Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B KEMI KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B KEMI KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kemin kaupungin henkilöstön työterveyshuolto on järjestettynä Kemin terveyskeskuksen työterveysasemalla, jossa toimii kaksi työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, työfysioterapeutti, vastaanottoavustaja ja palvelusihteeri. Sopimuksen piiriin kuuluva kaupungin henkilöstö Sopimuksen laajuus Työterveyshuoltosopimuksen piiriin kuuluvat Kemin kaupungin palveluksessa olevat vakituiset ja määräaikaiset työntekijät, noin 1400 henkilöä. Opintovapaalla, äitiyslomalla, hoitovapaalla, vuorottelu- ja virkavapaalla olevat ovat oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluja. Palvelut eivät kuitenkaan kuulu niille työntekijöille, jotka ovat vuorottelu- tai virkavapaansa aikana toisen työnantajan palveluksessa. Oppilaitoksiin hakijat tai toisen työnantajan palvelukseen hakevat eivät ole oikeutettuja saamaan terveystodistuksia työterveyshuollosta. Sopimus sisältää ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut sopimusliitteen mukaisesti. Työterveyshuollon tehtävänä on terveyden ja työkyvyn edistäminen, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, niiden varhainen tunnistaminen ja hoito, sairauksista toipuvien ja vajaakuntoisten työhön paluun tuki ja kuntoutustoimenpiteet. Toimintasuunnitelmakauden tavoitteet Toimintasuunnitelmakauden keskeisimpinä tavoitteina on kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistäminen: henkilöstön työ- ja toimintakyvyn parantaminen, varhainen ja aktiivinen tuki, sairauspoissaolojen hallinta ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen. Tällä tarkoitetaan mm. fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työkykyongelmien ennaltaehkäisemistä ja työterveyshuollon tukea muutostilanteissa.

2 TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkaselvityksillä kerätään tietoa työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä mahdollisesti aiheutuvista terveysvaaroista ja haitoista ja arvioidaan niiden vaikutusta terveyteen. Selvitysten tarkoituksena on ehdotusten tekeminen työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi sekä työja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Nämä kirjataan erillisiin työpaikkaselvitysraportteihin. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa, työpaikan työterveyshuollon toiminnan suunnittelua varten, työtilojen tai työmenetelmien muuttuessa, seurattaessa annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumista ja vaikuttavuutta tai muuten tarvittaessa, esim. kohdennettu työpaikkaselvitys. Ergonomisella työpaikkaselvityksellä kartoitetaan työpisteiden ergonomisia työskentelyolosuhteita, ohjataan ja annetaan tietoa oikeisiin työskentelytapoihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. Työnantaja ilmoittaa työolojen muutoksista ja sopii tarvittaessa työpaikkakäynnistä. Tarvittaessa työpaikoille tehdään työyhteisöselvityksiä, joilla kartoitetaan psyykkistä kuormitusta ja työilmapiiriä. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Tavoitteena on antaa tietoa yksilö- ja ryhmäkohtaisesti työhön ja työolosuhteisiin liittyvistä terveyden vaaroista ja haitoista, niiden ennaltaehkäisystä sekä yleisistä terveyttä ja työkykyä edistävistä ja vaarantavista tekijöistä. Työnantajalla on oikeus saada sellaisia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan terveydellisten olosuhteiden kehittämisen kannalta. Tietoa ja ohjausta annetaan yksilökohtaisesti terveystarkastusten yhteydessä sekä työfysioterapeutin neuvontakäynneillä. Ryhmäkohtaista neuvontaa annetaan työpaikkakäyntien / työpaikkaselvitysten yhteydessä sekä erilaisissa ryhmissä. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastusten tarkoituksena on arvioida työntekijän terveydellistä sopivuutta kyseiseen työhön, lisätä työntekijän tietoutta työn mahdollisista terveysriskeistä, työergonomiasta sekä omasta työ- ja toimintakyvyn edistämisestä. Terveystarkastusten sisältö ja tiheys määräytyvät työn altisteiden ja työn kuormittavuuden perusteella. Terveystarkastuksessa tehdään yksilön työterveyssuunnitelma ja tarvittaessa tehdään terveystarkastuslausunto. Terveystarkastukset toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Kaikissa terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän sen hetkistä terveydentilaa sekä pyritään ennakoimaan mahdollisia työkykyongelmia. Terveystarkastuksen perusteella käynnistetään tarvittaessa tehostetun tuen toimenpiteet.

3 Alkutarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, ammattiryhmät ja terveystarkastustiheys liitteessä 1. Työterveyshoitajan tarkastuksen sisältö: työkyky- ja terveyshaastattelu, työkykyindeksi, verenpaine, tarvittavat laboratoriokokeet, tarvittaessa / työn altisteiden mukaan näkö, kuulo, spirometria, Audit-kysely. Tarkastukseen kuuluvat myös lääkärintarkastus tutkimuksineen ja tarvittaessa työfysioterapeutin tarkastus. Tarkastuksesta kirjoitetaan lausunto, jonka työntekijä toimittaa esimiehelleen. Määräaikaistarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, liite 1. Tarkastuksen sisältö kuten edellä. Lääkärintarkastus, työfysioterapeutin tarkastus ja terveystarkastuslausunto tehdään tarvittaessa. Tarkastusväli 1-3 vuotta. Terveystarkastus voidaan tehdä myös esim. terveyskyselyn muodossa, jonka pohjalta työntekijä kutsutaan tarvittaessa vastaanottokäynnille. Työhönsijoitustarkastus uusille vakinaisille työntekijöille sekä määräaikaisille, joiden työsuhde kestää yli 6 kk. Tarkastuksen sisältö kuten alkutarkastuksessa, lääkärintarkastus ja työfysioterapeutin tarkastus tehdään tarvittaessa. Tarkastuksesta annetaan lausunto. Terveyden seurantatarkastus ei-riskialttiissa työssä työskenteleville. Tarkastuksen sisältö kuten edellä. Tarkastusväli 5 vuotta tai harkinnan mukaan yli 50-vuotiaille 3 vuotta. Terveystarkastus voidaan tehdä myös esim. terveyskyselyn muo dossa, jonka pohjalta työntekijä kutsutaan tarvittaessa vastaanottokäynnille. Muut terveystarkastukset tarvittaessa työntekijän, esimiehen tai työterveyshuollon aloitteesta (esim. työkyvyn arviointi terveydentilan tai työkyvyn muuttuessa) sekä eläkkeelle jäädessä. Terveystarkastus ja lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä, kun sairausloma on kestänyt 90 arkipäivää. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevaa työkykyä. Työterveyshuolto selvittää yhdessä työnantajan kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Terveystarkastuksella tuetaan työntekijän työkyvyn palautumista ja työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Vajaakuntoisen työntekijän terveydentilaa, työoloja ja työssä selviytymistä seura taan työkykyarvioinnein ja työpaikkakäynnein. Tarvittaessa työntekijä ohjataan hoi toon tai kuntoutukseen. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työterveyshuolto osallistui aktiivisesti v päättyneen Kemin kaupungin kokonaisvaltaisen työhyvinvointiohjelman (KEHYS-hanke) suunnitteluun, organisointiin, toteutukseen ja seurantaan. Hyvinvointiohjelman tavoitteena oli lisätä henkilöstön työhyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Yhteistyö työnantajan kanssa työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu myös Kehys-hankkeen jälkeen. Hankkeesta saatuja koke muksia on hyödynnetty ja luotu

4 toimintamalleja, joita voidaan toteuttaa paikallisin voimavaroin. Mm. ryhmätoimintoja jatketaan liikuntaohjauksen ja painonhallinnan osalta. Työterveyshuolto pyrkii tunnistamaan työntekijät, joilla on riski työkyvyn menettämiseen. Työterveyshuolto ohjaa kyseisiä henkilöitä em. ryhmätoimintoihin sekä muihin kaupungin järjestämiin työntekijöiden työhyvinvointia tukeviin palveluihin. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI Sairausvakuutuslain muutoksen (SVL 1224/2004, muutos 1056/2010) ja voimaan astuvan valtioneuvoston asetuksen (hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat teet 708/2013) tavoitteena on saada työpaikat ja työterveyshuollot tehostamaan keski näistä yhteistyötä työkyvyn hallinnan edistämiseksi ja työkykyongelmien ehkäisemi seksi. Päävastuu työkyvyn edistämisestä on työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävä nä on toimia työpaikan asiantuntijana sekä antaa tietoja, ohjeita ja neuvoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. Muutokset työntekijän työkyvyssä tai käyttäytymisessä ovat hälytysmerkkejä: mm. lisääntyneet sairauspoissaolot, ali- tai ylipitkät työpäivät, työn tulos ei vastaa työn vaatimuksia, eristäytyneisyys, välinpitämättömyys, jatkuva väsymys, valituksia työtovereilta tai asiakkailta, jatkuvat ristiriidat työyhteisössä, päihteiden väärinkäyttö. Aktiivisella tuella tarkoitetaan työpaikalla ja verkostoyhteistyönä toteutettavia toimenpiteitä, joilla tunnistetaan, otetaan puheeksi ja etsitään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn heikkenemiseen sekä niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan työhön paluuta pitkän poissaolon jälkeen. Yhteinen toimintatapa ja pelisäännöt antavat mahdollisuuden puuttua em. asioihin. Aloitteentekijänä voi olla työntekijä itse, työtoveri, esimies tai työterveyshuolto. Kemin kaupungilla on Aktiivisen tuen toimintamalli, joka sisältää varhaisen tuen, tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen pitkän poissaolon jälkeen. Työterveyshuolto on ollut aktiivisesti mukana toimintamallin kehittämisessä, toimii prosessissa työterveyshuollon asiantuntijana sekä arvioi työntekijän terveyden ja työn välistä suhdetta kaikissa asiakastilanteissa. Myös päihdeasioissa toteutetaan aktiivista ja ennaltaehkäisevää työotetta. Päihdeongelmissa noudatetaan kaupungin omaa päihdeohjelmaa. Työterveyshuollon rooli: - varhaisessa tuessa: havaitun työkykyongelman tai lisääntyneiden sairauspoissaolojen puheeksi ottaminen, tarvittaessa terveydentilan tarkempi selvittäminen ja muut tarvittavat tukitoimenpiteet, esimies voi ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon - tehostetussa tuessa: työkykyneuvottelun järjestäminen, työkykyarvio, lääketieteellisten toimenpiteiden toteuttaminen työkyvyn tukemisessa sekä vajaakuntoisen työntekijän kuntoutustarpeen arviointi ja tarvittaessa kuntoutukseen ohjaaminen - työhön paluun tuessa: työhön palaavan terveydentilan ja työkykyisyyden arvioimi-

5 nen, osatyökykyisen kuntoutustarpeen arviointi ja tarvittaessa osasairauspäivärahan/ työkokeilun hyödyntäminen. SEURANTA JA ARVIOINTI Työterveyshuoltotoiminnan seuranta ja arviointi tapahtuu yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Työterveyshuolto seuraa yksilön työhyvinvointia terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla. Työyhteisöjen työhyvinvointia seurataan terveystarkastusten yhteydessä, jolloin voidaan laatia yhteenveto työntekijöiden työkykyindeksien keskiarvosta ja esille tulleista tärkeimmistä työyhteisön työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työyhteisöjen työhyvinvointia seurataan myös työpaikkaselvityksissä, joista toimitetaan muistio työyhteisöön sekä tarvittaessa palvelualuepäällikölle. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle vuosittain työterveyshuollossa kirjatut tiedot käyntimääristä ja työterveyshuollon kustannuksista (Kelan korvaushakemus). Sairauspoissaolojen seuranta Työnantaja seuraa työntekijöiden sairaus- ja muita poissaoloja. Kaikista yli 9 päi vän sairauslomatodistuksista, jotka on kirjoitettu muualla kuin työterveyshuollossa, työnantaja toimittaa kopion työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä kiellä. Työnantaja toimittaa säännöllisesti työterveyshuoltoon sairauspoissaoloraportit. Sairauspoissaoloseurannan tavoitteena on tunnistaa tukea tarvitsevat työntekijät. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksen ( ) edellyttämällä tavalla työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30 pv). Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Tarvittaessa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. ROKOTUKSET Työssään tai työmatkoilla tietyille sairauksille altistuville henkilöille annetaan työterveyslääkärin harkinnan ja tiettyjen kriteereiden perusteella mm. hepatiittirokotukset, tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote, puutiaisaivokuumerokote ja vesirokkorokote. Influenssarokote annetaan THL:n ohjeiden mukaan. Tasa-arvo- ja työturvallisuuslakiin perustuen työn edellyttämät rokotukset kuuluvat myös sijaisina toimiville. Työterveyshuolto on laatinut rokotuksista erillisen tiedotteen, jota päivitetään tarvittaessa.matkailijoiden rokotukset eivät kuulu työterveyshuoltoon.

6 TAPATURMAVAARAT JA ENSIAPUVALMIUS Kemin kaupungin työpaikoilla tapaturmanvaara voi olla vähäinen, ilmeinen tai erityinen. Vaara on vähäinen esim. hoitotyössä, opetusalalla, päivähoidossa ja toimistotyössä. Vaara on ilmeinen esim. rakennus-, kuljetus-, asennus-, metsä- ja satamatyössä. Vaara voi olla erityinen työhön liittyvän hukkumisvaaran, syövyttävien ja myrkyllisten aineiden, sekä palo-, räjähdys- tai sähkötapaturmavaaran vuoksi. Ensiapukoulutustarve on seuraavanlainen, kun tapaturmanvaara on -vähäinen: vähintään yksi hätäensiapukoulutettu alle 10 henk. työpaikalla, suuremmalla yksi EA 1-koulutettu alkavaa 25 henkilöä kohti - ilmeinen: vähintään yksi EA I-koulutettu / työvuoro tai työkohde alle 10 henkilön työpaikalla, suuremmalla yksi EA I-koulutettu alkavaa 25 henkilöä kohti -erityinen: vähintään yksi EA I-koulutettu / 5 henk. työryhmä, työkohde, työvuoro. Ensiapukoulutuksen kertauskoulutus 1 1/2-3 vuoden välein. Työterveyshuolto arvioi ensiapuvalmiuden tarpeen ja ohjaa ensiapukoulutukseen työpaikkaselvitysten yhteydessä. Suositellut ensiapuvälineet: vähintään haavanhoitovälineet kaikilla työpaikoilla, tapaturman vaaran ollessa ilmeinen tai erityinen suositus ensiapuvälineistä annetaan työpaikkaselvityksen yhteydessä. YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUORGANISAATION KANSSA Työterveyshuollon henkilöstö osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan ja työsuojeluryhmän kokouksiin. Työterveyshuolto ja työsuojelu kokoontuvat säännöllisesti (ns. TYKY-ryhmä) keskustelemaan ja päättämään kaupungin henkilöstöä koskevan työterveyshuollon toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Työterveyshuolto ja työsuojelu käyvät yhdessä työpaikka käynneillä. Työsuojelu ohjeistaa työpaikan riskien arvioinnin ennen työpaikkaselvitystä ja valmis riskien arviointi käsitellään käynnin yhteydessä. Työpaikkaselvityksen seurantaa kehitetään yhdessä työsuojelun kanssa. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja toimivat työterveyshuollon asiantuntijoina kaupungin sisäilmatyöryhmässä. Toimintasuunnitelma on käsitelty työsuojelutoimikunnassa /.2014 ja hyväksytty kaupunginhallituksessa /. 201 Työnantajan edustajan allekirjoitus /.201

7 Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus Eila Ruotsalainen Työterveyslääkäri