatimiseen / aineiston tuottamiseen osallistuivat tulosalueen edustajat (johto, linjajohto, työntekijät), työsuojelun edustajat (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupari) ja työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja) ja asiantuntijat (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi). Työpaikoille suoritettiin tarvittaessa myös suunnattuja - ja erityisselvityksiä l. työpaikkakäyntejä. Työpaikkakäynnit liittyivät mm. riskien arviointeihin, tilojen saneerauksiin ja työympäristössä ilmenneisiin ongelmiin (mm. sisäilmaongelmat). Työfysioterapeuttien työpaikkakäynneistä suurin osa liittyi työtilojen ergonomiaan ja erityistyölasikäynteihin. Ergonomiset käynnit sisälsivät mm. työtapoihin, työasentoihin ja elpymisliikuntaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta työterveyslääkärit työterveyshoitajat työfysioterapeutit työterveyspsykologit

7 Taulukko 3. Työpaikkaselvitykset tunteina ammattiryhmittäin (ei sis. työsuojelutoimintaa) Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset Työhönsijoitustarkastus on lakisääteinen työntekijöille, joilla on työssään erityinen sairastumisen vaara. Työhönsijoitustarkastus on tehtävä sijaisellekin työsuhteen alussa, jos työssä on erityinen sairastumisen vaara. Lisäksi HUS:ssa on sovittu, että työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille vakituiseen toimeen tuleville ennen koeajan päättymistä sekä sijaisille viimeistään 6 kk kuluessa sijaisuuden alkamisesta. Työhönsijoitustarkastuksia tehtiin toimintavuonna toimintasuunnitelman mukaisesti kaikille niille em. työntekijöille, jotka esimiehet ohjasivat työterveyshuoltoon. Vuonna 2011 työhönsijoitustarkastuksia tehtiin 2230 työntekijälle. Kaikki työhöntulotarkastetut kävivät työterveyshoitajalla ja 37 % (815 henkilöä) kävi lisäksi työterveyslääkärin tarkastuksessa. Kaikista työhönsijoitustarkastuksista työntekijä saa sopivuuslausunnon toimitettavaksi esimiehelleen Määräaikaistarkastukset erityisen sairastumisen vaaran perusteella (lakisääteiset terveystarkastukset) Lakisääteisiä terveystarkastuksia ovat mm. erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtävät tarkastukset (esim. yötyö, melu ja biologiset tekijät), säteilylain mukaiset terveystarkastukset (A- ja B-luokan säteilytyö), työturvallisuuslain mukaiset terveystarkastukset (väkivallan uhka) sekä tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset (esim. tuberkuloosi ja salmonella). Kaikista lakisääteisistä terveystarkastuksista työntekijä saa sopivuuslausunnon toimitettavaksi esimiehelleen. Vuonna 2011 erityisen sairastumisen vaaran perusteella terveystarkastuskäyntejä tehtiin 6903 kpl. Näistä työterveyslääkärit tekivät 2537 kpl, työterveyshoitajat 4113 kpl ja erikoislääkärit 253 kpl Suunnatut terveystarkastukset Suunnattujen terveystarkastusten tavoitteena ovat työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy huomioiden työn terveysvaikutukset ja kuormitustekijät. Terveystarkastuksissa informoidaan työssä esiintyvistä terveysvaaroista, oikeista työtavoista sekä muista haittojen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä (esim. suojainten käyttö). Suunnattuja terveystarkastuksia tehdään työyksiköittäin (esim. työpaikkaselvityksiin liittyen) sekä työntekijöille, joilla ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia, heidän kokiessaan tarvetta terveydentilan arviointiin (alle 55-vuotiaille 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaille 3 vuoden välein). Suunnattuja terveystarkastuskäyntejä tehtiin vuonna 2011 yhteensä 9297 kpl. Näistä työterveyslääkärit tekivät 3317 kpl, työterveyshoitajat 2151 kpl, työfysioterapeutit 3186 kpl ja työterveyspsykologit 643 kpl työterveyslääkärit (erikoislääkärit) (253) työterveyshoitajat

8 työfysioterapeutit työterveyspsykologit Taulukko 4. Kaikki terveystarkastuskäynnit ammattiryhmittäin

9 3.3. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Työterveyshenkilöstö antoi asiantuntijana tietoja ja ohjausta sekä neuvontaa ryhmille erilaisissa tilaisuuksissa. Aiheet käsittelivät mm. terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä, työkyvyn tuki-ohjelmaa, päihdeohjelmaa, työyhteisöjen tukemista, fyysisen työkyvyn ylläpitämistä ja ergonomiaa työterveyslääkärit työterveyshoitajat työfysioterapeutit työterveyspsykologit Taulukko 5. Ryhmiin kohdistuva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus tunteina ammattiryhmittäin Tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta annettiin myös kaikilla yksilökäynneillä. Aiheet käsittelivät terveellisiä elintapoja sekä niiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn Työkyvyn tukeminen Työkyvyn tukemiseen ja seurantaan liittyvät tarkastukset ja käynnit hoidettiin HUS- Työterveydessä moniammatillisesti. Työterveyshoitajan ja/tai -lääkärin tekemää terveystarkastusta täydennettiin tarvittaessa työfysioterapeutin ja/tai työterveyspsykologin tekemällä tutkimuksella. Kaikkien työkyvyntukiprosessiin osallistuneiden työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen kuntoutustarve arvioitiin. Suppeita työkykyarvioita tehtiin työterveyshuollon toimesta. Laajoja työkykyarvioita varten asiakkaat lähetettiin ulkopuolisen tahon tutkittavaksi. Työkykyarvioista annettiin aina sopivuuslausunto asiakkaalle toimitettavaksi esimiehelle. Työssä selviytymistä, työkyvyn tukemisen keinoja, kuntoutusta ja työpaikalla toteutettavia toimenpiteitä käsiteltiin työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteispalavereissa. Työkyvyn tukiprosessissa olevien asiakkaiden määriä alettiin tilastoida vuoden 2009 loppupuolella. Vuonna 2010 käynnissä olevia työkyvyntukiprosesseja oli 208 kpl ja vastaavasti vuonna kpl Kuntoutustoiminta ASLAK kurssit (yleensä 21 vrk, 10 kuntoutujaa / kurssi) Kela myönsi vuodelle 2011 seuraavat ASLAK -kurssit koko HUS:n henkilökunnalle: osastonhoitajat /keskijohto 1 kurssi lääkärit 1 kurssi laitoshuoltajat/välinehuoltajat 2 kurssia hoitohenkilökunta 4 kurssia osastonsihteerit ja toimistotyöntekijät 2 kurssi laboratoriotyöntekijät 1 kurssi apteekki valtakunnallinen 1 kurssi Kuntoremonttikurssit (5 + 2 vrk, 16 henkilöä / kurssi). Kuntoremonttipalvelujen tuottaja on Vierumäki Country Club Oy. Sopimus Vierumäen ja HUS:n kanssa on voimassa vuoden 2012 loppuun, minkä jälkeen on vielä mahdollisuus kahteen optiovuoteen. Vuonna 2011 HUS:n yhteisiä kuntoremonttikursseja järjestettiin 17 kpl. Kuntoremonttikursseille osallistui vuonna HUS:n työntekijää. Kuntoremonttien 9

10 tavoitteena on ennaltaehkäistä työkykyä haittaavien oireiden syntymistä. Kurssit on suunnattu kuntoutujien liikuntatottumusten ja kunnon mukaan (terveysliikunta-, perusliikunta-, kuntoliikunta- ja esimieskuntoremontti) Rokotukset Työterveyshuollossa tarkastetaan HUS:n työntekijöiden rokotussuoja suomalaisen rokotusohjelman ja työperäisten riskien mukaisesti. Tavallisimmin annettuja rokotteita ovat olleet tetanus-d-, B-hepatiitti-, MPR- ja vesirokkorokotteet. Koko HUS:n henkilökuntaa suositeltiin ottamaan kausi-influenssarokotus. Infektioyksikön ja työterveyshuollon yhteisellä rokotuskampanjalla ja sujuvilla rokotusjärjestelyillä kannustettiin henkilöstöä rokotuksen ottamiseen. HUS:n sairaanhoidolliset yksiköt järjestivät rokottamisen pääasiassa itsenäisesti. Lisäksi kausi-influenssarokotuksia annettiin työterveyshuollon joukkorokotuspisteissä ja työterveysasemilla. Yhteensä kausi-influenssarokotuksia annettiin HUS:ssa henkilölle. 4. SAIRAANHOITO HUS:n työterveyshuollon toimintaohjeen mukaisesti HUS-Työterveys toteutti vuonna 2011 työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveysasemien sairaanhoitopalvelut pyrittiin kohdistamaan ensisijaisesti työstä johtuvien tai pitkäaikaisesti työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitoon ja seurantaan. Painopiste oli erityisesti tuki- ja liikuntaelin- sekä psykiatrisissa sairauksissa, jotka aiheuttavat suurimman osan sairauspoissaoloista sekä ennenaikaisesta eläköitymisestä. Sairaanhoitoa toteutettiin huomioiden ja tukien hoidettavan työkykyä työterveyslääkärit työterveyshoitajat Taulukko 6. Sairaanhoitokäynnit ammattiryhmittäin SAIRAUSPOISSAOLOT Työterveyshuollon järjestelmistä saatavat luvut poikkeavat henkilöstöhallinnon Prima- ja HUS-ToTal -järjestelmän luvuista. Erot johtuvat mm. siitä, että työterveyshuollon järjestelmään kirjattuja sairauspoissaoloja muutetaan Primassa esim. palkallisiksi ammattitaudeiksi, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan tapaturmiksi, palkattomiksi poissaoloiksi, kuntoutustuiksi jne. Vuonna 2011 Prima-järjestelmän mukaan HUS:ssa oli sairauspoissaolopäiviä 14,8 pv / työntekijä. Vastaavasti vuonna 2011 työterveyshuollon tietojärjestelmään sekä HUSPLUS - järjestelmään tallennettuja HUS:n työntekijöiden sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää, eli 16,3 pv / työntekijä. 10

11 Sairauspoissaolopäivät ka. / työntekijä päivää / työntekijä ,7 16,4 16,4 16, ,4 16,3 5 0 vuosi 2005 vuosi 2006 vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 Kuva 1. HUS-kuntayhtymä sairauspoissaolopäiviä / työntekijä vuosina (HUS- Työterveyden tietojärjestelmä ja HUSPLUS) Vuonna 2011 tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat edelleen yleisin sairauspoissaolojen syy; 25 % kaikista sairauspoissaoloista. Seuraavaksi eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat hengityselinsairaudet 19 % ja kolmanneksi eniten psykiatriset sairaudet 13 % sekä tapaturmat ym. 13 % kaikista sairauspoissaoloista. 25 % 25 % 13 % 13 % 5 % 19 % tule-sair. psykiatrisetsair. hengityssair. suolistosair. tapaturma ym. muut sair. Kuva 2. HUS-kuntayhtymä sairauspoissaolopäivät sairausryhmittäinen prosentuaalinen jakautuminen vuonna

12 6. YHTEISTYÖ HUS-Työterveyden työntekijät tekivät laajaa yhteistyötä sekä HUS:n sisäisten että ulkoisten toimijoiden kanssa. Työterveyshenkilöstö toimi vuonna 2011 myös asiantuntijaedustajana monissa HUS:n sisäisissä ryhmissä. Sisäisiä yhteistyökumppaneita HUS:ssa olivat vuonna 2011 mm. henkilöstöjohdon ja yhteistoiminnan ryhmät. Näitä työryhmiä olivat kuntayhtymän henkilöstöjohdon ryhmä, HR ohjausryhmä, kuntayhtymän henkilöstötoimikunta ja yhteistoimintapäivän valmistelutyöryhmä. Lisäksi vuonna 2011 tehtiin tiiviisti yhteistyötä HUS:n työsuojelun ja työhyvinvointiryhmän kanssa. Näitä työryhmiä olivat mm. työsuojelujaos, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöryhmä, sovi- (sovelletun työn) ryhmä ja tyhy ohjausryhmä. Lisäksi työterveyshuolto oli mukana toteuttamassa HUS:n työhyvinvointipäiviä. Vuonna 2011 HUS-Työterveys teki myös yhteistyötä infektioasioissa ja HUS-Riskit - järjestelmän käyttöönottoasioissa. Sairaalahygieniayksikön edustajien ja HUS-Riskit - järjestelmän vastuuhenkilöiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä kuluneen vuoden aikana erityisesti biologisiin riskeihin ja altistumisiin liittyen. Lisäksi työterveyshuollon työntekijät toimivat asiantuntijoina mm. HYKS:n sisäympäristötyöryhmässä. Kuluneena vuonna yhteistyötä tehtiin myös HUS:n viestinnän ja HUS -Tietotekniikan kanssa. Ulkoisia yhteistyökumppaneita olivat mm. työterveyshuollon tietojärjestelmän toimittaja Acute ja tietojärjestelmän käyttäjien TTH-seura. Koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä tehtiin mm. Työterveyslaitoksen ja yliopistosairaaloiden kanssa. Viranomaistahon yhteistyökumppaneita olivat mm. Kela, Keva, Aluehallintovirasto, Potilasvakuutuskeskus ja Valvira. Lisäksi HUS- Työterveyden asiakastyöhön liittyviä yhteistyötahoja olivat Vierumäen urheiluopisto, kuntoutuslaitokset, sopimusoptikot, konsultoivat psykiatrit ja yksityiset lääkärikeskukset (maksusitoumusasiakkaat). 7. TALOUS HUS-Työterveyden toimintakulujen budjetti vuodelle 2011 oli Tilinpäätöksessä toimintakulut olivat , joka oli 101,6 % budjetoidusta. Toimintatuottojen budjetti oli Kelan työnantajamaksujen poikkeavaan aikaan maksetut takautuvat palautukset nostivat toimintatuotot yli budjetoidun. Edellisenä vuonna tuotot jäivät kuitenkin alle budjetoidun, koska Kela ei hyväksynyt haettuja korvauksia, vaan HUS joutui valittamaan niistä. Kelan hyväksyttyä HUS:n tekemän valituksen Kela maksoi osan vuoden 2009 korvauksista vasta vuonna Henkilöstökulut kattoivat yhteensä 61 % HUS-Työterveyden menoista. Työterveyshuollon sisäinen laskutus vuonna 2011 perustui toteutuneisiin palveluihin. Työterveyshuoltopalveluiden hinnat vuonna 2011 pysyivät vuoden 2010 tasolla. Työterveyshenkilöstön suoritteita seurattiin neljännesvuosittain. Budjetin toteutumista seurattiin vastaavasti kuukausittain sekä koko yksikön osalta että kustannuspaikoittain. Taulukossa 7 kuvattu HUS-Työterveyden tilikauden 2011 tunnuslukuja. 12

13 TOIMINTATUOTOT % Myyntituotot % Tuet ja avustukset % TOIMINTAKULUT % Henkilöstökulut (palkat ja palkkiot % sivukuluineen) Palveluiden ostot: % vuokralääkäripalvelut laboratoriotutkimukset kuvantamistutkimukset kuntoremontit ATK-palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat % lääkkeet (mm. rokotteet) Muut toimintakulut % tilavuokrat Taulukko 7. Vuoden 2011 HUS-Työterveyden tuloslaskelmatiedot. 13