Kemianteollisuuden riskinarviointia koskevien työturvallisuusja työterveyssäännösten vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemianteollisuuden riskinarviointia koskevien työturvallisuusja työterveyssäännösten vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Työsuojelujulkaisuja 92 Toivo Niskanen, Hannu Kallio, Antti Zitting Kemianteollisuuden riskinarviointia koskevien työturvallisuusja työterveyssäännösten vaikuttavuus Työsuojeluhallinto Tampere 2009

2 ISBN ISSN Multiprint Oy, Tamperee 2009

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE JOHDANTO Tavoitteena terveellinen ja turvallinen työpaikka EU:n REACH-asetus Kemianteollisuus Suomessa Keskeisien termien määritelmiä Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset AINEISTO JA MENETELMÄT Aineistojen kerääminen ja analysoiminen Tutkimukseen osallistujat TUTKIMUKSEN TULOKSET Työturvallisuuslain vaatimusten toteutuminen työpaikoilla Riskinarvioinnin ja -hallinnan toteutuminen työpaikoilla Kemikaalien turvallisen käytön toteutuminen työpaikoilla Työturvallisuussäännösten vaikuttavuus työpaikoilla Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien laitosten erityispiirteet YHTEENVETO TULOKSISTA TULOSTEN POHDINTA Tulosten vertailu muiden tutkimusten tuloksiin ja niiden tarkastelu Tutkimuksen luotettavuus ja palaute osallistuneilta JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET

4 TIIVISTELMÄ 4 Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja haitat, jotka on ensisijaisesti poistettava. Jos haittoja ja vaaroja ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää: 1) työpaikkojen työterveys- ja turvallisuustoimintaa yleisesti, 2) riskinarvioinnin toteuttamista työpaikoilla osana terveyden ja turvallisuuden hallintaa sekä 3) työturvallisuuslain ja riskinarvioinnin vaikuttavuutta työpaikan työoloihin ja terveyteen sekä turvallisuustoimintaan työpaikoilla. Tutkimuksen kohderyhminä olivat työnantajien ja työntekijöiden edustajat työsuojelutoiminnassa. Kyselyn kohderyhmään kuuluvien sähköpostiosoitteet pyydettiin Kemianliitolta, toimihenkilöunionilta sekä työnantajien edustajien osalta Responsible Care -yrityksille. Työnantajille kysely lähetettiin 108 henkilölle ja siihen vastasi 49 ja siten vastausprosentti oli 45 %. Vastaavasti työntekijöiden kysely lähetettiin 217 ja vastauksia saatiin 105 (48 %). Tulosten mukaan vaarojen tunnistus toteutuu työnantajien ja työntekijöiden mielestä pääosin. Kuitenkin työnantajista joka viidestoista ja työntekijöistä joka kymmenes katsoo, että vaarojen tunnistus toteutuu. Riskinarvioinnin teko työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa yhteistyössä toteutetaan työnantajien mielestä. Työntekijöistä runsas kymmenesosa katsoo, että yhteistyö toteutetaan. Riskinarvioinnin teko hyödyntää työntekijöiden osaamista työnantajien mielestä. Työntekijöistä neljäsosa katsoo, että työntekijöiden osaamista hyödynnetään riskinarvioinnissa. Riskienarvioinnin päivitys toteutuu työnantajien mielestä. Kuitenkin työntekijöistä joka viides katsoo, että riskienarvioinnin päivitys toteutuu ja melkein joka kymmenes katsoo että se ei toteudu. Riskienarvioinnin dokumenttien pito työntekijöiden nähtävillä toteutuu työnantajista kolmasosan mielestä. Työntekijöistä joka neljäs katsoo, että dokumenttien pito työntekijöiden nähtävillä toteutuu ja joka kymmenes katsoo että se ei toteudu. Kemiallisten vaarojen torjunta siten, että vaaralliset aineet korvataan vähemmän vaarallisilla toteutuu sekä työnantajista, että työntekijöistä kolmasosan mielestä. Yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan työnantajien mielestä ; työntekijöistä viidesosa katsoo, että ne toteutetaan. Käyttöturvallisuustiedotteiden käyttö toteutuu työnantajien mielestä ja runsas kymmenesosa työntekijöistä katsoo että käyttö toteutuu. Työnantajista vajaa kymmenesosa ja työntekijöistä viidesosa katsoo, että opastuksen anto käyttöturvallisuustiedotteista toteutuu. Kemikaaliluettelon laatiminen toteutuu työnantajien ja työntekijöiden mielestä pääosin. Kuitenkin työntekijöistä vajaa kymmenesosa ei tunne kemikaaliluettelon laatimisasiaa ja työnantajista pienempi osa. Työhygieenisten mittausten teko toteutuu työnantajien ja työntekijöiden mielestä pääosin. Kuitenkin työnantajista ja työntekijöistä runsas kymmenesosa toteaa, että se toteutuu. Työnantajista ja työntekijöistä noin kymmenesosa toteaa, että työhygieeniset mittausten tulosten vertaaminen HTP -arvoihin toteutuu. Sekä työnantajista että työntekijöistä kolme kymmenestä katsoo, että altistumisen vähentäminen kemikaalien lukumäärän vähentämisellä toteutuu. Työnantajista yksi kymmenestä ja työntekijöistä neljä kymmenestä katsoo, että riskinarvioinnin tulosten hyödyntäminen

5 laitehankinnoissa toteutuu. Työnantajista yksi kymmenestä ja työntekijöistä kaksi kymmenestä katsoo, että riskinarvioinnin tulosten hyödyntäminen työ- tai käyttöohjeiden laadinnassa toteutuu. Työnantajista yli yksi kymmenestä ja työntekijöistä neljä kymmenestä katsoo, että riskinarvioinnin tulosten hyödyntäminen työn suunnittelussa ja johtamisessa toteutuu. Työnantajista kolme kymmenestä ja työntekijöistä viisi kymmenestä katsoo, että riskinarvioinnin tulosten hyödyntäminen esimiestyöskentelyn kehittämisessä toteutuu. Työterveyshuollon käyttö asiantuntijana riskinarvioinnissa toteutuu työnantajista viidesosan mielestä ja vajaa kymmenesosa katsoo että se ei toteudu; työntekijöille vastaavat osuudet ovat saman suuruiset. Riskinarvioinnissa ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö toteutuu työnantajista viidesosan mielestä ja vajaa kymmenesosa katsoo että se ei toteudu; työntekijöille vastaavat osuudet ovat saman kokoiset. Työnantajista ja työntekijöistä yli neljä kymmenestä toteaa, että työpaikalla työskentelevien alihankkijoiden tekemä vaarojen tunnistus toteutuu. Työnantajista ja työntekijöistä viidesosa toteaa, että alihankkijoiden koulutus ja perehdytys toteutuu. Asiasanat: kemikaali, lainsäädäntö, riskinarviointi, työterveys, työturvallisuus, vaikuttavuus 5

6 ESIPUHE Vuoden 2003 alussa tuli voimaan uusi työturvallisuuslaki (738/2002). Lain uudistamisella pyrittiin selkiyttämään ja yksinkertaistamaan työturvallisuussäädöksiä. Uudistetussa laissa säädetään uudenlaisesta haittojen ja vaarojen arvioinnista sekä näiden torjunnasta. Suomessa on noin yritystä ja niissä noin 2,4 miljoonaa työntekijää. Työturvallisuuslaki velvoittaa kaikkia työnantajia arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit ja korjaamaan todetut epäkohdat. Riskinarviointi on nykyään olennainen osa turvallisuusjohtamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kemianteollisuudessa vaarojen tunnistamiseen ja riskinarviointiin liittyviä lainsäädännön vaikuttavuustekijöitä suomalaisilla työpaikoilla. Lisäksi tavoitteena oli mitata ja arvioida riskien arvioinnin vaikutuksia työpaikoilla. Tutkimuksen rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Tutkijaryhmä kiittää tutkimuksen toteutukseen osallistuneita asiantuntijoita ja tutkimuksen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuneita. Hankkeen valvojana toimi työsuojeluosaston osastopäällikkö Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koostunut tutkijaryhmä. Tutkimusta koordinoi ohjausryhmä, joka kokoontui tutkimuksen aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano oli: puheenjohtajana osastopäällikkö Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä, osaamiskeskuksen johtaja Hannu Anttonen TTL, osaamiskeskuksen johtaja Mikko Härmä TTL, johtaja Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry, työympäristösihteeri Kari Mäkelä Kemianliitto ry, työsuhdeasiamies Arvi Herttua Toimihenkilöunioni ry. Erityisesti tutkijaryhmä kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita, sillä vain se mahdollisti tutkimuksen toteuttamisen. Helsingissä 26. lokakuuta 2009 Toivo Niskanen, Hannu Kallio ja Antti Zitting 6

7 1. JOHDANTO 1.1. Tavoitteena terveellinen ja turvallinen työpaikka Lainsäädäntö Kemikaalilainsäädännön ohella altistumista kemiallisille tekijöille työssä säädellään työturvallisuuslain (738/2002) ja sen nojalla annettujen säädösten avulla. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat terveydellinen merkitys eli tehdä riskinarviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Esim. valtioneuvoston asetus (715/2001) kemiallisista tekijöistä työssä velvoittaa työnantajan tunnistamaan työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät. Kemikaaleille altistuminen on arvioitava siten, että voidaan tunnistaa työntekijöihin kohdistuvat vaarat. Samoin on arvioitava vaaroista aiheutuvat riskit ja suunniteltava tarvittavat turvallisuustoimet. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. Kemikaaleja koskeva lainsäädäntö Suomessa perustuu kemikaalilakiin (744/1989) ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Kemikaalilainsäädännöllä säädetään kemikaalien valmistuksesta, markkinoille luovuttamisesta, jakelusta, pakkaamisesta, myynnistä ja muusta luovuttamisesta, säilyttämisestä ja varastoinnista, hallussapidosta, maastaviennistä, testaamisesta, mainostamisesta sekä muusta käytöstä. Työterveyshuollon tehtävistä, jotka koskevat työntekijöiden suojelua kemiallisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta, säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta on annettu valtioneuvoston asetus (1484/2001). Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) on esimerkkiluettelo kemiallisista tekijöistä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa. Kemikaalilain mukaan kemikaalin valmistuksessa, maahantuonnissa ja käsittelyssä on noudatettava riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (huolehtimisvelvollisuus). Velvollisuudet ovat huolehtiminen, selvilläolo, valinta ja tiedonanto. Kemikaalin valmistajalla, maahantuojalla, jakelijalla ja muulla toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus luovuttamansa kemikaalin fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä sen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Valmistajalla, maahantuojalla, jakelijalla tai muulla toiminnanharjoittajalla on tiedonantovelvollisuus, joka velvoittaa laatimaan käyttöturvallisuustiedotteen ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista, jos se on terveydelle tai ympäristölle vaarallinen tai palo- tai räjähdysvaarallinen. Tiedonantovelvollisuus edellyttää, että kemikaalin päällyksessä ovat turvallisuuden ja tunnistamisen kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. (Riihimäki et al, 2005, 9) 7

8 Kemikaalilain nojalla annettuja säädöksiä ovat seuraavat: Kemikaalilaki (744/1989) Kemikaaliasetus (675/1993) Asetus vaarallisten kemikaalien vähittäismyynnistä (676/1993) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) (annettu myös räjähdysvaarallisista aineista annetun lain nojalla) KTMp bensiinin käsittelystä ja varastoinnista (181/2000) KTMp vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998) STMa vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005) STMa kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta (553/2008) STMa vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien määrätietojen toimittamisesta (1233/2000) STMa kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001) (kumoutuu CLP-asetuksen voimaantuloon liittyvien siirtymäaikojen mentyä umpeen) STMa vaarallisen kemikaalin päällyksen turvasulkimesta ja näkövammaisille tarkoitetusta vaaratunnuksesta (430/2001) (kumoutuu CLP-asetuksen voimaantuloon liittyvien siirtymäaikojen mentyä umpeen) VNa eräiden vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista annetuista REACH-asetuksen XVII liitteen säännöksistä poikkeamisesta (647/2009) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (717/2001) Työturvallisuuslain nojalla annettuja kemikaaleja tai vaarallisia aineita koskevia säädöksiä ovat seuraavat: Työturvallisuuslaki (738/2002) TMp syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993) VNp työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (922/1999) VNa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) STMa haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (795/2007) VNp vaarallisia aineita sisältävistä säiliöistä ja niiden merkinnöistä (421/1989) (pitäisi muuttaa tai kumota CLP- asetuksen tultua voimaan) VNp työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) STMp biologisten tekijöiden luokituksesta (229/1998) Vna työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000) VNp ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999) VNp asbestityöstä (1380/1994) TSHp hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista (231/1989) VNp lyijytyöstä (1154/1993) VNp työturvallisuuslain soveltamisesta torjunta-aineen käsittelyyn ja levitykseen metsätöissä (538/1989) 8

9 Riskien arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole näihin toimenpiteisiin tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Riskien hallinta on kokonaisnäkemys vaaroista ja toimenpiteistä vahinkojen pienentämiseksi ja poistamiseksi. Ennen kuin riskit voidaan tehokkaasti hallita, ne tulee tunnistaa ja arvioida. Riskien hallintaan kuuluu myös riskin suuruuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten turvallisuustoimien valitseminen ja toteuttaminen. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008b; 2008c; 2009a) Kemialliset tekijät Kun työpaikalla käytetään monia kemikaaleja, perusteellisen riskinarvioinnin tekeminen on asiantuntemusta vaativaa. Arviointi on tarpeen porrastaa ja aloittaa niillä kemikaaleilla, jotka tarvitsevat pakkausmerkintöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään aineisiin, jotka ovat myrkyllisiä (saavat varoitusmerkin T) aiheuttavat syöpää (ASA-rekisteröintitarve, ASA-rekisteri = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri) aiheuttavat allergiaa (kiinnitetään huomiota ihoaltistumiseen) vaarantavat lisääntymistä syttyvät helposti (oikeat työmenetelmät, oikea varastointi) vaarantavat ympäristön ja joita käytetään paljon (Riihimäki et al, 2005, 27). Kemikaalivaaran arviointiin on kehitetty apuvälineitä, kuten esimerkiksi Kemi-Arvi 3 - tietokoneohjelma, joka systematisoi työtä. Käytännön työtilanteissa työntekijä ei juuri koskaan altistu yhdelle kemikaalille, vaan hänen työympäristössään esiintyy monia altisteitä samaan aikaan. Altistumista voidaan alustavasti arvioida kemikaalien ominaisuuksien ja käyttötavan perusteella ja tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia. Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu turvallisen työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto. Työntekijät on riittävästi opastettava ja koulutettava kemikaalien käsittelyyn sekä suojautumaan altistumiselta työprosesseissa syntyville kemikaaleille. Lisäksi työntekijät on opetettava toimimaan vaaratilanteissa sekä käyttämään ja huoltamaan tarvittavia suojaimia. Kemikaalien varastointi, säilytys ja jätteiden käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. 9

10 Kemikaaleihin liittyvät vaarat Kemikaalilla tarkoitetaan sekä aineita että seoksia eli valmisteita. Aine voi olla kemiallisesti tarkoin määritelty yhdiste tai monimutkainen aineosien seos, jonka koostumus vaihtelee. Vaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan palo- ja räjähdysvaarallisia tai hapettavia kemikaaleja taikka terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Euroopan yhteisön piirissä on yleisimmistä vaarallisista aineista laadittu luettelo joka sisältää noin ainetta. Suomessa vaarallisten aineiden luettelosta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 624/2001. Luettelossa ilmoitetaan kullekin aineelle luokitus vaarallisuuden perusteella ja sopivat vaaraa osoittavat standardi lausekkeet (R-lausekkeet) sekä merkinnät (varoitusmerkit, R-lausekkeet ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat S-lausekkeet). (Riihimäki et al, 2005, 20) Kemikaaleihin liittyvät vaarat, kuten palo- ja räjähdysvaara sekä myrkytysriski, tiedetään yleensä. Kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät kuitenkin usein vasta pitkäaikaisen altistumisen jälkeen tai pitkän ajan kuluttua altistumisesta. Kemikaaleja valittaessa tavoitteena on mahdollisimman vaaraton ja käyttötarkoitukseensa sopiva tuote. Myös kemikaalien käytössä syntyvän jätteen määrä ja käsittely tulee ottaa huomioon. Kemikaali on joko aine tai aineiden seos eli valmiste. Vaarallinen kemikaali voi olla terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai palo- ja räjähdysvaarallinen. Terveydelle vaarallinen kemikaali voi aiheuttaa elimistöön joutuessaan haittaa ihmisen terveydelle. Kemikaali on terveydelle vaarallinen, jos se on erittäin myrkyllinen, myrkyllinen, haitallinen, syövyttävä, ärsyttävä, herkistävä, syöpää aiheuttava, perimää vaurioittava ja lisääntymisterveydelle vaarallinen. Palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali voi fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen. Räjähtävä kemikaali voi räjähtää iskun, hankauksen tai avotulen vaikutuksesta. Hapettavat aineet voivat reaktiivisuutensa vuoksi aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon tai kiihdyttää toisten aineiden palamista. Kemikaali on palo- ja räjähdysvaarallinen, jos se on räjähtävä, hapettava, erittäin helposti syttyvä, helposti syttyvä tai syttyvä. Päällysmerkinnät koostuvat kuvasymboleista ja lausekkeista. Kemikaalin päällysmerkinnöistä tulee käydä ilmi kemikaalin kauppanimi, kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan yhteystiedot, valmisteen sisältämät vaaralliset aineet luokitusperustepäätöksen mukaisesti, varoitusmerkit, vaaraa osoittavat R-lausekkeet ja turvallisuustoimia osoittavat S-lausekkeet. Vaarojen poistaminen Kemiallisista tekijöistä työssä annettu valtioneuvoston asetus (715/2001) velvoittaa työnantajan tunnistamaan työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät. Asetuksen (715/2001) tarkoittamia yleisiä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi ovat työmenetelmien suunnittelu ja järjestely, asianmukaisten laitteiden ja työvälineiden käyttäminen, altistuvien työntekijöiden lukumäärän minimointi, altistuksen keston ja voimakkuuden minimointi, yleinen hygienia, vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen ja asianmukaiset työmenetelmät (myös jätehuolto, varastointi ja kuljetus). Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden kemikaaleille altistumisen luonne ja määrä niin, että voidaan arvioida terveysvaarat ja tarvittavat torjuntatoimet. Riskin arviointi edellyttää työnantajalta tietoa kemiallisista aineista ja tuotteista, altistumisen selvittämisestä sekä rajaarvoista. Kemikaalien vaarallisuus selvitetään niiden luokituksista, merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja kemikaalin toimittajalta. 10

11 Riskien hallitsemiseksi ei riitä, että tunnetaan kemikaalien ominaisuudet. Sen lisäksi täytyy tietää, kuinka työntekijät käyttävät kemikaaleja. Työntekijän kemikaalille altistuksen arvioinnissa otetaan huomioon kemikaalin haitallisuus, haihtuvuus sekä käyttötapa ja määrä, altistuvat työntekijät, altistumistapa (hengitystiet, iho, ruuansulatuselimistö), -henkilönsuojaimet (saatavuus, käyttö, käyttökokemukset), tekninen torjunta, tehdyt altistumismittaukset, vertailu ohjearvoihin, yksilölliset riskiä lisäävät ominaisuudet (lisääntymisterveys, herkistyneet työntekijät), toimialan yleiset tiedot (Riihimäki et al, 2005, 29) Vaaran arvioinnissa huomioidaan myös huolto- ja korjaustyöt ja mahdolliset onnettomuusvaarat. Altistumisen arvioinnissa yritys saa usein apua työterveyshuollosta tai työhygienian asiantuntijoilta. Työterveyshuollolla on mahdollisuus selvittää kirjallisuudesta ja informaatiopalvelun avulla, onko toimialalla tehty altistumisselvityksiä. Jos kirjallisuustietoja ei ole tai altistumisen luotettava arviointi on vaikeaa, työpaikalla tulee tehdä työhygieenisiä tai biologisia altistumismittauksia (Pääkkönen & Rantanen 2003). Työhygieenisissä mittauksissa tarvitaan usein asiantuntijaa, esimerkiksi Työterveyslaitosta. Työpaikan altisteet määräävät paljolti sen, mitä ja miten mitataan. Mittausten tavoite tulee myös selvittää, pyritäänkö työntekijöiden altistumisen selvittämiseen normaalioloissa, pahimmassa työtilanteessa tai esimerkiksi huoltotöissä. (Riihimäki et al, 2005, 30) Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) 7 :n mukaan on työnantajan suoritettava mittauksia säännöllisesti ja aina kun olosuhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos, jos työntekijöiden altistumista vaarallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luotettavasti arvioida. Mittaustuloksia on verrattava raja-arvoihin. Asetuksen (715/2001) 12 :n mukaan työnantajan on viipymättä vähennettävä altistuminen sellaiseksi, ettei raja-arvo ylity, jos työntekijän altistuminen ylittää erikseen säädetyn sitovan ilman epäpuhtauden raja-arvon. Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) 13 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää työpaikan ilman epäpuhtauksille haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot, sosiaali- ja terveysministeriö 2009b), jotka työnantajan on otettava huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. Mittauksissa tuloksia verrataan ohjearvoihin, yleensä HTParvoihin (HTP 2007). Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat pienimpiä ilman epäpuhtauksia, joiden sosiaali- ja terveysministeriö katsoo voivan vahingoittaa työntekijää. Työnantajan on otettava ne huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijän altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. Jos HTP-arvot ylittyvät, korjaustoimet tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Muutosten vaikutuksia pitäisi kontrolloida mittauksin. Jos mittauksessa saadaan arvo, joka on yli puolet HTP:stä, korjausmahdollisuudet voi selvittää ja toteuttaa rauhallisemmassa aikataulussa. Jos mittaustulokset ovat pieniä, tiedetään, että työpaikan altisteet ovat hallinnassa eikä mittauksia tarvitse toistaa ainakaan usein. (Riihimäki et al, 2005, 30) Riskinarviointi yksittäisessä ongelmassa tarkoittaa aineen vaaraominaisuuksia luonnehtivien tietojen ja ajankohtaisen altistumistiedon yhdistämistä. Sen tuloksena syntyvät riskinarviot auttavan erottamaan suuret riskit pienistä riskeistä ja priorisoimaan torjuntatoimia työpaikalla. Suurella riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa on kysymys vakavasta vaikutuksesta tai suuresta todennäköisyydestä. Samalla kun arvioidaan riski, selvitetään, mitkä torjunnan menetelmät ovat tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi työpisteen ilmanvaihdon tehostaminen ja hengityselinten suojaaminen ovat hyödyttömiä, jos aine imeytyy elimistöön lähes yksinomaan käsien ihon kautta. Kemikaaliriskin arvioiminen työpaikalla, mihin asetus kemiallisista tekijöistä työssä 11

12 velvoittaa, koskee sekä yrityksen työsuojelusta ja työterveyshuollosta vastaavia asiantuntijoita että yrityksen johtoa. (Riihimäki et al, 2005, 19) Käyttöturvallisuustiedote Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2001) 3 :n mukaan käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista on pidettävä työpaikalla työntekijöiden nähtäväksi saatavina. Kemikaalin valmistaja, maahantuoja, jakelija tai sen markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaava muu toiminnanharjoittaja laatii vaaralliseksi luokitellusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedotteen. Käyttöturvallisuustiedote annetaan kemikaalin vastaanottajalle, kun kemikaalia käytetään teollisessa toiminnassa tai ammatissa. Tiedote toimitetaan ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä. Käyttöturvallisuustiedotteella annetaan kemikaalin vastaanottajalle tiedot kemikaalin koostumuksesta ja sen vaarallisista ominaisuuksista, terveysvaaroista ja palo- ja räjähdysherkkyydestä, turvallisesta käytöstä ja mahdollisesti tarvittavista henkilönsuojaimista. Lisäksi tiedotteessa annetaan tietoa kemikaalin luokituksesta ja päällysten merkinnöistä sekä varastoinnista, kuljetusmääräyksistä ja jätteiden käsittelystä. Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä järjestettyinä. Työpaikalla on lisäksi pidettävä siellä käytettävistä kemikaaleista kauppanimen mukaista aakkosellista luetteloa, josta käyvät ilmi kemikaalin luokitus ja se onko kemikaalista käyttöturvallisuustiedotetta. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo toimitetaan myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijöitä tulee opastaa käyttöturvallisuustiedotteiden käyttöön, ja tiedotteet tulee säilyttää työpaikalla työntekijöiden helposti saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteen tarkoituksena on välittää ne tiedot, joita kemikaalin valmistajalla on aineesta ja jotka ovat tarpeellisia kemikaalin turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Käyttäjille erityisen tärkeitä tiedot ovat, jotka koskevat kemikaalien käsittelyä, altistumisen ehkäisyä, henkilökohtaisia suojaimia, ensiapuohjeita ja ohjeita tulipalon varalta. Kemikaaliluettelo Työpaikalla on oltava luettelo kaikista siellä käytettävistä kemikaaleista. Kauppanimen mukaiseen kemikaaliluetteloon kirjataan kemikaalien käyttötarkoitus, arvio käyttömääristä, luokitustiedot sekä tieto siitä, mistä kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedote. Kemikaaleja luetteloitaessa selvitetään myös se, mitä vaaraa aiheuttavia kemiallisia tekijöitä työpaikalla on tai syntyy työnteon yhteydessä. Kemikaalit voidaan luetteloida työpisteittäin esim. seuraavasti: arvioidaan käyttömäärät, tarkistetaan pakkausmerkinnät, päivitetään käyttöturvallisuustiedotteet, päivitetään kemikaalitoimittajien yhteystiedot, selvitetään, tarvitaanko kaikkia aineita, poistetaan kemikaalit turvallisesti käytöstä, selvitetään syntyvät ilman epäpuhtaudet. Vaarallisten aineiden luettelo Vaarallisten aineiden luettelo, niin sanottu aineluettelo, on sitovaa lainsäädäntöä. Se on ensisijainen tiedonlähde yksittäisen puhtaan aineen vaaraa aiheuttavista ominaisuuksista. Vaarallisten aineiden luettelo on välttämätön työväline esimerkiksi kemikaalien valmistajille, maahantuojille ja myyjille, jotka ovat velvollisia laatimaan tuotteilleen käyttöturvallisuus-tiedotteet. Kun valitaan tuotannossa käytettäviä kemikaaleja, kemikaalien haitallisia ominaisuuksia voi alustavasti verrata pelkästään luokitustietojen perusteella, mutta lopullisiin ratkaisuihin tarvi- 12

13 taan syvällisempiä tietoja. Vaarallisten aineiden luettelon käyttäjän on myös tarpeen tutustua R-lausekkeisiin ja S-lausekkeisiin, jotta hän osaisi hyödyntää niiden antaman informaation haittojen ehkäisemiseksi. (Riihimäki et al, 2005, 21) ASA-rekisteri Ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan ylläpidetään ASA-rekisteriä. Työnantajan on pidettävä luetteloa työpaikalla olevista ja käytettävistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä sekä työntekijöistä, jotka altistuvat työssään näille tekijöille. Työnantaja toimittaa tiedot vuosittain työsuojelupiiriin, josta tiedot toimitetaan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ASA-rekisteriin. Rekisterin ylläpidosta huolehtii Työterveyslaitos. Rekisterin tietoja käytetään altistuvien seurantaan, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuskäyttöön. Rekisterin tietosisältö kerätään työnantajilta EU:n REACH-asetus Kemikaalien rekisteröinti ja arviointi REACH eli Euroopan unionin asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoittamisesta (1907/2006) tuli voimaan kesäkuun alusta Sen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua. REACH-asetus uudistaa kokonaisuudessaan aineita ja valmisteita koskevan kemikaalilainsäädännön. Aineet pitää rekisteröidä silloin, kun niitä valmistetaan EU-maassa tai tuodaan EU-alueelle sellaisenaan tai osana valmisteita vähintään yksi tonni vuodessa valmistajaa tai maahantuojaa kohti. Jokaisen yrityksen tulee selvittää oma roolinsa suhteessa REACH-asetukseen varmistaakseen, että sen kemikaalinkäyttö otetaan huomioon turvallisuusarvioinneissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a) Vaiheittain rekisteröitävien eli EU:ssa valmistettujen ja jo markkinoilla olevien aineiden rekisteröinti käynnistyy aineen esirekisteröinnin jälkeen. Varsinaisen rekisteröinnin yhteydessä valmistaja tai maahantuoja arvioi, onko aine ominaisuuksiltaan vaarallinen ja aiheuttaako sen käyttö terveys- tai ympäristöriskejä. Samalla määritellään, mitä toimenpiteitä tarvitaan, että käytön aiheuttamat riskit ovat hallinnassa. Rekisteröinti edellyttää tietoa myös kemikaalien käytöstä ja altistumisesta. Tämän tiedon valmistajat ja maahantuojat saavat kemikaalien käyttäjiltä, joita kutsutaan jatkokäyttäjiksi. Valmistajien tai maahantuojien on arvioitava aineiden ominaisuudet ja käytöstä aiheutuvat riskit sekä annettava ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Aineille tehdyt arvioinnit rekisteröidään Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään tietokantaan. Aineita ei saa valmistaa eikä luovuttaa markkinoille, ellei rekisteröintiä ole tehty asetuksen edellyttämällä tavalla ja sen aikataulujen mukaisesti. REACHin soveltamisohjeissa on valmisteilla standardikuvauksia riskinhallintakeinoista, joita valmistajat ja maahantuojat voivat käyttää kuvattuja kemikaalien käyttötilanteita varten. Valmistaja tai maahantuoja voi myös kysyä käyttäjältä lisätietoja käyttö- ja altistumistilanteista. Turvallisuusarviointi kirjataan ns. käyttäjän kemikaaliturvallisuusraporttiin. Kemikaalien käyttökohteisiin laadittavat altistumisskenaariot luovat pohjan altistumisenarvioinnille, jonka pohjalta riskinhallintatoimenpiteet mitoitetaan sopiviksi. Työsuojelullisesi uutta on, että altistuminen arvioidaan aineen valmistajan toimesta jokaisessa käyttökohteessa ja kaikkien oleellisten altistumisreittien osalta. Aiemmin käyttökohteissa tapahtuva altistumisenarviointi nousi esille pääsääntöisesti työpaikalla esiintyvän ongelman tai työpaikan toteutta- 13

14 man riskinarvioinnin yhteydessä. Käyttökohteessa altistuminen muodostuu usein eri valmisteiden aiheuttamista altisteista, joiden yhteisvaikutuksia REACH -asetuksessa ei huomioida (Kallio et al, 2009). Käyttöturvallisuustiedotteet Käyttöturvallisuustiedotteet ovat keskeisessä asemassa tiedonvälityksessä valmistajien, maahantuojien ja käyttäjien välillä. Käyttöturvallisuus-tiedotteesta säädetään REACH-asetuksen artiklassa 31 ja liitteessä II. Kemikaalintoimittajan pitää antaa käyttöturvallisuustiedote kaikista vaarallisista aineista sekä vaarallisia aineita sisältävistä valmisteista. Tiedotteesta selviää, mitä vaarallisia ominaisuuksia kemikaalilla on ja mitä vaarallisia aineita valmiste sisältää. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat hyvä perusta valmiste- ja aineinventaarion tekemistä varten. Tiedotteessa on myös kemikaalintoimittajan nimi ja osoitetiedot. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteet pitää uusia rekisteröintien edetessä ja siirtää rekisteröintien yhteydessä aineista tuotetut tiedot käyttöturvallisuustiedotteeseen. Seoksen valmistaja kerää tiedot tuottamansa valmisteen käyttöturvallisuustiedotetta varten aineiden toimittajien käyttöturvallisuustiedotteista ja laatii omista valmisteistaan käyttöturvallisuustiedotteet, jos ne sisältävät vaarallisia aineita. Voidakseen laatia käyttöturvallisuustiedotteen seoksen valmistajan tulee tietää, mitä vaarallisia aineita valmisteeseen lisätään ja miten paljon. REACHin mukaan seoksen valmistajan pitää olla selvillä sekä omista että muiden käyttäjien käyttötarkoituksista. Käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista varten tarvittavat tiedot tulisi kirjata seoksen valmistajan aineinventaarioon. Valmisteen (seoksen) käyttöturvallisuustiedotteen tekeminen ja altistumisskenaarioiden laadinta edellyttää asiantuntemusta. Valmisteita tekevän yrityksen kannattaakin pohtia hyvissä ajoin, miten käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen on paras järjestää - käytetäänkö asiantuntevaa konsulttiapua vai hankitaanko asiantuntemusta oman yrityksen käyttöön. Työpaikkatason riskinarviointeihin liittyen ongelmallisinta on usein sopivista parannustoimenpiteistä päättäminen, mutta jatkossa riskinhallinta ohjeistetaan suoraan työpaikoille kemikaaliostojen yhteydessä toimitettavissa käyttöturvallisuustiedotteissa. Käyttöturvallisuustiedotteeseen lisättävien toimenpiteiden tulisikin olla tarpeeksi yksityiskohtaisia, niin että ne auttavat työpaikkaa riskinhallinnan käytännön toteutuksessa. REACH -asetuksen myötä käyttöturvallisuus-tiedotteet tulevat täydentymään. Aineiden vaaranarviointi tulee yhtenäistämään luokitustietoja sekä aineelle annettuja raja-arvoja. Lisäksi asetus tulee lisäämään tietoa työpaikoilla kemikaaleille altistumisesta sekä toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi. (Kallio et al., 2009). 14

15 1.3. Kemianteollisuus Suomessa Kemianteollisuus Kemianteollisuus on Suomessa pitkään työllistänyt noin henkilöä. Määrän ei oleteta lähivuosina ratkaisevasti muuttuvan. Viime vuosina kemianteollisuuden kasvuvauhti on ollut keskimääräisen BKT:n kasvuvauhdin tasalla. Uudet innovaatiot voivat jälleen kiihdyttää kemianteollisuuden kasvua. Tulevaisuuden alueita ovat esimerkiksi biotekniikka, uudet materiaalit ja nanoteknologia. Alan henkilöstömäärä on pysynyt viime vuosikymmenet vakaana. Toimihenkilöiden osuus koko henkilöstöstä on runsaat 40 prosenttia. Kemianteollisuuden työvoimasta 34 prosenttia työskentelee muovituoteteollisuuden palveluksessa. Bruttoarvoltaan suurimmassa öljynjalostusteollisuudessa puolestaan on 7 prosenttia alan työvoimasta. Nuorten ikäluokkien osuus kemianteollisuuden henkilöstöstä on viimeksi kuluneiden noin viiden vuoden aikana kasvanut. Vuonna 2001 henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta ja vuoteen 2006 mennessä se oli laskenut 43 vuoteen. Osaltaan nuoren työvoiman määrän kasvua selittää muovituoteteollisuuden voimakas rekrytointi 2000-luvun alkupuolella. (Kemianteollisuus 2009a) Kemikaaliturvallisuuteen liittyvän osaamisen tarve kasvaa kaikissa yrityksissä - on sitten kyse kemianteollisuuden tuotannosta tai kemikaalien jatkokäytöstä. Kemikaaliturvallisuudesta ja sen valvonnasta vastaavat ammattilaiset tarvitsevat koulutusta. Vuonna 1992 Suomessa käynnistynyt Responsible Care -ohjelma yhdistää toimialan kannalta keskeisimmät kestävän kehityksen teemat: ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyön. Sen lähtökohtana on toimintojen kokonaisvaltainen hallinta ja tulosten jatkuva raportointi. Euroopan yhteisön kemikaaliasetuksen (REACH) käytännön toimeenpano alkoi aineiden esirekisteröinnillä Suomessa tässä oli mukana lähes yritystä, ja esirekisteröintejä tehtiin noin Näistä suomalaisia valmistajia ja maahantuojia oli arviolta noin 460 ja esirekisteröintejä vastaavasti (Kemianteollisuus 2009b) Kemianteollisuuden altisteet ja kemikaalit Suomessa on kemikaalirekisterin tuoterekisterin mukaan kaupallisessa käytössä tällä hetkellä noin kemiallista valmistetta, joista vajaat on vaaralliseksi luokiteltuja. Suomessa markkinoilla olevat valmisteet koostuvat noin 6700 eri kemiallisen aineen seoksista, joiden kaikkia vaikutuksia ihmisten ja ympäristön terveyteen ei tunneta. Näistä 6700 aineesta vain 840 ainetta kuuluu vaarallisten aineiden luetteloon ja loput on valmistajien itsensä vaaralliseksi luokittelemia (STTV 2004). Euroopassa voi työ- ja elinympäristössä esiintyä ainakin joitakin tuhansia aineita. Yksittäisen yrityksen käytössä olevien kemiallisten valmisteiden sisältämien aineiden lukumäärä jää yleensä joihinkin kymmeniin. Kun yritys hankkii uusia tuotteita tai muuttaa prosessia, tulee kuitenkin käyttöön myös uusia aineita. Koska käytössä on paljon kemikaaleja, niiden vaaraominaisuuksien selvittäminen on suuri työ. Muutamista sadoista tavallisimmista teollisuuskemikaaleista on runsaasti tietoja. (Riihimäki et al, 2005, 12) Kemianteollisuudessa ASA -rekisteriin on ilmoitettu vuosittain bentseenille, kromi-(vi)-yhdisteille ja nikkeliyhdisteille altistunutta työntekijää. Bentseenille altistutaan tyypillisesti kemikaalien valmistuksessa, kunnossapitotöissä, prosessitöissä, laitehuolloissa, lastauksessa ja laboratoriotöissä. Kromi-(VI) -yhdisteille altistutaan kemianteollisuudessa maalien valmistuksessa, värin punnitsemisessa, pintakäsittelyssä, kromatoinnissa, silk- 15

16 kipainotöissä ja laboratorioanalyysien teossa sekä hitsaustöissä kunnossapitotöiden yhteydessä. Nikkeliyhdisteille altistutaan kemianteollisuudessa pääosin kunnossapitotöissä kuten hitsauksessa, metallin ruiskutuksessa, polttoleikkauksessa, pintakäsittelyssä sekä levyn leikkauksessa. (Kallio et al, 2009) Kemianteollisuudessa tyypillisimmin mitattuja altisteita vuosina olivat tolueeni ja isosyanaatit. Tolueeni luokitellaan lisääntymisvaaralliseksi aineeksi ja sitä käytetään maalituotteiden, puunsuoja-aineiden ja painovärien valmistukseen sekä niiden ohentamiseen. Noin 5 % mitatuista pitoisuuksista ylitti HTP 8 tunnin altistusarvon. Isosyanaatit puolestaan ovat herkistäviä ja niitä käytetään useissa erilaisissa teollisuustuotteissa kuten maalien, pinnoitteiden sekä vaahtomuovin valmistuksessa. Mitatuista pitoisuuksista 8 % ylitti isosyanaateille asetetun HTP 15 minuutin altistusarvon. Eniten HTP -arvojen ylityksiä suhteessa mittausten lukumäärään mitattiin trikloorietyleenin ja lyijy -yhdisteiden osalta. (Kallio et al, 2009) Kemianteollisuudessa yleisimmin käytetyt aineet olivat esim. natriumhydroksidi (40 % työpaikoista), liuotinbensiini (40 %), rikkihappo (25 %), tolueeni (20 %) ja metanoli (20 %), epokshartsit ((20 %), isosyanaatit (20 %). Syöpävaaraa aiheuttavista, perimävaaraa ja lisääntymisterveysvaaraa aiheuttavista vaarallisista aineista trikloorietyleeniä, bentseeniä ja 2- etoksietanolia ilmoitti käyttävänsä vajaa 10 % vastanneista. Lyijy-yhdisteitä, kromi(vi)yhdisteitä sekä koboltti- ja nikkeliyhdisteitä käytti samoin vajaa 10 % vastanneista. Kemianteollisuudessa syöpävaarallisia aineita ilmoitti käyttävänsä vajaa kolmannes ja metalliteollisuudessa kuudennes toimipaikoista. (Kallio et al, 2009) Tutkimustulosten (Kallio et al, 2009) mukaan lisääntymiselle vaaraa aiheuttavia kemikaaleja oli kyselytutkimuksen mukaan käytössä 25 %:ssa kemianteollisuuden toimipaikoissa. Lisääntymisvaarallisista kemikaaleista oli luovuttu harvemmin kuin syöpävaarallisista kemikaaleista. Keskimäärin 2 % vastanneista toimipaikoista oli luopunut lisääntymisvaarallisen kemikaalin käytöstä viimeisen vuoden aikana. Herkistäviä kemikaaleja käytettiin eniten kemianteollisuuden toimialalla, joista lähes puolet (49 %) ilmoitti käyttävänsä herkistäviä kemikaaleja. (Kallio et al, 2009) 1.4. Keskeisien termien määritelmiä Käytettävät käsitteet ovat seuraavat: Vahinko (Harm): Fyysinen vamma tai terveyshaitta tai omaisuus- tai ympäristövahinko. Vaara (Hazard): Mahdollinen vahingon lähde tai vahingon mahdollistava tilanne. Vaarallinen tapahtuma (Hazardous event): Tapahtuma, joka voi aiheuttaa vahingon. Vaaran tunnistaminen (Hazard identification): Prosessi, joka tunnistaa että vaara on olemassa, ja määrittelee sen ominaispiirteet. Riski (Risk): Määrätyn vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai -todennäköisyyden, ja seurauksen yhdistelmä. Huom. Riskin käsitteeseen liittyy aina kaksi osatekijää: taajuus tai todennäköisyys, jolla vaarallinen tapahtuma esiintyy, ja vaarallisen tapahtuman seuraus. Riskianalyysi (Risk analysis): Saatavissa olevan tiedon järjestelmällistä käyttämistä vaarojen tunnistamiseksi sekä ihmisiin tai väestöön, omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvan ris- 16

17 kin suuruuden arvioimiseksi. Huom. Riskianalyysi-termin asemesta käytetään myös joskus termejä kuten todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi, todennäköisyyspohjainen riskianalyysi, kvantitatiivinen turvallisuusanalyysi tai kvantitatiivinen riskianalyysi. Riskin arviointi (Risk assessment): Riskianalyysin ja riskin merkityksen arvioinnin kokonaisprosessi. Riskin suuruuden arvionti (Risk estimation): Prosessi, jolla mitataan analysoitavien riskien taso. Riskin suuruuden arviointi koostuu seuraavista vaiheista: taajuusanalyysi, seurausanalyysi ja niiden yhdistäminen. Riskin merkityksen arviointi (Risk evaluation): Prosessi, jossa tehdään päätökset riskien siedettävyydestä riskianalyysin perusteella ottamalla huomioon sellaiset tekijät kuten sosioekonomiset ja ympäristölliset näkökohdat. Riskien hallinta (Risk management): Johtamisperiaatteiden, menettelytapojen ja käytäntöjen järjestelmällistä hyväksikäyttämistä riskien analysoimiseksi, merkityksen arvioimiseksi ja valvomiseksi. ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä. HTP Työpaikan haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. Kemiallinen aine Alkuaine ja sen yhdisteet sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina. Kemikaali Aine tai aineiden seos, joka on peräisin luonnosta tai on ihmisen valmistama eli synteettinen kemikaali. Koostumukseltaan kemikaali voi olla alkuaine, yhdiste tai seos. Kemiallinen tekijä Työympäristössä käytettävä tai muuten esiintyvä kemikaali REACH EU:n asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tässä hankkeessa arvioitiin työturvallisuuslain toteutumista työpaikoilla työnantajien ja työntekijöiden arvioimina. Yleisinä ja täsmennettyinä tavoitteina oli selvittää 1. työpaikkojen terveys- ja turvallisuustoiminnan edellytyksiä 2. riskinarvioinnin toteuttamista työpaikoilla osana terveyden ja turvallisuuden hallintaa eri osa-alueiden riskien tunnistamista ja arvioimista riskinarviointiin osallistujia riskinarvioinnissa käytettyjä menetelmiä riskinarvioinnissa hyödynnettäviä tietolähteitä 17

18 riskinarvioinnin dokumentointia riskinarvioinnin jälkeistä toimintaa 3. työturvallisuuslain ja riskinarvioinnin vaikuttavuutta työpaikan työoloihin ja terveyteen yleiseen terveyden ja turvallisuuden hallintaan liittyvään asennoitumiseen ja toimintaan työpaikoilla. 18

19 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Aineistojen kerääminen ja analysoiminen Tutkimusryhmä laati kyselylomakkeet työnantajien ja työntekijöiden edustajille (Liitteet 1 2). Työnantajilta ja työntekijöiltä kysyttiin taustatietoina vastaajan työsuojelutaustaa, työpaikan toimialaa sekä työpaikan kokoa ja sijaintipaikkakuntien määrää. Vastaajia pyydettiin arvioimaan työpaikalla toteutuvia edellytyksiä terveelliselle ja turvalliselle työlle, työturvallisuuslain tuntemista ja siinä esitettyjen määräysten riittävyyttä, riskinarvioinnin toteuttamista ja sen perusteella tehtäviä parannustoimia sekä syitä niiden toteuttamattomuuteen, riskinarviointitulosten dokumentointia, tiedottamista ja hyödyntämistä eri tilanteissa, työterveyshuollon toimintaa sekä lainsäädännön vaikutuksia työpaikalla. Avoimet kysymykset liittyivät arvioinnissa käytettyihin menetelmiin, lainsäädännön kehittämiseen sekä toimenpiteisiin vaarojen tunnistamisen, riskien arvioinnin ja vaarojen torjunnan kehittämiseksi. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisella Digium Enterprise tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmalla lokakuussa Se mahdollisti kyselyihin vastaamisen sähköisesti. Yritysten nimet muutettiin vastausten käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa numeromuotoon. Kyselylomakkeen yhteydessä lähetettiin saatekirje, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta, tavoitteista ja menetelmistä, vastaamisen vapaaehtoisuudesta sekä vastaajien anonymiteetin ja tutkimusaineiston säilyttämisen turvaamisesta tutkimuksen ajan ja sen jälkeen. Osallistujilla oli myös mahdollisuus kysyä lisätietoja tutkijalta Tutkimukseen osallistujat Tutkimuksen kohderyhminä olivat työnantajien ja työntekijöiden edustajat työsuojelutoiminnassa (Taulukko 1). Kyselyn kohderyhmään kuuluvien sähköpostiosoitteet pyydettiin Kemianliitolta, toimihenkilöunionilta sekä työnantajien edustajien osalta Responsible Care - toimijoilta. Tutkimukseen pyydettiin myös Suomen Yrittäjiltä heidän jäsenistöstään kohderyhmään soveltuvien yrittäjien sähköpostiosoitteet. Suomen Yrittäjien osalta vastausten lukumäärä jäi liian alhaiseksi, jotta tuloksia voitaisiin käsitellä edustavasti. Taulukko 1 Vastaajajoukon muodostuminen Lähetetyt Saadut vastaukset Saadut vastaukset n n % Työnantajat Työntekijät Yhteensä Kysely oli suunnattu kemianteollisuuden toimialoille, vastaajien jakautuminen eri toimialoille sekä yrityksen koon mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Kyselyn vastaajat edustivat melko kattavasti kemianteollisuuden eri aloja, mutta vastaajat painottuivat henkilöstömäärältään suuriin yrityksiin. Työnantajan edustajista kaksi viidesosaa toimi yrityksessä, jonka toiminta tapahtuu pääosin Suomessa, reilu kymmenesosa työnantajan edustajista toimi kansainvälisessä yrityksessä, jonka hallinto on Suomessa ja vajaa puolet työnantajan edustajista toimi kansainvälisessä yrityksessä, jonka hallinto on ulkomailla. 19

20 Työntekijöiden edustajista kaksi viidesosaa toimi yrityksessä, jonka toiminta tapahtuu pääosin Suomessa, neljäsosa toimi kansainvälisessä yrityksessä, jonka hallinto on Suomessa ja vajaa kaksi viidesosaa työntekijöiden edustajista toimi kansainvälisessä yrityksessä, jonka hallinto on ulkomailla. Työnantajien edustajien mukaan vajaa puolet yrityksistä toimi yhdellä paikkakunnalla ja työntekijöiden edustajien mukaan vajaa kolmannes toimi yhdellä paikkakunnalla. Taulukko 2 Vastaajien jakautuminen toimialoittain ja yrityksen henkilömäärän mukaan Työnantajat Työntekijät Toimiala % % Öljytuotteiden valmistus 2 4 Peruskemikaalien valmistus Maalien, lakan ja painovärien yms. valmistus 10 8 Lääkekemikaalien, -kasviuutteiden ja lääkintätuotteiden valmistus 6 14 Pesuaineiden, kosmetiikka ja hygieniatuotteiden valmistus 6 3 Muu kemiallisten tuotteiden valmistus Kumituotteiden valmistus 0 1 Muovituotteiden valmistus Joku muu 6 19 Yrityksen koko henkilöstön määrä Suomessa % % yli Työpaikan koko % % yli

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45 REACH. Perustietoa työpaikoille EU:n kemikaaliasetuksesta TYÖSUOJELUHALLINTO

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45 REACH. Perustietoa työpaikoille EU:n kemikaaliasetuksesta TYÖSUOJELUHALLINTO Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45 REACH Perustietoa työpaikoille EU:n kemikaaliasetuksesta TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2008 ISBN 978-952-479-072-7 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2008 REACH-asetus

Lisätiedot

Jos asiat ovat kunnossa nykyisen lainsäädännön mukaan, on helpompi siirtyä noudattamaan REACH-asetuksen velvoitteita.

Jos asiat ovat kunnossa nykyisen lainsäädännön mukaan, on helpompi siirtyä noudattamaan REACH-asetuksen velvoitteita. Anna-Liisa Sundquist Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö REACH tärkeä myös PK-sektorille Euroopan Union uusi kemikaaliasetus, REACH, tulee voimaan 1.6.2007. Vaikka konkreettisia toimia

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Toivo Niskanen 1 Tässä katsausartikkelissa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön toteuttaman kolmen

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT RATAHALLINTO- 1(5) RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut rataverkon tarpeisiin käytettävien aineiden toimitusehdot 1111/739/99 voimassaoleviksi

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Oliko tässä muutoksen alku?? että MIKÄ???? Lyhenteet sanoiksi REACH Lyhenne REACH tulee sanoista Registration, Evaluation,

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

REACH ja CLP asetusten velvoitteet maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle

REACH ja CLP asetusten velvoitteet maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle REACH ja CLP asetusten velvoitteet maahantuojalle, jakelijalle ja jatkokäyttäjälle 1 Sisällysluettelo Keitä REACH ja CLP koskee?... 3 REACH asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä...

Lisätiedot

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle?

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Jouni Räisänen Kaksi altistumisskenaariota 1 2 Kemikaaliturvallisuusarviointi altistumisskenaario Käyttöturvallisuustiedote, liitteenä altistumisskenaario

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

CLP EU-ASETUS AINEIDEN JA SEOSTEN LUOKITUKSESTA, MERKINNÖISTÄ JA PAKKAAMISESTA

CLP EU-ASETUS AINEIDEN JA SEOSTEN LUOKITUKSESTA, MERKINNÖISTÄ JA PAKKAAMISESTA CLP EU-ASETUS AINEIDEN JA SEOSTEN LUOKITUKSESTA, MERKINNÖISTÄ JA PAKKAAMISESTA KEMIKAALINEUVOTTELUKUNNAN JULKAISUJA 7 (2009) KEMIKAALINEUVOTTELUKUNNAN JULKAISUJA 7 (2009) CLP EU-ASETUS AINEIDEN JA SEOSTEN

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe 9. painokseen...1. Sisällysluettelo...3

Sisällysluettelo. Esipuhe 9. painokseen...1. Sisällysluettelo...3 Sisällysluettelo 3 (163) Sisällysluettelo Esipuhe 9. painokseen...1 Sisällysluettelo...3 1. Työturvallisuuslainsäädäntö...9 1.1. Erilaiset säädökset...9 1.2. Työturvallisuuslaki...9 1.3. Kemialliset tekijät...11

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Anna-Maija Hämäläinen Koulutuspäivä 10.4.2013. Mitä biosidiasetuksen lisäksi pitää tietää ja tehdä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Anna-Maija Hämäläinen Koulutuspäivä 10.4.2013. Mitä biosidiasetuksen lisäksi pitää tietää ja tehdä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Anna-Maija Hämäläinen Koulutuspäivä 10.4.2013 Mitä biosidiasetuksen lisäksi pitää tietää ja tehdä Esityksen sisältö 1. Valmisteen luokitus, merkinnät ja pakkaaminen

Lisätiedot

1/5. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Päiväys: 20.11.2007

1/5. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Päiväys: 20.11.2007 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Päiväys: 20.11.2007 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Tropic Body Lotion

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) nojalla:

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) nojalla: 1 of 8 04/08/2011 13:15 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1993» 12.7.1993/675 12.7.1993/675 Seurattu SDK 804/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Kemikaaliasetus

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

REACH EU:n UUSI KEMIKAALIASETUS

REACH EU:n UUSI KEMIKAALIASETUS REACH EU:n UUSI KEMIKAALIASETUS KEMIKAALINEUVOTTELUKUNNAN JULKAISUJA 6 (2007) Kannen kuva: Markku Ojala (Euroopan kemikaalivirasto Helsingissä) ISSN 1459-5990 ISBN 978-952-00-2382-9 (nid.) 978-952-00-2383-6

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 15.11141,

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NONFLAMMABLE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: 1035481 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedotteen tietojen lisäksi kemikaalituoterekisteriin toimitetaan seuraavat tiedot:

Käyttöturvallisuustiedotteen tietojen lisäksi kemikaalituoterekisteriin toimitetaan seuraavat tiedot: 965/2011 3 OHJEET TIETOJEN TOIMITTAMISEKSI Liite 1 Kemikaalitietojen toimittaminen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle on kansallinen menettely, jolla samalla toimeenpannaan CLP-asetuksen 45 artiklan

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 02.07.2002

Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 02.07.2002 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 02.07.2002 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L)

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L) x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi AITO

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 SGT 9200 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 SGT 9200 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 12.08.2002 Edellinen päiväys: 12.03.2002 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 04.10.2005 Edellinen päiväys: 19.12.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011. REACH-asetus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011. REACH-asetus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH-asetus REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista. Regulation concerning Registration,

Lisätiedot

Puhelin 09 6129290 Telefax

Puhelin 09 6129290 Telefax KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Amsterdam gel medium (gloss/mat/heavy) - gel mediumit,

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

CT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe

CT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi CT

Lisätiedot

Osa 1 Johdanto kemikaaliturvallisuusarviointiin

Osa 1 Johdanto kemikaaliturvallisuusarviointiin Päärekisteröijien verkkoseminaari Kemikaaliturvallisuusarviointi/kemikaaliturvallisuusraportti (CSA/CSR) (I) Osa 1 Johdanto kemikaaliturvallisuusarviointiin 9.3.2010 Wim De Coen, Euroopan kemikaalivirasto

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 28.12.2002 Edellinen päiväys: 4.8.2000 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite (09) 471 977 Myrkytystietokeskus HUS, Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite (09) 471 977 Myrkytystietokeskus HUS, Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 03.04.2006 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 18.01.2003 Edellinen päiväys: 06.04.1995 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 LV Astianpesuaine (500ml, 5L) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 LV Astianpesuaine (500ml, 5L) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 15.12205, 92300 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 2012 Auli Kostamo

Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 2012 Auli Kostamo Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 2012 Auli Kostamo Rekisteröintiasiakirjat Tekninen asiakirja(reach liite VI, vähintään 1 t/a) Kemikaaliturvallisuusraportti(REACH liitei, vähintään 10 t/a) Tietovaatimukset

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T1278 1.1.3 REACH-rekisteröintinumero 1.2 Aineen tai

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Abbreviation: Elektrolyt CDM 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita

Lisätiedot

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 30.10.2005 15.01.2004 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 15.06.2010 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 26.6.2014 Edellinen päiväys: KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T7883.930

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Concrex Resin 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Concrex Resin 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 113-0,55 113-4,5 113-60, 113-15 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi AVALON PESUEMULSIO Tunnuskoodi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ PETAMO GHY 133 N liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T7842,T7842.930 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: 950049; 950098; 950153; 1005077; 950048; 950054;

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 NOVOCLEAN 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 NOVOCLEAN 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 39234 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 17.04.2001

Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 17.04.2001 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 17.04.2001 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

EUROLAB:n kevätseminaari 5.4.2006. Jaana Heiskanen Suomen ympäristökeskus

EUROLAB:n kevätseminaari 5.4.2006. Jaana Heiskanen Suomen ympäristökeskus REACH-lainsäädännön sisältö EUROLAB:n kevätseminaari 5.4.2006 Jaana Heiskanen Suomen ympäristökeskus REACH-asetuksen keskeiset elementit Soveltamisala Rekisteröinti Tiedottaminen toimitusketjussa Jatkokäyttäjän

Lisätiedot

Päiväys: 5.12.2005 Edellinen päiväys: -

Päiväys: 5.12.2005 Edellinen päiväys: - X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 5.12.2005 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

GHS CLP. Vaarallisten kemikaalien uusi luokitus- ja merkintäjärjestelmä

GHS CLP. Vaarallisten kemikaalien uusi luokitus- ja merkintäjärjestelmä GHS CLP Vaarallisten kemikaalien uusi luokitus- ja merkintäjärjestelmä 2 3 Sisällysluettelo GHS mikä se on...4 CLP mikä se on...4 Muutamia CLP:n mukaisia luokittelun ja merkitsemisen perusteita...5 Vertailutaulukko

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Neutralova silmähuuhde 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Neutralova silmähuuhde 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot