Dementia ja Kelan kuntoutus

Transkriptio

1 Dementiahankkeen loppuseminaari Dementia ja Kelan kuntoutus Tiina Huusko

2 Iäkkäiden kuntoutus: toimijat Järjestöt, 3. sektori Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Ray Vertaistuki Kehittäminen Kunnat Valtiokonttori Päävastuu Akuutti kuntoutus Kuntoutussuunnitelma Veteraanikuntoutus

3 Kelan kuntoutus ikääntyneille on täydentävää, harkinnanvaraista kuntoutusta Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kelan kuntoutuslain perusteella Vuonna 2011 yhteensä kuntoutujaa Kelan kuntoutus on Ammatillista kuntoutusta Kuntoutuspsykoterapiaa Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille Harkinnanvaraista kuntoutusta ja kehittämis- ja tutkimustoimintaa

4 Kelan kuntoutus 2011 yli 65-vuotiaille Lakiperuste: Harkinnanvarainen kuntoutus 200 Yli 65-vuotiaat kuntoutujat iän mukaan 2011 (n=2748) Ikä Lähde: Kelasto WIT155A

5 Muistisairaat (F01, F03, G30) kuntoutujat toimenpiteittäin lakiperusteen mukaan vuonna 2011 Ammattikoulutus A 1 Yksilöllinen kuntoutusjakso V Toimintaterapia V 2 6 A=vajaak. ammatillinen V=vaikeavammaisen lääk. H=harkinnanvarainen Puheterapia V 2 Fysioterapia V 25 Yksilöllinen kuntoutusjakso H 2 Kuntoutuskurssit H 7 Sopeutumisvalmennuskurssit H Lähde: Kelasto WIT99C

6 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit muistihäiriöisille (Alzheimer, dementia) vuonna 2011 Vuonna 2011 toteutettiin 7 suomenkielistä sopeutumisvalmennuskurssia muistisairaille Kursseja tuotti 5 palveluntuottajaa Lähde: kuntoutuskurssijärjestelmä/lp

7 Kelan kuntoutus omaishoitajille Kelan uusien kurssien kokonaismäärä noin Sairausryhmiä noin 200 Kurssityyppejä noin 700 Kuntoutujien ja omaisten määrät vuonna 2011 alkavilla kursseilla kuntoutujat omaiset Harkinnanvaraiset kurssit Vaikeavammaisten kurssit Ammatilliset kurssit Kaikki yhteensä

8 Kelan kuntoutuspalvelujen kehittäminen eri elämänvaiheisiin Lapset Nuoret Nuoret aikuiset Työikäiset (työssä olevat / työstä poissaolevat) Ikäihmiset Pikku LAKU NUKU TK-hanke / TK 2 -hanke GERI / IKKU Tules, verkostoyhteistyö Iso LAKU MT / OPI Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishanke VAKE / näkövammaisten nuorten hanke MT / AMI-hanke VAKE / MS-hanke GERI / Kevennetty kävely, tehostettu kädenkäyttö GERI / Kotona asuvat dementiapotilaat GERI / Aktivoiva fysioterapia VAKE / Hyvät kuntoutuskäytännöt

9 Geri-hanke Ikääntyneiden (TULE) -kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke IKKU > 74 v Kotona asuvien dementiapotilaiden ja heidän omaistensa kuntoutushanke Painokevennetyn kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneille aivohalvauksen sairastaneille > 65 v Aktivoiva fysioterapia AVH potilaiden alkuvaiheen kuntoutuksessa < 85 v

10 Yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvat taloudelliset ja asennemuutokset vaikuttavat olennaisesti kuntoutuksen haasteisiin väestön ikääntyminen globalisaatio työelämän muutokset lisääntyvät työ- ja opiskelukykyä rajoittavat mielenterveyden ongelmat lasten ja nuorten syrjäytyminen omaishoitajien määrän kasvu maahanmuuton lisääntyminen ja monet muut yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat omalta osaltaan kuntoutuksen tarpeisiin.

11 Kuntoutuslaitosselvitys 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:61 Omaishoitajien kuntoutusta lisätään kohdentamalla Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraista kuntoutusmäärärahaa nykyistä enemmän omaishoitajien toimintakykyä ja jaksamista edistäviin kuntoutusjaksoihin

12 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Kaikki ovat iästä riippumatta samanarvoisia ja julkiset palvelut ja sosiaaliturva järjestetään kaikille tasa-arvoisesti ja laadukkaasti Selkiytetään monialaisen kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä, järjestämis- ja rahoitusvastuuta sekä kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta

13 Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelma Suunnitelmassa Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishankkeen varoja siirretään (ikääntyneiden) vakiintuneeseen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen Suunnitelmassa Omaishoitajien kuntoutus suunnitelman yhdeksi painoalueeksi Uudet palvelut kilpailutetaan 2012 Kohdennettu lisää varoja omaishoitajien kuntoutukseen

14 Ihmislähtöinen terveydenhuollon prosessi Oman elämänrytmin ylläpitäminen Ongelman havaitseminen ja avun etsiminen Ongelman ymmärtäminen Hyväksyminen ja hoidon edesauttaminen Oppiminen elämään terveysongelmien kanssa Kuntoutus Lähde: Koivuniemi, Simonen Kohti asiakkuutta

15 Ikääntyneillä pitää noudattaa hyvää kuntoutuskäytäntöä Paltamaa, Karhula, Suomela-Markkanen, Autti-Rämö (toim.) HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN PERUSTA. Käytännön analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011

16 Kuntoutustarpeen havaitseminen Kuntoutujan kokonaistilanteen arviointi (assessment) Tavoitteiden asettaminen (goal setting) Oikea-aikainen, oikein kohdennettu ja vaikuttava kuntoutus Kuntoutujan arkeen perustuva kuntoutus = Lähestymistapa, jossa tuetaan ja mahdollistetaan arjessa selviytymistä ja osallistumista kuntoutujan tarpeista ja voimavaroista lähtien Tavoitteet GASmenetelmällä Näyttöön perustuva käytäntö Moniammatillinen yhteistyö Kuntoutujan aktiivisuus ja vaikutusmahdollisuudet

17 Kuntoutustarpeen havaitseminen Kuntoutujan kokonaistilanteen arviointi (assessment) Edelleen kuntoutustarve Tavoitteiden asettaminen (goal setting) Vaikuttavuuden arviointi (evaluation) suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Kuntoutustoimenpiteet Varmistettava, että kuntoutuja saa tukea ja neuvontaa keinoista oman toimintakykynsä ylläpysymiseksi saa ohjausta miten uusi kuntoutusjakso voi järjestyä

18 Tavoitteista ja tuloksellisuudesta GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen (Kiresuk ja Sherman) Taustalla lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden osoittamiseen myös kuntoutustoimenpiteiden suhteen Käytetty useissa eri kuntoutuksissa ja hoidoissa kuten geriatria Paljon tutkittu maailmalla: vahva reliabilitetti, validiteetti ja herkkyys, hyvä sisäinen validiteetti Herkkyys jopa parempi kuin FIM ja Barthel Määritellään etukäteen kuntoutujalle merkityksellinen tavoite ja sen saavuttamisen kriteerit > kuntoutus muuttuu passiivisesta aktiiviseksi >yhteistyökumppanit >kuntoutuspalvelut>gas-menetelmä

19 Hoito- ja kuntoutusprosessia on kehitettävä yhteistyössä ja konkreettisesti, jotta hyvä hoito- ja kuntoutuskäytäntö, asiakaslähtöisyys ja arjen huomiointi toteutuvat Käypä hoito ja Käypä kuntoutus Rakenteinen hoitosuunnitelma ja palvelusuunnitelma, interaktiivinen kuntoutussuunnitelma Resurssien turvaaminen ja eri tahojen sitoutuminen Tavoitteet ja indikaattorit on sovittava yhteistyössä ja tavoitteiden toteutumista on pystyttävä seuraamaan yhteisen asiakkaamme prosessin osalta GAS, Kuntoutus DRG, Perfect, KanTa, Tiedon välittymisen parantumiseksi on yhtenäistettävä käsitteiden käyttöä

20 Terveydenhuollon erikoistuneet palvelumallit Seuranta ja ennaltaehkäisy Tuki tutkimuksiin hakeutumiselle ja diagnoosi Sääntöpohjainen arvoketju Hoitovaihe Lääkärivetoinen arvoketju Hoitoverkosto Kuntoutus kohti arjen pärjäämistä Lähde: Koivuniemi, Simonen Kohti asiakkuutta

21 Onko meillä ikärasismia? Ikääntyneiden kuntoutuksen resurssoinnissa ja kuntoutukseen pääsyssä on huomattavaa alueellista vaihtelua ja puutteellisuuksia, vaikka tutkimusnäytön perusteella iäkkäät, hauraat ja monisairaat henkilöt hyötyvät kuntoutuksesta. Suurimmat kuntoutusta tarvitsevat ikääntyvät potilasryhmät ovat AVH, lonkkamurtuma ja muistisairaat Muistisairaus on yleisin syy pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen

22 On rakennettava muistisairaille kuntoututtava hoitoketju Kaiken hoidon ja hoivan pitää olla kuntouttavaa Ennaltaehkäisy Muistipoliklinikka Dementianeuvoja Vertaisryhmät Omaishoitajan kuntoutus Palveluiden koordinointi Kuntoutus Liikunnallinen kuntoutus Muistiterapia Akuutti kuntoutus lonkkamurtumat! Kuntouttava pitkäaikaishoito

23 Kuntoutus edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä Kuntoutus on yhteistyötä kuntoutujan, läheisten ja asiantuntijoiden kesken Kuntoutus on yksilöllistä. Kuntoutujille pitää tarjota vaihtoehtoja, tietoa ja ohjausta Erityisesti vanhuksilla on kuntoutuksessa tärkeää huomioida kokonaistilanne ja omaishoitajan panos ja jatkaminen