Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan

Transkriptio

1 Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Toivo Niskanen 1 Tässä katsausartikkelissa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön toteuttaman kolmen tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tutkimukset selvittävät lainsäädännön vaikutuksia työelämässä. Niiden tavoite on selvittää lainsäädännön toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita. 1. Tutkimus: Näyttöpäätetyö valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 soveltaminen ja vaikutukset työpaikoilla (Niskanen, et al., 2010b; 2011b; Lehtelä, et al., 2008). Tutkimuksessa tavoite oli selvittää näyttöpäätetyöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (1405/1993) vaikutuksia työpaikoilla. Kysely lähetettiin 2 980:lle työnantajan edustajalle (vastauksia 934, 32 %). Työnantajan edus- tajat kohdistivat kyselyn noin työntekijälle (vastauksia 1872, 42 %) ja noin 666 työterveyshuollolle (vastauksia 289, 42 %). Kysely toteutettiin Internet-pohjaisella Digium Enterprise tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmalla touko-kesäkuussa Työnantajista 90 %, työntekijöistä 77 % ja työterveyshuolloista 86 % ilmoitti, että työpaikoilla noudatetaan päätöksen määräyksiä. Lähes kaikki näiden kolmen ryhmän vastaajista oli sitä mieltä, että määräykset edistävät henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia sekä työpisteiden hyvää ergonomista järjestämistä. Noin kolme neljännestä työnantajista, työntekijöistä ja työterveyshuolloista arvelivat säädännön lisäävän näön ja silmien tarkastuksia ja näyttöpäätelasien hankintaa. Lähes kaikki työnantajien ja työterveyshuoltojen vastaajista oli sitä mieltä, että säädökset auttavat työpaikkojen kehittämi- 1 Toivo Niskanen, tekn. tri, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto 70

2 Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2011 Katsauksia ja keskusteluja sessä ja edistävät haittatekijöiden arviointia. Työnantajien vastaajista 71 % ja työterveyshuoltojen vastaajista 84 % piti säädösten aiheuttamia taloudellisia hyötyjä suurempana kuin niiden aiheuttamia kustannuksia. Työnantajista 61 % ja työterveyshuolloista 43 % koki, että säädökset aiheuttavat lisäkustannuksia. Runsas puolet työnantajista ja työterveyshuolloista oli sitä mieltä, että työpaikalla olisi noudatettu hyviä ergonomisia käytäntöjä ilman näyttöpäätetyötä koskevia määräyksiäkin. Työnantajista 60 % ilmoitti, että työterveyshuollon näöntarkastukset suoritetaan työhöntulotarkastusten yhteydessä, työterveyshuollon ilmoittama vastaava luku oli 87 %. Säännöllisiä tarkastuksia jo ennen ikänäköisyyttä ilmoitti tehtäväksi kolmannes työnantajista ja 59 % työterveyshuolloista. Ikänäköisille vastaavat luvut ovat 28 % ja 48 %. Näyttöpäätetyöstä johtuvat näkemishaitat olivat työnantajan ilmoituksen mukaan näöntarkastuksen syynä 59 %:ssa työpaikoista ja työterveyshuoltojen ilmoituksen mukaan 87 %:ssa samoista työpaikoista. Työntekijöiden ilmoituksen mukaan yleisin syy näöntarkastukseen on työpaikan normaali käytäntö tehdä tarkastus säännöllisin välein (43 %). Seuraavaksi yleisin syy tarkastukseen on tehdä se työhöntulotarkastuksen yhteydessä (34 %) ja kolmanneksi oma pyyntö päästä tarkastukseen (19 %). %-osuuksiin on laskettu mukaan vain ne henkilöt, jotka olivat käyneet näöntarkastuksissa. Palkansaajaliittojen mielestä säädösten soveltamisalaa tulisi laajentaa koskemaan näyttöpäätetyyppistä työtä laajemmin. Myös muu kuin päätoiminen työskentely näyttöpäätteen kanssa tulisi saattaa säädöksen piiriin. Työnantajat korostavat säädösten päivittämistä tekniikan kehittyminen myötä. Kaikki osapuolet katsovat, että näyttöpäätetyön erityissilmälasien hankinnan yhteydessä työterveyshuoltojen ja näönasiantuntijoiden tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä sekä säädösten tulkintaohjeistusta työpaikoille tulisi lisätä. 2. Tutkimus: Riskinarviointia koskevien työturvallisuus- ja työterveyssäännösten vaikuttavuus (Niskanen, et al., 2009; 2011c: 2011d) Tässä tutkimuksen tavoite oli selvittää työturvallisuuslain (738/2002) ja työterveyshuoltolain (1383/2001) vaikutuksia työpaikoilla. Työnantajista (n=1478) lähes kaikki toimivat työsuojelupäällikkönä. Työntekijöiden vastaajajoukko (n=1416) koostui työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista ja heidän varahenkilöistä sekä työsuojeluasiamiehistä. Työterveysyksiköistä (n=469) yli puolet edusti yksityisiä työterveysasemia, yli neljäsosa terveyskeskuksia ja noin kymmenesosa sekä yrityksen omia että yhteisiä työterveysasemia. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisella Digium Enterprise tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmalla syys-lokakuussa Kolme neljäsosaa työnantajien edustajista arvioi työturvallisuuslainsäädännön edistäneen työpaikan tapaturmavaarojen vähentämistä sekä työpaikan ja työpisteiden ergonomian ja työolosuhteiden kehittämistä. Nämä toteutuivat parhaiten pienissä työpaikoissa. Saman verran oli myös niitä, joiden mielestä laki oli edistänyt työntekijöiden opastamista sekä häirinnän tai epäasiallisen kohtelun vähentämistä erityisesti suurissa työpaikoissa. Kaksi kolmasosaa työnantajista oli sitä mieltä, että kemialliset vaaratekijät ja melu olivat vähentyneet varsinkin suurissa työpaikoissa. Lainsäädännön arvioitiin vähentäneen vähiten henkistä ylikuormitusta ja työpaikan väkivallan uhkia, erityisesti suurissa työpaikoissa. Tätä mieltä oli kymmenesosa työnantajista. 71

3 Vähän yli puolet työntekijöistä oli sitä mieltä, että työturvallisuuslaki oli aktivoinut riskinarvioinnin toteuttamista. Kolme neljäsosaa vastaajista arvioi lainsäädännön edistäneen vastuiden ja velvollisuuksien kohdentumista, työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, työterveyden ja turvallisuuden suunnitelmallista parantamista, vaarojen tunnistamisen ja riskinarvioinnin toteuttamista työpaikalla sekä työympäristön ja työolojen kehittämistä. Kolme neljäsosaa työntekijöistä oli sitä mieltä, että työturvallisuuslainsäädäntö oli johtanut työympäristössä tapaturmavaarojen vähenemiseen sekä työpaikan, työpisteiden, työmenetelmien ja -välineiden ergonomian paranemiseen. Yli puolet työntekijöistä arvioi kemiallisten vaaratekijöiden ja melun vähentyneen työpaikallaan. Saman verran oli myös niitä, joiden mielestä työntekijöiden ohjaus oli lisääntynyt, epäasiallinen kohtelu ja häirintä olivat vähentyneet ja työpaikoilla oli tehty väkivallan vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Henkisen ylikuormituksen uskoi vähentyneen alle puolet vastaajista. Kolme neljäsosaa työterveyshuollon edustajista arvioi lainsäädännön määräysten edistäneen asiakastyöpaikalla työterveyden ja turvallisuuden parantamista, riskinarvioinnin toteuttamista, työympäristön ja työolosuhteiden kehittämistä. Kolme neljäsosaa työterveysyksiköiden edustajista arvioi työturvallisuuslainsäädännöllä olleen myönteisen vaikutuksen työpaikan ja työpisteiden sekä työmenetelmien ja -välineiden ergonomian parantamiseen sekä työtapaturmavaarojen, melun ja kemiallisten vaaratekijöiden vähenemiseen. Lähes kaksi kolmasosaa näistä vastaajista arvioi lainsäädännön edistäneen myös työntekijöiden opastusta. Vain kaksi viidesosaa työterveyshuollon vastaajista arvioi työturvallisuuslainsäädännön edistäneen henkisen ylikuormituksen vähenemistä ja viidesosa vastaajista arvioi sen huonontuneen. Työturvallisuuslainsäädäntöä pidettiin riittävänä ja tarpeellisena. Se oli myötävaikuttanut tapaturmien vähenemiseen, ergonomian paranemiseen, työhygieenisten tekijöiden altistumisen vähenemiseen ja ennalta ehkäisevän toiminnan lisääntymiseen. Työturvallisuuslaki on antanut toimintalinjat työpaikoilla tapahtuvaan työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvään toimintaan ja parantanut turvallisuusasenteita aina johdon edustajista työntekijöihin saakka. Henkisten kuormitustekijöiden riskien arvioinnissa koettiin olevan kehittämisen tarpeita. Tämä edellyttää koulutusta työpaikkojen johdon edustajille, esimiehille ja työntekijöille sekä työterveyshuollon edustajille. Työsuojelupäälliköiden koulutuksen suhteen tulee arvioida onko tarpeen määritellä tarkemmin työturvallisuuslaissa tarkoitetun työnantajan sijaisen pätevyysvaatimukset. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistä riskinarvioinnin toteutusta edesauttaisi molempia osapuolia palveleva yhteinen riskinarviointiprosessin toimintamalli. Pientyöpaikat hyödyntävät riskinarvioinnissa työterveyshuoltoa ja muita ulkopuolisia asiantuntijoita vähän. Työterveyshuoltojen on tärkeä kehittää toimintaansa ja palvelujaan pientyöpaikoille sopiviksi lisäämään niiden halua hankkia työterveyspalveluja. Pienille työpaikoille tulisi suunnata taloudellisia kannustimia, jotta ne voivat nykyistä paremmin hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijoiden asiantuntemusta. 3. Tutkimus: Kemianteollisuuden riskinarviointia koskevien työturvallisuus- ja työterveyssäännösten vaikuttavuus (Niskanen et al., 2010; 2011a) Tämän tutkimuksen tavoitteina oli arvioida kemiallisia tekijöitä koskevan lainsäädännön vaikutuksia työpaikoilla; pääasiassa työtur- 72

4 Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2011 Katsauksia ja keskusteluja vallisuuslain (738/2002) ja kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) vaikutuksia. Tutkimuksen kohderyhminä olivat työnantajien ja työntekijöiden edustajat työsuojelutoiminnassa. Kyselyn kohderyhmään kuuluvien sähköpostiosoitteet pyydettiin Kemianliitto ry:ltä (nykyisin TEAM ry.), STTK:n toimihenkilöunionilta sekä työnantajien edustajien osalta Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -yrityksiltä. Työnantajille kysely lähetettiin 108 henkilölle ja siihen vastasi 49 ja siten vastausprosentti oli 45 %. Vastaavasti työntekijöiden kysely lähetettiin 217 ja vastauksia saatiin 105 (48 %). Kysely toteutettiin Internet-pohjaisella Digium Enterprise tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmalla lokakuussa Työnantajien mielestä työturvallisuuslailla (738/2002) on riskinarvioinnin toteuttamiseen suuri merkitys 58 %:ssa vastauksista, melko suuri merkitys 38 %:ssa ja melko vähän merkitystä 4 %:ssa. Työntekijöiden mielestä tällä on suuri merkitys 47 %:ssa vastauksista, melko suuri merkitys 35 %:ssa, melko vähän merkitystä 8 %:ssa, vähän merkitystä 1 %:ssa, ei lainkaan merkitystä 1 %:ssa ja 7 % ei tunne asiaa. Työnantajien mielestä riskienarvioinnin dokumenttien pito työntekijöiden nähtävillä toteutuu erittäin hyvin 21 %:ssa vastauksista, toteutuu hyvin 50 %:ssa, toteutuu huonosti 27 %:ssa ja ei toteudu 2 %:ssa. Työntekijöiden mielestä tämä toteutuu erittäin hyvin 17 %:ssa vastauksista, toteutuu hyvin 45 %:ssa, toteutuu huonosti 24 %:ssa ja ei toteudu 12 %:ssa. Työnantajien mielestä vaaratekijöiden mahdollisten yhteisvaikutusten arviointi toteutuu erittäin hyvin 11 %:ssa vastauksista, toteutuu hyvin 57 %:ssa, toteutuu huonosti 30 %:ssa ja ei toteudu 2 %:ssa, Työntekijöiden mielestä tämä toteutuu erittäin hyvin 7 %:ssa vastauksista, toteutuu hyvin 54 %:ssa, toteutuu huonosti 28 %:ssa, ei toteudu 6 %:ssa ja 6 % ei tunne asiaa. REACH-asetuksesta oli paljon epäselvyyttä, joka korostui erityisesti työntekijöiden edustajien vastauksissa. Tutkimus ei osoittanut säädösten kehittämisen tarpeita. Sen sijaan säädösten soveltamisohjeita tarvitaan esim. työntekijöiden opastukseen. Työntekijät on opastettava ja koulutettava kemikaalien käsittelyyn sekä suojautumaan altistumiselta työprosesseissa syntyville kemikaaleille. Lisäksi työntekijät on opetettava toimimaan vaaratilanteissa sekä käyttämään ja huoltamaan tarvittavia suojaimia. Lähteet Lehtelä, J., Ketola, R., Niskanen, T., Nykyri, E. (2008). Näyttöpäätetyö valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 soveltaminen ja vaikutukset työpaikoilla. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2008:7. Helsinki. Niskanen, T., Lehtelä, J., Ketola, R., Nykyri, E., Results of Finnish national survey on EU legislation concerning VDU work. Applied Ergonomics 41(4), Niskanen, T., Kallio, H., Naumanen, P., Lehtelä,J., Liuhamo, M., Lappalainen, J., Sillanpää, J., Nykyri, E. (2009). Riskinarviointia koskevien työturvallisuus- ja työterveyssäännösten vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009: 22. Helsinki. julkaisut/tyosuojelu Niskanen, T., Kallio, H., Zitting, A. (2010). Kemianteollisuuden riskinarviointia koskevien työturvallisuus- ja työterveyssäännösten vaikuttavuus. Työsuojeluhallinto. Työsuojelujulkaisuja 92. Tampere. 73

5 Niskanen, T., Hirvonen, M.L., Nokelainen, P. Zitting, A. (2011a). Results of Finnish national survey in the chemical industry on EU legislation concerning risk assessment and safety climate. Safety Science (submitted). Niskanen, T., Lehtelä, J. (2011b) Finnish discourses of the stakeholders on the implementation of EU legislation concerned with computer work and its practical applications. International Journal of Industrial Ergonomics (submitted). Niskanen, T., Naumanen, P., Hirvonen, M.L. (2011c): Safety compliance climate concerning risk assessment and preventive measures in EU legislation: a Finnish survey. Safety Science (submitted). Niskanen, T., Naumanen, P., Hirvonen, M.L. (2011d). A Finnish evaluation of EU legislation concerning risk assessment and preventive measures in occupational safety and health. Applied Ergonomics (submitted). 74