HUS-Työterveys Terveyttä työhön

Transkriptio

1 1 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tehdään työsuojelun nelivuotiskaudeksi ja päivitetään vuosittain Päivitetty

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASIAKASORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT 4 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN 5 4. ASIAKASORGANISAATION TOIMINNAN JA TYÖTERVEYSTARPEIDEN KUVAUS Asiakasorganisaation toiminta Asiakasorganisaation henkilöstön kuvaus Asiakasorganisaation keskeiset riskit ja kuormitustekijät 7 5. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastukset Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Suunnatut terveystarkastukset Työkyvyn hallinta Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus Kuntoutus Sairauspoissaolojen seuranta Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työyhteisötyö Ensiapuvalmius Sairaanhoito Infektioiden torjunta Rokotukset Biologiset altistumiset Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita Tyky- toiminta työkyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä Erityistyölasit TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ JA TYÖTAPATURMIEN TORJUNTA TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA JA LAATU HUS-TYÖTERVEYDEN PAINOPISTEALUEET

3 3 1. ASIAKASORGANISAATION PERUSTIEDOT Organisaatio: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Y-tunnus: HUS-Konserniin kuuluvat myös: HUS-Kiinteistöt Oy, Y-tunnus Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Y-tunnus Hyksin kliiniset palvelut (HYKSin) Oy, Y-tunnus Toimiala: 86101, Varsinaiset sairaalapalvelut Tilikausi: Tapaturmavakuutus: Eläkevakuutus: Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola LÄHITAPIOLA puh Keva os. Unioninkatu 43 PL Helsinki puh Asiakasorganisaatiossa työterveyshuollosta vastaava: Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Asiakasorganisaation johtaja: Aki Lindén, toimitusjohtaja Työhyvinvointipäällikkö, työsuojelupäällikkö: Cenita Blomqvist Koordinoiva työsuojeluvaltuutettu: Ritva Taivassalo Yhteystiedot: HUS

4 4 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT Palvelun järjestäjä: HUS-Työterveys Työterveyshuollon johtaja: Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri puh Potilasasiamies: Potilasasiamiehenä toimii kunkin sairaanhoitoalueen potilasasiamies Asiakasorganisaatiolle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Hallinto: HUS-Työterveys Haartmaninkatu 1 D PL 446, HUS puh johdon sihteeri fax: Johtava työterveyslääkäri: Leena Forss-Latvala puh sähköposti: leena.forss-latvala@hus.fi Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Johtava työterveyshoitaja: Anne Virolainen puh sähköposti: anne.virolainen@hus.fi Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Muut palvelun tuottajat HUS-Työterveys voi ostopalveluna hankkia maksusitoumuksella asiakkailleen työterveyshuoltopalveluja palveluntuottajilta tilanteessa, jossa HUS-Työterveyden omissa lääkäriresursseissa on määrällisesti tai ajallisesti vajetta eikä asiakkaalle saada järjestettyä välttämätöntä tarpeelliseksi katsottua aikaa riittävän nopeasti. Maksusitoumuksia voidaan käyttää myös erikoislääkärikonsultoinneissa.

5 5 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan. Työterveyshuoltopalveluita tuottaa HUS- Työterveys, joka toimii HUS:n itsenäisenä tulosalueena. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan asiakaslähtöisesti Työterveyshuoltolain ja -asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuoltosopimuksena on HUS:n hallituksen vuonna 2007 hyväksymä: Toimintaohje työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuolto palvelee kaikkia yli HUS:n työntekijää yhtenäisten periaatteiden mukaisesti kahdeksassa toimipisteessä eri puolilla HUS-piiriä. Työterveyshuollon organisaatioasiakkaita ovat kaikki HUS:n työyksiköt, joita on noin HUS:n sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. tulosalueiden ja tulosyksiköiden johto ja esimiehet, työsuojeluhenkilöstö sekä henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnat. Työterveyshuollon moniammatilliset työterveyshuoltotiimit palvelevat asiakkaitaan arkisin virka-aikaan ajanvarausperiaatteella. Työterveysasemat ovat HUS Helsingin työterveysasema (Meilahti), HUS Jorvin työterveysasema (Espoo), HUS Peijaksen työterveysasema (Vantaa), HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Porvoon työterveysasema ja HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema (Raasepori). Helsingin työterveysasema on avoinna kaikkina arkipäivinä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ja palvelee tarvittaessa koko HUS-aluetta. Muut työterveysasemat voivat olla loma-aikaan lyhyitä jaksoja suljettuina. Moniammatillisissa työterveyshuoltotiimeissä toimiva työterveyshenkilöstö (vakanssit kokoaikaisiksi laskettuna): - 23 työterveyslääkäriä - 24 työterveyshoitajaa ja 1 sairaanhoitaja työfysioterapeuttia - 4 työterveyspsykologia työterveyssihteeriä Yksikön yhteinen työterveyshenkilöstö: - johtava työterveyslääkäri - johtava työterveyshoitaja - suunnittelija - johdon sihteeri HUS-Työterveyden vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa, josta reilu puolet käytetään lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseen. Loppuosa työterveyshuoltokuluista käytetään työterveyshuoltopainotteiseen yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon. Osa työterveyshuoltokuluista jää kela-korvauksen ulkopuolelle. HUS-Työterveydellä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä, Acute. HUS-Työterveys toimii potilasasiakirjojensa rekisterinpitäjänä eikä kuulu sairaanhoitopiirin yhteisrekisteriin. Rekisterinpitäjänä HUS-Työterveys vastaa potilastietojen tallentamisesta, säilyttämisestä ja luovuttamisesta. HUS- Työterveys on liittynyt Kansalliseen Terveysarkistoon (Kanta). Potilastietojen käsittelyssä HUS- Työterveydessä toimitaan Työterveyshuoltolain (1383/2001), Henkilötietolain (523/1999) ja Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaisesti. HUS-Työterveyden ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat mm. muu terveydenhuolto, Kela, Keva, tapaturmavakuutusyhtiö, työsuojeluviranomainen (Etelä-Suomen aluehallintovirasto), Työterveyslaitos, THL, Valvira, kuntoutuslaitokset sekä yliopistosairaalat ja tietojärjestelmätoimittajat.

6 6 4. ASIAKASORGANISAATION TOIMINNAN JA TYÖTERVEYSTARPEIDEN KUVAUS 4.1. Asiakasorganisaation toiminta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on vuonna 2000 toimintansa aloittanut 24 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. Sen liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. HUS alueen väestömäärä on noin 1,4 miljoonaa. HUS:n 22 sairaalassa sekä muissa toimipisteissä hoidetaan vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Kuntayhtymää johdetaan yhtymähallinnon toimesta. Sairaanhoitotoiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen. Suurin näistä, Hyks sairaanhoitoalue, toimii Helsingin sairaaloissa, Jorvin sairaalassa Espoossa ja Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Vuoden 2015 alusta HYKS:ssä on 12 tulosyksikköä. Lisäksi HUS:iin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Kuntayhtymään kuuluvat sairaanhoitoalueiden lisäksi sairaanhoidolliset liikelaitokset HUSLAB, HUS- Kuvantaminen ja HUS-Apteekki sekä ei-sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavat liikelaitokset HUS- Desiko, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli. HUS konserniin kuuluvat myös kuntayhtymän itsenäiset tulosalueet Tietohallinto, HUS-Tilakeskus ja HUS-Työterveys sekä tytäryhtiöt HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy Asiakasorganisaation henkilöstön kuvaus Työtehtävien kirjo HUS:ssa on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä noin 350 kpl. Toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja Suomen toiseksi suurin työnantaja. Vuoden 2014 lopussa HUS kuntayhtymän työntekijämäärä oli Henkilöstöstä hoitohenkilökuntaa on 56 %, lääkäreitä 13 %, erityistyöntekijöitä 5 % ja muuta henkilökuntaa 26 %. Henkilöstöryhmien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. HUS on naisvaltainen työpaikka, sillä naisten osuus henkilökunnasta on noin 85 %. Johtotason tehtävissä naisten osuus on hiukan alle puolet. Ammattiryhmistä suhteellisesti eniten miehiä työskentelee lääkäriryhmässä ja naisia hoitohenkilökunnassa. HUS:n henkilöstöstä vakinaisessa palvelusuhteessa on noin 78 %. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevan henkilöstön osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin ja on suurinta lääkäreiden sekä alle 30- vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä. Osa-aikaisessa työsuhteessa henkilöstöstä on noin 13 %. Henkilöstön keski-ikä vuonna oli 43,5 vuotta, mikä on matalampi kuin kunta-alalla keskimäärin. Henkilöstön keski-ikä on kuitenkin hitaassa nousussa. HUS:n henkilökunnan ikärakenne on tasapainoinen. Tämä näkyy mm. vanhuuseläke-ennusteissa, joiden mukaan eläkkeelle jäävien osuus HUS:ssa näyttäisi olevan pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin.

7 Asiakasorganisaation keskeiset riskit ja kuormitustekijät Sairaalatyö tukipalveluineen sisältää monia altisteita ja kuormitustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja henkilöstölle. Näitä ovat mm: Fysikaaliset tekijät - melu - säteily; mm. röntgensäteily - lämpöolot ja ilmanvaihto Kemialliset tekijät - syöpävaaralliset kemikaalit (ASA) ja lääkeaineet - herkistävät (allergiaa aiheuttavat) kemikaalit mm. akrylaatit - sisäilman kemialliset epäpuhtaudet - anestesiakaasut Biologiset tekijät - tuberkuloosi - veriteitse tarttuvat taudit, esim. B- ja C-hepatiitti, HIV - muut tartuntataudit - sisäilman biologiset epäpuhtaudet ja homeet Ergonomiset tekijät - työn fyysinen kuormittavuus - käsin tehtävät nostot ja siirrot - yläraajan staattinen työ / toistotyö - laite- ja työväline-ergonomia - näyttöpäätetyöskentely - ahtaat tai epäkäytännölliset työtilat Psykososiaaliset tekijät - ihmissuhdekuormitus, työilmapiiri - yhteistoiminnan ja tiedonkulun ongelmat - organisoinnin, toiminnan ja tilojen muutokset - väkivallan uhka - kuormittavat työajat esim. vuorotyö ja yötyö - kiire, työn vastuullisuus sekä jatkuvan tarkkuuden vaatimukset - ammattitaitoisen henkilöstön saanti ja osaamisen ylläpito - henkilöstön vaihtuvuus, riittämätön perehdytys Tapaturmavaarat: - liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen - puristuminen esineiden väliin - viilto- ja leikkautumisvaara, pistovaara

8 8 5. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Siinä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä työpaikalla esiintyvien altisteiden terveydellistä merkitystä. Työpaikkaselvitykset ovat osa työterveyshuollon, työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun järjestelmällistä, prosessimaista työterveysyhteistyötä. Työpaikkaselvityksen perusteella työterveyshuolto tekee asiantuntijana tarvittaessa ehdotuksia: 1) työn, työympäristön ja työmenetelmien parantamiseksi ja kehittämiseksi sekä terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi. 2) työntekijöiden ja eri työntekijäryhmien terveydentilan seuraamiseksi sekä terveyden ja työkyvyn edistämiseksi työuran kaikissa vaiheissa. 3) työyhteisön kehittämiseksi. 4) työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen hyviksi käytännöiksi. HUS-Työterveys tekee työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun edustajien kanssa seuraavasti: - Tulosaluetasoinen laaja työpaikkaselvitys: Sisältää yleisellä tasolla tietoja tulosalueen toiminnasta ja henkilöstöstä sekä tulosalueella esiintyvistä altisteista ja kuormitustekijöistä ja työterveyshuollon suositukset näihin liittyen. Tämän perusteella suunnitellaan tulosalueen työyksiköihin tehtävät työpaikkaselvitykset ja -käynnit seuraavalle toimintavuodelle. - Työyksikkökohtainen työpaikkaselvitys: Tehdään työyksikköön toiminnan alkaessa sekä toiminnan tai työolosuhteiden merkittävästi muuttuessa ja muutenkin määräajoin. - Suunnattu työpaikkaselvitys: Tehdään tarvittaessa työyksikköön tai työpisteeseen, jos epäillään tai on todettu altiste tai kuormitustekijä, jonka epäillään aiheuttavan työntekijälle terveysriskin tai sairastumisvaaran. Suunnatun selvityksen tarve voi tulla esille työpaikkaselvityksen yhteydessä tai työpaikan tai työterveyshuollon muun toiminnan yhteydessä. Kaikista työpaikkaselvityksistä laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää arvion työolosuhteissa havaittujen kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellisestä merkityksestä sekä toimenpide-ehdotuksia em. tekijöiden hallitsemiseksi sekä terveystarkastusohjeita. Työterveyshuolto toimittaa raportin työnantajalle sekä tallentaa raportin potilastietojärjestelmäänsä organisaatioasiakkaan tietoihin. Työnantajan on käsiteltävä työterveyshuollon tekemät toimenpide-ehdotukset yhdessä työntekijöiden kanssa. Työnantajan on pidettävä työpaikkaselvitysraportit työntekijöiden nähtävillä Terveystarkastukset Terveystarkastukset (työhönsijoitustarkastukset, lakisääteiset määräaikaistarkastukset, suunnatut eli terveys- ja työkykylähtöiset terveystarkastukset) ovat osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksissä esille tulleisiin terveysriskeihin. Niiden tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky sekä laaditaan työterveyssuunnitelma, jota seurataan ja toteutetaan koko työuran ajan ja sitä päivitetään erityisesti työn, työjärjestelyjen tai työolosuhteiden muuttuessa. Työntekijälle annetaan tietoja,

9 9 neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden että työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Lisäksi informoidaan työssä esiintyvistä tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta lisääntymisterveyteen. Työnantajan edustajana esimiehen velvollisuus on ohjata työntekijät työhönsijoitustarkastuksiin sekä lakisääteisiin määräaikaistarkastuksiin lakien ja ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään työntekijöille työterveyshuoltolain, säteilylain, työturvallisuuslain ja tartuntatautilain perusteella. Työhönsijoitustarkastusten ja lakisääteisten määräaikaistarkastusten perusteella työntekijälle annetaan kirjallinen sopivuuslausunto toimitettavaksi esimiehelle Työhönsijoitustarkastukset Työhönsijoitustarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydellinen sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Sopivuusarviossa huomioidaan, että työ ei saa aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Lisäksi huomioidaan, ettei työntekijä aiheuta potilasturvallisuusriskiä esim. tartuntatautilain tai päihdeohjelman perusteella. Työhönsijoitustarkastus tehdään HUS:ssa kaikille vakituiseen työhön tai yli 6 kuukautta kestävään palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille. Mikäli työssä on erityinen sairastumisen vaara (työ sisältää säädöksissä määriteltyjä altisteita), työhönsijoitustarkastus on tehtävä altisteesta riippuen joko ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Erityisen sairastumisen vaaran takia tehtävä työhönsijoitustarkastus aikarajoineen koskee sekä vakituisia että sijaisena toimivia työntekijöitä Lakisääteiset määräaikaistarkastukset Työterveyshuoltolain perusteella tehtävässä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastuksessa arvioidaan työntekijän sopivuus työhön huomioiden työn terveysvaikutukset. Työn sisältämät altisteet eivät saa vaarantaa työntekijän terveyttä. Työnantajalla on velvollisuus ohjata erityistä sairastumisen vaaraa sisältävää työtä tekevät työntekijät määräaikaistarkastuksiin. Esimiehen on suunniteltava yhdessä alueensa työterveyshoitajan kanssa yksikkönsä työntekijöiden määräaikaistarkastusten ajankohdat. Jos työssä esiintyy altisteita, työntekijän on yhdessä esimiehensä kanssa tarkastettava suojautuminen, oikeat työskentelytavat ja mahdollinen laitteiden toiminta. Tarvittaessa työntekijälle on tehtävä terveystarkastus ja sopivuusarvio työterveyshuollossa. Työnantaja voi tarvittaessa käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntijuutta selvittäessään altisteilta suojautumista. Vakavissa oireissa ja tapaturmaisissa altistumisissa työntekijän on otettava viipymättä yhteys päivystävään lääkäriin Suunnatut terveystarkastukset Suunnattujen terveystarkastusten tavoitteina ovat työntekijän voimavarojen ja työn hallinnan vahvistaminen, työkyvyttömyysriskin varhainen toteaminen ja pitkäaikaissairauksien riskitekijöihin vaikuttaminen. Terveystarkastuksessa informoidaan työssä esiintyvistä kuormitustekijöistä, oikeista työtavoista sekä muista haittojen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä (esim. suojainten käyttö). Suunnattuja terveystarkastuksia voidaan tehdä: - Työyksiköittäin (esim. työpaikkaselvitykseen liittyen) - Työntekijöille, joilla ei ole lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia, heidän kokiessaan tarvetta terveydentilan arviointiin (alle 55-vuotiaat enintään 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaat enintään 3 vuoden välein).

10 Työkyvyn hallinta Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus Työntekijöiden työkykyä tuetaan HUS:n Työkyvyn tuki -ohjelman mukaisesti. Ohjelmassa on kuvattu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tehtävät ja vastuut. Toimintamallissa työkykyä uhkaavat ongelmat pyritään havaitsemaan ja ratkaisemaan mahdollisimman varhain yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kesken. Työterveyshuolto toimii tarvittaessa terveydellisen työkyvyn asiantuntijana ja tekee työkykyarvioita. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolon kestettyä 30 päivää. HUS:ssa ilmoittaminen tehdään kirjallisesti lähettämällä työterveyshuoltoon esimiehen ja työntekijän välillä käydyn työkykykeskustelun muistio. Kun sairauspäivärahan maksaminen työntekijälle ylittää 90 päivää, työntekijän on toimitettava Kelalle työterveyslääkärin lausunto, jossa arvioidaan työntekijän jäljellä oleva työ- ja toimintakyky sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuudet. Ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi HUS-Työterveys toimittaa asiakkaan luvalla saman lääkärinlausunnon Kevaan. Työterveyshuollon vastuut Työkyvyn tuki- ohjelmassa (toteutetaan yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa): Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaissa tarkoitetun 90 päivän lausunnon antaminen. Työterveyshuollon työkykyarvio sopivuuslausuntoineen. Työterveyshuollon työkykyarvioon voidaan tarvittaessa sisällyttää ulkopuolisen tahon tekemä täydentävä työkykyarvio työnantajan maksusitoumuksella. Työpaikan tuntemukseen perustuva työkuormituksen selvittäminen. Toimenpide-ehdotusten laadinta työn sopeuttamiseksi vastaamaan työntekijän terveydellisiä edellytyksiä. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen. Kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus. Pitkien sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisy. Työnantajan vastuulla on seurata työntekijöiden sairauspoissaolojen kertymistä sekä yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon edustajien kanssa selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamisen tai työhön paluun mahdollisuuksia. Esimies sekä työntekijä itse ovat keskeisessä roolissa työntekijän työkyvyn edistäjinä. Esimies on ensisijaisesti vastuussa alaisensa työkyvyn tuen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Työntekijän, jolla on vaikeuksia suoriutua työstään, on keskusteltava ensin esimiehensä kanssa. Työkykyarvioiden yhteydessä tarvittavat erikoislääkärikonsultaatiot tapahtuvat ensisijaisesti normaalin lähetekäytännön mukaisesti sairaaloiden poliklinikoilla. Mikäli konsultaatiot eivät toteudu erikoissairaanhoidossa riittävän nopeasti, työterveyslääkäri voi työkykyarvioon liittyen konsultoida tarvittaessa yksityistä erikoislääkäriä maksusitoumuksella (1-3 käyntiä) Kuntoutus Kuntoutustoimenpiteiden tavoitteena on työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, työn hallinnan sekä työssä jaksamisen ylläpitäminen ja edistäminen koko työuran aikana. Aloite kuntoutukseen voi tulla työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, työnantajalta tai työntekijän hoitavalta lääkäriltä. Kuntoutustarpeesta voi keskustella myös kehityskeskustelussa. Eri kuntoutusvaihtoehdot muodostavat työuran aikana kuntoutuspolun, joka etenee työntekijän tarpeen mukaan. Työterveyshuollon asiantuntijat auttavat oikean kuntoutusvaihtoehdon valinnassa.

11 11 Työterveyshuolto järjestää varhaisen vaiheen kuntoutusta työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi mm. liikuntaneuvonnan avulla. Liikuntaneuvontaa annetaan henkilöille, joilla on todettu terveysriski, johon terveellisillä elintavoilla voidaan vaikuttaa. Liikuntaneuvonnassa työntekijä saa henkilökohtaista ja tavoitteellista ohjausta sekä seurantaa vuoden ajan. Kelan kustantamat sekä harkinnanvarainen, ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli Aslak-kuntoutus että lakisääteinen, ammatillinen työkykyä ylläpitävä kuntoutus eli TYK- kuntoutus päättyvät. Uusia Aslak-kuntoutuskursseja ei ala enää vuonna 2016 eikä TYK-kuntoutuksia huhtikuun 2016 jälkeen. Toukokuussa 2016 Kelan uutena työikäisten kuntoutusmuotona on alkamassa ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus eli Kiila-kuntoutus, jonka tavoitteena on työntekijän työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Kiila-kuntoutuksen käytännön toteutus, kuntoutukseen hakeminen ja sen sisältö, tarkentuvat vuoden 2016 aikana. Muihin kuntoutuksiin (mm. Kelan harkinnanvaraiset sairausryhmäkohtaiset kurssit) työntekijöitä ohjataan edelleen yksilöllisten tarpeiden mukaan Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen seuranta on ensisijaisesti esimiesten vastuulla. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja sekä yksilö- että työyksikkötasolla. Seurantajärjestelminä toimivat HUSPLUS sekä HUS- ToTal. Työterveyshuollon vastuulla on asiantuntija-avun tarjoaminen sekä työnantajalle että työntekijöille työkyvyttömyyden uhan vähentämiseksi ja työkyvyn palauttamiseksi. Työterveyshuolto tuottaa vuosittain tulosaluekohtaisen diagnoosipohjaisen raportin sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolokäytännöistä ohjeistetaan HUS:ssa erikseen Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta Päihdeongelmiin puuttumisessa ja hoitamisessa noudatetaan voimassa olevaa HUS:n Päihdeohjelmaa. Siinä on kuvattu päihdeprosessin kulku sekä kunkin toimijan tehtävät ja vastuut. Päihdeasioissa perusperiaatteet ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Päihdeohjelman mukaisesti työntekijä itse sekä esimies ovat päävastuussa päihdeongelmiin puuttumisesta. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on osa työterveyshuollon toimintaa. Käytännössä tätä toteutetaan kartoittamalla päihteiden käyttöä mm. Audit-kyselyllä terveystarkastusten yhteydessä sekä puuttumalla päihteiden käyttöön työterveyshuollon keinoin. Päihdeprosessissa olevien tai päihdehoitoon ohjattujen osalta työterveyshuolto toimii hoidon koordinoijana seuraten päihdehoidon toteutumista. Varsinainen päihdehoito toteutetaan ulkopuolisissa päihdehoitoyksiköissä Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työterveyshuollossa Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) -toiminnan tavoitteena on lisätä työterveyttä, työturvallisuutta ja työkykyä koskevia tietoja, taitoja, myönteisiä asenteita sekä edistää oikeita toimintatapoja työpaikoilla. Se on suunnitelmallista, työpaikan tarpeisiin ja työterveysyhteistyössä asetettuihin tavoitteisiin perustuvaa työterveyskasvatusta ja -viestintää. TANO:n kohteena ovat kaikki työntekijät ja työnantaja joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Työntekijöille annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta työhön liittyvistä riskeistä, kuormitustekijöistä ja altisteista ja niiden terveydellisestä merkityksestä sekä ohjausta altisteilta suojautumisesta. Terveystarkastusten yhteydessä kiinnitetään huomiota työntekijän terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn sekä elintapoihin. Työntekijälle annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea mahdollisesti jo todettujen haittojen tai uhkaavien vaaratekijöiden korjaamiseksi tai vähentämiseksi.

12 12 HUS-Työterveydessä moniammatillisten tiimien jäsenet antavat neuvontaa ja ohjausta sekä työntekijöille että työnantajalle HUS-organisaation eri tasoilla mm. seuraaviin aiheisiin liittyen: 1. Työterveyshuollon palvelut sekä niiden tavoitteet ja sisältö 2. Työssä esiintyvät terveysvaarat ja -haitat, niiden merkitys ja niiltä suojautuminen sekä terveystarkastustarve 3. Työn, työympäristön, työyhteisön ja terveellisten ja turvallisten työmenetelmien kehittäminen (esim. terveyttä tukeva työaikasuunnittelu, työyhteisön toimivuus) 4. Työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran eri vaiheissa 5. Ammattitaudit, työtapaturmat ja niiden ehkäisy sekä työperäiset sairaudet ja muu työhön liittyvä sairastavuus sekä sairauspoissaolot ja niiden hallinta 6. Työkyvyn tuki -ohjelma, varhainen puuttuminen, päihdeohjelma ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy, väkivallan sekä fyysisen ja psyykkisen työkuormituksen ennaltaehkäisy 7. Terveyttä ja työkykyä ylläpitävät ja edistävät voimavarat (mm. terveelliset elintavat; liikunta, ravitsemus, painonhallinta ja savuttomuus) 5.5. Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, joissa työterveyshuolto yhdessä esimiesten kanssa pyrkii työterveyden näkökulmasta lisäämään työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä työyhteisöissä ja tätä kautta parantamaan sekä koko työyksikön että yksittäisten työntekijöiden työhyvinvointia. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana psyykkisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennakoivassa että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Ensisijaisia toimijoita työyhteisötyössä ovat työterveyshuollon ammattihenkilöt: työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. He käyttävät tarpeen mukaan työterveyshuollon asiantuntijoita, ensisijaisesti työterveyspsykologia, työyhteisön toimivuuden edistämiseksi. Työterveyshuolto voi antaa ennaltaehkäisevästi tietoja ristiriitojen ja konfliktien kehittymisestä ja niihin puuttumisesta työpaikoilla. Työterveyshuolto voi myös ohjata työyhteisöjä sellaisissa työyhteisön toimivuuteen liittyvissä tilanteissa (esim. muutostilanteet ja äkilliset traumaattiset tapahtumat), joilla voi olla merkitystä työntekijöiden terveydentilaan sekä työ- ja toimintakykyyn Ensiapuvalmius Työpaikkaselvitysten sekä työpaikkakäyntien yhteydessä arvioidaan ensiavun ja ensiapuvälineiden tarve sekä henkilökunnan osaamistarpeet työntekijöihin kohdistuvissa ensiaputilanteissa. Työyksiköt vastaavat ensiaputaitoisen henkilökunnan riittävyydestä ja koulutuksesta. Työpaikan ensiapuvalmiudesta ohjeistetaan HUS:ssa erikseen. Työterveyshuolto ei ota kantaa potilasturvallisuuteen liittyvään ensiapuvalmiuteen Sairaanhoito Työterveyshuoltolain ja Kelan korvausohjeiden mukaan Kela voi korvata työnantajalle vapaaehtoista sairaanhoitoa, kun lakisääteinen työterveyshuolto on ensin järjestetty määräysten mukaisesti. HUS- Työterveys järjestää työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Sairaanhoidossa painotetaan työperäisiä sekä työhön tai työkykyyn liitty-

13 13 viä pitkäaikaisesti vaikuttavia sairauksia. Työterveyshuollon sairaanhoito ei kata kaikkia HUS:n henkilöstön sairaanhoitotarpeita, vaan osa sairaanhoidosta toteutetaan joko terveyskeskuksessa tai halutessa asiakkaan omalla kustannuksella yksityissektorilla. HUS-Työterveys ei järjestä sairaanhoitoa äkillisissä tarpeissa. Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa toteutettaessa pyritään aina arvioimaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Pitkäaikaisissa tai toistuvissa työkykyongelmissa työterveyshuolto ohjaa asiakastaan keskustelemaan esimiehensä kanssa työkykynsä tukemisesta. Sairauksia hoidettaessa täytetään myös lakisääteisen työterveyshuollon velvollisuuksia, kuten neuvontaa ja kuntoutukseen ohjausta Infektioiden torjunta Rokotukset Työterveyshuollossa annetaan HUS:n henkilöstölle seuraavia rokotteita: Rokote Kohderyhmä Rokotesarja ja tehostetarve Kurkkumätä ja jäykkäkouristus Koko henkilöstö. Vaaditaan potilastiloissa työskenteleviltä. Rokotesarja. Tehoste 10 vuoden välein. Kurkkumätä, jäykkäkouristus ja hinkuyskä Kts. ed. Vaaditaan alle 6 kk ikäisiä lapsia hoitavissa yksiköissä työskenteleviltä. Rokotesarja. Tehoste 10 vuoden välein. Polio Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR-taudit) Vesirokko B-hepatiitti A-hepatiitti Influenssa Erityisrokotteet Työntekijät, joilta puuttuu rokotesarja. Vaaditaan perusrokotesarja potilastiloissa työskenteleviltä. Koko henkilöstö (ellei ole varmasti sairastettua tautia). Vaaditaan potilastiloissa työskenteleviltä. Raskaana olevat rokotetaan tarvittaessa synnytyksen jälkeen. Koko henkilöstö (ellei ole varmasti sairastettua tautia). Vaaditaan potilastiloissa työskenteleviltä. Raskaana olevat rokotetaan tarvittaessa synnytyksen jälkeen. Vaaditaan, jos työssä veritapaturmariski (potilastyötä tekevät, laitos- ja välinehuoltajat, huoltomiehet). Rokotussarjan jälkeen tarkistetaan rokotusvaste, joka työntekijän pitää tietää mahdollisten veritapaturmien varalta. Vaaditaan jäte- ja viemärivesien kanssa työskenteleviltä (ei koske pesu- tai wc-tilojen siivoustyötä). Epidemiatilanteista ohjeistetaan erikseen. Koko henkilöstö. Potilastiloissa työskentelevien tulee ottaa. Ellei ole rokotettu, käytettävä potilaskontakteissa suu-nenäsuojusta influenssa-aikana. Influenssarokotuksista ohjeistetaan erikseen vuosittain. Työtehtävästä tai tilanteesta riippuen, mm. laboratoriohenkilöstö. Matkailurokotteet HUS:n virkamatkoille, matkakohteen rokotussuosituksista riippuen. Rokotesarja. Tehosterokote matkailijoille 5 vuoden välein kohdemaasta riippuen. Rokotesarja. Ei tehosterokotteen tarvetta. Rokotesarja. Ei tehosterokotteen tarvetta. Rokotesarja. Ei tehosterokotteen tarvetta, jos vasta-ainetaso riittävä. Rokotesarja. Ei tehosterokotteen tarvetta. Vuosittain. Rokotekohtaisesti. Rokotekohtaisesti.

14 14 Jos työntekijää ei voida rokottaa vasta-aiheen takia tai hän ei halua ottaa työtehtävän edellyttämää rokotetta, se voi olla este työskentelylle. Työterveyshuolto arvioi näissä tilanteissa työntekijän työhön sopivuuden. Kansalliseen perusrokotusohjelmaan sekä vapaa-ajan matkailuun liittyvät rokotukset annetaan terveyskeskuksissa Biologiset altistumiset HUS:ssa tapahtuu vuosittain satoja biologisia altistumistilanteita; veritapaturmia, tuberkuloosille, tuhkarokolle ja muille biologisille tekijöille altistumisia. Biologisten altistumistilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen liittyvät ohjeet tehdään työterveyshuollon, infektioidentorjuntayksikön ja työsuojelun yhteistyönä. Altistumistilanteiden alkututkimukset ja -hoito tehdään joko työterveyshuollossa (virkaaikana) tai sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Altistunut työntekijä tekee biologisen altistumisen HUS-riskit -ilmoituksen, joka tulee esimiehelle ja työterveyshuollolle. Työterveyshuolto järjestää altistuneen työntekijän ohjeiden mukaisen jatkoseurannan, johon työntekijä on velvollinen osallistumaan Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita Tyky- toiminta työkyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä Työkykyä ylläpitävällä (tyky) -toiminnalla tarkoitetaan työnantajan kanssa yhteistyössä toteutettavaa työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei ole erillistä toimintaa, vaan se sisältyy sekä työterveyshuoltolain mukaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan sekä sairaanhoitotoimintaan. Työkykyä ylläpitävää toimintaa toteutetaan työpaikalla ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja sen suunnittelussa huomioidaan työpaikan olosuhteet ja tarpeet. Työterveyshuollon moniammatillisten tiimien rooli on toimia asiantuntijoina tyky-toiminnan suunnittelussa ja opastaa toiminnan käynnistämisessä. Kehittämishankkeiden suunnitteluun työterveyshuolto voi osallistua työterveyshuoltolain tarkoittamana asiantuntijana, mutta kehittämishankkeiden toteutus on aina työpaikan omaa toimintaa Erityistyölasit HUS:ssä on työtehtäviä, joissa työntekijä voi tarvita erityistyölasit. Erityistyölaseilla tarkoitetaan sellaisia silmälaseja, joita käytetään vain kyseisessä työssä, koska työntekijän omat silmälääkärin tai optikon määräämät yleislasit eivät joko sovellu, anna riittävää silmäsuojaa tai kuluvat pinnaltaan. Tyypillisiä työtehtäviä, joissa erityistyölasit voivat tulla kysymykseen, ovat näyttöpäätetyöskentely sekä erilaiset hitsaus- ja hiontatyöt (HUS pysyväisohje 20/2011). Työnantaja hankkii ja korvaa näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit tietyin ehdoin. Jos näyttöpääte- tai muussa erityistä näöntarkkuutta vaativassa työssä oleva työntekijä kokee ongelmia työnäkemisessä, työntekijän ja esimiehen on yhdessä tarkistettava, että työntekijän työtehtävät täyttävät erityistyölaseille asetetut vaatimukset: 1) Näyttöpääte- tai muuta näöntarkkuutta vaativaa työskentelyä on vähintään 20 tuntia viikossa ja 2) Työntekijällä on jo käytössään joko silmälääkärin tai optikon määräämät ajantasaiset yleislasit.

15 15 Esimiehen todettua näiden ehtojen toteutumisen hän antaa työntekijälle luvan erityistyölasitutkimuksiin. Tämän jälkeen työfysioterapeutti tarkistaa ja korjaa työntekijän työpisteen näköergonomian. Mikäli korjaustoimenpiteet eivät paranna näkemistä, työfysioterapeutti antaa tarvittaessa lähetteen sopimuksen mukaiselle työnäköoptikolle. 6. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ JA TYÖTAPATURMIEN TORJUNTA Työsuojeluyhteistyön tarkoituksena on taata työpaikoille ja yksittäisille työntekijöille turvalliset ja terveyttä edistävät työolot. Yhteistyössä selvitetään mm. työpaikkojen työolojen kehittämistarpeita, työssä tarvittavan tekniikan, työn organisoinnin, sosiaalisten suhteiden sekä työympäristön vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Riskien arvioinneissa työterveyshuolto toimii lainmukaisena asiantuntijana. Työpaikan tunnistettua riskinsä työterveyshuollon tehtävänä on arvioida niiden terveydellinen merkitys. Työsuojeluyhteistyössä voidaan käyttää apuna työterveyshuollon laatimaa työpaikkaselvitystä ja siinä esille tuotuja kehittämisehdotuksia. HUS:n tulosalueilla toimivat työsuojelujaostot tai -ryhmät. Kullekin tulosalueelle on nimetty työsuojelupäällikkö ja vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluyhteistyön muotoja ovat mm: - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa HUS:n työhyvinvointiohjelmaa. - Työterveyshuolto osallistuu työhyvinvointiohjelman laatimiseen. - Työsuojelujaos antaa lausunnon työterveyshuollon toiminnasta työnantajan Kelakorvaushakemuksen liitteeksi. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikuntien kokouksiin. - Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikoilla. Työtapaturmien torjunnan tavoitteena on kehittää työturvallisuutta, turvallisia työtapoja ja työpaikkojen yleistä turvallisuuskulttuuria. Työsuojelu seuraa työtapaturmatilastoja ja työterveyshuolto saa heiltä tilastojen seurantatiedot. Tapaturmien seurannan avulla on mahdollista arvioida tapaturmien torjuntatarvetta ja kohdentaa sitä oikein. Työtapaturmien torjuntatyössä HUS-Työterveys: - Tekee yhteistyötä työpaikkojen ja työsuojelun kanssa - Toimii asiantuntijana työturvallisuutta kehitettäessä - Tukee työterveyshuollon keinoin työtapaturmissa loukkaantuneiden työkykyä - Tekee yhteistyötä tapaturmavakuuttajan kanssa pitkittyvien työtapaturmapoissaolojen ehkäisemiseksi 7. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA JA LAATU HUS-Työterveydessä toteutetaan toimintaprosessien jatkuvaa kehittämistä, jotta työterveyspalvelut olisivat vaikuttavia sekä asiakasorganisaation että yksilöasiakkaiden näkökulmasta. Palveluiden tasalaatuisuus sekä tasapuolinen jakautuminen asiakasorganisaatiolle ovat myös keskeisiä tavoitteita. Työterveyshuollon resursseja pyritään käyttämään tuottavasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti, huomioiden samalla myös työterveyshenkilöstön osaamisen ylläpitäminen sekä työssä jaksaminen.

16 16 HUS-Työterveydessä seurataan työterveyshuoltotoiminnan toteutumista ja vaikuttavuutta mm. vuosija osavuosikatsauksia sekä toimintasuunnitelmaa, toimintakertomusta ja Kelan korvaushakemusta tehtäessä. HUS:n henkilöstöjohto ja HUS-Työterveyden johto arvioivat kolme kertaa vuodessa, osavuosikatsausten yhteydessä, työterveyshuollon toteutunutta toimintaa ja HUS:n henkilöstön työhyvinvointia sekä suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet. Seurantamittareina käytetään mm. sairauspoissaoloja, työkykyarvioiden määrää, varhe-maksuja, työtapaturmia sekä Kevasta saatavia tietoja. Työterveyshuollon moniammatilliset tiimit seuraavat osaltaan mm. vastuualueensa työpaikkaselvitysten ja lakisääteisten terveystarkastusten toteutumista ja huolehtivat näihin liittyvien suunnitelmien vuosittaisesta päivittämisestä yhdessä tulosalueen johdon ja työsuojelun edustajien kanssa. Viranomaisista mm. Valvira, Aluehallintovirasto sekä Kela valvovat kukin omalta osaltaan työterveyshuollon toimintaa. Aluehallintovirasto valvoo ja tarkastaa lakisääteisen työterveyshuoltotoiminnan toteutumista. Kela tarkastaa vuosittain työterveyshuollon korvaushakemuksen ja tekee tarvittaessa laajempia tarkastuksia toiminnan sisältöön. Valvira valvoo etenkin ammattihenkilöiden pätevyyttä ja heidän toimintansa oikeellisuutta. Työeläkevakuuttaja Keva ja tapaturmavakuuttaja seuraavat HUS:n henkilöstön työkykyisyyttä ja työkyvyttömyydestä koituvia kustannuksia. HUS-Työterveys tekee molempien tahojen kanssa yhteistyö tavoitteenaan ehkäistä pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. HUS-Työterveys seuraa asiakastyytyväisyyttä säännöllisten asiakastyytyväisyyskyselyiden sekä asiakaspalautteiden perusteella. Laadukas toiminta ja palveluiden saatavuus varmistetaan seuraamalla myös käyntitekstejä, vastaanottoaikojen saatavuutta ja suoritteita. Kaikkiin poikkeamatilanteisiin puututaan nopeasti ja tehokkaasti HUS:n ohjeita noudattaen. HUS-Työterveyden sisäisessä käytössä on Laatukäsikirja, johon on koottu laatuun liittyvät periaatteet sekä kuvattu keskeiset toimintaprosessit. Laatukäsikirja tarkistetaan ja päivitetään tarpeen mukaan, vähintään vuosittain. HUS-Työterveys tekee säännöllisesti itsearvioinnin toiminnastaan Työterveyslaitoksen Laatuavaimella, jonka tulokset käsitellään työterveyshenkilöstön kanssa. 8. HUS-TYÖTERVEYDEN PAINOPISTEALUEET Päätavoitteena on kehittää toimintaa siten, että tuotetaan mahdollisimman suuri lisäarvo työterveyshuollon asiakastahoille (HUS:n työntekijät, työpaikat ja koko HUS-organisaatio). - Työterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen o 2016 Sairaanhoitovastaanottojen määrän lisääminen lääkäreiden rekrytointi ja tilat o Asiakas voi valita työterveysaseman, jossa käy sairaanhoitovastaanotolla o 2016 Keskitetyn ajanvarauksen, hoidon tarpeen arvioinnin ja neuvonnan käyttöönotto - Työkykyongelmaisten työntekijöiden hoidon tuloksellisuuden seuranta ja kehittäminen o Tuloksellinen työkykytoiminta yhteistyössä työkykykoordinaattorin kanssa - Biologisten altistumisten hoitoprosessien kehittäminen työterveyshuollon, infektioidentorjuntayksikön ja työsuojelun yhteistyönä o 2016 Veritapaturmien pikaohje ja laboratoriokäytännön muutos. - Asiakasviestinnän ja -raportoinnin kehittäminen o 2016 Intra- ja internetsivujen kehittäminen o Asiakasraportoinnin kehittäminen (QlickView)