Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma (luonnos)

Transkriptio

1 Peruspetuksen petussuunnitelmatyö alkaa lla valmis ja pyydämme kmmenttejanne etenkin kuntakhtaisesta petussuunnitelmasuudesta. Kmmentintiaikaa n maanantaihin kl 12 saakka. Kmmentit vi laittaa vs. petuspäällikkö Teija Karvselle (etunimi.sukunimi@lapua.fi). Kiits. Valtakunnallinen petussuunnitelmatyö n käynnistynyt syksyllä 2012 ja petussuunnitelman perusteet valmistuivat vuden 2014 lpussa. Kuluissa uudet petussuunnitelmat tetaan yleisen san salta käyttöön kaikilla peruspetuksen lukilla arviintia ja valinnaisaineita lukuun ttamatta. Kknaisuudessaan käyttööntt tapahtuu prrastetusti alkaen ensin lukilla ja alkaen vusilukka kerrallaan myös yläkulussa. Etelä-Phjanmaan 17 kuntaa ja Iskyrö laativat yhteistä maakunnallista petussuunnitelmaa. Näin laaja yhteistyö petussuunnitelman tekemisessä n ainutlaatuista ja se n humiitu myös valtakunnallisesti. Työ n llut rganisitua ja tehtävistä päätöksistä n vastannut Osaava-hankkeen hjausryhmä. Muita petussuunnitelmatyön työryhmiä vat lleet jhtryhmä ja kntiryhmä. Jhtryhmä n krdininut kknaisuutta ja kntiryhmä n knnut maakunnallisesti työstetyt asiat. Työssä n llut mukana myös 22 maakunnallista aine- ja aiheryhmää, jissa n työskennellyt n 200 pettajaa. Maakunnallisesta yhteistyöstä hulimatta työtä n jäänyt tehtäväksi niin petuksen järjestäjän kuin kulujenkin taslla. Vimaantuleva petussuunnitelma käsittää siis vähintään klme sittain neljäkin tasa: valtakunnallisen, maakunnallisen, petuksen järjestäjän eli kaupungin tasn ja kulun tasn. Opetussuunnitelma n lain ja asetuksen hella keskeisin kuluissa nudatettava asiakirja ja siksi erityisen tärkeä. Kmmentitavana n nyt siis petussuunnitelman yleisen san maakunnallinen ja kunnallinen suus. Olemme päättäneet tehdä Lapuan peruspetuksen kuluille yhteisen petussuunnitelman. Lapuan suus alkaa kunkin luvun lpussa Lapuan vaakunasta. Peruspetuksen valtakunnalliset perusteet löytyvät tämän linkin kautta :

2 Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma (lunns) Kunnat: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajki, Isjki, Iskyrö, Kauhajki, Kauhava, Kurtane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjki, Sini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri

3 Unelmieni kulu. Yli-Rahnast Ringa Alahärmä 2014.

4 Sisällys 1. Eteläphjalaisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Eteläphjalainen tuntijak Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja hjelmat Eteläphjalaiset paintukset Opetussuunnitelman seuranta, arviinti ja kehittäminen Lapuan petussuunnitelmasa Eteläphjalainen peruspetus yleissivistyksen perustana Eteläphjalaisen peruspetuksen arvperusta Eteläphjalaisen peruspetuksen ppimiskäsitys Eteläphjalainen kielihjelma Eteläphjalaisen peruspetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Oppilaanhjauksen hjaussuunnitelma Yhteistyö kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Lapuan petussuunnitelmasa Eteläphjalaisen peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Laaja-alainen saaminen eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa vusilukilla Yrittäjämäinen timintatapa, 7. vusilukan ppiaine Lapuan petussuunnitelmasa Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Etelä-Phjanmaalla Oppimisympäristöt ja työtavat Työtavat Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Etelä-Phjanmaalla Mnialaiset ppimiskknaisuudet Lapuan petussuunnitelmasa Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Etelä-Phjanmaalla Oppilaiden sallisuus Kdin ja kulun yhteistyö Kulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahjen kanssa Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Opetuksen järjestämistapja... 48

5 5.5.1 Vusilukkiin sitmatn petus Yhdyslukkapetus Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Justava peruspetus Opetus erityisissä tilanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Etelä-Phjanmaalla Lapuan petussuunnitelmasa Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Opintjen aikaisen arviinnin tteuttaminen Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Valinnaisuuden arviinti Arviintikeskustelulmakkeet Päättöarviinnin tteuttaminen Lapuan petussuunnitelmasa Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Yleinen tuki Tehstettu tuki Erityinen tuki Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Lapuan petussuunnitelmasa Oppilashulln paikallisen tteuttamisen tavitteet ja timintatavat Lapuan petussuunnitelmasa Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Lapuan petussuunnitelmasa Kaksikielisen petuksen järjestäminen Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus Valinnaisuus Lapuan petussuunnitelmasa... 92

6 1. Eteläphjalaisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Paikallisen petussuunnitelman merkitys ja laadinta Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla n yhteinen maakunnallinen esi- ja peruspetuksen petussuunnitelma. Esipetuksen petussuunnitelma n ma kknaisuutensa. Maakunnallinen petussuunnitelma n laadittu 17 kunnan yhteistyönä (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajki, Isjki, Iskyrö, Kauhajki, Kauhava, Kurtane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjki, Sini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri). Yhteistyötä n krdininut Etelä-Phjanmaan krkeakuluyhdistys. Eteläphjalainen petussuunnitelma kskettaa yli ppilasta (Lähde: Tilastkeskus Peruskulun ppilaat maakunnittain 2014, ja yli 2200 kuntien petusalan henkilöä. Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö n tehty sana Osaajia Etelä-Phjanmaalle (Osaava) - hanketta. Osaava-hankkeen hjausryhmä n timinut petussuunnitelmatyön hjausryhmänä. Jhtryhmä n krdininut petussuunnitelmaprsessin kknaisuutta. Kntiryhmä n knnut maakunnallisesti työstetyt aine- ja aihekknaisuudet. Aine- ja aiheryhmät vat laatineet maakunnalliset ppiainekhtaiset tarkennukset. Ohjausryhmä ja jhtryhmä vat kstuneet pääsin kuntien sivistysjhdsta ja rehtreista. Kntiryhmä n kstunut alueiden petussuunnitelmatiimien puheenjhtajista ja asiantuntijista. Maakunnallisissa aine- ja aiheryhmissä työskenteli n. 200 pettajaa. Tämän lisäksi kuntien/ alueiden petussuunnitelmaryhmät ja kulujen mat ryhmät työstivät petussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyöhön sallistuivat myös hultajat, ppilaat ja muut sidsryhmät; kaikilla eteläphjalaisilla li mahdllisuus vaikuttaa yhteisesti lutuun arvphjaan. 6

7 Etelä-Phjanmaalla maakunnallinen petussuunnitelmatyö tukee peruspetuksen yhtenäisyyttä ja tasaarvisen peruspetuksen tteutumista. Eteläphjalainen petussuunnitelma n tehty laajana yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan petuksen kesken. Peruspetuksen petussuunnitelma mudstuu seuraavista sista: Valtakunnalliset petussuunnitelman perusteet Eteläphjalainen esi- ja peruspetuksen petussuunnitelma Kulukhtaiset petussuunnitelmat mahdllisin petuksen järjestäjän tasn linjauksin Kulujen vusisuunnitelmat Valtakunnallinen petussuunnitelma hjaa kuluja laatimaan kulukhtaisen petussuunnitelman mahdllisin kuntakhtaisin lisäyksin ja phtimaan kulun timintakulttuuria. Kulukhtaisia petussuunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Opetussuunnitelmatyössä n kiinnitetty humita nivelvaiheisiin ja kasvatuksen jatkumn varmistamiseen. Oppilaiden tukeminen, timintatavat, yhteistyö, työnjak ja vastuut eri nivelvaiheissa n kuvattu luvuissa 7 ja 8. Lisäksi kunnilla n mat linjauksensa ja suunnitelmansa nivelvaiheiden yhteistyöhön. Tässä luvussa peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden paikallisesti päätettävissä asiissa viitataan sisältöihin, jtka löytyvät petussuunnitelman muista luvuista. Maakunnallisesti n päätetty, että nämä asiasisällöt kirjataan k. lukuihin. Kirjaamisesta n hjeistus jkaisen luvun lpussa. Lukuun 5: Opetuksen järjestämistapihin liittyvät linjaukset päätetään kulukhtaisissa petussuunnitelmissa (ks. eteläphjalainen OPS luku 5) Yhteistyö ppilaiden, hultajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. ppilaskunnat, vanhempainyhdistys jne) Opetuksen järjestäminen yhdyslukkapetuksena Opetuksen järjestäminen vusilukittain etenevänä vai vusilukkiin sitmattmasti etenevänä, ppilaiden miin pint-hjelmiin perustuvana piskeluna. 7

8 Lukuun 7: Oppilaiden tukeminen, timintatavat, yhteistyö, työnjak ja vastuut eri nivelvaiheissa n kuvattu eteläphjalaisen petussuunnitelman luvussa 7. Kunta laatii hjaussuunnitelman, jssa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuun jak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). Lukuun 8: Etelä-Phjanmaalla ppilashulln ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevät suudet n laadittu yhteistyössä kunkin kunnan ppilashulln kasvun ja ppimisen tuki -ryhmän kanssa (ks. eteläphjalainen OPS luku 8). Oppilashulta ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevien suuksien laatiminen yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Lukuun 12: Oppilaille tarjttavat valinnaiset aineet ja mille vusilukille niiden petus sijittuu. Maakunnallinen petussuunnitelma n laadittu ja hyväksytty sumenkielellä annettavaa petusta varten. Luvut 10 Kaksikielinen petus ja 9.4 Muut mnikieliset ppilaat n käännetty kknaisuudessaan englanniksi. Lisäksi petussuunnitelmasta n lutu tiivistelmä englanniksi. Maakunnallinen petussuunnitelma julkaistaan Opetushallituksen eperusteet palvelussa. 1.1 Eteläphjalainen tuntijak Eteläphjalainen peruspetuksen tuntijak (hyväksytty hjausryhmässä ) Maakunnallinen tuntijak takaa ppilaille tasavertaiset lähtökhdat ja helpttaa ppilaiden siirtymistä kuntien välillä asuinpaikkaa muutettaessa. Valmistelu n tehty valtineuvstn asetuksen 422/2012 ( ) peruspetuslaissa tarkitetun petuksen valtakunnallisten tavitteiden ja peruspetuksen tuntijan mukaisesti. Kunnat vivat halutessaan resurssida lisää tunteja. 8

9 Maakunnalliseen tuntijakn n lisätty neljä (4) tuntia valtineuvstn tuntijakasetukseen verrattuna: Alkupetuksen paintustunnit: Alkupetukseen n lisätty tunti ensimmäiselle vusilukalle (kunta- tai kulukhtaisesti päätettävissä, mihin ppiaineeseen paintustunti sijitetaan) ja tunti tiselle vusilukalle (tisen vusilukan tunti susitellaan sijitettavaksi englannin kieleen). Yläkulun kahdeksannelle vusilukalle n lisätty tunti B1-kieleen. Yrittäjämäinen timintatapa: Sijitettu yksi tunti seitsemännelle vusilukalle. Muita humiita: Alakulussa taide- ja taitaineiden valinnaisista (T&T-val) tunneista yksi tunti n sidttu käsityöhön vusilukilla 3, 5 ja 6 (eteläphjalainen linjaus). Vusilukilla 4, 5, ja 6 (3h) sekä vusilukilla 8 ja 9 (5h) taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit vi sijittaa: Kulukhtaisella päätöksellä taide- ja taitaineisiin. Vaihtehtisesti vusiviikktunnit tai sa niistä vidaan sittaa ppilaiden valittaviksi taide- ja taitaineiden pinniksi. Valinnaisia tunteja vidaan käyttää paintetun petuksen järjestämiseen. Valinnaiset aineet (VAL) vat ppilaan maa valintaa. 9

10 Yrittäjämäinen timintatapa läpäisee kk peruskulun. Alakulussa yhden tarjnnassa levan valinnaisen aineen (VAL) tulee tukea yrittäjämäistä timintatapaa. Valinnaisuus n linjattu luvussa 12. Etelä-Phjanmaalla A1-kieli n englanti ja B1-kieli n rutsi. Kuntakhtaisesti petuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjnnan. 1.2 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja hjelmat Maakunnallisella taslla yhteistyökumppanit vat lunteeltaan yhteisiä, maakunnallisia timijita (esim. Etelä-Phjanmaan liitt, Lapuan hiippakunta, Etelä-Phjanmaan maakuntamuse, Etelä- Phjanmaan maakuntakirjast, Mannerheimin lastensujeluliitt, Phjanmaan Liikunta ja Urheilu, Etelä-Phjanmaan yrittäjät). Lisäksi kulujen, kuntien ja alueiden taslla n luntevia paikallisia yhteistyökumppaneita, jtka kirjataan kulun petussuunnitelmaan. Etelä-Phjanmaan liitn laatimat strategiat tukevat eteläphjalaisen petussuunnitelman sisältöjä. Näihin suunnitelmiin viitataan myös muissa petussuunnitelman luvuissa. Maakunnalliset strategiat: Etelä-Phjanmaan maakuntastrategia Etelä-Phjanmaan kansainvälistymisen timintahjelma Etelä-Phjanmaan kulttuuristrategia Kunnilla n myös mia, peruspetusta tukevia muita strategiita ja suunnitelmia, jtka n humiitu kulukhtaisissa petussuunnitelmissa. 1.3 Eteläphjalaiset paintukset Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallisessa petussuunnitelmassa paintettavat teemat vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Nämä paintukset näkyvät petussuunnitelman sisällöissä, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulujen timintakulttuurissa. Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. 10

11 Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jhn hän kerää itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Prtflin avulla ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Osallisuus Etelä-Phjanmaalla sallisuus n ppivan yhteisön yhdessä rakentamista. Se n aktiivista kansalaisuutta, sallisuuden edistämistä ja demkraattista timintakulttuuria. Oppilaat sallistuvat kulussa man kehitysvaiheensa mukaisesti timinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviintiin. Oppilaskuntatiminta tarjaa yhden tärkeän väylän ppilaiden sallistumiselle. Muut timintamudt kuten tukippilas- ja kummitiminta, vapaaehtistyö tai erilaiset kestävän kehityksen timinnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vurvaikutusta kk kuluyhteisössä. Maakunnallisessa petussuunnitelmatyössä n kiinnitetty erityistä humita yhteistyöhön eri hallinnnaljen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden timijiden kanssa. 1.4 Opetussuunnitelman seuranta, arviinti ja kehittäminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetussuunnitelma nähdään jatkuvana ja kehittyvänä prsessina. Opetussuunnitelma n elävä, yhteiskunnan muuttumiseen justavasti reagiva asiakirja, jta päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman arviinti n sa tätä prsessia. Maakunnallisen petussuunnitelman tteutumista arviidaan ja päivitetään valtakunnallisten linjausten mukaan. Maakunnallisen petussuunnitelmarganisaatin tehtävänä n krdinida ja kehittää edelleen eteläphjalaista yhteistyötä ja hjata kuntien/kulujen petussuunnitelmatyötä. Ohjausryhmä vastaa edelleen prsessin etenemisestä ja yhteisistä linjauksista sekä verkstista. Jhtryhmä kutsutaan tarvittaessa klle käynnistämään ja hjeistamaan tarvittavia timenpiteitä. Kntiryhmä päivittää petussuunnitelman sisältöjä tarvittaessa yhteistyössä aine- ja aiheryhmien kanssa. Tässä prsessissa pidetään ppilaat, hultajat ja muut yhteistyötaht mukana mahdllisuuksien mukaan. 11

12 1.5 Lapuan petussuunnitelmasa Lapuan kaupungissa tehdään kaikille kuluille yksi yhteinen petussuunnitelma, jta vidaan täydentää kulujen milla siilla. Alkupetuksen paintustunnit vahvistetaan kuluittain jk yhdeksi lukuvudeksi kerrallaan tai pidemmäksi aikaa. Vahvistaminen tapahtuu lukuvusisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Lapuan kaupungin petussuunnitelmaa täydentävät seuraavat suunnitelmat: Kaupungin strategia Kulujen ppilashulln suunnitelmat Tuen käsikirja Turvallisuussuunnitelma Aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma Tasa-arvsuunnitelma TVT suunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelma 12

13 2. Eteläphjalainen peruspetus yleissivistyksen perustana Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Peruspetus yleissivistyksen perustana Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaa n vahva kulttuurimaakunta, missä j 1800-luvulla ymmärrettiin kulttuurin ja sivistyksen merkitys. Ensimmäinen kansakulu perustettiin vunna 1860 Ilmajelle, ja se li kuudes Sumen kansakuluista. Ensimmäiset kansanpistt perustettiin lukujen vaihteessa Ilmajelle ja Lapualle, ja yhteiskulut vunna 1904 Lapualle ja 1913 Seinäjelle. Kansanpistt livat Etelä-Phjanmaalla merkittävä ppilaitsmut talnpikaisnurislle. Niillä li tärkeä yleissivistävä, kasvatuksellinen ja nurten kknaispersnallisuutta kehittävä merkitys. Eteläphjalaiseen lunteenlaatuun n perinteisesti yhdistetty surapuheisuus, ahkeruus, vakavuus, ikeamielisyys ja rhkeus. Ittellisyydellä tarkitetaan vahvaa itsetunta, matimisuutta ja yritteliäisyyttä, jita täällä n aina arvstettu. Etelä-Phjanmaalla yrittäjien suus työikäisistä nkin suurempi kuin muualla Sumessa. (Lähde: Etelä-Phjanmaa Jtakin parempaa. Kulttuuristrategia , s. 5-6). Peruspetuksen tehtävä Etelä-Phjanmaalla n rakentaa yhdessä elinvimaista maakuntaa, jssa ppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläphjalainen kulttuuriperintö nähdään vimavarana muutksessa khti kulttuurisesti mninaista yhteiskuntaa. Lapsista ja nurista kasvatetaan yritteliäitä, sallistuvia, masta ja muiden hyvinvinnista hulehtivia ja ympäristöstä välittäviä aikuisia. 2.1 Eteläphjalaisen peruspetuksen arvperusta Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Eteläphjalaisen petussuunnitelman arvkeskustelu n tteutettu alkuvudesta Eteläphjalaisissa kunnissa järjestettiin avimia keskustelutilaisuuksia, arviltja. Lisäksi kuntalaisilla li mahdllisuus vastata sähköiseen arvkyselyyn helmikuussa Maakunnan peruspetuksen ppilaat saivat sallistua arvtyöhön Unelmieni kulutyöllä (runt, mielipidekirjitukset ja kuvataidetyöt). Oppilaiden töitä n käytetty maakunnallisen petussuunnitelman elävöittämisessä. Arvtyöskentelyn tulksena vat syntyneet eteläphjalaiset arvteemat. Esille nusseet arvt livat Etelä-Phjanmaalla melk yhtenäiset kunnasta riippumatta. Lähes samat teemat nusevat esiin myös Etelä-Phjanmaan liitn maakuntasuunnitelman arvissa: yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys (Lähde: Etelä- Phjanmaan tulevaisuuden eväät Maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma , s. 22). Eteläphjalaiset arvteemat Opimme Oppilas n aktiivinen tietjen ja taitjen ppija. Opettajan tehtävä n auttaa ja kannustaa ppilasta löytämään erilaisia tapja ja menetelmiä ppia yhdessä muiden kanssa. Elinikäinen ppiminen n jatkuvaa uusien plkujen löytämistä: taitjen ppimista, tiedn hakua ja käsittelyä sekä kriittistä arviintia alati muuttuvassa ympäristössä. 13

14 Tunnemme Kulun n tärkeää tukea ppilaan elämänhallintataitjen kehittymistä yhdessä ktien kanssa. Omien vahvuuksien löytäminen ja tunteminen kehittävät ppilaan tervettä itsetunta ja luttamusta elämässä selviämiseen. Oppilasta petetaan tunnistamaan man timinnan vaikutukset myös tisiin ihmisiin. Timimme Yhteisöllisessä kulussa vurvaikutus ihmisten välillä n ystävällistä ja tasa-arvista. Erilaiset ihmiset timivat yhdessä tisiaan arvstaen. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavitteellisesti ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Ilitsemme Kulun timintakulttuuri lu turvallisen ppimisympäristön. Kuluyhteisössä n tilaa uteliaisuudelle ja erilaiselle ppimiselle. Kulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvivassa kulussa n il ppia! 2.2 Eteläphjalaisen peruspetuksen ppimiskäsitys Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnalliset aineryhmät vat käsitelleet ppimiskäsitystä ja arvperustaa kunkin ppiaineen khdalla. Kulujen ma arvtyöskentely ja timintakulttuuri n kuvattu kulun petussuunnitelmaan. Kulun arvt ja ppimiskäsitys näkyvät kulun timintakulttuurissa ja arjessa. Opetussuunnitelman kehittäminen nähdään jatkuvana prsessina. Opetussuunnitelma n elävä, yhteiskunnan muuttumiseen reagiva asiakirja, jta päivitetään tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman arviinti n sa tätä prsessia. Eteläphjalaisen petussuunnitelman tteutumista arviidaan ja päivitetään valtakunnallisten hjeiden mukaan. 2.3 Eteläphjalainen kielihjelma Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla A1-kieli n englanti ja B1-kieli n rutsi. Kuntakhtaisesti petuksen järjestäjä määrittelee valinnaisten A2- ja B2- kielten tarjnnan. Valinnaisuus n linjattu luvussa Eteläphjalaisen peruspetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaalla maakunnallinen petussuunnitelmatyö tukee peruspetuksen yhtenäisyyttä ja tasaarvisen peruspetuksen tteutumista. Eteläphjalainen petussuunnitelma n tehty laajana yhteistyönä esi-, perus-, lisä- ja valmistavan petuksen kesken. Timintakulttuurilla n keskeinen merkitys peruspetuksen yhtenäisyyden tteuttamisessa. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa kulutyön laatuun. 14

15 2.5 Oppilaanhjauksen hjaussuunnitelma Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kunta laatii hjaussuunnitelman, jssa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuun jak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kts. myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). 2.6 Yhteistyö kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Yhteistyö ja käytänteet ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa n kirjattu kulujen petussuunnitelmiin. 2.7 Lapuan petussuunnitelmasa Maakunnalliset arvt vat myös Lapuan peruspetuksen ppilaitsten arvja. Lapualla arvtyöskentely n tteutettu maakunnallisen mallin mukaan yhteistyössä petushenkilöstön, ppilaiden ja hultajien kanssa. Työskentelyn tulksena syntyneet kulukhtaiset arvt ja timintakulttuurit näkyvät alla levassa taulukssa. Kulujen arvt ja timintakulttuurit pidetään kulun valitsemalla tavalla esillä. Niitä käsitellään vanhempainillissa ja ppilaskunnassa. Tteutumista arviidaan lukukausien päätteeksi. Rehtrit suunnittelevat arviintitapaa yhteisesti vusittain. Lapuan kulujen arvt ja timintakulttuuri. Arvt Timintakulttuuri PIENET KOULUT Haapaksken kulu Oppilaan ainutlaatuisuus Jkaisella ppilaalla n ikeus hyvään petukseen ja nnistumiseen kulutyössä Peruspetus lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle, jka n erttamatn sa hyvän elämän rakentamista 15

16 Hautasen kulu Hellanmaan kulu Kauhajärven kulu Hyvät elämän- ja arjenhallintataidt Itsensä ja tisen arvstaminen ja hyväksyminen Yhteisöllisyys Oppiminen Tisen kunniittaminen Yhteisöllisyys Tee parhaasi" Oppilaan ainutlaatuisuus. Hyvien käytöstapjen ja man vastuun krstaminen timinnassa. Turvallinen lähikulu ja hyvinvivat ppilaat. Asiintien pettelu Omien mielipiteiden ilmaisun harjittelu vastuullisuuden harjittelu Oppilaat humiidaan yhdenvertaisesti heikkuksineen ja vahvuuksineen jkainen yhtä tärkeänä suhteessa muihin ppilaisiin Palautteen antaminen Häivytetään lukka-asterajja Lukkien välinen yhteistyö Tiivis yhteistyö kdin ja kulun välillä tiedt, taidt käyttäytyminen, tasa-arv, yhdenvertaisuus kyläkulu, turvallinen lähikulu jaksa yrittää Kaikkiin arvihin liittyy välittäminen ja kannustaminen Jkaisella ppilaalla n ikeus hyvään petukseen ja nnistumiseen kulutyössään. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien rakentaminen. Työskennellään vusilukkarajat unhtaen. Avin viestintä ja timintatapa. Tasapulisuus kaikkia kuluyhteisön jäseniä khtaan. KESKIKOKOISET KOULUT Alanurmn kulu Sivistys Kestävä elämäntapa Omien ja muiden töiden ja tutsten arvstaminen. Tämä tteutuu kuukausittain tistuvalla karusellilla, jssa 2-3 ppilasta/lukka esittelee muille tekemisiään. Vuden mittaan jkainen tulee esitelleeksi jtakin. Samaan kategriaan sisältyy kielenkäyttö, hyvät tavat ja ystävällisyys. Karusellin asiakaspalvelutilanteesta tapahtuu siirtvaikutusta arkisiin tilanteisiin. Sumen ympäristökasvatuksen seuran Vihreä lippu -hjelma timii hjenurana ja materiaalipankkina. "Maailman pelastaminen n lasten leikkiä." Vihreä lippu n sa kansainvälistä Ec-Schls -hjelmaa, jhn Alanurmn kulu n ilmittautunut mukaan. 16

17 Männikön kulu Vastuullisuus ja ppimaan ppiminen Osallistava kulu pysyy muutksessa mukana Oikeudenmukaisuus Tasavertaisuus Yhteistiminnallista ppimista käytetään tapana kiinnittää ppilaan humita maan vastuullisuuteensa ppimisprsessissa. Oppilaan tietisuutta masta tavastaan ppia tuetaan käyttämällä itsearviintia sekä man että mahdllisten ryhmän muiden jäsenten arviinnissa. Oppilaskeskeisyyttä lisätään asettamalla työtapihin valinnaisia timintatapja ja tteutuksia. Oppilaskunnan kautta ppilaiden ääni kuuluu. Vihreä lippu -hjelma edellyttää ppilaiden sallisuutta timinnan suunnittelussa, tteutuksessa ja raprtinnissa Tiedttaminen n vahvuus. Lapsen ainutlaatuisuus Yhdessä tekeminen ja sallisuus Jkaisen lapsen khtaaminen ja kuunteleminen n tärkeää TVT:n pedagginen käyttö Lapset ja aikuiset tuntevat tisensa Lapset saavat sallistua ja heitä kannustetaan kulun vastuutehtäviin Kulun viihtyisyydestä ja virkikkeellisyydestä hulehditaan. Yhteistyö vanhempien kanssa n sujuvaa Henkilöstön yhteiset kkntumiset. Kummitiminta Oppilaskuntatiminta. Ystävyyskulutiminta Unkarissa Putun kulu Lapsen etu n tärkein! Hyvä ppilaantuntemus n pettajan timinnan keskiössä. Aikuisen tehtävä n pitää hulta, että ppilas tulee nähdyksi, kuulluksi ja humiiduksi. Yritä humaat, että saat! Ludaan turvallinen ilmapiiri kkeilemiseen, hallittuun riskinttn, innstumiseen ja Tunne ma tilasi, anna arv tisellekin! Yhdessä n enemmän kuin yksin! Putun pellilta liitn! nnistumiseen. Pyritään myönteisen realistiseen kuvaan itsestä ja tisista. Terveellä itsetunnlla, empatialla ja hyvillä käytöstavilla arki sujuu. Tiimisaaminen n tulevaisuutta. Yhteisöllisyys lu turvallisuutta. Oppilaat tietävät juurensa, ppivat ppimaan ja tekemään tavitteellista työtä unelmiensa eteen. 17

18 Ruhan kulu Tasa-arv - Arvstetaan jkaista ja tetaan kaikkien mielipide humin -Henkilökunnan tasa-arvisuus -Suvaitsevaisuus erilaisuutta khtaan - Yhteenkuuluvuuden ja sallisuuden vahvistaminen -Oppilaskuntatiminnan kehittäminen Tiistenjen kulu Hyvät tavat Yhteisöllisyys Oppilaiden ikeus hyvään petukseen Kulusäännöt, jtka edistävät kaikkien fyysistä ja henkistä turvallisuutta Vastuunttaminen masta timinnasta Tuetaan ssiaalisten taitjen ppimista -Kaikki kulussa tuntevat tisensa -Avin tiedttaminen -Tietämys ppilashullsta -Ryhmätyöt, prjektit, juhlat ja tapahtumat -Aktiivinen vanhempaintimikunta -Kdin ja kulun yhteistyö kiireettömyys Tasa-arvinen khtelu Turvallinen ja viihtyisä ppimisympäristö ISOT KOULUT Yhteisöllisyys Yhteiset prjektit vanhempien ja kyläyhteisön kanssa, yhteiset tavitteet ja arvt Tiedttaminen Helmen kautta sekä paljn suraa viestintää ktien kanssa Keskuskulu Oppilaan ainutlaatuisuus - Tuen suunnittelu lapsen lähtökhdista - Mnipuliset tukipalvelut kk alakulun ajan - Tisen kunniittaminen - Justtiimityöskentely - Glkaalisuus (maahanmuuttajien man kulttuurin arvstaminen ja hyödyntäminen) - Tisen kunniittaminen Oppilaan pyrkimys itsesäätelyyn Kuluyhteisön hyvinvinti - Oppilaan man vastuun krstaminen - Tunnetaitjen ja ssiaalisten taitjen pettelun sisällyttäminen eri ppiaineisiin - Nepsy-timinta - Askeleittain-menetelmä - Hyvän mielen-kulu - Kiva -kulu - Hyvät tavat (esim. teemaviikt, hyvien tapjen vusikell) - Oppimisen il (psitiivinen kannustaminen) - Turvallisuus (turvallisia aikuisia riittävästi, myös välitunneilla) 18

19 Liuhtarin kulu Yhteistyö ja yhteisöllisyys Suvaitsevaisuuden / erilaisuuden hyväksyminen Yhteisöllisyys Hyvät tavat Kestävä kehitys - Kummippilastiminta - Oppilaskuntatiminta - Vanhempaintimikunta - Yhteistyö sidsryhmien kanssa - Paikallisten timijiden saamisen hyödyntäminen (kulttuuri ja liikunta) - Liikkuva kulu Hyvät tavat, Kiva-kulu, käytöstavat jkapäiväisessä elämässä ja liikenteessä, tisen humin ttaminen Jatkuva yhteistyö kdin ja kulun sekä sidsryhmien kanssa Paikallisen kulttuurin hyödyntäminen Aktiiviinen ppilaskuntatiminta jatkuva yhteistyö kdin ja kulun sekä sidsryhmien kanssa, paikallisen kulttuurin hyödyntäminen, aktiivinen ppilaskuntatiminta Kierrätys, järkevä kuluttaminen ja säästäminen Ritamäen kulu YLÄKOULU Turvallisuus n kaiken perusta Hyvät tavat Tehdään yhdessä: kaikkien työtä tarvitaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi Otetaan vastuu itsestä ja työn tekemisestä Humiidaan lapsen ainutlaatuisuus välituntivalvnta, liikennekasvatus, kulun järjestyssäännöt hyvät käytöstavat(tervehtiminen, puhetavat) rukailutavat, siisteyskasvatus kulun ja kdin välinen yhteistyö, lukkien välinen yhteistyö pidetään työympäristö siistinä, rehellisyys, yhteisvastuullisuus, kulutarvikkeista ja läksyistä hulehtiminen kannustava ilmapiiri, tetaan humin erilaiset ppimistavat Tisten ja itsensä kunniittaminen vastuullisuus työn arvstaminen käytöstavat erilaisuuden hyväksyminen yhteistyöhalukkuus henkilön ja maisuuden kunniittaminen ppiminen terveelliset elämäntavat yhteisö ympäristö man ja tisen työn arvstaminen ppimisympäristön arvstaminen (psyykkinen ja fyysinen) Lapuan peruspetuksen kielihjelma Oppimäärä Vusiviikktunnit Kieli Lisätiedt 19

20 A-kieli A1 B-kieli B1 Valinnainen B-kieli B2 16 Englanti Vidaan alittaa alkupetuksessa kielirikasteisena petuksena Alitetaan kaikille yhteisenä ja pakllisena kielenä viimeistään peruspetuksen 3. vusilukalla. 7 Rutsi Alitetaan kaikille yhteisenä ja pakllisena kielenä peruspetuksen 6. 4 Ranska Saksa vusilukalla. Peruspetuksen 8. vusilukalla alkava ja 9. vusilukalla jatkuva valinnainen kieli. Pakllisen A-kielen, pakllisen B-kielen ja valinnaiskielen petustunnit sisältyvät ppilaan vakituntimäärään. Peruspetuksen 8. vusilukalla alkava valinnaisen B-kielen piskelu jatkuu 9. vusilukalla. B-kieli n valinnaisaine ja sisältyy ppilaan vakituntimäärään. Alkavan B2-kielen ryhmän vähimmäiskk n harkinnanvarainen ja vi vaihdella lukuvusittain. B2-kielen piskelun alittaneella ppilaalla n ikeus saada petusta mainitun vaatimustasn mukaisesti peruspetuksen lppuun saakka. Oppilaan tulee situtua kielen piskeluun. Kielen piskelun lpettaminen tai kielen vaihtaminen n mahdllista vain erittäin painavasta syystä. Lapuan kaupungin peruspetuksessa alitettujen kielten piskelua vi jatkaa man kunnan lukissa. Eteläphjalaisen peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Peruspetuksen tehtävä ja tavitteet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Peruspetuksen tehtävä Etelä-Phjanmaalla n rakentaa yhdessä elinvimaista maakuntaa, jssa ppiminen muuttuu sivistykseksi. Eteläphjalainen kulttuuriperintö n vimavara muutksessa khti kulttuurisesti mninaista ja alati muuttuvaa yhteiskuntaa. Lapsista ja nurista kasvatetaan ja petetaan yritteliäitä, sallistuvia, masta ja muiden hyvinvinnista hulehtivia ja ympäristöstä välittäviä kansalaisia. Perustana n kaikille lähipalveluna tarjttava laadukas peruspetus, jka takaa perussaamisen ja yleissivistyksen humiiden erilaiset ppijat ja heidän tarpeensa. Osaamisen kehittäminen man saamisen rajissa kuuluu jkaisen perusikeuksiin. Ratkaisevaa tässä n pettajien saaminen, mutta myös ympäristön tuki ja arvstus. (Lähde: Etelä-Phjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma , s. 43). 20

21 Maakuntasuunnitelmasta 2040 nusee esiin eteläphjalaisen petussuunnitelman käytänteitä tukevia teemja: verkstituminen yhteisöllisyys sallisuus valmiudet kansainväliseen timintaan mdernit ppimismenetelmät ja ympäristöt kestävä kehitys hyvinvinti digitaalisuus yksilöllisten ja justavien ppimisplkujen rakentaminen ja saamisen jatkumn takaaminen. (Lähde: Etelä-Phjanmaan tulevaisuuden eväät maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntahjelma ). Unelmien kulu. Palmäki Dita, Peuran kulu, Kurikka. "Työni kuvastaa tulevaisuuden kulua. Ja juuri tällaista kulua haluaisin käydä". Eteläphjalaisen petussuunnitelman paikalliset paintukset vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Tämän lisäksi vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n uusi ppiaine. Se n maakunnallinen paintus, jka saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin. Osallistamista kehitetään kulun taslla; kuinka petellaan uusia tapja timia avimesti yhdessä? 3.1 Laaja-alainen saaminen eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Laaja-alaiset saamiskknaisuudet kulkevat petussuunnitelman ppiaineiden sisällä, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulujen vusittaisissa teemissa. Näitä sisältöjä tarkennetaan kulujen petus- ja vusisuunnitelmissa. Kulun taslla laaja-alaisen saamisen sisällöt näkyvät kulun timintakulttuurissa knkreettisesti päivittäisessä suunnittelussa ja työssä. Opetukselle ja kasvatukselle asetetuista tavitteista hulehditaan laadukkaan peruspetuksen, riittävän resursinnin ja pettajien saamisen kehittämisen kautta. Kulu kehittyy jatkuvan petussuunnitelmatyön ja ajantasaisen timintakulttuurin kautta. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvii ja kehittää laaja-alaisen saamisen tteutumista man arviintijärjestelmänsä mukaisesti. Rehtrit ja kulunjhtajat luvat edellytykset laaja-alaisen saamisen tteutumiselle kulun arjessa. Laaja-alaisen saamisen tavitteiden 21

22 tteutumista tukevat järjestelyt ja timenpiteet kirjataan kulun petus- ja vusisuunnitelmaan. Arviinti tapahtuu kulun timintakulttuurin taslla pedaggisen kehittämisen kautta. Kulu n ppiva yhteisö. Oppimisessa painpiste siirtyy aktiivisesti timivalle ppilaalle. Vurvaikutuksen merkitys kasvaa. Oleellista ei le enää Miksi? vaan Miten? Kulu n edelläkävijä - Js haluat nähdä tulevaisuuteen, käännä katseesi nurempaan sukuplveen. Kulussa pitaan paljn uusia taitja, vaikkapa laittamaan tukkaan raitja. Kun harjitellaan uusia juttuja, vat ne sitten myöhemmin tuttuja. (Otsnkulu, Ähtäri. 3C-lukan yhteinen run). Laaja-alaisen saamisen tarkemmat tavitteet määritellään vusilukkakknaisuuksittain, ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden luvut Yrittäjämäinen timintatapa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Tämän lisäksi vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa n uusi ppiaine. Se n maakunnallinen paintus, jka saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin. 22

23 Mitä yrittäjämäinen timintapa n? Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa pitää sisällään innvatiivisuuden, hallitun riskintn sekä tavitteellisen timinnan. Yrittäjämäisesti timiva ihminen uskaltaa ttaa uusia askeleita, vaikka niissä visi epännistuakin. Yrittäjämäiseen timintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen kaikkeen tekemiseen sekä man itsen tavitteellinen kehittäminen. Yrittäjämäistä timintatapaa vidaan tteuttaa ppilaitksissa mnella eri tavalla. Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa. Kuluissa vidaan valita vusittain erilaisia painpistealueita. Erilaiset tapahtumat, prjektit ja teemapäivät vivat lla sen näkyvimpiä mutja. Timinnan tteutumisessa kulussa n tärkeä ivaltaa, että kyse ei le pelkästään uuden kehittämisestä vaan vanhjen lemassa levien rakenteiden hyödyntämisestä uudella tavalla. Kysy, kuka: idei? suunnittelee? valitsee tteutettavat ideat? pnnistelee? saa elämyksiä? panee itsensä likn? harjittelee yhteistyötaitja? harjittelee esiintymistä? harjittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua? hulehtii verkstista? kantaa vastuun tekemisestä? Js vastaus n suurimmassa sassa ppilas, timintaa vidaan pitää ppilaan yrittäjämäisenä timintana. (Lähde: Levn-instituutin Auringnkukka-prjekti) Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelussa ja tteutuksessa. Kuluissa vidaan valita vusittain erilaisia painpistealueita. 23

24 Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Yrittäjämäinen ppiminen lähtee masta itsestä ja elämän eri sa-alueista. Se laajenee kehämäisesti perheen ja lukan kautta suurempiin yhteisöihin. Mukaan tetaan kuhunkin sa- alueeseen spivat sidsryhmät esimerkiksi yritykset ja klmas sektri. Yrittäjämäinen timintatapa tässä mudssa vi alkaa j varhaiskasvatuksessa. Yrittäjämäinen timinta n yritteliästä asennetta, päättäväisyyttä, vastuuntunta, innvatiivisuutta, tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kykyä tehdä ikeita asiita. Yrittäjämäisesti timiva ihminen uskaltaa ttaa uusia askeleita, vaikka niissä visi epännistuakin. Yrittäjämäiseen timintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen asiihin ja ihmisiin ja man itsen tavitteellinen kehittäminen. Yrittäjämäinen timintapa ei le erillinen, muusta timinnasta irrallinen kknaisuus, vaan se nähdään tapana timia. Se n mukana kaikessa timinnassa. Tavitteena n kknaisvaltaisen asenteen ja taitjen kehittäminen. Oppilaitkset vahvistavat ja kehittävät yrittäjämäistä timintakulttuuria yhdessä erilaisten verkstjensa kanssa samalla rhkaistuen katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajan rli n yhä enemmän keskittynyt hjaamiseen ja valmentamiseen ja ppilas ttaa vastuun mista tekemisistään. Yrittäjämäisen timintatavan rakentuminen Itsetuntemus (T1) Millainen minä len ja millaiseksi haluan kasvaa? Mitä saan, mitä täytyy vielä harjitella? Mitä taitja tarvitaan erilaisissa töissä ja tehtävissä? Mitä taitja tarvitaan yhteiskunnassa? Oppilaan itsearviintitaidt Yhteisöllisyys (T2) Hyvät käytöstavat Yhteistyötaidt/vurvaikutustaidt ja tisen ihmisen humiiminen Yhteisten asiiden hitaminen Rakentavan palautteen antaminen ja vastaan ttaminen 24

25 Jhtaminen ja jhdettavana timiminen Työ ja tekeminen (T3) Oman ja tisten työn arvstaminen, työn suunnittelu, tteutus ja lppuun saattaminen. Oman työn ja man itsensä jhtaminen. Pitkäjänteinen työn tekeminen. Omien ideiden rhkea kkeilu ja hallittu riskintt, sekä pittujen tietjen ja taitjen sveltaminen Ongelmanratkaisutaidt Hallitun riskintn harjittelu Yhteiskunnan rakenteisiin ja timintaan tutustuminen. Laillisuuskasvatus esim. kulun järjestyssäännöt Taludenhallinta Verkstituminen Jka vusi ppilasryhmät tutustuvat jhnkin ammattiin, työpaikkaan tai yritykseen lukilla tutustutaan lähipiirin esim. vanhempien tai isvanhempien työhön ja kulussa timivien henkilöiden ammatteihin ja työtehtäviin lukilla tutustutaan lähialueen yrityksiin lukilla tutustutaan man kunnan alueella leviin yrityksiin ja sallistutaan TET:tiin. Ympäristö (T4) Mnipuliset ppimisympäristöt Kulun ulkpuliset timijat Sidsryhmät ja verkstt Kestävä kehitys Oppimisympäristöihin ja työtapihin liittyvät tavitteet Kulun mnipulisten ppimisympäristöjen ja timintakulttuurin pitää tukea ppilaiden itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdllistaa timinnalliset työtavat; pettaa työn arvstamiseen ja lppuun saattamiseen, luvuuteen sekä hallittuun riskinttn. Työtapjen valinnassa keskeistä n luda turvallinen ja avin ppimisympäristö, jssa n lupa kkeilla, nnistua ja epännistua myös lukkahuneen ulkpulella aidissa ympäristöissä. Kun n kivaa, ppii ja kun ppii, n kivaa! Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Yrittäjämäisen timintatavan tavitteiden kannalta keskeistä hjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä n ppilaiden mtivaatin, man timinnan hjauksen ja itsehjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi lennaista n vahvistaa työskentelyn kehittymistä vurvaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökhtana vat ppilaiden saamistasjen mukaiset ppimistilanteet ja justavat petusjärjestelyt. Oppilaan ppimisen arviinti ja prtflin rakentaminen Keskeistä n ppilaan itsearviintitaitjen kehittyminen sekä rakentavan palautteen vastaanttamisen ja antamisen taitjen kehittäminen. Vahvuuksia ja saamisen khtia vi nstaa mistä tahansa ppilaan timinnasta. Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin myös mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja humiidaan ainekhtaisissa arviinneissa. Prtfli n "Opiskelijan tekemistä töistä kstuva mielekäs kkelma, jka kert hänen työskentelystään, edistymisestään ja saavutuksistaan yhdellä tai useammalla alueella, ja jssa n mukana piskelijan makhtaisia phdintja." (Paulsn,Paulsn & Mayer: 1991). Nykyisten ppimisnäkemysten mukaan man ppimisen seuranta n lennainen sa ppimistapahtumaa. Kun pittavaa aineista dkumentidaan mnella eri tavalla prtflin, tulee ppimistapahtuma näkyväksi 25

26 itselle ja muille. Dkumentinnin mutja vat esimerkiksi ppimispäiväkirjat, tallenteet, kuvalliset muistiinmerkinnät kuten valkuvat, videt, piirrkset, kartat, pienismallit ja maalaukset. Prtflita vi käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jnka hän saa mukaansa seuraavalle asteelle siirryttäessä, ja jta vidaan käyttää sana ammatinvalinnanhjausta. Oppilas kerää prtflin itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Ne vivat lla mitä tahansa, esimerkiksi nnistunut ainekirjitus, kuva tai esimerkillisen käyttäytymisen kkemus. Kehittämisen khteita vidaan nstaa esille yhdessä ppilaan ja hultajan kanssa ja kirjata prtflin. Osan prtflin tulevista töistä valitsee ppilas, san pettaja, san hultaja. Valintaa vidaan tehdä esimerkiksi arviintikeskustelun yhteydessä. Prtflita keräävä ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle, jka n erttamatn sa hyvän elämän rakentamista. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Vusilukilla 7-9 aineenpettajat täydentävät yhdessä ppilaan kanssa man ppiaineen salta ppilaiden prtflita. Lukanpettaja/ -hjaaja pitää hulen, että jkainen ppilas saa merkintöjä prtflissa. Oppilasta pastetaan kehittämään käytännön tvt- taitjaan mien tutsten laadinnassa ja dkumentinnissa. Dkumentinnin mutja vivat lla esimerkiksi: ppimispäiväkirjat tallennukset kuvalliset muistiinmerkinnät (valkuvat, videt, piirrkset, kartat, pienismallit, maalaukset). Prtflissa n lennaista sen sisältämä ppilaan ma itsearviinti työskentelystään. Prtfli sisältää myös pettajan ja hultajan arviita. Olennaista n, että prtfli n tekijänsä näköinen. Kun pittavaa aineista dkumentidaan mnella eri tavalla prtflin, tulee ppimistapahtuma näkyväksi itselle ja muille. On tärkeää, että ppilaat ppivat j varhain seuraamaan maa ppimistaan. Oppimisprsessistaan tietinen ja vastuullinen ppilas n aktiivinen timija ja ppii timimaan yhä itsehjautuvammin. Prtfli n yksi työväline yrittäjämäisen timintatavan (nelikenttäkuvi) tavitteiden saavuttamiseen. Vusilukkien 4-6 valinnaisaine Valinnaisaine n timinnallinen ppimiskknaisuus, jssa tetaan humin ppilaiden erilaiset vahvuudet sana tiimityötä. Oppimisessa krstuu ppilaan ma ajattelu, suunnittelu ja rhkea ideiden tteuttaminen. Mahdllisuuksien mukaan käsitellään maa ja yhteisön talutta ja vaikutuksia timintaan. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulsten arvstamiseen ja arviimiseen. Valinnaisaine perustuu yrittäjämäisen timintatavan petuksen tavitteisiin. Valinnaisaineen puitteissa tteutetaan esimerkiksi ajankhtaisia lukuvuteen, paikalliseen kulttuuriin, kestävään kehitykseen, kehitysyhteistyöhön, vapaaehtistyöhön, erilaisiin ngelmanratkaisutehtäviin sekä työelämään liittyviä prjekteja. Oppilaiden ja pettajan ma erityissaaminen tetaan käyttöön. Alakulussa yhden valinnaisen (VAL) aineen tulee tukea yrittäjämäistä timintatapaa. Valinnaisaineen nimi n kulukhtaisesti määriteltävissä. Sisällöissä ja tavitteissa n knkreettisesti tultava esille yrittäjämäinen timintatapa. 26

27 Yrittäjämäinen timintatapa valinnaisaineena arviidaan käyttäen mnipulisia menetelmiä jatkuvan arviinnin periaatteella. Valinnaisaine arvstellaan suritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tukea yrittäjämäisen timintatavan sisältöjen suunnitteluun ja tteuttamiseen löytyy esimerkiksi: Pikku yrittäjyys Hyvät tavat arkipäivässä prjekti Prjekti kulun ulkpulisen timijan kanssa esim. diaknia, vanhustyö, Unicef, kestävä kehitys, kierrätys, kulttuuri, yrittäjät, myyjäiset, kansainvälisyys Sanmalehti, kulun uutiset prjekti Kuka minä len -viikk tai -päivä. Oppilas saa kerta itsestään, tuda kuluun lelun, lemmikin tms. kutsua vieraan. jne. (Rinnalle kullekin pettajille myös päivä tai viikk, jllin pettaja kert itsestään, harrastuksistaan, jne. Lisätään tieta ja ymmärrystä kllegasta, mtivaatita työhön, man ja tisen työn arvstusta. Vaikka tämä nkin pettajien keskinäinen juttu, siitä pitäisi tihkua jtakin myös kk kululle esim. päivänavauksena, tai erilaisena ppituntina, tai prjektina.) Kirja-, näytelmä, musiikki- tai tapahtuma-prjekti Valinnaisaineessa ja prjekteissa petetaan mahdllisimman paljn myös yrittäjyyden kvaa sisältöainesta eli liiketimintasaamisen alkeita. Pienimutista yritystiminnan harjittamista (materiaalia mm. 4H, NY) Yrityskylä-knsepti (TAT) Yrittäjämäinen timintatapa vusilukilla 1-9 Yrittäjämäisen timintatavan vusilukkaistetut tavitteet Yrittäjämäisen timintatavan tavitteena n edistää ppilaiden kykyä löytää mat vahvuutensa, vahvistaa itsetunta sekä vurvaikutuksen taitja. Oppilasta kannustetaan innvatiivisuuteen ja luvuuteen erilaisissa ppimistilanteissa ja ympäristöissä. Laaja-alaisen saamisen tavitteet kuuluvat kaikkiin yrittäjämäisen timintatavan petuksen tavitteisiin. Tästä jhtuen niitä ei le kirjattu erikseen. Vusilukka 1 Vusilukalla 1 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana. rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja 27

28 muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan maa työtään, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien ja kulun ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 2 Vusilukalla 2 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana. rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin 28

29 ppia suunnittelemaan maa työtään, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien ja kulun ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 3 Vusilukalla 3 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja ki kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 4 29

30 Vusilukalla 4 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 5 Vusilukalla 5 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. 30

31 Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 6 Vusilukalla 6 yrittäjämäisen timintatavan petuksen painpiste n ppilaiden itsetuntemuksen sekä yhteistyö- ja vurvaikutustaitjen pettaminen. Oppilaan ajattelua ja tekemistä tukemalla ja arvstamalla vaikutetaan terveen itsetunnn ja myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentumiseen. Hyvien käytöstapjen sekä psitiivisen lukkahengen avulla rakennetaan hyvää phjaa yhteisöllisyydelle. Vahvistetaan ppilaan myönteistä asennetta ja kiinnstusta maa ja tisen työtä sekä työelämää khtaan. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu 31

32 hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista kysymään, kyseenalaistamaan, phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä Ympäristö (T4) tutustuttaa hultajien, kulun ja lähialueen ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa Vusilukka 7 Vusilukalla 7 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen. rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista 32

33 rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Vusilukka 8 Vusilukalla 8 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan 33

34 harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Vusilukka 9 Vusilukalla 9 ppilaat asettavat yhä enemmän itse tavitteensa eri aineisiin ja ppivat ttamaan vastuuta masta timinnastaan. Oppilaiden tulee maksua alitteellisuus ja yritteliäisyys timintatavakseen esim. makhtaisten sallistumis- ja vaikuttamiskkemusten kautta. Tavitteena n, että ppilaille kasvaa luva timintatapa, kyky nähdä ja halu timia jk vähän tai paljn paremmin. Vähän parempi tapa timia vi tarkittaa j lemassa levien asiiden parantamista ja paljn parempi tapa vi lla suuri innvaati, jka muuttaa kk timinnan. Jkainen n itsensä käyntikrtti ; kun hitaa asiansa hyvin, niin tdennäköisesti siitä seuraa jtain psitiivista lisää. Kulun kaikki ppimisympäristöt vat aktiivisessa käytössä. Mahdllisuuksien mukaan hyödynnetään myös lähiympäristöjä kuten liikuntapaikkja ja lunta, yrityksiä, museita, kirjasta jne. Opetuksen tavitteet Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen 34

35 khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjitella työnhakua ja harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Yrittäjämäinen timintatapa, 7. vusilukan ppiaine Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma YRITTÄJÄMÄINEN TOIMINTATAPA OPPIAINE vusilukalla 7 Oppiaineen tehtävä Yrittäjämäinen timintapa ei le erillinen, muusta timinnasta irrallinen kknaisuus, vaan se nähdään tapana timia. Se n mukana kaikessa timinnassa. Tavitteena n kknaisvaltaisen asenteen ja taitjen kehittäminen. 35

36 Yrittäjämäisen timinnan lähtökhtia vat innvatiivisuus, hallittu riskintt sekä timinnan aikaansaaminen. Innvatiivisuus vidaan määritellä kyvyksi ja haluksi luda ja ttaa käyttöön uusia tai lennaisesti parannettuja tutteita, prsesseja, palveluita tai keksintöjä. Myös timinta itsessään vi lla innvatiivista. Opetuksen tavitteena n pyrkiä edistämään kaikenlaista innvatiivisuutta, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Luvaan timintaan sekä uusien ideiden kehittämiseen ja kkeiluun liittyy aina nnistumisen tai epännistumisen riski. Riski vi lla taludellinen, psyklginen tai ssiaalinen. Niin yllättävä tai dtettua suurempi nnistuminen kuin pelätty ja valmistautumatn epännistuminenkin vivat asettaa timijan vaikeaan tilanteeseen. Oppilaiden kanssa käsitellään näiden riskien lemassala siten, että kukin vi ja saa arviida niitä malla khdallaan. Hallittu riskintt perustuu itsetuntemukseen sekä tietn khteesta. Siihen tarvitaan myös tieta ympäristön muista timijista ja timinnan lainalaisuuksista. Oppimisen tavitteena tulisi lla ptimistinen näkemys itsestä, mikä vahvistaa myönteistä minäkäsitystä ja uska miin vaikutusmahdllisuuksiin. Yrittäjämäinen timintatapa pitää sisällään kyvyn nähdä ja ymmärtää eri tekijöiden vaikutus kknaisuuteen sekä kyvyn saada satekijät timimaan tavitteen saavuttamiseksi. Se n myös timinnan lppuunsaattamista. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan avimesti ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin, ideimaan ja suunnittelemaan, tekemään sinnikkäästi työtä päämäärän saavuttamiseksi sekä kantamaan vastuuta tekemästään. Lähtökhtana vi lla ilmiöphjainen ppiminen. Oppimiskknaisuus vi mudstua pienistä sista, lla kk lukuvuden kestävä prjekti tai kaikkea siltä väliltä. Susiteltavaa kuitenkin n, että petus järjestetään vähintään kahden tunnin kknaisuuksina. Tämä mahdllistaa paremmin ppiaineelle lunteenmaisen timinnan. Kaikenlainen yhteistyö klmannen sektrin, yritysten ja muun yhteiskunnan timijiden kanssa n sutavaa. Vusilukalla 7 yrittäjämäinen timintatapa saa tuntijassa yhden vusiviikktunnin uutena ppiaineena. Oppiaineen keskeinen aines n kuvattu nelikenttäkuvissa. Yrittäjämäinen timintatapa ppiaineen keskeinen aines. 36

37 Oppiaineen tavitteet Yrittäjämäisen timintatavan yleiset tavitteet vusilukalla 7. Näitä tavitteita syvennetään yrittäjämäinen timintatapa ppiaineessa: Itsetuntemus (T1) hjata ppilasta realistisen minäkuvan rakentamiseen rhkaista tunnistamaan ja kehittämään mia taipumuksia, vahvuuksia ja kiinnstuksen khteitaan rhkaista hallittuun riskinttn, suhtautumaan uusiin mahdllisuuksiin avimesti ja timimaan muutstilanteessa justavasti ja luvasti auttaa tiedstamaan mat vaikutusmahdllisuudet ja vastuu hjata arkielämän ja man elämän hallintaan harjaannuttaa jhtamaan itseään, ryhmää sekä timimaan itse jhdettavana rhkaista uteliaisuuteen ja ihmettelyyn sekä kysymään, kyseenalaistamaan ja phtimaan asiita eri näkökulmista rhkaista innvimaan ja innstumaan harjaannuttaa nnistumisen ja epännistumisen tumien tunteiden käsittelyä ja hyväksymistä sekä hjata jatktimenpiteisiin, uudelleen tai tisella tavalla kkeilemiseen ja yrittämiseen Yhteisöllisyys (T2) harjaannuttaa ja innstaa itseä sekä muita timimaan yhdessä ppilaiden, pettajien ja muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa kannustaa timimaan aktiivisesti ja rakentavasti missa lähiyhteisöissä harjaannuttaa esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti kehittää vurvaikutustaitja auttaa ymmärtämään niiden merkitys harjaannuttaa vastavurisuutta ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Työ ja tekeminen (T3) edistää ppilaiden myönteistä asennetta ja kiinnstusta työtä ja työelämää khtaa sekä tutustuttaa erilaisiin ammatteihin, töihin ja työpaikkihin sekä elinkeinelämän rakenteisiin ppia suunnittelemaan työprsesseja, arviimaan riskejä ja timinnan vaikutuksia, sekä erttamaan kannattava timinta kannattamattmasta harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitja kannustaa järjestelmällisyyteen ja sisukkuuteen työn lppuunsaattamisessa ppia arviimaan ja arvstamaan maa ja tisten tekemää työtä kannustaa, rhkaista ja pastaa näkemään ngelmia, epäkhtia ja puutteita sekä löytämään niihin pieniä tai suuria ratkaisuja kannustaa rhkeaan kkeiluun ja ideiden kehittelyyn kannustaa tekemään asiat entistä paremmin Ympäristö (T4) tutustuttaa yhteiskunnan ja elinkeinelämän rakenteisiin sekä ammatteihin perehdyttää eettisen timinnan perusteisiin auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys kaikessa timinnassa auttaa ymmärtämään kansainvälisen timinnan mahdllisuudet Oppiaineen sisällöt Kurssin tarkennettuja sisältöjä n avattu yrittäjämäisen timintatavan karttaan (kuva alla). Kurssin keskeiset sisällöt n kirjitettu karttaan isilla kirjaimilla, minkä lisäksi kartasta löytyy tteutusesimerkkejä pettajalle hjaamisen tueksi. Keskeiset sisällöt suritetaan kurssin aikana 37

38 halutussa järjestyksessä: S1 Itsetuntemus S2 Yhteisöllisyys S3 Työ ja tekeminen S4 Ympäristö Esimerkkejä sisältöjen tteuttamiseksi: Oppilaat tutustuvat kulun lähellä sijaitsevaan musealueeseen ja siihen liittyvään histriaan/tapahtumaan sekä käyvät tutustumassa paikanpäällä. Oppilaat kirjittavat histriaa uudelleen jatkamalla tarinaa tsiklla "js asiat lisivatkin menneet...". (Keskeisistä sisällöistä tulee YMPÄRISTÖ-PAIKALLISKULTTUURI suritetuksi ja myös TYÖ JA TEKEMINEN- TIEDONHANKINTA) Oppilaat keräävät lähimetsästä pulukita ja myyvät ne marjanstajille tai lahjittavat paikallisille vanhuksille (Keskeisistä sisällöistä tulee suritetuksi YHTEISÖLLISYYS ja myös YMPÄRISTÖ-VASTUULLISUUS) Oppilaat ideivat ja tteuttavat jnkin prjektin esimerkiksi teemalla näin täällä elettiin 100 vutta sitten ja pitävät yhtenä päivänä jnkinlaisen tapahtumapäivän muille ppilaille tai vaikka kulun ulkpulisille.(tällaisessa prjektissa n mahdllisuus tteuttaa vaikka kaikki keskeiset sisällöt yhdellä prjektilla, riippuen miten valmistelu ja tteutus suritetaan.) Oppilaat järjestävät messut (harraste-, yritys-, julu-) (Prjektissa tteutuvat kaikki sisällöt) Yhteistyöhanke vanhuspalveluiden tai UNICEF:in kanssa (Prjektissa tteutuvat kaikki sisällöt Yrittäjämäinen timintatapa ppiaineen keskeiset sisällöt. 38

39 Oppimisympäristöt ja työtavat Kulun mnipulisten ppimisympäristöjen ja timintakulttuurin pitää tukea ppilaiden itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista; mahdllistaa timinnalliset työtavat; pettaa ja kannustaa työn arvstamiseen ja lppuun saattamiseen, luvuuteen sekä hallittuun riskinttn. Työtapjen valinnassa keskeistä n luda turvallinen ja avin ppimisympäristö, jssa n lupa kkeilla, nnistua ja epännistua myös lukkahuneen ulkpulella aidissa ympäristöissä. Kun n kivaa, ppii ja kun ppii, n kivaa! Oppilaiden työskentelyssä ajankhtaisuus, vastuullisuus ja paikalliskulttuuri, prjektisaaminen, sallistuminen, vaikuttaminen, tiednhankint ja knkreettinen tuts. Oppilaat vat mukana suunnittelemassa sisältöjen tteuttamistapja ja keskeiset sisällöt käsitellään yhdessä svitulla tavalla, siten että samassa prjektissa vi surittaa yhden tai useamman sisällön kerrallaan. Opettaja hjaa timintaa. Mitä n ppilaan yrittäjämäinen timintatapa? Kysy, kuka: idei? suunnittelee? valitsee tteutettavat ideat? pnnistelee? saa elämyksiä? panee itsensä likn? harjittelee yhteistyötaitja? harjittelee esiintymistä? harjittelee mielipiteen esittämistä ja kantansa perustelua? hulehtii verkstista? kantaa vastuun tekemisestä? Js vastaus n suurimmassa sassa ppilas, timintaa vidaan pitää ppilaan yrittäjämäisenä timintana. (Lähde: Levn-instituutin Auringnkukka-prjekti) Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Yrittäjämäisen timintatavan tavitteiden kannalta keskeistä hjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä n ppilaiden mtivaatin, man timinnan hjauksen ja itsehjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi lennaista n työskentelyn kehittyminen vurvaikutteiseksi ja pitkäjänteiseksi. Eriyttämisen lähtökhtana vat ppilaiden saamistasjen mukaiset ppimistilanteet ja justavat petusjärjestelyt. Kurssin suritustapa lisää ppilaiden maa vastuuta kurssin hyväksytystä surittamisesta. Oppilaan ppimisen arviinti Oppilas täydentää rakentamaansa prtflita. Yrittäjämäinen timintatapa ppiaine arviidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Hyväksytyn arvsanan kriteerit Aktiivinen sallistuminen kurssin eri vaiheisiin (suunnittelu, tteutus, raprtinti) Knkreettinen tuts ja sen dkumentinti Vertais- ja itsearviinnin surittaminen Kurssin aikana ppilaat laativat kurssikansin, jhn sisällytetään hyväksytyn arvsanan kriteerien edellyttämät asiat. Lpussa ppilaat tekevät raprtin, jssa he kertvat perustellen miten jkainen 39

40 vaadittu sa-alue (= kurssin keskeiset sisällöt) n suritettu. Itsearviinnissa ppilaat reflektivat miltä tuntui itse suunnitella kurssin sisältö ja tavitteet, sekä miltä kurssin surittaminen tuntui. Lisäksi pettaja vi vaatia reflektin käsiteltäväksi muita tärkeiksi kkemiaan asiita. 3.3 Lapuan petussuunnitelmasa Yrittäjämäinen timintatapa tetaan humin kaikessa kulun timinnassa ja kaikissa ppiaineissa. Avin vurvaikutus ppilaiden ja petushenkilöstön kesken rhkaisee ppilaita sallistumaan kulutyön ja ppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaskunnat tarjavat hyvän mahdllisuuden timia ja vaikuttaa ppilaita itseään kskevissa asiissa. Lapualla laaja-alaisen saamisen paintus ilmenee kulujen timintakulttuureissa. Vusittain kulu tai kulut yhdessä vivat krstaa myös yksittäistä laaja-alaisen saamisen sa-aluetta. Suunnitelma, tteutuminen ja arviinti kirjataan lukuvusisuunnitelmaan. Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Yhtenäisen peruspetuksen timintakulttuuri Eteläphjalainen peruspetuksen petusssuunnitelma Yhteisön timintakulttuuri n sen histriallisesti ja kulttuurisesti mututunut tapa timia. Kulun timintakulttuurin kehittämistä hjaavien yhteisten periaatteiden phdinta n tärkeä sa kulun petussuunnitelmatyötä ja samalla kulun timinnan jatkuvaa kehittämistä ja arviintia. Timintakulttuurilla n keskeinen merkitys peruspetuksen yhtenäisyyden tteuttamisessa. Kulun timintakulttuuri vaikuttaa kulutyön laatuun. Timintakulttuuria vidaan kehittää ja muuttaa. Se n kknaisuus, jka rakentuu 40

41 Työtä hjaavien nrmien ja timinnan tavitteiden tulkinnasta jhtamisesta sekä työn rganisinnista, suunnittelusta, tteuttamisesta ja arviinnista yhteisön saamisesta ja kehittämisestä pedaggiikasta ja ammatillisuudesta vurvaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja ppimisympäristöistä. Eteläphjalaista ppivan yhteisön timintakulttuuria kehittävät periaatteet. Etelä-Phjanmaalla laadukkaan timintakulttuurin keskiössä n kulu, ppiva yhteisö. Sen ympärille rakentuu kknaisuus timintakulttuurin kehittämistä hjaavista periaatteista (ks. peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 4.2). Maakuntastrategiassa eritellyt tulevaisuuden saamistarpeet n sisällytetty ppivan yhteisön timintakulttuuria hjaaviin periaatteisiin puhekuplien mudssa. Kaiken taustalla vaikuttavat maakunnalliset arvteemat: Opimme, tunnemme, timimme ja ilitsemme (ks. Eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 2). Kulut vivat hyödyntää yllä levaa kuvita man kulunsa timintakulttuurin kehittämisessä ja arviinnissa. Kuvin vidaan luda klmas ulttuvuus, missä phditaan timintakulttuuria kulun masta näkökulmasta. Tavitteena n, että eteläphjalaisten kulujen timintakulttuuri tukee lapsen kasvua elinikäiseen ppimiseen, sallisuuteen, elämänhallintataitihin sekä kestävän kehityksen, erilaisten ppimisympäristöjen ja eteläphjalaisen kulttuuriperinnön tuntemiseen. Laadukkaan timintakulttuurin 41

42 kautta ppilaalle syntyy ehjä kasvatuksen ja petuksen plku esipetuksesta peruspetuksen päättövaiheeseen. Tämä edellyttää pettajien yhteistyötä erityisesti nivelvaiheissa sekä kuntien ja kulujen mien yhteistyöverkstjen hyödyntämistä. Timintakulttuuria arviidaan sana maakunnallisen petussuunnitelman arviintia. Eteläphjalaiset paintukset Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö tukee yhtenäistä peruspetuksen timintakulttuuria. Etelä- Phjanmaalla kulujen timintakulttuurin paintukset vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka n humiitava ppimisympäristöjen kehittämisessä ja työtapjen valinnassa. Yrittäjämäinen timintatapa Yrittäjämäinen timintatapa n ennen kaikkea asenne ja tapa timia. Se n kansalaistait, jta tarvitaan elämässä, piskelussa ja tulevassa työssä riippumatta siitä, työskennelläänkö tisen palveluksessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjämäinen timintatapa n mukana kaikessa kulun timinnassa ja siten se lu phjan kk kulun timintakulttuurille. Luvat timintatavat yhdessä erilaisten verkstjen kanssa rhkaisevat katsmaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Oppilas kerää peruspetuksen aikana prtflin, jhn hän kerää itselleen tärkeitä asiita, nnistumisen kkemuksia, mutta myös kehittymisen aiheita. Prtflin avulla ppilas rakentaa identiteettiään, paikkaansa maailmassa, lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Oman ppimisen pitkäjänteinen seuranta ja dkumentinti lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle. Prtflita vidaan käyttää ppimisen ja arviinnin tukena kaikissa ppiaineissa. Pääsääntöisesti prtfli tehdään sähköisesti. Se täydentyy ja kulkee ppilaan mukana kk yhtenäisen peruspetuksen ajan. Osallisuus Etelä-Phjanmaalla sallisuus n ppivan yhteisön rakentamista yhdessä. Se n aktiivista kansalaisuutta, sallisuuden edistämistä ja demkraattista timintakulttuuria. Oppilaat sallistuvat 42

43 kulussa man kehitysvaiheensa mukaisesti timinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviintiin. Oppilaskuntatiminta tarjaa yhden tärkeän väylän ppilaiden sallistumiselle. Muut timintamudt kuten tukippilas- ja kummitiminta, vapaaehtistyö tai erilaiset kestävän kehityksen timinnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vurvaikutusta kk kuluyhteisössä. Maakunnallisessa petussuunnitelmatyössä n kiinnitetty erityistä humita yhteistyöhön eri hallinnnaljen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden timijiden kanssa. 4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöillä tarkitetaan tilja ja paikkja sekä yhteisöjä ja timintakäytäntöjä, jissa piskelu ja ppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, jita piskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavitteena n, että ppimisympäristöt mudstavat pedaggisesti mnipulisen ja justavan kknaisuuden. Etelä-Phjanmaalla kannustetaan mnipulisten ppimiympäristöjen hyödyntämiseen, esim. kulurakennuksen ulkpulella tapahtuvaan mnipuliseen ppimiseen. Mnimutiset ppimisympäristöt mahdllistavat vurvaikutuksessa tapahtuvan ppimisen, yhdessä tekemisen sekä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvan timintakulttuurin. Timintakulttuurin mnipulistamisessa myös tiljen rli n keskeinen. Tärkeää n erilaisten yhteistyömutjen kehittäminen kulun ja kdin sekä muiden yhteistyötahjen kanssa. Piirustus: Uudenlainen ppimisympäristö. Unelmien kulu. Kskiahde Helmi, Männikön kulu,lapua Kuluun tultais aamulla varhain, ja petuslaatu is mitä parhain. Unelmien kulu. Köykkä Ona, Paulaharjun kulu, Kurikka Opettaja valitsee työtavat vurvaikutuksessa ppilaiden kanssa. Työtavista tulee keskustella myös hultajien kanssa. Työtapjen valinnan lähtökhtana vat petukselle ja ppimiselle asetetut tavitteet sekä ppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnstuksen khteet. Humin tetaan myös eri ppiaineiden minaispiirteet sekä laaja-alaisen saamisen tavitteet. 43

44 4.2 Työtavat Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats edellinen kappale "Oppimisympäristöt ja työtavat" 4.3 Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Etelä-Phjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallinen petussuunnitelmatyö, yhteinen tuntijak sekä eteläphjalaiset paintukset, yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, tukevat esi- ja peruspetuksen yhtenäisyyttä ja petuksen eheyttämistä. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tulee suunnitella ja tteuttaa siten, että ppimiskknaisuudet tteutuvat usean ppiaineen sisällä samanaikaisesti eheyttämällä. Etelä-Phjanmaalla jkaisen ppilaan pintihin tulee sisältyä vähintään yksi mnialainen ppimiskknaisuus lukuvudessa. Ohjaavana lähtökhtana vidaan pitää, että mnialaisen ppimiskknaisuuden laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Viikktuntimäärän vi esimerkiksi hajauttaa pidemmälle ajanjakslle, tteuttaa useiden teemapäivien kknaisuutena tai prjektiviikkna. Erilaisia käytännön tteuttamistapja mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnitteluun löytyy peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden luvusta 4. Keskeistä n, että ppilaalla n mahdllisuus syventyä riittävästi ppimiskknaisuuden sisältöihin. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteita, sisältöjä, käytäntöjä ja arviintia suunniteltaessa tetaan humin eteläphjalaiset paintukset ja erityispiirteet sekä laaja-alaisen saamisen teemat. Tteuttamisen tulee ilmentää maakunnan ja kulun arvja sekä ppimiskäsitystä. Lisäksi humiidaan ppiaineiden ja kulun muun timinnan yhteistyötä sekä työnjaka kskevat timintatavat. Mnialaiset ppimiskknaisuudet tteutetaan kulukhtaisesti. Mnialaiset ppimiskknaisuudet linjataan kulujen petussuunnitelmissa. Kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa n maininta siitä, mitkä vat lukuvudelle suunnitellut ja valitut mnialaiset ppimiskknaisuudet sekä miten ppilaat sallistetaan ppimiskknaisuuksien suunnittelussa. Kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa tarkennetaan mnialaisten ppimiskknaisuuksien järjestämisen käytännöt sekä ppimiskknaisuuksiin liittyvän ppilasarviinnin käytänteet. Oppiaineet vat vurllaan mukana ppimiskknaisuuksien tteuttamisessa kullisenkin kknaisuuden edellyttämällä tavalla. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinnissa paintetaan työskentelyn arviintia (ks. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet luku 6.3): tait työskennellä itsenäisesti tait työskennellä yhdessä tait suunnitella maa työtään tait säädellä maa työtään tait arviida maa työtään tait timia vastuullisesti tait timia parhaansa yrittäen tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa Oppilaan sittama saaminen humiidaan ppiaineiden sanallista arvita tai arvsanaa annettaessa. Oppilas saa palautetta työskentelystään mnialaisen ppimiskknaisuuden tteuttamisen aikana. Hänelle n annettava mahdllisuus mnipuliseen saamisen arviintiin (ks. Peruspetuksen 44

45 petussuunnitelman perusteet luku 6). Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n peruspetuksen keskeisiä tavitteita. Opetuksen järjestäjä seuraa, arvii ja kehittää ppimiskknaisuuksien timivuutta man arviintijärjestelmänsä mukaisesti. Piirustus: Mnialaista ppimista unelmien kulussa. Unelmien kulu. Kia P., Sara K., Sanni O., Kurtane. Unelmiemme kulu lisi viihtyisä paikka, jsta saisi ainutlaatuisia kkemuksia, kavereita, ja ennen kaikkea ppia. Siellä ppilaat käyttäytyisivät hyvin ja pettajat antaisivat enemmän vastuuta ppilaille. Unelmien kulu. Alakrtes Henrietta ja Ohlgren Tee, Pukkilan kulu, Kauhajki. Yhdessä tehtäisiin kaikkea kivaa, ei kukaan sillin tista vihaa. Unelmien kulu. Haapaniemi Laura, Teuvan Yhteiskulu, Teuva Mnialaiset ppimiskknaisuudet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats edellinen kappale "Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet" 4.4 Lapuan petussuunnitelmasa Kulujen timintakulttuuri n kirjattu arvjen kanssa samaan taulukkn. Timintakulttuuria, ppimisympäristöjä ja työtapja arviidaan ja kehitetään jatkuvasti eri timijiden yhteistyönä. Kulut määrittelevät mnialaiset ppimiskknaisuudet tavitteineen, sisältöineen ja tteutustapineen 45

46 sekä yhteistyötahineen lukuvusisuunnitelmissaan. Oppimiskknaisuudet laaditaan ppimista eheyttäviksi ja ajankhtaisiksi ja hulehditaan siitä, että laaja-alaisen saamisen teemat tulevat humiiduiksi ja kaikki ppiaineet vat vurllaan mukana. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinti tapahtuu k. ppiaineiden arviinnin yhteydessä. Yrittäjämäinen timintatapa ja ppilaiden sallisuus vat tärkeä sa ppimiskknaisuuksien suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa. 5. Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Etelä-Phjanmaalla Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 5. Oppimista ja hyvinvintia edistävä kulutyön järjestäminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kuluyhteisön jkainen jäsen kantaa vastuuta turvallisesta ppimisympäristöstä ja ppilaiden hyvinvinnista. Kulun yhteisöllisyys rakentuu eteläphjalaisten arvteemjen phjalta (ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 2). Yhteisöllisessä kulussa vurvaikutus ihmisten välillä n ystävällistä ja tasa-arvista. Erilaiset ihmiset timivat yhdessä tisiaan arvstaen. Kulun timintakulttuuri lu turvallisen ppimisympäristön. Turvallista kulupäivää, yhteistyötä ja kestävää tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti, tavitteellisesti ja sisukkaasti yhdessä tehden ja yrittäen. Opettajalla n vastuu petusryhmänsä timinnan, ppimisen ja hyvinvinnin tukemisesta. Oppilailla tulee lla mahdllisuus vaikuttaa kulun timintaan ja sallistua ppimisensa suunnitteluun. Oppilaita sallistavat työtavat ja petusmenetelmät edistävät työrauhaa. Vanhemmat ja muut sidsryhmät tukevat kulun arkea. Kulussa viihdytään yhdessä kavereiden ja ystävien kanssa. Hyvinvivassa kulussa n il ppia. Oppilailla n kuluyhteisön jäseninä ma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä sallistumisena kulutyöhön, reiluna ja arvstavana suhtautumisena kulutvereihin ja kulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen nudattamisena. Tisten ihmisten lukkaamattmuuden sekä työn ja työrauhan kunniittaminen ja svituista tehtävistä hulehtiminen n kulutyössä välttämätöntä. Kulun yhteisöllisyys rakentuu mnesta eri asiasta. Phjalla vaikuttavat yhteiset arvt ja kulun timintakulttuuri. Yhteinen vastuu kulupäivästä edellyttää kulun sisäistä yhteistyötä. Muita vaikuttavia tekijöitä vat mm.: styö Etelä-Phjanmaalla 46

47 kdin ja kulun yhteistyö tuki- ja kummippilastiminta ppilaskuntatiminta järjestyssäännöt yhteisöllinen ppilashult välituntitiminta aamu- ja iltapäivätiminta kulurukailu kulumatkat ja kuljetukset kulukirjast- kulun kerhtiminta 5.1 Oppilaiden sallisuus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.2 Kdin ja kulun yhteistyö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.3 Kulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahjen kanssa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Yhteinen vastuu kulupäivästä ja yhteistyö" 5.4 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Kasvatuskeskustelun tavitteena n kulun sääntöjen parempi nudattaminen ja niiden ymmärtäminen, jälki-istuntrangaistusten vähentäminen sekä kulun ja kdin välisen yhteistyön tiivistäminen. Kurinpidllisia keinja vat peruspetuslain mukaan jälki-istunt, kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen (PL 36 ). Kaikki hjaaminen ja jentaminen eivät jhda kasvatuskeskusteluun. Oppilaita humautetaan asiattmasta timinnasta aina tarvittaessa; ppilaiden hjaaminen ja jentaminen sekä kasvatukselliset keskustelut kuuluvat kulun kasvatustyöhön. Ennen kasvatuskeskustelua kuluilla vi lla käytössä mia käytänteitä hyvän kuluarjen ylläpitämiseksi. Kasvatuskeskustelun paikka n siinä, missä aiemmin harkittiin jälki-istunta. Kyse n tilanteesta, jllin kasvatuksellisesta hjauksesta n tarpeen kirjata ja tiedttaa hultajille. Hultajalle tulee varata mahdllisuus sallistua kasvatuskeskusteluun tai saan 47

48 siitä, js se katstaan tarpeelliseksi (PL 35a ). Jälki-istunt vidaan antaa tistuvien kasvatuskeskustelujen jälkeen tai ilman kasvatuskeskustelua, js tek n llut törkeä. Jälki-istunnssa saa teettää kasvatuksellisia töitä. Opetuksen järjestäjä hulehtii siitä, että jkaisella sen alaisella kululla n käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamista kskeva suunnitelma. Suunnitelma vidaan laatia sana petussuunnitelmaa tai erillisenä. Se vidaan laatia kknaisuudessaan kulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset timintatapalinjaukset vat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään kulukhtaisesti. Kurinpitkeinja käytettäessä n nudatettava hallinnn yleisiä ikeusturvaperiaatteita. Keinjen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja bjektiivisiin syihin. Samanlaisista teista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekjen tistuminen vidaan ttaa humin raskauttavana tekijänä. Kurinpitseuraamusten tulee lla suhteessa tekn. Myös ppilaan ikä ja kehitysvaihe tetaan humin. Kurinpidllisia keinja ei saa käyttää ppilaita häpäisevällä tai lukkaavalla tavalla. 5.5 Opetuksen järjestämistapja Vusilukkiin sitmatn petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Vusilukkiin sitmatn petus Vusilukkiin sitmatnta petusta vidaan käyttää kk kulun, tiettyjen vusilukkien tai yksittäisten ppilaiden petuksen järjestämisessä. Vusilukkiin sitmatn piskelu n yksilöllisen pinnissa etenemisen mahdllistava järjestely. Sitä vidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai pintjen keskeyttämistä ehkäisevänä timintatapana. (ks. peruspetuksen petussuunnitelman 48

49 perusteet, luku 5). Vusilukkiin sitmatn petus mahdllistaa sisäisen yrittäjyyden, eriyttämisen mlempiin suuntiin sekä sallistaa ppilasta ja hultajia. Jkaiselle vusilukkiin sitmatnta petusta saavalle ppilaalle tulee tehdä ppimissuunnitelma, jssa myös käsitellään ppilaan arviinti (ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 6) Yhdyslukkapetus Eteläphjalainen peruspetuksen petusuunnitelma Yhdyslukkapetus Maakunnassamme n paljn pieniä kuluja, jissa tteutetaan yhdyslukkapetusta. Mikäli yhdyslukassa järjestetään petusta vurkurssiperiaatteen mukaisesti, parillisina vusina luetaan parillista vurkurssia esim luetaan 2., 4. ja 6. lukan vurkurssia. Eteläphjalaisissa kuluissa vidaan tehdä kulukhtaisia pedaggisia ratkaisuja, jtta vurkurssien tteuttaminen n timivaa ja käytännön kannalta järkevää. Nämä kirjataan kulun petussuunnitelmaan tai vusisuunnitelmaan petuksen järjestän linjauksen mukaisesti. Valtineuvstn tuntijakasetuksessa (422/2012) määritellyistä viikktuntimääristä ei vi piketa. Opetushallitus n tässä petussuunnitelmaprsessissa linjannut, että yhdyslukkapetuksessa 3. ja 4.-lukkien viikktuntimäärää ei vi tasata. Tuntijan käytännön sveltaminen riippuu kullinkin käytettävissä levan tuntikehyksen määrästä. Alla levat ratkaisuesimerkit phjaavat maakunnalliseen tuntijakn. Kunnat vivat halutessaan resursida enemmän tunteja. (Ks. eteläphjalainen petussuunnitelma, luku 1). Yhdyslukkapetuksen haasteet uudessa tuntijassa lukka lukan tuntikehys vi lla suraan maakunnallisen mallin mukainen. Kulun n päätettävä paintustuntien järjestäminen petuksen järjestäjän linjausten phjalta lukan tuntijan ratkaisumahdllisuuksia 3.-4.lk Liikunta Tuntijak: 3.lk:lla n liikuntaa 1 tunti enemmän kuin 4.lk:lla. Ratkaisumahdllisuuksia: 1) Klmaslukkalaiset yhdistetään 1.-2.lukan liikuntaan, jllin 4.lk:n T&T lisi yhdistettynä 5.-6.lk:n kanssa. 2) Neljäslukkalaisten T&T-valinta n liikunta, jllin 3.-4.lk n mahdllista pitää samassa ryhmässä lk Kuvataide Tuntijak: 3.lk:lla n 1 tunti enemmän kuvataide kuin 4.lk:lla. Ratkaisumahdllisuuksia: 1) Klmaslukkalaisten kuvataide ja neljäslukkalaisten usknt vat samaan aikaan. 2) Neljäslukkalaisten T&T-valinta lisi kuvataide, jllin 3.-4.lk:n kuvataide lisi mahdllista pitää yhtä aikaa. Tässä tapauksessa 3.lk:n 1 liikuntatunti lisi ltava lk:n kanssa yhtä aikaa lukan valinnainen - Pienillä kuluilla ppilaiden valinnan mahdllisuutta saadaan lisättyä järjestämällä petus jaksittain teemapetuksena. Tässä humiitava petuksen järjestäjän linjaukset lukka Tuntijak: Viikktuntimäärä sama lukalla englantia 3 viikktuntia ja matematiikkaa 4 viikktuntia. 6-lukalla englantia 2 viikktuntia ja matematiikkaa 3 viikktuntia sekä rutsia 2 viikktuntia. 49

50 5.5.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Eteläphjalainen petussuunnitelmatyö mahdllistaa yhteistyön etäyhteyksiä hyödyntävän petuksen järjestämisessä. Esimerkiksi valinnaisten kielten petuksessa etäyhteyksien hyödyntäminen vi lla tarkituksenmukaista. Kunnat käyttävät etäyhteyksiä hyödyntävää petusta tarpeen mukaan. Etäpetuksella n mahdllisuus edistää ppilaiden yhdenvertaisuutta. Katsmusaineiden petuksessa hyödynnetään etäpetusta yhteistyössä maakunnallisesti Justava peruspetus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Justava peruspetus Justava peruspetus n työelämäpaintteinen ja timinnallinen tapa surittaa peruskulun yläkulu. Tavitteena n tukea mnipulisesti nuria ja ehkäistä ngelmia puuttumalla niihin varhaisessa vaiheessa. Tarkituksena n kehittää peruspetuksen timintatapja ja petusmenetelmiä niin, että ne vastaavat paremmin nurten yksilöllisiin tarpeisiin. Jkaiselle justavan peruspetuksen ppilaalle laaditaan ppimissuunnitelma, jka sisältää myös ppilaan arviinnin (ks. maakunnallinen OPS, luku 6) Opetus erityisissä tilanteissa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetus erityisissä tilanteissa Sairaalapetus Seinäjen kaupungin ylläpitämässä Ruutipuistn sairaalakulussa annetaan petusta erikissairaanhidssa leville ppilaille, jtka tulevat eri pulilta Etelä-Phjanmaan sairaanhitpiiriä. Sairaalapetus kskee pääasiassa lasten- tai nurispsykiatrisessa sasthidssa tai plikliinisessa hidssa levia lapsia ja nuria. Myös smaattisessa hidssa levat, neurlgisissa tutkimuksissa tai hidssa levat sekä syömishäiriöyksikön peruskuluikäiset ptilaat vat ikeutettuja sairaalapetukseen. Erikissairaanhidssa levan peruspetuksen ppilaan petus järjestetään ensisijaisesti massa lähikulussa, jhn ppilas n tettu ppilaaksi. Oppilaan ktikunta päättää ppilaan lähikulusta. Sairaalapetukseen ppilas tetaan, mikäli petuksen järjestäminen ei tukitimista hulimatta le ppilaan edun mukaista. Sairaalakuluun tullaan hidn kautta. Hitn hakeudutaan hultajien timesta. Nurten khdalla hitn vidaan hakeutua myös matimisesti. Lähikulun mnialainen, yksilökhtaisen ppilashultryhmä vi lla lapsen, nuren ja hultajien tukena hitnhjauksessa, mutta ei vi sivuuttaa perheitä ja hultajia. Lähetteen psykiatrian pliklinikalle kirjittaa lääkäri. Sairaalapetuksessa levan ppilaan tulee lla aina sisäänkirjitettuna sairaalaan ja erikissairaanhidn hitkntakti määriteltynä jk sast- tai avhidlliseksi ennen ppilaaksitta. Oppilaaksittpäätöksen tekee sairaalakulun rehtri kuultuaan päätöksen tueksi kaikkia tarvittavia sapulia. Sairaalakulun rehtri ttaa ppilaaksi sekä Seinäjella asuvat että vieraasta kunnasta 50

51 tulevat sast- ja av-ppilaat. Avhidssa leva ppilas käy lähikulua tai sairaalakulua kta tai sijituspaikasta käsin. Myös hidn jnvaiheessa leva ppilas vidaan ppilastilanteen salliessa ttaa väliaikaisesti sairaalapetukseen avhidllisena ppilaana, mikäli massa lähikulussa annettavat tukitimet eivät riitä. Sairaalapetukseen svelletaan peruspetuslain säännöksiä, mikä edellyttää, että ptilaana levien ppilaiden petus n järjestettävä peruspetuslain 3 :n mukaisesti ppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Sairaalakulussa nudatetaan man kulun tai tarvittaessa sairaalakulun petussuunnitelmaa. Erikissairaanhidssa leva ppilas n myös ikeutettu maksuttmaan kuljetukseen tai riittävään avustukseen sallistuessaan sairaalapetukseen. Oppilaalla n lakiin perustuva ikeus palata lähikuluun sairaalapetuksen jälkeen. Oppilaan ktikunnan petuksen järjestäjän tulee hidsta vastaavan sairaalan kanssa mniammatillisessa yhteistyössä järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki petuksen järjestämiseksi ppilaan siirtyessä takaisin lähikuluun. Oppilaalle vidaan nivelvaiheessa järjestää esimerkiksi liukuva paluu malle kululle siten, että hän käy vielä hidssa llessaan kulupäiviä massa lähikulussaan tai muu tukitimi. Sairaalakulun piskeluhultryhmänä timivat sastjen hittiimit, jissa n mukana sairaalakulun edustus. Kun ppilashulln mnialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen piskelijan ppilashulln tarvetta, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän timintatavitteiden kannalta välttämättömät piskelijaa kskevat tiedt ppilashultkertmukseen. Vieraskuntalaisten ppilaiden salta yksilökhtaisessa työssä lain edellyttämistä kirjaamisista ppilashultkertmuksiin vastaavat ppilaan ktikunnan timijat sekä ennen että jälkeen sairaalapetusjaksn. Osastlta sairaalakuluun: Yhteydentt sairaalakuluun tapahtuu lasten- ja nurispsykiatrian sastjen, smaattisten sastjen tai syömishäiriöyksikön timesta. Yhteys tetaan sairaalakulun jhtajaan tai pettajaan. Sairaalakululle annetaan ensimmäiset tiedt lapsesta ja nuresta viikittain pidettävissä kulupalavereissa sastilla. Kulupalavereihin sallistuvat myös ppilaat. Sairaalakulun pettaja sallistuu myös hitsuunnitelmaneuvtteluihin, jissa saadaan lisävalaisua ppilaiden taustihin ja tilanteisiin. Hitsuunnitelmaneuvtteluissa alitetaan yhteistyö myös ppilaiden vanhempien kanssa. Smaattisilta sastilta tetaan yhteys sairaalakuluun ja svitaan petuksen järjestämisestä tapauskhtaisesti. Oppilaan hittiimi sastlla timii yksilöllisen ppilashulttyön asiantuntijaryhmänä sastjaksn ajan. Oppilaan kulupaikka säilyy malla ktikululla. Pliklinikalta sairaalakuluun (av-ppilas): Yhteydentt sairaalakuluun tapahtuu lasten tai nurispsykiatrian pliklinikan timesta, jtka määrittävät hidn piirissä levien sairaalakulupaikan tarpeen. Yhteys tetaan sairaalakulun jhtajaan. Pidetään kuluneuvttelu, jssa kartitetaan kaikki mahdllinen perustaslla annettu tuki, jka n edellytyksenä avpaikalle. Svitaan petuksen järjestämisestä ja jaksn pituudesta tapauskhtaisesti. Oppilaan hittiimi psykiatrian pliklinikalla timii yksilöllisen ppilashulttyön asiantuntijaryhmänä sairaalakulujaksn ajan. Oppilaan kulupaikka säilyy malla ktikululla. Sairaalakulun av-ppilaspaikka ei le vaihteht lastensujelullisille timille. Takaisin maan ktikuluun: Järjestetään kuluasiita kskeva neuvttelu, jssa varmistetaan kulun kannalta leellisen tiedn siirtyminen ktikuluun. Nivelvaihe ja siihen valmistautuminen n hyvä lla riittävän pitkä. Nivelvaiheeseen suunnitellaan riittävät ja perustellut tukitimet. Tukitimet ja vastuuhenkilöt kirjataan ylös. Siirtymiseen liittyvät asiat dkumentidaan. 51

52 Oppilaan arviinti sairaalapetuksessa: Js ppilas piskelee sairaalakulussa vain lyhyen jaksn, tdistuksen antaa ppilaan ma ktikulu. Ktikulun tulee ttaa tdistusta antaessaan humin sairaalakulun antamat tiedt sairaalakulussa piskellusta ajasta. Js ppilas piskelee sairaalakulussa pidemmän jaksn, lukukauden tai sitä pidemmän ajan, tdistuksen antaa sairaalakulu. Päättötdistus annetaan ppilaalle aina ktikulun lmakkeella ja tdistuksen allekirjittaa ktikulun rehtri. Päättöarviinnin surittavat ktikulun ja sairaalakulun ppilasta pettaneet pettajat yhdessä. (ks. maakunnallinen OPS, luku 6). Sairaalakululla n erikissairaanhidn tukena mat tehtävänsä: Tarjtaan sairaalahidssa leville nrmaaleja arjen timintja kuten kulunkäynti. Pyritään ylläpitämään ja tarvittaessa palauttamaan kulunkäyntirutiineja. Alitetaan tarvittaessa krjaava petus esimerkiksi pitkien pissaljaksjen jälkeen. Krjaavalla petuksella tarkitetaan esimerkiksi pissalista jhtuvien pillisten aukkjen paikkaamista. Arviidaan ppilaan psyykkistä timintakykyä yhteistyössä hidn kanssa. Kartitetaan mahdllisia ppimisen ja kulunkäynnin haasteita. Etsitään ppilaan vahvuuksia. Pidetään yhteyttä ja neuvtellaan hidn, ktikulun sekä ppilaiden hultajien ja tarvittaessa lastensujelun kanssa. Nudatetaan man kulun tai tarvittaessa sairaalakulun petussuunnitelmaa. 5.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Etelä-Phjanmaalla Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Kasvatuksellinen mniammatillinen yhteistyö vahvistaa turvallista kuluarkea ja tukee yhteisön hyvinvintia. Eteläphjalainen kulu n sa ympäröivää yhteiskuntaa. Esimerkiksi kulun kerht, kulukirjasttiminta, ppilaskuntatiminta, kuluterveydenhult, kulurukailu, kulumatkat ja kuljetukset, retket, juhlat ja tapahtumat kasvattavat ppilasta vastuullisuuteen, matimisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Ne myös saltaan vahvistavat sallisuutta, kkemusta hyvästä ja turvallisesta kulupäivästä sekä mahdllistavat ppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan kulupäivän. Eteläphjalaisessa petussuunnitelmassa paintetaan sallisuutta. Oppilaita sallistetaan kulun timinnan suunnitteluun ja tteuttamiseen. Yhteistyötä n kuvattu myös maakunnallisen petussuunnitelman luvussa 1. Opetussuunnitelmassa kuvataan petuksen ja kasvatuksen tavitteita tukevan muun timinnan yhteistyön timintakäytännöt. 5.7 Lapuan petussuunnitelmasa 52

53 Yhteinen vastuu kulupäivästä sekä yhteistyö Lapualainen kulu n ppiva yhteisö, jssa jkainen timija kkee lnsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Kulussa viihdytään ja ketaan ppimisen ila. Työrauha syntyy kk kuluyhteisön yhteistyönä ja jkainen n saltaan vastuussa siitä. Lapualaisen kulun arjen timinnan ja järjestelyjen lähtökhtana n ppilaiden sallisuus ja kuulluksi tuleminen. Kkemuksia yhteistyöstä ja demkraattisesta timinnasta saadaan massa lukassa/petusryhmässä, kulussa, lähiympäristössä ja verkstissa. Oppilaat saavat vaikuttaa työskentelytapihin ja ppimisympäristöihin tuntitilanteissa sekä vivat tehdä alitteita esimerkiksi kuluviihtyvyyden kehittämiseksi. Oppilaita myös kannustetaan hyödyntämään sallistumismahdllisuutensa. Lapuan kuluilla n vähintään lukuvusittain yhdessä ppilaiden kanssa päivitettävät, mat järjestyssäännöt, jtka liitetään lukuvusisuunnitelmaan. Kasvatuskeskustelusta ja kurinpidllisten keinjen käytöstä n kulujen yhteinen malli, jssa määritellään menettelytavat sen seuraamista sekä tteutumisen ja vaikuttavuuden arviintia varten. Lapuan kulujen yhteisöllisen ppilashulln tarkituksena n hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kasvun, ppimisen ja kulunkäynnin ngelmien ennaltaehkäisevä timinta. Kululla n ppilashultsuunnitelma, jka päivitetään lukuvusittain. Suunnitelmassa määritellään tavitteet, tehtävät, eri timijiden vastuualueet, suunnittelu, tiedttaminen sekä kkntuminen ja käytännöt. Oppilaiden ja hultajien sallisuus ja kuulluksi tuleminen tetaan humin kaikissa yhteisöllisen ppilashulln timissa. Yläkulussa tukippilastiminnan tavite n kulun hyvän ilmapiirin ylläpit, turvallisuuden lisääminen ja kiusaamisen ehkäisy sekä vaihtelun ja virkistyksen tuminen kulutyöhön. Tukippilaat saavat tehtäväänsä kulutuksen tukippilaan peruskulutuksessa, jka n kahdeksannella lukalla valittava valinnaisaine. Tukippilaskulutukseen tetaan mukaan kaikki halukkaat. Yhdeksännellä vusilukalla timivat tukippilaat valitaan tukippilaskulutuksen käyneiden ppilaiden juksta hakemusten perusteella. Alakuluissa vidaan järjestää kummilukka- ja kummippilastimintaa. Kummitiminnassa pyritään lumaan jatkum pienempien ja ismpien ppilaiden väliselle vurvaikutukselle ja siten lisätään kulun yhteisöllisyyttä ja kuluviihtyvyyttä. Timinta vidaan rganisida esimerkiksi niin, että neljäslukkalaiset timivat eskareiden kummeina. Kummisuhde jatkuu viideslukkalaisten ja ekalukkalaisten sekä edelleen kuudeslukkalaisten ja kakkslukkalaisten välillä. Jkaisella kululla n sen ppilaista mudstuva ppilaskunta. Oppilaskunnan edustajist valitaan vusittain. Se kkntuu säännöllisesti ja sen timinta n suunnitelmallista. Oppilaskunta sallistuu kulun järjestyssääntöjen sekä vusisuunnitelman laatimiseen ja arviintiin. Kdin ja kulun yhteistyön tavite n ppimisen, terveen kasvun ja kehityksen tukeminen lapsen ja nuren ppimisplun aikana. Aikuisten hyvä yhteistyö ja vurvaikutus mallintaa ppilaille kulun timintaa ppivana yhteisönä. Hultajien sallisuus ja mahdllisuus lla mukana kulutyössä ja sen suunnittelussa sekä mahdllisuus tutustua kulun arkeen pyritään järjestämään mnipulisesti. 53

54 Yhteistyö vanhempien kanssa pyritään rakentamaan luttamukselliseksi vurvaikutussuhteeksi ja kasvatuskumppanuudeksi ei vain man pettajan, vaan kk kuluyhteisön aikuisten kanssa. Yhteistyön mutja vat esimerkiksi - vanhempainillat (vusilukka, kulu, kk peruspetus) - henkilökhtaiset tapaamiset - kdin ja kulun päivä - avimet vet - hultaja ppilaana päivä - kulun juhlat ja teemapäivät - retki- ja leirikulutiminta - vanhempaintimikuntien ja yhdistysten timinta Lapuan peruskulut tekevät yhteistyötä myös keskenään, varhaiskasvatuksen, tisen asteen ppilaitsten, kaupungin muiden yksiköiden ja hallintkuntien sekä klmannen sektrin timijiden ja yritysten kanssa. Yhteistyömutja vat esimerkiksi - kulujen yhteiset kulttuuri- ja liikuntatapahtumat - TET jakst ja muut yritysvierailut - yhteistyö seurakuntien kanssa - kerhtiminta - tiljen käyttö - yhteiset tapahtumat Kulukhtainen työn- ja vastuunjak sekä muu käytännön tteutus täsmennetään lukuvusittain kulun lukuvusisuunnitelmassa. Lukuvusisuunnitelman tteutumista arviidaan vusittain kulutaslla. Lisäksi rehtrit määrittelevät vusittain yhdessä arviitavan kuntakhtaisen sin. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö Lapuan peruspetuksen kuluilla tteutetaan yhteisiä malleja kasvatuskeskustelujen ja kurinpitmenettelyjen tteuttamisessa. Kulun rehtri vastaa henkilökunnan perehdyttämisestä ja saamisen varmistamisesta kurinpidllisten timivaltuuksien käyttämisessä. Menettelytavista, järjestyssäännöistä sekä laissa säädetyistä kurinpidllisista keinista tiedtetaan kulujen vanhempainillissa, lukuvusitiedtteissa kulujen verkksivuilla. Kasvatuskeskustelujen ja kurinpidllisten keinjen käytännön tteutumista ja vaikuttavuutta arviidaan sana kulujen yhteisöllistä ppilashulttyötä. Lievemmissä kurinpita ja hjausta vaativissa tilanteissa ensisijainen timintamalli n keskustelu ppilaan ja tilanteessa mukana lleen pettajan välillä. Keskustelumalleja löytyy Tuen käsikirjasta. Tistuvissa ja/tai vakavissa järjestyssääntörikkeissä tteutetaan kasvatuskeskustelu-mallia (KAKE). Lapuan peruspetuksessa jkaisen kasvatuskeskustelun aikana pyritään lemaan yhteydessä hultajaan puhelimitse. Tistuvissa rikkeissä klmannella kerralla hultaja pyydetään mukaan kululle ppilaan kanssa pidettävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskusteluissa lähestytään selvitettävää asiaa ratkaisukeskeisesti yhdessä ppilaan kanssa, jllin ppilas tulee kuulluksi. Mikäli ppilas tistuvasti rikk kulun järjestyssääntöjä eivätkä pidetyt kasvatuskeskustelut vaikuta hänen käytökseensä, tetaan käyttöön peruspetuslain 36 :n mukaisia kurinpidllisia timia tapauskhtaisesti. Alakuluissa kasvatuskeskustelun pitää pääsääntöisesti se pettaja jka eniten pettaa ppilasta. 54

55 Yläkulussa n perustettu Kasvatuskeskustelu -tiimi, jhn kuuluu 10 pettajaa. Tiimi n jaettu edelleen lukkataskhtaisiin ryhmiin. Kasvatuskeskusteluun sallistuu aina kaksi ryhmään kuuluvaa pettajaa rike kasvatuskeskustelu ppilaan kanssa, sitt ktiin 3. rike kasvatuskeskutelu hultajien ja ppilaan kanssa 4. rike kasvatuskeskustelu ppilaan kanssa, sitt ktiin 5. rike yksilökhtainen ppilashullllinen asiantuntijaryhmä Kasvatuskeskustelut kirjataan ja kirjaukset arkistidaan. Kasvatuskeskustelumenetelmän (KAKE) mukaisesta keskustelusta ilmitetaan hultajalle. Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Lapuan kuluissa etäyhteyksiä hyödynnetään tarvittaessa katsmusaineiden petuksessa maakunnallisen petussuunnitelman mukaisesti sekä yksittäisissä tapauksissa sana petuksen järjestämistä. Vusilukkiin sitmatn petus Eri ppiaineissa pinnissa vidaan yksittäisten ppilaiden salta edetä vusilukkiin jaetun ppimäärän sijasta kunkin ppilaan man pint-hjelman mukaisesti. Opintkknaisuudet määrittyvät maakunnallisessa petussuunnitelmassa ppiainekhtaisesti paintettujen ppisisältöjen mukaan. Oppimissuunnitelmassa määritellään tuntijak, petuksen tavitteet ja sisällöt, paklliset ppimiskknaisuudet, valinnaiset aineet sekä seuranta ja arviinti. Justavan esi- ja alkupetuksen käytänteet lisäävät yhteistyötä lukkalaisten välillä. Justavan esi- ja alkupetuksen ryhmissä myös kk ryhmä vi piskella vusilukkiin sitmattmasti. Tällöin ppilaille laaditaan ppimissuunnitelmat, jihin n kirjattu tuntijak, petuksen tavitteet ja sisällöt, paklliset ppimiskknaisuudet, valinnaiset aineet sekä seuranta ja arviinti. Tteuttaminen kirjataan lukuvusisuunnitelmaan. Yhdyslukkapetus Lapuan kuluissa petus vidaan järjestää sekä vusilukkien että yhdyslukkien mukaisissa petusryhmissä. Pääsääntöisesti yhdyslukat vat muta 1.-2., ja 5.-6., mutta ppilasmäärän pienuuden vuksi tai pedaggisista syistä petusryhmiä vidaan mudstaa tisinkin. Vusiviikktunnit jaetaan vusilukille maakunnallisen tuntijan mukaan. Opetus yhdyslukassa vidaan tteuttaa jk vusilukkien mukaisesti tai sittain vurkurssiperiaatetta nudattaen. Vurkurssiperiaatteen mukaisesti piskeltaessa parillisiin vusiin päättyvinä lukuvusina luetaan parillista vurkurssia. Käytännön tteutus täsmennetään lukuvusittain kulun lukuvusisuunnitelmassa. Justava peruspetus (JOPO) 55

56 Lapuan yläkulussa vidaan tarjta justavaa peruspetusta vusilukilla 7-9. Ryhmän perustamisesta ja ikäkausittaisesta mudstamisesta päätetään lukuvusittain. Opiskelu tteutetaan ja arviidaan yleispetuksen ppisisältöjen mukaisesti pääsin pienryhmämutisesti. Opetusta vidaan tarvittaessa antaa sittain myös muiden petusryhmien yhteydessä, mikä määritellään JOPO-ppilaan ppimissuunnitelmassa. Opetuksessa paintetaan petussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä timinnallisin ja sallistavin menetelmin ppilaan henkilökhtaiset vahvuuden humin ttaen. Oppilaat valitaan justavan peruspetuksen ryhmään hakemusten ja ppilashaastattelun perusteella. Valinnassa paintetaan ppilaan valmiutta situtua säännölliseen kulunkäyntiin ja tavitteelliseen kulutyöhön sekä kykyä suriutua työpaikkapiskelujaksista. Lisäksi humiidaan psitiivinen asenne ja mtivaati. Kulun ulkpulella tapahtuva piskelu(työpaikkapiskelu, kulutuskkeilut sekä tutustumiset jatkpintpaikkihin) n lennainen sa JOPO-piskelua. Lukuvusittain työpaikkapiskelua n päivää. Kulun ulkpulella tapahtuva timinta kirjataan lukuvusisuunnitelmaan. Justavan peruspetuksen timintaa suunnittelee ja hjaa JOPO-tiimi, jhn kuuluvat rehtri, JOPOpettajat, JOPO-hjaaja sekä pint-hjaaja. Tavitteiden tteutumisesta päävastuun kantaa JOPOkrdinaattri yhteistyössä aineenpettajien kanssa. JOPO-ryhmän tukena timii JOPO-hjaaja. Työpaikkapiskeluun liittyvistä järjestelyistä vastaa JOPO-krdinaattri ja JOPO-hjaaja yhteistyössä pint-hjaajan kanssa. Työpaikkapiskelujaksista tehdään työpaikan ja sen vastuuhenkilön kanssa kirjallinen spimus, jssa eritellään sapulten vastuut ja velvitteet. Tisen asteen kulutuskkeiluista vastaa pint-hjaaja. Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta Kulupäivästä pyritään tekemään kknaisuus, jlla vahvistetaan ppilaan kkemusta hyvästä ja turvallisesta kulupäivästä. Yhteistyö sidsryhmien kanssa (esim. ppilaskunnat, lastensujelu, nuristimi, kuluterveydenhult, kuraattripalvelut, vanhempainyhdistys, seurakunnat, järjestöt, yritykset) tukee ppilaiden ppimista, kehittymistä ja hyvinvintia. Yhteistyöstä vidaan tehdä kirjallisia spimuksia sapulten välillä. Kerhtiminta Kerhtiminta ja kulun kirjasttiminta sekä yhteistyö kulttuuri- ja liikuntatimen kanssa tukevat kulun kasvatus- ja petustyötä. Kerhtimintaa vidaan järjestää kulun mana timintana sekä kahden tai useamman kulun yhteistyönä hyödyntäen myös sidsryhmien saamista. Kerhtiminta vi lla kk lukuvuden kestävää tai lyhytjaksista timintaa. Lapuan kulttuuripetussuunnitelman, KulttuuriPaukun, tteuttaminen mahdllistaa ppilaille mnipulisen tutustumisen paikallisen kulttuurin sumiin mahdllisuuksiin luvaan timintaan, aktiiviseen harrastamiseen ja itsensä tteuttamiseen. Liikuntatimen kanssa tehtävän yhteistyön tavitteena n kannustaa ppilaita elinikäiseen liikkumiseen ja masta terveydestä hulehtimiseen. Tutustuminen eri liikuntamutihin ja paikkihin sekä liikuntaseurihin lu mahdllisuuden man liikuntalajin löytymiseen. Kulurukailu Lapuan kuluissa tarjtaan jkaisena kulupäivänä maksutn ateria, jka valmistetaan jk kulun massa keittiössä tai keskuskeittiöllä. Kulujen rukalistan suunnittelun phjana vat valtakunnalliset ravitsemussusitukset sekä kulurukasusitus. Kulurukailun tteutuksen tavitteena n kestävän kehityksen tteutuminen. Terveyteen tai sairauteen liittyvistä tarpeista timitetaan rukailusta 56

57 vastaavalle henkilöstölle lääkärintdistus selkeine hjeineen, jiden mukaisesti erityisrukavalit tteutetaan. Eettisiä ravitsemukseen liittyviä tarpeita tteutetaan sveltaen. Tarkituksenmukaisesti järjestetty, hjattu ja kiireetön rukailu n tärkeä sa hyvää kulupäivää. Yhdessä lutu, viihtyisä rukailuhetki lisää kaikkien hyvinvintia. Ruka- ja tapakasvatus vidaan liittää saksi erilaisia ppimiskknaisuuksia ja ppilaille ludaan mahdllisuuksia vaikuttaa rukalistan ja rukailuhetken suunnitteluun, tteutukseen ja arviintiin esim. ppilaskunnan timinnan kautta. Kulurukailuun sallistumista sekä ruan ja rukailutilanteen laatua seurataan ja arviidaan sekä petushenkilöstön että rukailusta vastaavan henkilöstön timesta sana yhteisöllistä ppilashulta. Välitunnit Kulupäivä suunnitellaan ja tteutetaan niin, että ppimisen ja kasvamisen kannalta syntyy tarkituksenmukaisia ja timinnallisia kknaisuuksia. Välitunnit vat hjattuja/valvttuja ja niiden aikana pyritään lisäämään liikuntaa kulupäivään. Aktiivinen tekeminen sekä nnistumisen ja iln kkeminen vat keskeisiä kulupäivän tekijöitä. Oppivassa yhteisössä kaikki timijat vat mukana suunnittelemassa, tteuttamassa sekä arviimassa timintaa. Jkainen jäsen n myös vastuussa tavitteiden tteutumisesta. Kulumatkat ja -kuljetukset Kulumatkat vat iva mahdllisuus lisätä liikuntaa kulupäivään. Yhteistyössä hultajien kanssa kulu kannustaa ppilaita kulkemaan kulumatkat terveyttä ja kunta edistävällä tavalla. Peruspetuslaki ja Lapuan kaupunginvaltuust määrittelevät lapualaisten ppilaiden kulumatkjen pituudet ja Lapuan sivistyslautakunta muut perusteet, jiden mukaan ppilaille järjestetään tarvittaessa maksutn kulukuljetus. Kulun rehtri vastaa dtusaikjen valvntaan ja hjattuun timintaan liittyvistä menettelytavista. Aamu- ja iltapäivätimintaa varten n tehty ma suunnitelma. Kerhtiminta, kulukirjasttiminta, kulurukailu, välituntitiminta, kulun päivänavaukset, juhlat, retket, pintkäynnit, leirikulut, kulumatkat ja kuljetukset täsmennetään kulukhtaisissa vusisuunnitelmissa. 6. Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppimisen arviinti Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Maakunnallinen arviintikulttuuri Arviinti perustuu aina petussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja maakunnallisessa petussuunnitelmassa tarkennettuihin tavitteisiin. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia. Oppilaita ja heidän surituksiaan ei verrata tisiinsa eikä arviinti khdistu ppilaiden persnaan, temperamenttiin tai muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Opettajat hulehtivat, että tavitteet ja arviintiperusteet vat ppilaiden ja hultajien tiedssa. 57

58 Arviinti tteutetaan maakunnassa yhtenäisin periaattein, jllin ppilaat vat samanarvisessa asemassa. Maakunnallisia painpisteitä vat yrittäjämäinen timintatapa ja sallisuus, jtka humiidaan arviinnissa. Arviinnin periaatteet Arviinti n ppilaan ikätasn mukaista. Arviinti n säännöllistä, mnimutista ja tavitteellista. Arviinnin tehtävänä n hjata ja tukea ppimisprsessia ja edistää ppimaan ppimista. Taulukssa n esitelty useita arviimisen keinja, jiden kest ja tteuttamistapa vivat vaihdella. Opintjen aikaisen arviinnin periaatteet ja tteuttamisesimerkkejä 58

59 Oppilaan itsearviinti ja vertaisarviinti Itsearviinnin avulla kasvatetaan lapsen ja nuren itsetuntemusta ja itseluttamusta. Itsearviinnin pitää lla arkipäiväinen sa kulutyötä, realistista, khtuullista ja ajankhtaista. Erilaiset itsearviintidkumentit vidaan tallettaa esim. ppilaskansin ja niihin vidaan palata lukuvuden aikana, näin ppilaan mat tutkset ja pettajan antamat arviinnit tulevat yhtä merkityksellisiksi. Oppilaan käsitys masta itsestään ppijana vahvistuu. Vertaisarviinnissa ppilaat hjataan arviimaan yhteistä tai tistensa työskentelyä ja valmiita tutksia suullisesti tai kirjallisesti. Vertaisarviinnissa vidaan arviida myös, kuinka ryhmä n saavuttanut asetettuja tavitteita. Oppilaita kasvatetaan j alakulussa tekemään itse- ja vertaisarviintia sana ppimistaan ja kulunkäyntiään. Jatkum siirtyy yläkulun pulelle. Itse- ja vertaisarviinti 6.1 Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Käyttäytymisen arviinti ja arviintiperusteet Käyttäytymisen arviinnin phjana vat kunnissa/kuluissa käydyt arvkeskustelut, kunnan/ kulun kasvatustavitteet, yhteisön timintakulttuuri ja järjestyssäännöt. Oppilaille ja hultajille tulee antaa 59

60 mahdllisuus sallistua kulun arvkeskusteluun. Käyttäytymisen arviinti ei saa perustua persnaan, temperamenttiin tai ppilaan henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytymisen arviinti ei le sa ppiaineen arviintia. Käyttäytymisen arviinnin keskeisinä khteina vat tisen huminttaminen, hyvät tavat, yhteisesti svitut timintatavat ja säännöt sekä tilanteeseen spiva käyttäytyminen. Käyttäytymisen arviinnissa nudatetaan samaa muta kuin ppiaineissa. Arvita ppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vusilukalla väli- ja päättötdistuksiin. Tdistukseen vi kuulua liitteenä arvi ppilaan käyttäytymisestä. Liitteestä ei tule mainintaa tdistukseen. Väli- ja päättöarviinnin liitteestä tulee ilmetä ppilaan tunnistetiedt. Käyttäytymisestä annettavan arvsanan kriteerit 60

61 6.2 Opintjen aikaisen arviinnin tteuttaminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Lukuvusi- ja väliarviinti Lukuvusitdistuksen lisäksi kulun tulee antaa arviintipalautetta vähintään kerran lukuvuden aikana. Palaute vi lla välitdistus, arviintitiedte tai arviintikeskustelu. Lukuvusi- ja välitdistuksen tulee nudattaa petussuunnitelman perusteissa ja peruspetusasetuksessa 852/1998 annettuja hjeita. Muusta arviintipalautteesta tulee laatia allekirjitettu, kirjallinen dkumentti. 61

62 Lukuvusiarviinti Oppilaan pint-hjelmassa levat ppiaineet tai ppiainekknaisuudet arviidaan sanallisesti tai numeerisesti. Ne ppiaineet, jita ei arviida numeerisesti tai tarkemmin sanallisesti, arviidaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä. Opetuksen järjestäjä määrää tdistuksen mudn. Vusilukilla 1-3 lukuvusitdistuksessa käytetään sanallista arviintia. Vusilukilla 4-6 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Viidennellä vusilukalla arviidaan yhteiskuntappi kuudennelle vusilukalle määriteltyjen arviintikriteerien mukaisesti. Taide- ja taitaineet vidaan arviida pelkästään sanallisesti lukuvusitdistuksessa vusilukilla 4-6 petuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Vusilukalla 7 lukuvusitdistuksessa numerarviintia vidaan täydentää sanallisella arviinnilla. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan vusilukan 7 lukuvusitdistuksessa hyväksytty/hylätty. Vusilukilla 8 ja 9 käytetään numerarviintia. Oppilaan, hultajien ja pettajien pitää kyetä tulkitsemaan tdistusta niin, että ppimisen edistyminen ja saaminen tulee selkeästi esille. Väliarviinti Väliarviinti tteutetaan vusilukilla 1-5 arviintikeskusteluna, jhn kutsutaan ppilas ja hultajat. Arvintikeskustelun tavitteena n tukea ja edistää ppilaan ppimista ja kasvua. Arviinnin tteuttaa lukanpettaja. Hän keskustelee muiden lukkaa pettavien pettajien kanssa ppilaan edistymisestä ennen arviintikeskustelua. Tämä palaute välitetään ppilaalle ja hultajalle arviintikeskustelussa. Arviintikeskustelun phjana käytetään lukilla 1 ja 3-5 maakunnassa yhtenäistä lmaketta (liite 1), jnka pettaja kirjaa. Arviintikeskustelu tteutetaan marras-tammikuussa, viikkn 5 mennessä. Arviintikeskustelut tteutetaan kdin ja kulun yhteistyöajalla ppituntien ulkpulella. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan. Asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaisesti. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Mikäli hultaja ei kutsusta hulimatta saavu arviintikeskusteluun, pettaja tteuttaa arviintikeskustelun ppilaan kanssa ja lähettää keskusteluun liittyvän arviintiraprtin hultajalle tiedksi. Tisella lukalla arviintikeskustelu tteutetaan kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä, jllin se timii samalla nivelvaiheen arviintina (liite 2). Vanhempainvartit ja arviintikeskustelu vidaan yhdistää. Eli käytännössä arviintikeskustelu vi krvata syksyn vanhempainvartin. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, pettaja ja hultajat vivat tarkastella erillisen vanhempainvartin tteuttamista tapauskhtaisesti. Väliarviinti tteutetaan lukuvusilla 6-9 samin periaattein kuin kyseisen vusilukan lukuvusiarviinti. Kuudennen vusilukan väliarviinti annetaan syyslukukauden päätteeksi. Työskentelytaidt arviidaan ppiaineiden yhteydessä. Vusilukalla 7 taide- ja taitaineet vidaan arviida numeerisesti ja/tai sanallisesti petuksen järjestäjän linjauksen mukaisesti. Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty, kuten 7. vusilukan lukuvusiarviinnissa. Väliarviinti vidaan tteuttaa myös jaksarviintina. (Kats myös eteläphjalainen petussuunnitelma, khta nivelkhtien arviinti) 62

63 Väli- ja lukuvusiarviinti vusilukilla 1-9 Vusilukka 1.lukka Arviintimudt Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 2. lukka Väliarviinti / arviinti nivelkhdassa tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja, kevätlukukaudella viikkn 12 mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 2) Lukuvusiarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 3. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultaja-pettaja marrastammikuussa, viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan 63

64 pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti 4. lukka Väliarviinti sanallinen kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan laajemmin arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli sekä matematiikka. Muut ppiaineet vähintään hyväksytty/hylätty. käyttäytymisestä kirjitetaan sanallinen arvi. Arvi annetaan tdistuksen liitteellä. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja marras-tammikuussa, viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan numeerisesti arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli matematiikka ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Muut ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 5. lukka Väliarviinti tteutetaan arviintikeskusteluna ppilas-hultajat-pettaja viikkn viisi mennessä kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan pettaja timii kirjaajana maakunnassa yhtenäinen lmake (liite 1) Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan numeerisesti arviidaan ainakin äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, matematiikka, A2-kieli, yhteiskuntappi ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Muut 64

65 ppiaineet arviidaan vähintään hyväksytty/hylätty. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. Hum! Yhteiskuntappi arviidaan 6. vusilukan arviintikriteereillä. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. 6. lukka Väliarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan arviidaan numeerisesti kaikki ppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty Arviinti nivelkhdassa pettaja antaa ppilaalle palautetta ja tiedttaa hultajaa ppimisen edistymisestä riittävän ajissa ennen lukuvuden päättymistä nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi petuksen järjestäjän käyttämää siirtlmaketta Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti petussuunnitelman perusteiden arviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) kaikki ppilaan piskelemat ppiaineet arviidaan arviidaan numeerisesti kaikki ppiaineet ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviintia vidaan täydentää sanallisesti. Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. valinnaiset aineet (VAL) arviidaan hyväksytty/hylätty 7. lukka Väliarviinti Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Hum! Taide- ja taitaineet vidaan arviida edelleen sanallisesti. Hum! Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty Lukuvusiarviinti numeerinen, jta vidaan täydentää sanallisesti arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Hum! Tavitteiden ja sisältöjen vuksi terveystiet arviidaan hyväksytty/hylätty lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet kaikissa piskelemissaan ppiaineissa. 65

66 8. lukka Väliarviinti HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen päättöarviinnin kriteerien mukaisesti päättyviä numeerisesti arviitavia aineita vat musiikki, kuvataide, käsityö ja ktitalus päättyvä yrittäjämäinen timintatapa arviidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen Lukuvusiarviinti 9. lukka Väliarviinti numeerinen arviidaan päättyvien kurssien ppiaineet ja käyttäytyminen lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti sisältää arvit siitä, miten ppilas n saavuttanut tavitteet kaikissa piskelemissaan ppiaineissa HUOM! Päättyvät aineet arviidaan lukuvusitdistukseen numeerisesti päättöarviinnin kriteerien mukaisesti Oppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. numeerinen arviidaan kaikki ppiaineet Lukuvusiarviinti numeerinen Päättötdistus numeerinen arvi petussuunnitelman päättöarviintikriteerien mukaisesti (arvsana 8) Oppimäärältään alle 2 vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Mnialainen ppimiskknaisuus humiidaan arviinnissa. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien arviinti Mnialaisia ppimiskknaisuuksia (Opetussuunnitelman perusteet ja maakunnallinen OPS luku 4) tulee lla vähintään yksi lukuvuden aikana. Se ilmitetaan kulun vusisuunnitelmassa ja sen laajuus vastaa ppilaan viikktuntimäärää. Oppimiskknaisuuden arviinti tetaan humin mukana levien ppiaineiden arviinnissa. Arviinnissa paintetaan työskentelytaitja. 66

67 Nivelkhtien arviinti lukilla 2 ja 6 Tisen lukan arviintikeskustelu tukee nivelkhdan arviintia. Arviintikeskustelussa tulee humiida erityisesti edistyminen kielellisissä valmiuksissa, työskentelytaidissa ja mista tehtävistä hulehtimisessa. Nivelkhdassa krstuu yhteistyö hultajien kanssa. Liitteen 2 lmakkeen avulla annetaan hjaavaa palautetta. Nivelkhdan arviintilmake tai väliarviintilmake täytetään arviintikeskustelussa. Kaikkia keskustelussa mukana levia kuullaan ja pettaja timii kirjaajana. Pääpain n ppilaan itsearviinnilla. Kuhunkin khtaan kirjattavien asiiden määrää ei le rajattu. Kaikki keskusteluun sallistuneet allekirjittavat asiakirjan ja asiakirja arkistidaan petuksen järjestäjän hjeiden mukaan. Allekirjitettu alkuperäinen arviintilmake annetaan hultajille. Kuudennen lukan lpulla pettaja antaa hjaavaa palautetta ppilaalle. Oppilaan työskentelyn taitjen ja ppimisen taitjen edistymisestä tiedtetaan myös hultajille. Nivelkhta n sa ppilaan siirtprsessia alakulusta yläkuluun. Siinä arviidaan mnipulisesti työskentelyn, ajattelun ja ppimisen taitjen kehittymistä, edistymistä ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa sekä piskelumtivaatin tasa. Nivelkhdan arviintitiedt liitetään saksi siirtprsessissa käytössä levaa lmaketta. Tiedt annetaan tiedksi myös hultajille. Tietjen siirtn yläkululle käytetään kunnissa j lemassa levia mutja. (Kats myös eteläphjalainen petussuunnitelma, khta väliarviinti). Opintjen eteneminen Oppilas, jka n saanut vusilukan ppimäärään sisältyvissä ppiaineissa vähintään välttäviä tietja ja taitja sittavan numern tai vastaavan sanallisen arvin, siirtyy seuraavalle vusilukalle. Oppilas vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänen vusilukan surituksensa jssakin ppiaineessa lisi hylätty, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. Js ppilas n vaarassa jäädä lukalle, pettajan tehtävä n hyvissä ajin keskustella ppilaan ja hultajan kanssa sekä spia timenpiteistä ppimisen tukemiseksi. Oppilaalle tulee antaa mahdllisuus sittaa hyväksytyt tiedt ja taidt erillisessä kkeessa tai muulla näytöllä, jlla ppilas parhaiten kykenee sittamaan saamisensa. Js ppilas ei suriudu vusilukan ppiaineen ppimäärästä, lukalta siirtyminen n ehdllista. Tällöin annetaan ainekhtaisesti mahdllisuus yhteen erilliseen kkeeseen. Erillisen kkeen ajankhta määritellään lukuvusittain petussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Oppilas vidaan myös jättää lukalla, vaikka hänellä ei le hylättyjä surituksia, js sitä n pidettävä hänen yleisen kulumenestyksensä vuksi tarkituksenmukaisena. Oppilaan hultajalle tulee tällöin varata mahdllisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vusilukalle jäävän ppilaan suritukset asianmaiselta lukalta raukeavat Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Arviinti yhdyslukassa Opetus yhdyslukassa vidaan tteuttaa kknaan ppilaiden vusilukkien mukaisesti tai sittain vurkurssiperiaatetta nudattaen. Vurkursseittain piskeltaessa tulee hulehtia piskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja jhdnmukaisesta etenemisestä. Arviinti suritetaan kyseisen vurkurssin tavitteiden ja sisältöjen mukaan. Mikäli ppilas siirtyy vurkurssiperiaatteen mukaisesta piskelusta vusilukittain etenevään piskeluryhmään, ppilaan petus järjestetään yksilöllisesti mahdllisen puuttuvan ppimäärän tai sen san surittamiseksi. Vusilukkiin sitmatn piskelu 67

68 Oppilaalla n tarvittaessa siirtymismahdllisuus man pint-hjelman mukaiseen etenemiseen eli vusilukkiin sitmattmaan piskeluun, jsta petuksen järjestäjä päättää. Oman pint- hjelman mukaisella etenemisellä vidaan tarvittaessa edetä npeammin kuin vusilukkiin sidtussa piskelussa tai välttää lukalle jättäminen, jnka myötä ppilaan kaikki pinnt kyseiseltä lukalta raukeaisivat. Arviintimudt eräissä petuksen järjestämistavissa 68

69 69

70 6.2.2 Valinnaisuuden arviinti Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Valinnaisuuden arviinti Valinnaisaineista (VAL) lukilla 4-6 kirjataan ppilaan surittamat valinnaisainekknaisuudet ja ne arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Lukilla 7-9 alle kahden vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Kahden tai useamman vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan lukilla 7-9 numeerisesti. Valinnaisten aineiden (VAL) sisällä levat tait- ja taideaineiden valinnaiset ppikknaisuudet / aineet arviidaan valinnaisten aineiden arviintihjeiden mukaisesti.taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit (T&T-VAL) vat sa yhteisinä ppiaineina petettavien musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja ktitaluden petusta ja ne myös arviidaan sana niiden petusta. Tämä tarkittaa, ettei taide- ja taitaineiden valinnaisista pinnista tule erillistä arvita lukuvusitdistukseen tai päättötdistukseen, vaan ne arviidaan sana kaikille yhteisten taideja taitaineiden ppimääriä. Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset Valinnaisuuden arviinti vusilukilla

71 Valinnaisuuden arviinti vusilukilla

72 6.2.3 Arviintikeskustelulmakkeet Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Arviintikeskustelu -lmake vusilukille 1, 3-5 (liite 1) sekä väliarviinti ja nivelkhdan arviinti vusilukalla 2 (liite 2) Arviintikulttuurin eteläphjalaiset paintukset 72

73 73

74 6.3 Päättöarviinnin tteuttaminen Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Päättöarviinti Päättöarviinnin tehtävänä n määritellä, miten ppilas n piskelun päättyessä saavuttanut ppiaineen ppimäärän tavitteet. Päättöarviinti ajittuu maakunnallisen tuntijan mukaisesti vusilukille 7, 8 tai 9. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaan ppilaan päättöarvsanaa ei mudsteta suraan ppilaan aiempien kurssi-, jaks- tai lukuvuvusitdistusten arvsanista lasketun keskiarvn perusteella. Kska saamisen kehittyminen n aina kumulituvaa, päättöarvsanan mudstamisen tulee perustua ppilaan pintjen päättyessä sittamaan saamisen tasn suhteessa ppimäärän tavitteisiin ja päättöarviinnin kriteereihin. Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 n määritelty peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa. Päättöarviinti n pääsääntöisesti numeerista, paitsi taulukssa 4 mainituissa eräissä petuksen järjestämistavissa. Ne valinnaiset aineet, jtka mudstavat yhtenäisen, vähintään kahden vusiviikktunnin ppimäärän, arviidaan numerin. Oppimäärältään alle kaksi vusiviikktuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista ppimääristä kstuvat kknaisuudet arviidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arviitu valinnainen aine katstaan jnkin yhteisen aineen syventäviksi pinniksi, sen suritus vi krttaa kyseisen ppiaineen arvsanaa. Tarkemmat määräykset päättöarviinnista ja päättötdistuksen mudsta vat peruspetuksen petussuunnitelman luvuissa 6.5. Peruspetuksen päättöarviinti ja 6.6. Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät. Päättötdistuksen ulkasusta päättää petuksen järjestäjä. 6.4 Lapuan petussuunnitelmasa Arviintikeskustelut kirjataan, tulstetaan ja allekirjitetaan kahtena kappaleena, jista tinen annetaan hultajalle ja tinen arkistidaan kululle. Kaikille vusilukille n laadittu arviintilmakkeet. Itsearviintia ja vertaisarviintia tehdään mnipulisesti niin, että se khdistuu sekä lyhyisiin että pitempiin ppimisjaksihin tai kknaisuuksiin. Arviinti pitää sisällään sekä saamista että työskentelyä. Maakunnallisesti paintettavat ppilaiden sallisuus ja yrittäjämäinen timintatapa tetaan saksi itse- ja vertaisarviintia. Osa itse- ja vertaisarviinnista dkumentidaan. Arviintimateriaalia löytyy pettajien yhteiseltä sähköiseltä alustalta. 74

75 Arviintikulttuurin kehittäminen n sa jkapäiväistä timintaa. Sitä kehitetään yhdessä ppilaiden, hultajien ja pettajakllegiden kanssa. Erilaisten arviintimenetelmien käyttöä ja yhtenäisen arviintikulttuurin mudstumista käsitellään palautekeskusteluissa, vanhempainillissa ja tapaamisissa sekä kehityskeskusteluissa. 7. Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppimisen ja kulunkäynnin tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Varhainen puuttuminen Etelä-Phjanmaalla pyrimme vastaamaan tuen tarpeeseen mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. 75

76 Kuntatasisesti ludaan edellytyksiä justavien rakenteiden käyttöön sekä ikea- aikaiseen tukeen. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen timintamallit kuvataan petuksen järjestäjän määrittelemällä tavalla. Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinista esitetään seuraavassa taulukssa. Yhteistyö ppimisen ja kulunkäynnin tuessa Kdin ja kulun välisessä yhteistyössä kulu n alitteellinen. Kdin kanssa tähdätään keskustelevaan timintakulttuuriin. Yhteys kteihin ludaan j ennen ppimisen ja kulunkäynnin tuen tarpeen ilmenemistä. Mikäli hulta ilmenee, se tetaan rhkeasti puheeksi hultajan kanssa. Myös hultajia kannustetaan lemaan yhteydessä kuluun ppilaan ppimiseen ja kasvuun liittyvissä asiissa. Varhaisella puuttumisella n tarkitus estää ngelmien syntyminen ja kasautuminen. Yhteistyön lisi hyvä perustua ratkaisukeskeisyyteen. Opetuksen järjestäjä määrittelee ppilashullllisen yhteistyön ja tuen järjestämisen timintamallit ppilashultsuunnitelmassa (ks. maakunnallinen petussuunnitelma luku 8). Oppilaan ppimista ja kulunkäyntiä tuetaan ppilaanhjauksella. Oppilaanhjauksesta vastaavat kaikki ppilaan kanssa timivat aikuiset. Ohjaus käsittää muun muassa ppimaan ppimisen, piskelutekniikiden, pintplkujen valitsemisen ja arjenhallinnan taitja. Yläkulussa ppilaanhjaus n ma ppiaineensa. 76

77 Opetuksen järjestäjä laatii hjaussuunnitelman, jta kulut täydentävät. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työ- ja vastuunjak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Tuen tarpeen kartittaminen nivelvaiheissa Kuluissa tehdään suunnitelmallista tuen tarpeen seulntaa ja seurantaa, jka takaa tarpeellisten tukitimien järjestämisen ja siirtämisen nivelvaiheiden yli. Oppimisen ja kulunkäynnin tuen jatkum nivelvaiheissa varmistetaan siirtpalavereilla. Siirtpalaverit järjestetään seuraavissa nivelvaiheissa ppilaskhtaisena tai mnialaisena yhteistyöpalaverina: esikulu-1.lukka: viimeistään huhtikuussa, tutkimusprsessien käynnistäminen hyvissä ajin viimeistään julun jälkeen, (esimerkiksi esikulun henkilökunta, kulun erityispettaja/ lukanpettaja, hultajat) siirtyminen 7. lukalle: viimeistään huhtikuussa siirtpalaverit (esimerkiksi lukanpettaja, erityispettaja, ppilas, hultajat, tarvittaessa tuleva lukanhjaaja). Nivelvaiheessa siirryttäessä yläkulun pulelle vidaan käyttää apuna siirtlmaketta. peruspetuksen päätösvaihe (esimerkiksi lukanhjaaja, p/erityispettaja, ppilas, hultaja, pyydetään lupa pedaggisten asiakirjjen ja lausuntjen timittamisesta ppilaan tulevalle ppilaitkselle) Siirtpalaverien järjestämisen vastuu n vastaanttavan kulun rehtrilla (nimeää vastuuhenkilöt). Ennen siirtpalaveria pyritään saamaan käyttöön mahdlliset ajantasaiset lausunnt. Siirtpalaverin yhteydessä käydään läpi päivitetyt pedaggiset asiakirjat. 77

78 Oppimisen tuki Oppimisen tuen timintaperiaatteet ja kulunkäynnin tukeen liittyvät timivaltuudet kuvataan kulun petussuunnitelmassa. Opetuksen järjestäjä vi määritellä ne myös kttuna esimerkiksi ppimisen tuen ppaaseen. Lukkaa pettava pettaja/lukanhjaaja vastaa ppimisen ja kulunkäynnin tukitimista knsultiden mnialaisia ammattilaisia. Timinnallinen vastuu n lukan malla/ainetta pettavalla pettajalla, kknaisvastuu kulunjhtajalla/rehtrilla. Oppimisen tuen eri vaiheissa krstetaan yhteistyötä ppilaan ja hultajan kanssa sekä kuulemisen merkitystä. Hultajia infrmidaan ppimisen tuen käytänteistä. Oppilas ja hultaja tetaan välittömästi mukaan tukitimien laadintaan ja tteuttamiseen. Oppimisen tuen eri vaiheissa knsultidaan eri hallintkuntien asiantuntijita tai pyydetään tarvittaessa asiantuntijalausuntja. Näitä vidaan käyttää hyödyksi tuen tarpeen arviinnissa, suunnittelussa ja järjestämisessä. 78

79 79

80 Opetuksen järjestäjä vi laatia kulujen yhteisen vusikelln ppimisen tuen ja asiakirjjen laatimisen aikatauluista, hessa esimerkki (Lähde: Ilmajen klmiprtaisen tuen suunnitelma, 2014). Peruspetuksessa säädetyt tukimudt Opiskelun erityiset painalueet Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä ja ppimäärän yksilöllistämistä tulee ppilaalle lla määriteltynä piskelun erityiset painalueet. Opiskelun erityisiä painalueita käytetään tehstetussa tuessa ja erityisessä tuessa. Tavitteena n auttaa ppilasta ttamaan haltuun pinnissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä lennaiseen ppilaalle jää vimavarja vahvistaa ppimaan ppimisen taitjaan. Opetusta järjestettäessä tulee humiida ppilaan ppimisedellytykset, jllin petus vi perustua erilaajuisiin ppimääriin. Opiskelun erityiset painalueet mudstetaan petussuunnitelmassa määritellyistä, ppilaan man 80

81 vusilukan yleisen ppimäärän keskeisimmistä sisällöistä eli niin santuista ydinsisällöistä. Eteläphjalaisessa maakunnallisessa petussuunnitelmassa nämä keskeiset ydinsisällöt nstetaan esiin. Erityisissä painalueissa ppilas pyrkii man vusilukkansa tavitteisiin. Painalueet eivät vi siis lla alempien vusilukkien tavitteita tai sisältöjä. Opiskelun erityisiä painalueita vidaan käyttää vain tehstetun tai erityisen tuen aikana. Painalueet määritellään ppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa niissä ppiaineissa, jiden ppimäärää ei le yksilöllistetty. Sisältöjen lisäksi kuvataan myös mahdllisimman knkreettisesti, miten ppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavin hän vi sittaa saamisensa. Painalueiden määrittely n ppilasta pettavan pettajan tehtävä maakunnallisten linjausten mukaisesti (nstetaan esiin ainekhtaisissa suuksissa). Hultajan ja ppilaan tulee kuitenkin tietää, miten suurta saa ppiaineen sisällöistä painalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän saamisen kuvauksiin tai päättöarviinnin kriteereihin. Opiskelussa käytettävät muut tukimudt ja ulkpulinen timinta Opetuksen järjestäjä / kulu määrittelee kulun käyttämät tukimudt (kts s. 1. taulukk Esimerkkejä varhaisen puuttumisen keinista), tteuttamistavat ja hultajan kanssa tehtävä yhteistyön. Lisäksi määritetään, mikä n kulun tarjamaa tukea ja mikä kulun ulkpulista timintaa (terapiat). Ulkpulisten timijiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Täysin kulun ulkpulinen timinta (esim. terapiat) ei kuulu kulun vastuun piiriin. Terapian tteutuessa kulupäivän aikana, n hulehdittava vastuukysymyksistä sekä petussuunnitelman mukaisen (yleinen, yksilöllistetty, timinta-alueittain tteutettava) petuksen tteutumisesta. Rehtrin vastuulla n, että kulun käyttämissä tukimudissa rlit, työnjak ja vastuut vat kulun mniammatillisen henkilöstön tiedssa. Rehtri vastaa kulun resurssien jakamisesta pririteettien mukaisesti. Oppilaan tuen tarve määritellään pedaggisissa asiakirjissa. Pidennetty ppivelvllisuus Pidennetyn ppivelvllisuuden päätös tehdään pääsääntöisesti j lapsen llessa (viisivutiaana) varhaiskasvatuksen piirissä. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatushenkilöstön ja peruspetuksen henkilöstön välillä n erityisen tärkeää. Js pidennetyn ppivelvllisuuden päätös varhaiskasvatuksen aikana n jäänyt tekemättä tai ppilaan tilanne muuttuu esi- tai peruspetuksen aikana, päätös vidaan tehdä myöhemminkin. Tämä päätös vaikuttaa ppilaan petusryhmän kkn, petettaviin ppiaineisiin sekä petuksen järjestäjän saamaan rahitukseen. Opetuksen järjestäjä linjaa myös pidennetyn ppivelvllisuuden timintamallit, mnialaisen yhteistyön ja käytänteet. Opetuksen järjestäjä nimeää henkilöt, jtka timivat nivelvaiheissa yhteistyössä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö pyytää tarvittaessa knsultaatita petustimen henkilöstöltä ppilaan tuen jatkumn varmistamiseksi. Opetuksen järjestäjä kirjaa pidennetyn ppivelvllisuuden ppilaan petuksen järjestämistavat ja timintamallit. Timinta-alueittain piskelevien ppilaiden petuksen järjestäminen kuvataan ppilaan HOJKSissa. 7.1 Yleinen tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset" 7.2 Tehstettu tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma 81

82 Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.3 Erityinen tuki Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.4 Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.5 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kats kappale "Oppimisen ja kulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset". 7.6 Lapuan petussuunnitelmasa Oppilaan hjaus alakulussa kuuluu kaikille lukanpettajille sekä muille kuluyhteisön aikuisille. Kunkin timijan rli määräytyy ammattikunnan mukaisesti. Esimerkiksi erityispettajalla, kuraattrilla, siistijällä ja ruuanjakajalla n ma rlinsa ppilaan hjaamisessa. Yläkulussa ppilaanhjaus n ma ppiaineensa, jsta vastuussa vat ppilaanhjaajat. Oppituntien lisäksi ppilaanhjaaja mtivi ppilaita kulunkäyntiin kknaisuutena sekä järjestää työelämään tutustumisen (TETin). Aineenpettajalla n lennainen rli man ppiaineensa piskeluun hjaamisessa. Peruskulussa varhainen puuttuminen, systemaattinen seulnta sekä nivelvaiheiden humiiminen vat sa hjausta. Oppimisen ja kulunkäynnin tuen linjaukset Lapualla nudattavat maakunnallisia linjauksia. Tarkemmat kunta- ja kulukhtaiset määrittelyt ja käytänteet (vusikell, nivelvaiheiden yhteistyö) löytyvät tuen käsikirjasta. Tästä löytyvät myös käytössä levat ppimisen ja kulunkäynnin tuen lmakkeet. Käsikirja tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Tarkistamisen vastuuhenkilöinä timivat petuspäällikkö ja varhaiskasvatuspäällikkö. Oppimisen ja kulunkäynnin tukeen liittyvät hallinnlliset päätökset tehdään vimassa levan jhtsäännön mukaisesti. Tarvittavia tukimutja tteutetaan ppilaan yksilölliset tarpeet humiiden. Kulun tukimutja vat pettajan, erityispettajan, kulunkäynninhjaajan ja terveydenhitajan sekä kuraattrin tarjama tuki. 82

83 Kulun ulkpulisia tukimutja vat terapia- ja psyklgipalvelut sekä perusturvan tarjamat palvelut. Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt vat saatavilla kaikilla kuluilla tarvittaessa. Oppimisen ja kulunkäynnin tuesta tiedtetaan yleisesti kaikkia hultajia peruspetuksen sivuilla. Rehtri vastaa tiedtuksesta man kulunsa salta, jtta hultajat vat tietisia ppimisen ja kulunkäynnin tuen käytänteistä. Hultajia infrmidaan kulun käyttämistä menetelmistä, yhteistyötahista ja muista käytänteistä. Rehtri n kknaisvastuussa ppimisen ja kulunkäynnin tuen järjestämisestä malla kulullaan. Jkaisella pettajalla n vastuu malta saltaan ppilaan tukitimien suunnittelemisessa, järjestämisessä ja arviinnissa. Alakulussa ppilaan vastuupettajana timii se pettaja, jka pettaa ppilasta eniten. Yläkulussa vastuupettajana timii lukanvalvja. Kuluilla hyödynnetään mniammatillista yhteistyötä ja tteutetaan yhteistimintaa myös pettajien kesken esim. tukipetus yhteistyössä, jllin vastuu jaetaan pettajien kesken. 8. Oppilashulln paikallisen tteuttamisen tavitteet ja timintatavat Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Oppilashult Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Oppilashulln paikallinen kuvaus maakunnalliseen petussuunnitelmaan (OPS:n perusteet, luku 8.5) Oppilas- ja piskelijahultlaki /1287 määrittelee, miten kuntataslla tteutetaan ppilas- ja piskelijahultlain mukaista ppilashulta. Oppilas- ja piskelijahultlain mukaisella ppilashulllla tarkitetaan piskelijan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa ppilaitsyhteisössä. Oppilashultlain piirissä vat kaikki esi- ja peruspetuksen ppilaat, valmistavan petuksen ppilaat, tisen asteen kulutuksessa levat lukilaiset ja ammatillisen kulutuksen piskelijat. Oppilashultlaki ei kske peruspetuksen aamu- ja iltapäivätimintaa, aikuisten lukikulutusta, eikä ammatillisen kulutuksen yksityispiskelijaa tai ammatillisen aikuiskulutuksen piskelijaa. Oppilashult tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna, jka nivutuu saumattmasti yhteen peruspetuslain säädettyjen ppilashullllisten timien kanssa. Kulu tai yksikkö kirjaa yhteisöllisen ppilashultryhmän timintatavat ppilashulln suunnitelmaan. Lisäksi piskelijilla n ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn, kuten ppilas- ja piskelijahultlain 5 :ssä säädetään. Oppilashulln kknaisuus kunnissa mudstuu kulutuksen järjestäjän hyväksymän petussuunnitelman mukaisesta ppilashullsta sekä palveluista, jita vat esimerkiksi psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä kulu- ja piskeluterveydenhulln palvelut. Oppilashulta tteutetaan petustimen sekä ssiaali- ja terveystimen mnialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä ppilaiden ja heidän hultajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahjen kanssa. Kulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että ppilashulln tteuttamista, arviintia ja kehittämistä varten laaditaan kulu- ja yksikkökhtainen suunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaikissa esi- ja peruspetusta tarjavissa yksiköissä. Tarvittaessa suunnitelma vi lla useamman yksikön yhteinen. Oppilaits- ja 83

84 yksikkökhtaisten suunnitelmien laatimista hjaa kunnissa valtuustkausittain laadittavat ja päivitettävät lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmat, jtka perustuvat lastensujelulain 12 :ään. Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n sa kunnan hyvinvintikertmusta. Ne n laadittava mnialaisesti yhteistyössä. Työn krdinintia varten kunnassa n ltava mnialainen yhteistyöverkst, kuten esimerkiksi nurislain 7a :n mukainen lasten- ja nurten palveluverkst tai ppilas- ja piskelijahultlain 14 :n mukainen mnialainen piskeluhulln hjausryhmä. Kulu- ja yksikkökhtaiset ppilashultsuunnitelmat tarkistetaan vuden kuluessa siitä, kun valtuust n hyväksynyt lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman. Kulu- ja yksikkökhtaisten ppilashultsuunnitelmien laadinnassa vi hyödyntää maakunnallista phjaa (alla). Laadittaessa ppilashultsuunnitelmaa n samalla kirjattava, millin n päivitetty suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä timintasuunnitelma äkillisissä kriiseissä sekä vaara- ja uhkatilanteissa. Oppilashultsuunnitelma -phja 84

85 Oppilashult ja pedagginen tuki 85

86 8.1 Lapuan petussuunnitelmasa Lapuan peruspetuksen ppilashulta krdini mnialainen ppilashulln hjausryhmä. Jkaisessa kulussa n ma ppilashultryhmä, jka tteuttaa kulun ppilashultsuunnitelman mukaista ppilahulta yhteistyössä tarvittavien sidsryhmien kanssa. Yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu vähintään kerran lukukaudessa. Oppilashultsuunnitelma päivitetään vusittain syyskuun lppuun mennessä. 9. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät 86

87 erityiskysymykset Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma KULTTUURINEN MONINAISUUS Oppilaiden jkapäiväisessä khtaamisessa pyritään mlemminpuliseen kulttuurivaihtn. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ppilaat sallistetaan ympäröivään kuluyhteisöön. Sumalaisen ja eteläphjalaisen kulttuurin sekä muiden kulttuurien minaispiirteitä ja perinteitä pitaan jkapäiväisessä arjessa. Tässä yhteistyössä hyödynnetään eri asiantuntijita sekä eri yhteistyötahja. Mahdllisia timintatapja: työpajat (ruka, musiikki, vaatteet, kuvataide) teemapäivät tai viikt etnisyys näkyväksi kulun seinille: taidetta, tutksia, tieta elävä kirjast (jnkun alan asiantuntija lainataan lukkaan) kerhtiminta juhlapäivät kummitiminta KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Yhteistyö kdin ja kulun välillä n kahdensuuntaista. Tulkkipalvelua n käytettävä, ellei yhteistä kieltä le. Oppilasta ei saa käyttää tulkkina. Tiet sumalaisesta kasvatuskulttuurista ja Sumen kulujärjestelmästä välitetään hultajille. Perheen kasvatusperinteet sekä kulunkäynnin ppimishistria selvitetään. Maahanmuuttajappilaan kasvua ja kehitystä sekä ppimista tuetaan tarvittaessa mniammatillisesti (kuraattri, terveydenhitpalvelut, psyklgi- ja perheneuvntapalvelut, mahdllinen traumaterapia). OPETUSJÄRJESTELYT Maahanmuuttajappilaat Peruspetukseen valmistava petus Maahanmuuttajappilas sallistuu peruspetukseen valmistavaan petukseen alittaessaan kulunkäynnin Sumessa. Opetushallitus n päättänyt peruspetukseen valmistavan petuksen petussuunnitelman perusteista. Peruspetukseen valmistavan petuksen petussuunnitelma laaditaan maakunnallisena yhteistyönä. Opetuksen järjestäjä/kulu täsmentää valmistavan petuksen petussuunnitelmaa tarvittaessa. Nivellukat Oppilaat, jilla ei valmistavan petuksen jälkeen le riittäviä valmiuksia siirtyä sumenkieliseen peruspetukseen, jatkavat piskelua nivellukassa tai vahvasti tuettuna yleispetuksen lukassa. Maahanmuuttajappilaan ppimissuunnitelma Maahanmuuttajappilaille ja maahanmuuttajataustaisille ppilaille laaditaan tarvittaessa peruspetuksessa maahanmuuttajappilaan ppimissuunnitelma. Sumi tisena kielenä ja kirjallisuus Sumi tisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -ppimäärän mukaan piskelevat ne ppilaat, jiden äidinkieli ei le sumi tai jiden sumen kielen tait ei le kaikilla kielen sa-alueilla äidinkielisen taslla. S2-ppimäärä vidaan järjestää erillisenä petuksena kknaan tai sittain. Peruspetuksen 87

88 maahanmuuttajappilailla n ikeus S2-petukseen. Maahanmuuttajien tukipetus ja erityispetus Oppilaalla n peruspetukseen tuln jälkeen ikeus saada maahanmuuttajien tukipetusta. Maahanmuuttajappilas n ikeutettu saamaan tavallista tukipetusta ja erityispetusta. Oman usknnn petus Katsmusaineiden petus tteutetaan pääsin integridusti. Opetus rakennetaan peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa annettujen tavitteiden ja sisältöjen phjalta. Oppilas arviidaan hänen piskelemansa katsmusaineen, jk usknnn tai elämänkatsmustiedn, tavitteiden perusteella. Opetuksen tteutuksessa hulehditaan kunkin integridun aineen sisältöjen ja tavitteiden tteutumisesta. Oman äidinkielen petus Oman äidinkielen petus n peruspetusta täydentävää petusta. Rutsin kieli Maahanmuuttajappilasta ei vida vapauttaa rutsin kielen piskelusta kuin erityisen painavista syistä. On varmistettava, että ppilas ja hultajat ymmärtävät, mitä vaikutuksia vapautuksella n jatkpintihin, työllistymiseen ja palkkaukseen. Arviinti Maahanmuuttajappilaan arviinti vi lla numeerista tai sanallista. Peruskulun päättöarviinti n ltava numerin. Arviinnissa ei arviida sumen kielen saamista vaan aineenhallintaa. Oppilas vi sittaa saamistaan mnin eri tavin; kirjallisesti, suullisesti, piirtämällä tai elein. Kkeita laadittaessa n humiitava, että ppilaalla n mahdllisuus sittaa saamisensa puutteellisesta kielitaidsta hulimatta. Oppilaan arviinti tapahtuu peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden ja eteläphjalaisen petussuunnitelman luvun 6 mukaisesti petuksen järjestäjän linjaukset humiiden. Rmanippilaat Sumen perustuslaissa n turvattu rmanien ikeus man kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Etelä- Phjanmaalla tuetaan suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämistä sekä rmanikulttuurin tuntemuksen lisäämistä. Kuluyhteisössä edistetään rmanivähemmistön ja valtakulttuurin khtaamista. Rmanilasten kulunkäynnin tukemisessa paintetaan ppilaan ja hänen vanhempiensa vastaantta kulussa sekä rmanikdin ja kulun yhteistyötä. Lakeuden Rmanit ry timii Etelä- Phjanmaan alueella rmanien etujärjestönä. Viittmakieliset ppilaat Viittmakieli n äänetön kieli, millä vi ilmaista itseään samalla tavin kuin muilla puhutuilla kielillä. Siinä n esimerkiksi alueellisia murteita, juhlatyyliä sekä lasten jkeltelua kuten puhutuissa kielissä. Viittmakieliset vivat lla kuurja, hunkuulisia tai kuulevia. Viittmakielisen peruspetuksen tavitteena n vahvistaa man äidinkielen (viittmakielen) avulla ppilaiden sumen kielen taita ja lisätä siten valmiuksia timia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Kuurjen liitt ry Saamelaiset Saamelaisppilaan identiteettiä tuetaan siten, että ppilaalla n mahdllisuus säilyttää yhteys kieleen ja kulttuuriin. 9.1 Lapuan petussuunnitelmasa 88

89 Oppilaiden kieli, kielelliset valmiudet ja kulttuuri tetaan humin kulun timintakulttuurin mukaisesti. Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-indentiteettiä tuetaan kulun timintakulttuuriin spivalla tavalla. Valmistavan petuksen ppilaita lukuun ttamatta eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat ppilaat piskelevat massa lähikulussaan. Sumi tisena kielenä -petusta järjestetään kaikilla kuluilla. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvan yksittäisen ppilaan petuksen järjestäminen kirjataan hänelle laadittavaan ppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen hultajiensa tietämystä man kieli- ja kulttuurialueensa lunnsta, elämäntavista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään petuksessa mahdllisuuksien mukaan. Tarvittavat tulkkauspalvelut tilataan tulkkikeskuksen kautta. 10. Kaksikielisen petuksen järjestäminen Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Kaksikielinen petus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Kaksikielinen petus Kaksikielinen petus n tarkitettu ppilaalle jka n kiinnstunut piskelemaan eri ppiaineita muullakin kielellä kuin kulun petuskielellä. Kaksikielisen petuksen khdekielestä ja petuksen järjestämisestä päätetään Etelä-Phjanmaalla kuntakhtaisesti. Kaksikielinen petus Etelä- Phjanmaalla perustuu maakunnallisiin arvteemihin (lisätään helakuvin): Opimme - We learn Elinikäinen kielten ppiminen Tunnemme - We feel Vurvaikutus a kielten ja kulttuurien mninaisuuden arvstaminen Timimme - We act Aktiivisuus ja timinnallisuus Ilitsemme - We rejice Mnipuliset työtavat ja ppimisen il Laaja-alainen saaminen kaksikielisessä petuksessa 1. Ajattelu ja ppimaan ppiminen Aiheiden käsittely kahdella kielellä aktivi ppimaan ppimisen taitja. Oppilas yhdistää ppimiaan asiita ja ymmärtää niiden välisiä riippuvuussuhteita. Opettaja hjaa ppilaita uusiin ratkaisuihin ja rhkaisee ppilasta selviämään epävarmuutta aiheuttavista tilanteista. Kaksikielisessä piskelussa krstuu käsitteiden ymmärtämisen tärkeys. Opettajan tehtävänä n tarjta ymmärtämistä edistäviä tukirakenteita ja malleja piskelustrategiiden kehittämiseksi. Vurvaikutteiset ja timinnalliset työtavat krstuvat ja vahvistavat ppilaan tietisuutta itsestään ppijana kahdella kielellä piskeltaessa. 89

90 2. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Kaksikielinen petus tukee ppilaan kielten ppimista sekä erilaisten kulttuurien arvstamista. Opetuksen suunnittelussa humiidaan aktiivisesti kulttuurisen saamisen merkitys. Opetuksessa krstuu yhteistiminnallisuus; vurvaikutus n lennainen sa ppimista vieraalla kielellä. Kaksikielisessä petuksessa tuetaan ppilasta kehittymään mnipuliseksi kielenkäyttäjäksi sekä äidinkielellä että khdekielellä. Erilaiset ilmaisun mudt, kuten esimerkiksi draaman keint, tukevat tätä tavitetta. 3. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Oppilaan ma vastuu asiiden ymmärtämisestä krstuu asiasisältöjä piskeltaessa kahden eri kielen kautta yleispetuksen tuntimäärän mukaisesti. Elämänhallintataitjen suus krstuu ja jkainen vaikuttaa timinnallaan maan ja tistensa hyvinvintiin. 4. Mnilukutait Kaksikielisessä petuksessa käytetään runsaasti vieraskielisiä verkklähteitä ja mediaa. Oppilasta kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja mnipuliseen tekstien tuttamiseen ja tulkintaan. Mnimutisia tekstejä hyödynnettäessä krstuu kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Oppilas ppii viestinnän käyttämisen, tulkitsemisen ja tuttamisen taitja eri kielillä. 5. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Tiet- ja viestintäteknlgiset taidt kehittyvät hyödynnettäessä esim. vieraskielisiä ppimispelejä ja verkksivustja petuksen välineinä. Sähköisen materiaalin käyttö krstuu kaksikielisen petuksen sana. Oppilas ppii käyttämään tiet- ja viestintäteknlgiaa myös kansainvälisessä vurvaikutuksessa sekä ymmärtää sen mahdllisuuksia ja riskejä glbaalisesti. 6. Työelämätaidt ja yrittäjyys Yhteistyö muiden ppilaiden kanssa prjektitöiden ja ryhmätiminnan avulla tukee vastuuntta yhteisistä asiista. Tämä n sa yrittäjämäistä timintatapaa ja työelämätaitjen kehittymistä. Oppilasta kannustetaan ja hjataan pitämään yllä yritteliästä tetta kulutyöhön, mikä n tärkeää piskeltaessa kaksikielisellä lukalla. Oppilasta rhkaistaan suhtautumaan muutkseen ja uudenlaisiin tilanteisiin avimesti ja luntevasti. Mahdllisuus vahvaan kielitaitn tukee ppilaan jatk-piskelua ja työllistymistä. 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ilmaisun ja vurvaikutuksen merkitys krstuu piskeltaessa kaksikielisellä lukalla, mikä kehittää valmiuksia mien näkemysten ilmaisemiseen rakentavasti. Oppilaat ppivat sallistumaan man piskelunsa suunnitteluun ja yhteisön timintaan. Kaksikielisessä piskelussa krstuu kulttuurinen näkökulma ja glbaalikasvatuksen tavitteet. Näiden tteuttaminen lu edellytyksiä myös kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. 11. Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus 90

91 Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Erityiseen maailmankatsmukseen tai kasvatuspilliseen järjestelmään perustuva peruspetus Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Etelä-Phjanmaan Steiner-kulu n 9-vutinen yhtenäiskulu Seinäjen Törnävällä. Oppilaat surittavat Sumen lain mukaisen ppivelvllisuuden steinerpedaggiikkaan phjautuvien pintmenetelmien avulla ja vivat kulusta valmistuessaan jatkaa pintjaan missä tahansa tisen asteen ppilaitksessa Valinnaisuus Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet Valinnaisuus peruspetuksessa Eteläphjalainen peruspetuksen petussuunnitelma Taide- ja taitaineiden valinnaiset (T&T) Alakulussa taide- ja taitaineiden valinnaisista tunneista yksi viikktunti n sidttu käsityöhön vusilukilla 3, 5 ja 6. Vusilukille 4, 5, 6, 8 ja 9 taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit vi vapaasti sijittaa kulukhtaisesti taide- ja taitaineisiin tai antaa ppilaan valittavaksi (valinnaisuudeksi kulun tarjamien taide- ja taitaineiden ppimiskknaisuuksina). Valinnaiset aineet (VAL) Oppilaan valinnaisuutta n vusilukilla 4, 5 ja 6 yksi viikktunti. Vusilukilla 8 ja 9 klme viikktuntia. Valinnaiset aineet vat ppilaiden tdellista valintaa. Valinnaiset aineet tarjtaan justavasti kulun vahvuuksien ja resurssien mukaan. Valinnaiset aineet vivat lla eripituisia ja -laajuisia ppikknaisuuksia. Valinnaisia aineita vidaan käyttää paintetun petuksen tteuttamiseen (esim. musiikkipaintteinen petus, yrittäjämäinen timintatapa, sallisuus) Alakulussa yhden valinnaisen aineen tulee tukea yrittäjämäinen timintatapa-ajatusta. Oppilaalle tulee tarjta riittävä tuki valinnaisissa aineissa. Valinnaiset aineet tteutetaan käyttämällä mnipulisia ja ajankhtaisia sisältöjä/ilmiöitä/teemja. Valinnaisuus vi liittyä mihin tahansa yksittäiseen ppiaineeseen myös taide- tai taitaineisiin tai kieliin - useampiin ppiaineisiin tai suraan esimerkiksi laaja-alaiseen saamiseen. Valinnaisten aineiden tteuttamisessa vidaan hyödyntää pettajavaihta eri kulujen välillä. Valinnaiset aineet vi suunnitella tteutettavaksi useamman vusilukan yhdistelmänä. Vieraiden kielten vapaaehtiset ja valinnaiset ppimäärät Opetuksen järjestäjä päättää, tarjaak se kaikille yhteisten kielipintjen lisäksi mahdllisuuden kielten valinnaisiin pintihin. Valinnaisten kielten piskelu n ppilaille vapaaehtista. Valinnaisaineista lukilla 4-6 kirjataan ppilaan surittamat valinnaisainekknaisuudet. Yläkulussa 91

92 alle kahden vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan sanallisesti. Kahden tai useamman vusiviikktunnin valinnaisaineet arviidaan yläkulussa numeerisesti Lapuan petussuunnitelmasa Taide- ja taitaineiden valinnaiset (T&T) Lapuan alakuluissa taide- ja taitaineiden valinnainen vusiviikktunti n sidttu liikuntaan vusilukilla 4, 5 ja 6. Opetus järjestetään k. vusilukkien maakunnallisen liikunnan petussuunnitelman tavitteita ja sisältöjä syventäen. Lapuan yläkululla taide- ja taitaineiden valinnaisuuden tteutus n yhdistelmä petuksen järjestäjän sittamaa petusta ja ppilaan valintaa. Lapuan yläkulussa 8. vusilukalla yksi vusiviikktunti n sidttu käsityön petukseen, jka tteutetaan maakunnallisen käsityön petussuunnitelman tavitteita ja sisältöjä syventäen. Muut taideja taitaineisiin sitetut neljä vusiviikktuntia vat ppilaan valintaa. 8. vusilukalla n kaksi vusiviikktuntia ja 9. vusilukalla kaksi vusiviikktuntia. Valinnaiset aineet (VAL) Lapuan alakuluille n yhteisesti laadittu valinnaisten aineiden tarjtin, jhn n kirjattu tarjttavien valinnaisten aineiden nimet, tavitteet, sisällöt, laajuudet, arviinti sekä vusilukat, jille niitä tarjtaan. Lapuan yläkululla n ma valinnaisten aineiden tarjtin. Valinnaisaineita tarjtaan maakunnallisen tuntijan perusteella vusilukilla 4,5,6,8 ja 9. Lukuvusisuunnitelmiin kirjataan myös ppimisympäristöt, työtavat sekä tuki ja hjaus. Kaikissa tarjttavissa valinnaisissa aineissa n mukana yrittäjämäisen timinnan elementtejä. Niissä tetaan humin myös ppilaiden sallisuus. Tarjttimelta kulut valitsevat yhteistyössä ppilaiden kanssa kunakin vunna tarjttavat valinnaiset aineet. Valinnaisten aineiden tarjtinta vidaan täydentää ja myös ppilaat vivat sallistua valinnaisten aineiden suunnitteluun. Oppilaat tekevät valintansa jk lukuvudeksi kerrallaan tai jidenkin valintjen khdalla kahdeksi lukuvudeksi. Valinnat tteutetaan vusittain helmi-maaliskuussa. Opetusryhmän kk pidetään tarkituksenmukaisena valinnaisen aineen lunne humiiden. Kulut vivat tteuttaa valinnaisia aineita tuntiresurssin sumien mahdllisuuksien rajissa kuitenkin niin, että ppilailla säilyy tdellinen mahdllisuus tehdä valintja. Valinnaisia aineita vidaan piskella vusilukittain tai yhdistetyissä ryhmissä, ½, 1 tai 2 vusiviikktunnin kknaisuuksina läpi kuluvuden tai jaksttaen. Vieraiden kielten vapaaehtiset ja valinnaiset ppimäärät Lapualla vapaaehtiset ja valinnaiset kielipinnt vat sa valinnaisia aineita (VAL). 92