Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Transkriptio

1 Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa APUVÄLINEALAN VALTAKUNNALLISET KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT Turku Esa Bärlund, ft, TtM, fysioterapian päätoiminen opettaja Turun ammattikorkeakoulu Oy, Terveys ja hyvinvointi Esityksen tavoitteet, esityksen jälkeen: kuulija ymmärtää mitä GAS tarkoittaa kuntoutuksessa kuulija tietää perustasolla GAS prosessin etenemisen kuntoutuksen tavoitteiden rakentamisessa kuulija tunnistaa eräitä GAS tavoite asettamiseen liittyviä käsitteitä 1

2 Historiasta GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Kiresuk ja tilatostotieteilijä Sherman Heterogeeninen potilasryhmä, ei hyviä muutosmittareita, olemassa olevat arviointimenetelmät eivät kattaneet kaikkia potilaille merkityksellisiä oireita Tarve osoittaa, että toiminta on tuloksellista yksilö- ja yksikkötasolla Lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden osoittamiseen myös kuntoutustoimenpiteiden suhteen Heterogeeniset ryhmät, validit, reliaabelit ja objektiiviset mittarit: ei tai vähäinen muutosta mutta kuntoutujien arvottamana muutosta oli tapahtunut. Miten tulkita > GAS Miten määrittää etukäteen kuntoutujalle merkityksellinen tavoite ja sen saavuttaminen > GAS Kuntoutus muuttuu passiivisesta aktiiviseksi > motivaation merkitys > GAS Kiresuk T, Smith A, Cardillo J. Goal attainment scaling: application, theory and measurement. New York: Lawrence Erlbaum Associates;

3 GAS- menetelmää käytetty ja tutkittu laajasti Käytetty useissa eri kuntoutusmuodoissa, hoidoissa ja asiakkailla/potilailla: mielenterveys, väkivaltarikoksiin syyllistyneet, neurologisessa kuntoutuksessa, fysioterapia, geriatria, MS-kuntoutus, pediatria, kivun hoito jne. Paljon tutkittu maailmalla: vahva reliabiliteetti, validiteetti ja herkkyys, hyvä sisäinen validiteetti Herkkyys jopa parempi kuin FIM ja Barthel Suomessa Kela kiinnostui GAS:n käytöstä kuntoutuksessa Ensimmäinen tavoitelomake standardissa 14/2007, koski seuraavia tuotteita: yksilöllinen kuntoutusjakso, Tules-kurssit, Aslak-kurssit, kuntoutustarveselvitys, kuntoutustutkimus ja Tyk-toiminta Kuntoutuslaitoksissa aloitettiin GAS:in sisäänajo uudistetuissa standardeissa otettiin käyttöön uusi GAS-lomake 2011 Kela koulutti ammattikorkeakoulujen edustajia -> koulutussopimusten tekeminen, sitoutuminen vähintään 5 koulutuksen järjestämiseen 2016 GAS-käsikirja versio 4 ja GAS-lomake muuttui Omat tavoitteeni - lomakkeeksi 2016 syksy Muutos-hanke, Kelan hyvän kuntoutuskäytännön seurantaan, amk:t mukaan koskien erityisesti kuntoutujan omiin tavoitteisiin (GAS) liittyvän tutkimusta 3

4 Miten GAS näkyy? KELAN AVOTERAPIASTANDARDI Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat alkaen s21 Arviointimenetelmät Kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutuksen palveluntuottajan moniammatillisen tiimin jäsen laatii yhdessä kuntoutujan (perheen) kanssa yksilölliset tavoitteet kuntoutusprosessille ja tavoitteita arvioidaan koko kuntoutusprosessin ajan Varmistetaan tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus ja kuntoutujan sitoutuminen tavoitteiden suuntaiseen työskentelyyn tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutusprosessin lopussa 4

5 Omat tavoitteeni lomake ( GAS-lomake)) GAS:in eli tavoitteen asettamisen asteikon laatiminen käytännössä sisältää seuraavat vaiheet: Tavoitteen tunnistaminen Tavoitteen nimeäminen Indikaattorin valinta Asteikon määrittäminen Asteikon tarkistaminen Kuntoutustoimenpiteistä sopiminen 5

6 SMART periaate Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö : Specific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty Measurable = mitattavissa Achievable = saavutettavissa Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen Timed= mahdollinen aikatauluttaa Tavoitteen nimeäminen ja indikaattori Nimeäminen: riittävän yksiselitteinen ja positiivinen jos mahdollista Indikaattori Mitattavissa oleva asia, jossa tapahtuva muutos vaikuttaa otsikon mukaisesti Sen avulla määritetään eri tavoitetasot Voi olla järjestelmäasteikko (esim VAS jana, paino, kertamäärä) tai laadullinen ilmaisu (tunteiden hallinta) Yksiselitteisesti tulkittavissa (ei kahta "mittaria samaan indikaattoriin) 6

7 Asteikon määrittäminen Haasteellisin osa Asteikon määrittäminen 7

8 Tyypillisiä ongelmia asteikon laatimisessa Unohdettu, että tavoitteen saavuttaminen pitää olla ulkopuolisen arvioitavissa Tavoitetta ei ole määritetty riittävän selkeästi tai sitä on kuvattu epäselvin sanoin, jolloin sen saavuttamista ei voida myöhemmin arvioida. Ei aikataulua ja otsikkoa Asteikko ei ole yksiselitteinen. Esim. jatkuvassa muuttujassa on päällekkäisyyttä (0: nukkuu 7,-8,5 h, +1: nukkuu 8-9 h) t asteikon eri portaiden välillä on aukkoja (-1: laihtuu 2-3 kiloa, 0: laihtuu 5-6 kiloa. Samaan tavoitteeseen on laitettu kaksi, toisistaan riippumatonta indikaattoria 0= lähtee kouluun ajoissa ja aamulla ei riitele äidin kanssa. Mitä GAS:in käyttöönotto edellyttää Kouluttautumista ja käytännön harjoittelua kuten muidenkin arviointimenetelmien käyttöönotto. Kuntouttajat ovat työskennelleet kyseisellä toiminta-alalla riittävän kauan, jotta pystyvät tunnistamaan kunkin kuntoutujan muutosmahdollisuuden ja laatimaan SMART tavoitteen. Vaikka GAS on asiakaslähtöinen, sen realistisuus ja saavuttamisen aikataulu perustuvat terapeutin/moniammatillisen työryhmän kliiniseen kokemukseen hyvin erilaisten henkilöiden hoidosta, kuntoutuksesta ja seurannasta. 8

9 Mitä hyötyä GAS:sta on? Kuntoutustoiminnan tavoitteiden konkretisoituminen parantaa ja selkeyttää asiakkaan ja kuntouttajan yhteistyötä GAS auttaa tunnistamaan ja tarkentamaan moniammatillisen ja kurssimuotoisen kuntoutuksen yksilökohtaisia tavoitteita GAS:in avulla on mahdollista tukea kuntoutujan ongelman ratkaisukykyä Realististen tavoitteiden asettaminen konkretisoi myös kuntoutukselle asetetut odotukset realistisiksi Asiakkaan tyytyväisyys kasvaa ja motivaatio paranee kun tavoitteet on sovittu yhdessä GAS:ien sisällön analyysi mahdollistaa tavoitteiden ja saavutusten kuvaamisen Auttaa määrittämään tarvittavat kuntoutustoimenpiteet ja niiden sisällön > auttaa resurssien suunnittelussa Muistettava GAS ei kerro mitään yksilön toimintavajavuuden asteesta, kokonaisoireista, kognitiivisista ominaisuuksista, eikä se täten sovellu kuntoutujien ominaisuuksien kuvaajaksi. Kuntoutujan tilanteen arviointiin tarvitaan edelleen geneerisiä ja diagnoosispesifisiä valideja ja reliaabeleja arviointimenetelmiä. 9

10 Esimerkki Jos haluat oppia enemmän, ota yhteyttä alueesi ammattikorkeakouluun ja kysele GAS-koulutuksesta. Turussa: 10

11 Lähteitä Kela. GAS-käsikirja v Luettavissa < 11