Vapaa kauppa tie ulos kriisistä

Transkriptio

1 n Präsidenten Lorenz-Meyer und Weber: Über offene Märkte aus der Krise n Kauppakamarin vuosikokous: Vapaa kauppa tie ulos kriisistä

2 Fotogalerie Kuvagalleria Vorwort Esipuhe Liebe Mitglieder der DFHK, Honorarkonsul Gunther Ranke (links) mit den beiden Botschaftern Harry Helenius und Wilfried Grolig. Die beiden DFHK-Vorstandsmitglieder aus Hessen, Eva Dude und Prof. Dr. Alexander Riesenkampff, mit den neuen Vorstandsmitgliedern Esa Kaunistola (2. von links) und Anders Portin (2. von rechts). Das Büfett im Anschluss an die Festvortragsveranstaltung nutzten die Teilnehmer der Jahrestagung zu zahlreichen Gesprächen. DFHK-Geschäftsführer Manfred Dransfeld (links) im Meinungsaustausch mit Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber. Erja Tikka, designierte finnische Generalkonsulin in Hamburg, mit DFHK-Gründungsgeschäftsführer Dr. Erik von Knorre und DFHK-Präsident Robert Lorenz-Meyer. Drei ehemalige Präsidenten der DFHK. Von links nach rechts Honorarkonsul Gunther Ranke (links), Claus-Achim Eschke (Mitte) und Kommerzienrat Magnus Bargum. Ich freue mich, als neuer Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer an der Spitze einer Organisation stehen zu können, die sich ohne Wenn und Aber für einen freien Außenhandel einsetzt. Es trifft sich gut, dass ich Anfang Juni auch die Präsidentschaft der Bimco übernommen habe, die als größte Schifffahrtsorganisation der Welt die gleichen Ziele verfolgt. Gerade in der jetzigen Wirtschaftskrise werden Stimmen laut, die meinen, mit einer Bevorzugung einheimischer Produkte oder protektionistischen Reglementierungen aus der Krise herauzukommen. Derartigen Bestrebungen erteilt die Deutsch-Finnische Handelskammer eine klare Absage. Mit Sorge sehen wir daher die Vorschläge der russischen Zollverwaltung, den Containertransport per LKW nach Russland durch Vorschriften begrenzen zu wollen. Dies wäre ein schwerer Schlag für den gut funktionierenden Transitverkehr, der zu einem großen Teil von aus über finnische Häfen nach Russland geht. Wachsam sollten wir aber auch in Bezug auf unsere eigenen Länder sein. Es fragt sich, ob nicht so manche an sich gut gemeinte Umweltvorschrift in nicht auch den Zugang zum deutschen Markt behindert und damit ein Handelshindernis darstellt. Als Handelshindernis hier in Finnland wiederum betrachten wir wie ja auch die EU-Kommission - die hohe Autosteuer, die de facto die gleiche Wirkung wie ein Zoll hat. Gerade in der jetzigen Krise, in der versucht, durch steuerliche Erleichterungen den Verkauf von PKW und damit auch die Konjunktur anzukurbeln, wirkt eine hohe Autosteuer diesem Ziel jedoch entgegen. Finnland hat ja ein ureigenes Interesse daran, dass die Konjunktur in möglichst rasch wieder anspringt, zumal in den ersten Monaten dieses Jahres wieder zum wichtigsten Handelspartner Finnlands geworden ist. In schwierigen Zeiten wie diesen ist die Arbeit unserer Kammer jedoch besonders wichtig, denn wir können mit unseren vielfältigen Dienstleistungen sowohl deutschen als auch finnischen Unternehmen helfen, neue Absatzmärkte zu erschließen. Robert Lorenz-Meyer Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer Hyvät kauppakamarin jäsenet, Olen iloinen voidessani uutena Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana olla johtamassa järjestöä, joka selkeästi puolustaa vapaata ulkomaankauppaa. Sopiikin hyvin, että kesäkuun alussa ryhdyn johtamaan myös BIMCOa, joka maailman suurimpana merenkulkujärjestönä pyrkii samaan tavoitteeseen. Juuri nykyisessä talouskriisissä kuulee mielipiteitä, että kriisistä selvittäisiin suosimalla kotimaisia tuotteita tai ottamalla käyttöön protektionistista sääntelyä. Saksalais- Suomalainen Kauppakamari sanoutuu selkeästi irti tällaisista pyrkimyksistä. Huolestuneena katsomme myös venäläisten tulliviranomaisten ehdotuksia, joilla halutaan määräyksin rajoittaa konttikuljetuksia kuorma-autoilla Venäjälle. Tämä olisi vakava isku hyvintoimivalle kauttakulkuliikenteelle, joka suurelta osin kulkee Saksasta Suomen satamien kautta Venäjälle. Omassa maassakin on oltava hereillä. Voi hyvällä syyllä kysyä, eivätkö monet hyvää tarkoittavat ympäristömääräykset Saksassa estä pääsyä Saksan markkinoille ja siten muodostu kaupan esteeksi. Saksalaisin silmin kaupan esteenä Suomessa pidämme, kuten EU-komissiokin, korkeaa autoveroa, joka todellisuudessa vaikuttaa tullin tavoin. Saksassa yritetään verohelpotuksin virkistää autokauppaa ja siten suhdanteita. Juuri nykyisessä kriisissä korkea autovero vaikuttaa päinvastoin. Suomella on erityinen kiinnostus Saksan suhdanteiden mahdollisimman nopeaan nousuun, onhan Saksa taas tämän vuoden alkukuukausien aikana kivunnut Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Näinä vaikeina aikoina Kauppakamarin työ on erityisen tärkeää, koska voimme monipuolisella palvelutarjonnallamme auttaa sekä saksalaisia että suomalaisia yrityksiä löytämään uusia markkinoita. Deutsch-Finnischer Handel

3 Sisältö Inhalt Saksankieliset sivut: Deutsche Seiten: 2 Kuvagalleria vuosikokouksesta 2 Fotogalerie von der Jahrestagung Mitteilungen der Deutsch- Finnischen Handelskammer Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Painos: 2000 Hallituksen puheenjohtaja: Robert Lorenz-Meyer Toimitusjohtaja: Manfred Dransfeld Toimitus: 3 Johtokunnan uuden puheenjohtajan esipuhe 6 Kauppakamari 8 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä 14 Hampurilainen muotikoruyritys Bijou Brigitte avaa kolmannen liikkeen Suomessa 15 Markkinaosuudet muuttuvat suomalaisessa päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa 16 Lidl lisää kilpailua suomalaiseen vähittäiskauppaan 17 Talousuutisia Suomesta suurinta suomalaista yhtiötä Liikeyhteydet 3 Vorwort des neuen DFHK-Präsidenten 6 DFHK intern 8 DFHK-Jahrestagung in Helsinki 10 Ende der Finanzkrise Wende der Konjunktur? Auszüge aus dem Festvortrag von Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber 12 DFHK-Verkehrsausschuss am Flughafen Helsinki-Vantaa 14 Hamburger Modeschmuckunternehmen Bijou Brigitte eröffnet dritte Filiale in Finnland 15 Marktanteilsverschiebungen im finnischen Lebensmitteleinzelhandel 16 Lidl sorgt für mehr Wettbewerb im finnischen Einzelhandel Mitteilungen der Deutsch-Finnischen Handelskammer Das Magazin erscheint vier mal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nach druck nur mit Quellen angabe. Auflage: 2000 Präsident: Robert Lorenz-Meyer Geschäftsführer: Manfred Dransfeld Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Ilmestymispäivä: Suomenkieliset sivut: 25 Kuvagalleria vuosikokouksesta 26 Kauppakamari 17 Wirtschaftsnachrichten 20 Die 100 größten finnischen Unternehmen Geschäftsvermittlungen Redaktion: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Ilmoitusmyynti: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy Puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Layout: 27 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä 28 Rahoituskriisin loppu suhdanteiden käänne? Otteita Saksan keskuspankin pääjohtajan Axel Weberin pitämästä juhlaesitelmästä 30 Liikennevaliokunta kokoontui lentokentällä 31 Lidl vähittäiskaupan haastaja Suomessa Finnische Seiten: 25 Fotogalerie von der Jahrestagung 26 DFHK intern 27 DFHK-Jahrestagung in Helsinki Redaktionsschluss: 3. Juni 2009 Anzeigen Verwaltung: Maija-Liisa Saksa (FI) Sana-Saku Oy Tel maija-liisa@sana-saku.fi Adverbi Oy Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy Painettu ympäristöystävälliselle paperille Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN X Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 PL Helsinki 32 Talousuutiset 33 Finnvera Oyj rahoitusmarkkinoiden täydentäjä 34 Teknologiaryrityksille rahoitustukea EU-tutkimuksen 7. puiteohjelmasta 35 Käytännön kokemuksia etabloitumisesta Saksan markkinoille 36 Hannoverin kauppakamarin toimitusjohtaja Dr. Wilfried Prewo: Miten Saksa selviää kriisistä? 38 Messu-uutisia 31 Lidl - Herausforderer im finnischen Einzelhandel 32 Wirtschaftsnachrichten aus 33 Beiträge vom Finanzierungsseminar der DFHK in Helsinki 36 Wie meistert die Krise Zusammenfassung des Vortrags von Dr. Wilfried Prewo, Hauptgeschäftsführer der IHK Hannover, auf einem Konjunkturseminar der DFHK am 7. Mai 2009 in Helsinki 38 Messeneuigkeiten Layout: Adverbi Oy Druck: Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umwelt freund lichem Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN X Deutsch-Finnische Handelskammer Mikonkatu 25 Postfach 83 FI Helsinki Puh. (09) Faksi (09) info@dfhk.fi Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vastavalittu puheenjohtaja Robert Lorenz-Meyer ja Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel Weber painottivat Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin Der neu gewählte Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer, Robert Lorenz-Meyer, und Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber unterstrichen auf der DFHK-Jahrestagung am 25. Mai 2009 in Helsinki, Tel Fax info@dfhk.fi vuosikokouksessa 25. toukokuuta Helsingissä, että vain avoimet dass nur offene Märkte aus der derzeitigen Wirtschaftskrise herausführen Internet: markkinat voivat olla tie ulos tämän hetken talouskriisistä. können. Auch der finnische Außenhandelsminister Paavo Väyrynen hob Myös ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen korosti in seinem Grußwort die Bedeutung eines freien Außenhandels hervor. tervehdyspuheessaan vapaan ulkomaankaupan merkitystä. Vuosikokouksen jälkeen avautui kokousvieraille bufetti. 4 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

4 DFHK intern Kauppakamari DFHK intern Kauppakamari Robert Lorenz-Meyer neuer Präsident der Deutsch-Finnischen Handelskammer Im Rahmen der DFHK-Jahrestagung am 25. Mai 2009 in Helsinki wurde Robert Lorenz-Meyer, Geschäftsführender Gesellschafter der Hamburger Reederei Ernst Russ GmbH, vom Vorstand zum neuen Präsidenten der Kammer gewählt. Er ist damit Nachfolger von Berndt Brunow, der jetzt Erster Vizepräsident der DFHK ist. Ferner wurde Kari Hietanen, Vorstandsmitglied der Wärtsilä Oyj, neu in den Geschäftsführenden Vorstand der Kammer gewählt. Er trat damit die Nachfolge von Industrierat Martin Granholm an, der aber weiter Mitglied im Gesamtvorstand ist. Von der Mitgliederversammlung wurden neu in den Gesamtvorstand gewählt: Esa Kaunistola, Director Trade Policy der Nokia Oyj Anders Portin, Direktor im Verband der Finnischen Forstindustrie Antti Tiitola, Geschäftsleitungsvorsitzender der Lidl Suomi Ky Ausgeschieden aus dem Vorstand sind Christer Antson, Christian Karlsson und Jörn-Peter Kassow, denen der scheidende DFHK-Präsident Berndt Brunow seinen Dank für ihre zum Teil langjährige Mitarbeit im Vorstand aussprach. Tätigkeitsbericht der DFHK Der Tätigkeitsbericht der Deutsch- Finnischen Handelskammer für das Jahr 2008 ist erschienen und kann auf den Internetseiten der DFHK (www. dfhk.fi) unter der Navigationsleiste Publikationen heruntergeladen werden. Auf Wunsch senden wir den Tätigkeitsbericht 2008 auch gerne in gedruckter Form zu. Energiebroschüre Finnland erschienen Zusammen mit der Germany Trade & Invest Gesellschaft für Außenwirtschaft und Standortmarketing mbh in Köln hat die DFHK eine 48-seitige Broschüre Finnland Energiewirtschaft, erneuerbare Energien, Energieeffizienz bei Gebäuden herausgegeben. Die Broschüre versteht In der DFHK ist bis Ende Juni 2009 die Wanderausstellung UNESCO-Welterbe in zu sehen. Es handelt sich dabei um Panoramabilder des Fotografen sich als praxisnahe Handreichung für ein Finnland-Engagement im Energiebereich und stellt die Absatzchancen im Bereich der Energiewirtschaft auf einem Blick dar. Die 48-seitige Broschüre kann zum Preis von 20,- bestellt werden bei Wanderausstellung UNESCO-Welterbe in in der DFHK Hans-J. Aubert zu den Welterbestätten in. Die Wanderausstellung wurde der DFHK von der Deutschen Botschaft in Helsinki zur Verfügung gestellt. Das Deutsche Gourmet Spargelessen am 4. Mai 2009 fand erneut im Restaurant Pörssi in Helsinki statt. DFHK-Geschäftsführer Manfred Dransfeld bedankte sich im Namen aller Gäste beim Michelin 2-Sterne-Koch Christian Lohse für das erlesene 4-Gänge-Menü. Mika Pöpken neuer Vorsitzender des PWD-Prüfungsausschusses Den Vorsitz des Prüfungsausschusses für die Prüfung Wirtschaftsdeutsch International in Finnland hat Mika Pöpken, Wirtschaftsjurist bei der Anwaltskanzlei Kari Lunnas Oy, übernommen. Er ist damit Nachfolger von Hans E. Selle, der seit Einführung der PWD International im Jahre 1989 den Prüfungsvorsitz in Finnland innehatte. In diesem Jahr nahmen 9 Kandidaten an der Prüfung teil, die die DFHK in Finnland zusammen mit dem Goethe-Institut Helsinki durchführte. Alle Kandidaten bestanden die Prüfung und erhielten ihre Zeugnisse am 29. Mai 2009 aus der Hand von Botschaftsrat Ulrich Peitz auf einem Empfang in der Deutschen Botschaft in Helsinki. Beste Teilnehmerin war Jonna Denessiouk aus Turku, die vom neuen Prüfungsausschussvorsitzenden Mika Pöpken mit dem 250 dotierten Friedrich-E.-Russegger-Preis ausgezeichnet wurde. Dieser Preis, der nach dem früheren DFHK-Ehrenpräsidenten und Ehrenvorsitzenden der Deutsch-Finnischen Vereinigung (DFV) in Lübeck benannt ist, stammt aus den Erträgnissen eines Fonds, den Andreas Russegger der DFV hat zukommen lassen. Ausstellung Trotz und Melancholie mit Gemälden aus Dresden vom in Helsinki Vom 29. April bis zum 30. August 2009 zeigt das Kunstmuseum der Stadt Helsinki in Meilahti die Ausstellung Trotz und Melancholie - Deutsche Malerei von der Romantik bis zur Gegenwart. Die Ausstellung umfasst über 60 repräsentative Gemälde aus dem Bestand des Dresdner Albertinums/Galerie Neue Meister. Mit Werken von Caspar David Friedrich und Ludwig Richter über Max Liebermann und Otto Dix zu den zeitgenössischen Künstlern Gerhard Richter und Eberhard Havekost erhält der kunstinteressierte Besucher einen repräsentativen Überblick über die Sammlungsschwerpunkte des weltbekannten Dresdner Museums. Mika Pöpken gratuliert Jonna Denessiouk zum Friedrich-E.-Russegger-Preis. 6 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

5 DFHK intern Kauppakamari DFHK intern Kauppakamari Botschafter Wilfried Grolig im Gespräch mit dem neuen DFHK-Präsidenten Robert Lorenz-Meyer. Außenhandelsminister Paavo Väyrynen. DFHK-Jahrestagung in Helsinki: Gemeinsam die Krise meistern Die Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer am 25. Mai 2009 im Hotel Hilton Helsinki Strand war mit gut 100 Teilnehmern erneut gut besucht. Der Kammer war es gelungen, als Festredner den Präsidenten der Deutschen Bundesbank, Prof. Dr. Axel Weber, zu gewinnen, der sich in seinem Vortrag optimistisch zeigte, dass die verschiedenen Konjunkturprogramme zunehmend ihre Wirkung entfalten. Der neu gewählte Präsident der DFHK, Robert Lorenz-Meyer, konnte neben dem Festredner auch den finnischen Minister für Außenhandel und Entwicklung, Dr. Paavo Väyrynen, sowie die beiden Botschafter Wilfried Grolig und Harry Helenius begrüßen. Deren Anwesenheit, so Präsident Lorenz- Meyer, unterstreiche die ausgezeichnete Zusammenarbeit, die die Kammer sowohl mit der Botschaft von Finnland in Berlin als auch mit der Deutschen Botschaft in Helsinki verbinde. Ein Wort des Dankes richtete Präsident Lorenz-Meyer an seinen Amtsvorgänger Berndt Brunow, der sich in den letzten beiden Jahren mit großem Einsatz für das Wohl der deutschfinnischen Wirtschaftsbeziehungen eingesetzt habe. Es ist nicht zuletzt Ihnen zu verdanken, so Präsident Lorenz-Meyer, dass wir das 30-jährige Jubiläum unserer Kammer mit einer so großen Resonanz in Helsinki und dann mit der finnischen Staatspräsidentin in Hamburg feiern konnten. Auf der letztjährigen Festvortragsveranstaltung in meiner Heimatstadt Hamburg blickten wir auch auf das 90-jährige Jubiläum der Deutsch-Finnischen Vereinigung zurück, aus der die Deutsch-Finnischen. Handelskammer hervorgegangen ist. Und es erfüllt mich schon mit gewissem Stolz, dass ich jetzt an der Spitze einer Organisation mit einer so langen Tradition stehen darf, in der sowohl mein Vater als auch schon mein Großvater aktiv mitgewirkt haben. Beide waren über lange Jahre Mitglied im Vorstand der Deutsch-Finnischen Vereinigung, und mein Vater gehörte dann später dem Gründungsvorstand der Deutsch-Finnischen Handelskammer an. Dieses Engagement war für beide geradezu selbstverständlich, denn schließlich hatte die von meinem Urgroßvater gegründete Reederei Ernst Russ bereits 1895 die Agentur für eine Hamburg- Finnland-Linie übernommen. Damals wie heute ist für die Reederei Ernst Russ, deren geschäftsführender Gesellschafter ich bin, wie für alle Reedereien ein freier Außenhandel eine unabdingbare Voraussetzung für eine erfolgreiche Tätigkeit. Botschafter Grolig: Vielfalt der Beziehungen nutzen Botschafter Wilfried Grolig unterstrich in seinem Grußwort, wie eng und Finnland als wichtige Wirtschaftspartner wechselseitig verbunden seien werde voraussichtlich wieder wichtigster Handelspartner Finnlands sein. Auch die eindrucksvolle Präsenz bei dieser Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer zeige, dass jenseits aller statistischen Zahlen die deutsche und die finnische Wirtschaft lebendig und aktiv seien. Zwischen beiden Ländern gebe es historisch gewachsene, vielfältige Beziehungen auch in Bildung und Forschung und im zivilgesellschaftlichen Bereich. Nicht zuletzt diese Vielfalt des bilateralen Beziehungsgeflechts sei ein Aktivposten, den es für die Wirtschaft zu nutzen gelte. Gerade in schwierigen Zeiten, so Botschafter Grolig weiter, kommt es darauf an, noch intensiver nach sich bietenden Chancen Ausschau zu halten und über die aktive Gestaltung der Zukunft nachzudenken. Letzte Woche haben Präsidentin Halonen und Minister präsident Vanhanen gemeinsam den Plan eines Baltic Sea Action Summit vorgestellt, der im Februar 2010 Staats- und Regierungschefs der Ostseeanrainer-Staaten sowie die wichtigsten Akteure aus Wirtschaft und Zivilgesellschaft zusammenbringen soll, um über ganz konkrete Aktionen zur ökologischen Rettung der Ostsee und die Bewältigung der sich aus dem wachsenden Verkehrsaufkommen auf der Ostsee ergebenden Probleme zu beraten. Bereits jetzt könnten z.b. die deutsche und die finnische Wirtschaft gemeinsam darüber nachdenken, welche wirtschaftlichen Chancen mit dieser politischen Initiative auf höchster Ebene verbunden sein könnten. Klimawandel und Umweltschutz, Energieeffizienz und Energiesicherheit werden künftig weiter an Bedeutung gewinnen. Und gerade im Ostseeraum werden Kommunikation, Logistik und Verkehr bestimmende Determinanten wirtschaftlicher Tätigkeit sein, die es sich lohnt, auf Geschäftsmöglichkeiten hin zu analysieren. Außenhandelsminister Väyrynen: Über offene Märkte aus der Krise Außenhandelsminister Väyrynen hob in seinem in Englisch gehaltenen Grußwort ebenfalls die ausgezeichneten Beziehungen zwischen beiden Ländern hervor. Natürlich so Minister Väyrynen weiter habe die weltweite Wirtschaftskrise einen Einfluss auf den Handel zwischen Finnland und. Entsprechend dem allgemeinen Trend im Außenhandel, sei das Handelsvolumen zwischen und Finnland gegenüber dem Vorjahr um mehr als ein Drittel gesunken. Minister Väyrynen betonte, dass es für offene Volkswirtschaften wie und Finnland, die einen starken Exportsektor haben, von äußerst großer Wichtigkeit sei, dass globaler Handel und Investitionen offen bleiben. Es sei jetzt wichtiger denn je, die Bedeutung des freien Handels als eines der Schlüsselelemente hervorzuheben, um die jetzige Krise zu überwinden. Glücklicherweise haben sich die Regierungen bislang zumeist dem protektionistischen Druck widersetzt. Ein Abgleiten in den Protektionismus hätte überaus negative Folgen. Gleichwohl gebe es eine große Gefahr, dass Regierungen nicht in der Lage seien, dem einheimischen Druck standzuhalten. und Finnland sollten daher an vorderster Front stehen, um für offene Märkte als beste Garantie für den Weg aus der Krise zu argumentieren. Minister Väyrynen unterstrich abschließend, dass die Deutschen und die Finnen die gemeinsame Fähigkeit hätten, schwierige Zeiten eher als eine Herausforderung denn als einen Rückschlag zu empfinden. In guter Zusammenarbeit werde man gemeinsam aus der heutigen schwierigen Wirtschaftslage gestärkt hervorgehen. Nach dem Festvortrag von Bundesbankpräsident Weber folgte eine Präsentation von Sebastian Sass, Leiter der EU-Vertretung von Nord Stream, der die Teilnehmer der Jahrestagung über die jüngste Entwicklung beim Bau der Erdgaspipeline durch die Ostsee informierte. n 8 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

6 Konjunktur Suhdanne Konjunktur Suhdanne Bundesbankpräsident Prof. Dr. Axel Weber unterstrich in seinem Festvortrag die Bedeutung der Währungsunion als Stabilitätsanker. Ende der Finanzkrise Wende der Konjunktur? Auszüge aus dem Festvortrag von Prof. Dr. Axel Weber, Präsident der Deutschen Bundesbank, auf der Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer am 25. Mai 2009 in Helsinki Die Wirtschaft im Euro-Raum befindet sich derzeit in der bislang schwersten Rezession seit Bestehen der Währungsunion. In vielen Volkswirtschaften spricht man von der tiefsten Rezession der Nachkriegszeit. Das reale Bruttoinlandsprodukt des Euro-Raums ist im ersten Quartal dieses Jahres um 2,5% gesunken und damit noch etwas kräftiger als im letzten Quartal des Vorjahres. Der Auslöser dieser drastischen Entwicklung findet sich im Rückgang der globalen Wirtschaftsaktivität. Diese hat im gesamten Euro-Raum zu einer starken Belastung der exportorientierten Wirtschaftszweige geführt. Hinzu kamen in einigen Ländern hausgemachte Probleme, wie die negativen Folgen des Platzens von Vermögenspreisblasen. Diese haben sich vor allem belastend auf den privaten Konsum ausgewirkt. ist als exportorientierte Volkswirtschaft von dem konjunkturellen Einbruch besonders hart getroffen. So erlebte es nach einem deutlichen Einbruch der Exporte im Herbst 2008 im ersten Quartal dieses Jahres einen Exportrückgang von saison- und kalenderbereinigt 13,9%. Hoffnungssignale bei weichen und bei harten Daten Zuletzt mehren sich sowohl im Euro- Raum als auch in die Anzeichen auf ein Nachlassen des Abwärtstrends. Dies trifft zum einen auf die weichen Daten, also die Stimmungsindikatoren zu: So hat sich im Euro-Raum der Einkaufsmanagerindex für das verarbeitende Gewerbe im Mai den dritten Monat in Folge verbessert und das Industrievertrauen ist erstmals seit Juni 2008 wieder spürbar angestiegen. Aber auch bei einigen harten Daten wie zum Beispiel den Auftragseingängen scheint der steile Absturz gestoppt zu sein. Diese bislang vereinzelten Hoffnungssignale sollten aber nicht darüber hinweg täuschen, dass noch weitere wirtschaftliche Anpassungsprozesse im Euro-Raum anstehen. Dies gilt vor allem für den Arbeitsmarkt, dessen Entwicklung typischerweise dem Konjunkturverlauf um einige Monate nachläuft. Zwar ist die saisonbereinigte Arbeitslosenquote im Euro-Raum bereits binnen Jahresfrist um 1,7 Prozentpunkte angestiegen. Laut Frühjahresprognose der Europäischen Kommission wird sich der Anstieg der Arbeitslosigkeit jedoch in diesem und im nächsten Jahr weiter fortsetzen und die Arbeitslosenquote wird auf 11,5% in 2010 ansteigen. Im Ländervergleich gestaltet sich die Lage auf dem Arbeitsmarkt sehr heterogen. Den deutlichsten Anstieg der Arbeitslosigkeit hatte bislang Spanien zu verzeichnen. In hingegen hat der Arbeitsmarkt bislang vergleichsweise moderat auf den starken Einbruch der Wirtschaftsaktivität reagiert. Die Folge war eine ungewöhnliche Hortung von Arbeitskräften. Wenn sich die Hoffnung auf eine schnelle Erholung jedoch zunehmend verflüchtigt, ist mit einer massiven Verschlechterung der Arbeitsmarktsituation auch in zu rechnen. Zunehmend verschlechtern wird sich auch die Lage der öffentlichen Finanzen im Euro-Raum. Bereits in diesem Jahr wird die Verschuldung der öffentlichen Haushalte in den meisten EU-Mitgliedsstaaten deutlich ansteigen. Gründe für den massiven Anstieg der Neuverschuldung sind zum einen die umfangreichen Konjunkturprogramme, die von den Regierungen verabschiedet wurden. Deutlich eingeschränkt ist der fiskalische Spielraum für die Länder im Euro-Raum, die es im letzten Aufschwung versäumt haben, ihre Staatshaushalte zu konsolidieren. hatte mit einem nahezu ausgeglichenen Haushalt im vergangenen Jahr eine vergleichsweise gute Ausgangsposition zu Beginn der Krise. Währungsunion ein Stabilitätsanker Lassen Sie mich an dieser Stelle betonen, dass sich die Währungsunion selbst als ein wichtiger Stabilitätsanker in der Finanz- und Wirtschaftskrise bewährt hat. Nicht vorzustellen, welche Turbulenzen wir an den Währungsmärkten erlebt hätten, wenn es den Euro nicht gäbe. Auch vor diesem Hintergrund sollte der Stabilitäts- und Wachstumspakt weiterhin ernst genommen werden. Denn er stellt ein wichtiges Fundament der Währungsunion dar. Das heißt, die Mitgliedsstaaten sind verpflichtet, ihre Defizite zurückzuführen, sobald der Tiefpunkt der Krise überwunden ist. Hierfür sollten glaubwürdige Programme von den nationalen Regierungen vorgelegt werden. Letztendlich werden alle getroffenen Konjunkturund Stabilitätsmaßnahmen ihre volle Wirkung nur dann entfalten, wenn das Vertrauen in die langfristige Tragfähigkeit der Staatsfinanzen gewahrt bleibt. Die Reaktionen der Europäischen Zentralbank und der Regierungen im Euro-Raum zur Krisenbewältigung umfassten eine Vielzahl vertrauensbildender Maßnahmen an den Finanzmärkten und in der Realwirtschaft. Im Bereich der Finanzpolitik wurde auf die Verschlechterung des wirtschaftlichen Umfeldes mit einer Reihe stützender Maßnahmen reagiert. Neben den getroffenen staatlichen Stabilisierungsmaßnahmen im Bankensektor, die ich bereits angesprochen habe, wurden teils umfangreiche Konjunkturpakete verabschiedet. hat Anfang dieses Jahres ein sehr umfangreiches Konjunkturpaket beschlossen, das seine Wirkung in diesem und im nächsten Jahr entfalten wird. Zwar können die Finanzpakete den Exportschock nicht vollständig kompensieren, sie werden dem konjunkturellen Einbruch dennoch entgegenwirken und zumindest das Risiko von Zweitrundeneffekten spürbar eindämmen. Zudem geht die antizyklische Wirkung der Fiskalpolitik in, wie auch in den meisten anderen Ländern im Euro-Raum, weit über die Konjunkturpakete hinaus. Denn automatische Stabilisatoren spielen aufgrund unserer Sozial- und Abgabensysteme eine überaus wichtige Rolle. Auch wenn sich die Effekte der massiven globalen fiskalischen Impulse nur schwer abschätzen lassen, steht doch fest, dass sie insgesamt einen beträchtlichen und im Zeitablauf ansteigenden konjunkturellen Stabilisierungseffekt auslösen werden. Damit besteht durchaus Hoffnung darauf, dass sich die Wirtschaft im Euro-Raum im späteren Jahresverlauf 2009 allmählich stabilisieren wird. Zinsniveau im gegenwärtigen Umfeld angemessen Die Geldpolitik liefert neben der Finanzpolitik einen weiteren wichtigen Beitrag zur Krisenbewältigung. Das Eurosystem hat von Beginn der Turbulenzen an entschlossen und umfassend auf die Verspannungen an den Geldmärkten reagiert. Dabei erwies sich der umfangreiche und auf einen breiten Adressatenkreis ausgerichtete geldpolitische Handlungsrahmen des Eurosystems als container.174x65.sw:deutsch-finnischer Handel :34 Seite 1 The fast link: C O N T A I N E R V I A P O R T O F H A M B U R G äußerst flexibel. Der Verschärfung der Geldmarktturbulenzen im Herbst letzten Jahres begegnete das Eurosystem sowohl mit einer massiven Zinssenkung als auch mit einer deutlichen Ausweitung der Liquiditätsbereitstellung. Der Spielraum für die Zinssenkungen eröffnete sich vor dem Hintergrund der rückläufigen Risiken für die Preisstabilität und der konjunkturellen Abkühlung. Das Eurosystem hat diesen Spielraum genutzt und die Leitzinsen seit Oktober letzten Jahres um 325 Basispunkte auf 1% gesenkt. Für die Konjunktur ist das ein erheblicher Impuls. Ich halte dieses Zinsniveau im gegenwärtigen Umfeld für angemessen. Die von Regierungen und Zentralbanken ergriffenen Stabilisierungsmaßnahmen haben ihre Wirkung nicht verfehlt. Die Lage an den Finanzmärkten ist am aktuellen Rand bei weitem nicht mehr so angespannt wie nach der Verschärfung der Krise im Herbst letzten Jahres. Zudem werden die verabschiedeten Konjunkturprogramme im Laufe dieses und des nächsten Jahres zunehmend ihre Wirkung entfalten und einen Beitrag zur konjunkturellen Stabilisierung leisten. Dennoch bilden die anstehenden Belastungen durch den konjunkturellen Einbruch in Verbindung mit den Problemen in vielen Teilen des Finanzsystems eine gefährliche Gemengelage. Daher ist es in der jetzigen Situation wichtig, dass alle beteiligten Akteure auch weiterhin wachsam sind und die notwendigen Schritte zur Bewältigung der Krise ergreifen. Das Eurosystem trägt mit seiner stabilitätsorientierten Geldpolitik dazu bei, in diesen turbulenten Zeiten das Vertrauen an den Finanzmärkten und in der Realwirtschaft zu stärken. n 10 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

7 Verkehr Liikenne DFHK-Verkehrsausschuss am Flughafen Helsinki-Vantaa Verkehr Liikenne zwischen den Startbahnen errichtet und mit dem jetzigen Terminalgebäude verbunden werden. Nach der Option B wird ein neues eigenständiges Terminal gebaut, und zwar zwischen die beiden nach Südwesten ausgerichteten Startbahnen. Die Option C schließlich wäre eine Kombination der Option A und B. Im Rahmen der Jahrestagung fand auch eine öffentliche Sitzung des DFHK-Verkehrsausschusses unter Leitung seines Vorsitzenden Dr. Kimmo Naski im Airport Congress Center des Flughafens Helsinki-Vantaa statt. Hierzu hatte das Verkehrsausschussmitglied Paavo Virkkunen, Vice President bei der Finnair, eingeladen. Paavo Virkkunen konzentrierte sich in seinem Vortrag auf die günstigen Verbindungen, die Finnair für Passagiere aus Europa sowie auch aus New York in Richtung Asien bietet. Mit 40 Städtezielen in Europa und 9 Metropolen in Asien kann Finnair mit nahezu 400 Städteverbindungen zwischen europäischen und asiatischen Städten aufwarten. Dabei lässt sich leicht nachweisen, dass bei nicht weniger als 34,9 % der Verbindungen die Finnair bei den von ihr bedienten europäischen Destinationen in Richtung Asien die zeitlich schnellste Route anbietet und damit deutlich vor den anderen Fluggesellschaften liegt. Helsinki geografisch auf direktem Weg nach Fernost Dies liegt in erster Linie daran, dass Helsinki von Mittel- und Südeuropa aus auf direktem Weg in Richtung Fernost liegt. Diese Tatsache ist jedoch nicht immer bekannt, weil Landkarten die Erdkrümmung nicht korrekt darstellen können. Der Blick auf einen Globus zeigt jedoch eindeutig, dass Helsinki die erste europäische Stadt ist, die auf dem Weg von Fernost nach Europa überflogen wird. In den letzten fünf Jahren hat Finnair sein Asien-Angebot verdreifacht und ist inzwischen drittgrößte Fluggesellschaft im Linienverkehr zwischen Europa und China sowie Japan. Von einem Finnland Carrier ist Finnair daher mittlerweile zu einem Network Carrier geworden. Von großer Bedeutung für den Erfolg von Finnair ist nicht zuletzt das problemlose Umsteigen am Flughafen Helsinki-Vantaa, über dessen Verkehrsausschussmitglied Paavo Virkkunen zeigte auf, dass der direkte Weg von Europa nach Fernost über Helsinki führt. Zukunftspläne Direktor Reijo Tasanen vom finnischen Luftverkehrsamt Finavia referierte. Finavia ist für den Flugverkehr auf insgesamt 25 Flughäfen in Finnland verantwortlich, die im Jahr 2008 insgesamt 17,5 Mio. Passagiere zählten. Mit 13,4 Mio. Passagieren ist der Flughafen Helsinki-Vantaa natürlich der mit Abstand größte in Finnland. Insbesondere aufgrund des kräftig steigenden Transitverkehrs in Richtung Asien nähert sich der Flughafen Helsinki-Vantaa allmählich seiner Kapazitätsgrenze. Durch die derzeitigen Ausbaumaßnahmen, die in mehreren Phasen vonstatten gehen, läßt sich die Kapazität auf 18 Mio. Passagiere im Jahr steigern. Die Erweiterung konzentriert sich dabei vor allem auf das so genannte Non-Schengen-Terminal und wird im nächsten Jahr abgeschlossen sein. Ab 5. August Aufteilung der Terminals nach Fluglinien Erhebliche Veränderungen bei der Abfertigung der Passagiere werden aber bereits zum 5. August 2009 in Kraft treten. Dann entfällt nämlich die bisherige Trennung in ein Inlands- und Auslandsterminal. Vielmehr werden die Terminals nach Fluggesellschaften gegliedert. So werden z.b. die Flüge der Lufthansa, der SAS und von Blue1 vom bisherigen Inlandsterminal (in Zukunft Terminal T1) ausgehen. Die Inlandsflüge der Finnair werden am gleichen Terminal wie Finnairs Auslandsflüge abgefertigt, dem Terminal T2, wo u.a. auch der Check-in für Air Berlin erfolgt. Da das Wachstumsszenario für den Flughafen Helsinki-Vantaa bis zum Jahr 2030 jedoch von bis 30 Mio. Passagieren pro Jahr ausgeht, hat Finavia so Reijo Tasanen bereits einen so genannten Masterplan entwickelt, um auch ein derartiges Fluggastaufkommen bewältigen zu können. Der Masterplan hält drei verschiedene Optionen für denkbar. Masterplan mit Option für ein neues eigenständiges Terminal Nach der Option A werden die jetzigen Terminals weiter entwickelt, wobei zusätzlich so genannte Satellitenterminals Ab 2014 neue S-Bahn-Linie zum Flughafen Der Bau eines gänzlich neuen Terminals zwischen den Startbahnen ist schon bei der Linienführung der neuen S-Bahn-Linie berücksichtigt worden, so dass am neuen Terminal auch ein S-Bahnhof eingerichtet werden könnte. Der Grundstein für die neue S-Bahn, die den Namen Ringlinie (finnisch Kehärata ) trägt, wurde am 6. März 2009 gelegt. Die Ringlinie verbindet den Richtung Nordosten gehenden Hauptstrang der Fern- und S-Bahn mit dem nordwestlich gehenden Strang der S-Bahn-Linie M und erhält einen Bahnhof direkt am jetzigen Terminal des Flughafens. Ab 2014 ist dann der Flughafen Helsinki-Vantaa mit der S-Bahn in einer halben Stunde vom Hauptbahnhof Helsinki erreichbar und zwar aus beiden Richtungen der Ringlinie. Im Gespräch ist auch die Einrichtung einer Airport-Express-Linie, die ohne Zwischenstopp den Flughafen mit dem Hauptbahnhof in 20 Minuten verbinden würde. n _174x130_D_RZ.qxd :39 Uhr Seite 1 IHRE TRANSPORTE IMMER AUF DEM RICHTIGEN KURS: Vier Abfahrten je Richtung zwischen Hanko und Rostock bieten Ihnen hervorragende Möglichkeiten, Ihre Ladung sicher und schnell über die Ostsee zu bringen. Vom HUB Rostock aus geht es weiter über optimale Hinterlandanbindungen in die nordeuropäischen Wirtschaftszentren oder zu den Märkten Süd- und Südosteuropas. Und mit unseren maßgeschneiderten Frachtprodukten sind wir immer der perfekte Ansprechpartner für Ihre Transporte egal ob Lkw, Kombiverkehr, Projektladung oder Gefahrgut. Unser Ziel: die Verbesserung Ihrer Logistikprozesse. Zukunftsorientiert, zuverlässig und individuell auf Ihre Anforderungen zugeschnitten, haben wir auch für Sie das ideale Angebot. Mit uns unterwegs auf der Ostsee wann kommen Sie an Bord? Scandlines GmbH Hochhaus am Fährhafen ROSTOCK DEUTSCHLAND Tel Fax katrin.kaestner@scandlines.com Experten für Lkw-, Trailer- und Eisenbahnverkehre mit uns die perfekte Lösung! henkelkommunikation.com 12 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

8 Einzelhandel Vähittäiskauppa Einzelhandel Vähittäiskauppa Der Produktweg reicht vom Hersteller über den Direktimport unmittelbar bis zum Endverbraucher. Die sich daraus ergebenden Rentabilitäts- und Wettbewerbsvorteile werden direkt an die Kunden weitergegeben. Die Filialen sind unmittelbar auf die Konsumgewohnheiten der Kunden ausgerichtet. Die Standorte befinden sich in der Regel in 1A-Lagen. Dies gilt auch für die drei Filialen in Finnland. Nach den beiden Filialen in den Einkaufszentren Itäkeskus in Helsinki sowie Iso Omena in Espoo wurde am 30. April im Einkaufs- und Verkehrszentrum Kamppi in Helsinki die dritte Filiale von Bijou Brigitte in Finnland eröffnet. Die Eröffnung weiterer Filialen ist geplant, demnächst z.b. in Tampere. Für die Führung der Ladengeschäfte sind qualifizierte Filialleiterinnen verantwortlich, bei denen Bijou Brigitte auch in Finnland großen Wert auf gute deutsche Sprachkenntnisse legt. Die Ansiedlung in Finnland verlief problemlos. Durchgeführt wurde die Firmengründung der Bijou Brigitte Oy vom Rechtsanwaltsbüro Kari Lunnas Oy, das auch weiterhin als Firmensitz fungiert. Mit Fragen der Lohn- und Gehaltsabrechnung in Finnland braucht sich die deutsche Muttergesellschaft nicht näher zu beschäftigen. Die Personalbuchhaltung liegt in den Händen der Deutsch-Finnischen Handelskammer, die diese Dienstleistung auch anderen in Finnland tätigen deutschen Unternehmen anbietet. n Marktanteilsverschiebungen im finnischen Lebensmitteleinzelhandel Hamburger Modeschmuckunternehmen Bijou Brigitte eröffnete dritte Filiale in Finnland Im finnischen Einzelhandel bieten sich deutschen Unternehmen nach wie vor ausgezeichnete Absatzmöglichkeiten. Seit einigen Jahren sind beispielsweise die BAUHAUS-Kette und Lidl erfolgreich in Finnland tätig. Vor knapp einem Jahr trat mit dem Bijou Brigitte-Konzern ein weiteres deutsches Einzelhandelsunternehmen in den finnischen Markt ein. Der Bijou Brigitte- Konzern ist Europas führender Anbieter von Modeschmuck und modischen Accessoires mit einem Sortiment von ca Artikeln. Koordiniert werden die Aktivitäten des Konzerns von der Firmenzentrale in Hamburg-Poppenbüttel. Die Firma wurde 1963 vom Hamburger Kaufmann Friedrich-Wilhelm Werner als Import- und Handelsunternehmen für Modeschmuck gegründet erhielt das Unternehmen seinen heutigen Namen Bijou Brigitte, wobei der französische Ausdruck für Schmuck Bijou und Brigitte Werner, die Frau des Firmengründers, bei der Namensgebung Pate standen. Die dritte Filiale von Bijou Brigitte in Finnland wurde am 30. April 2009 im Einkaufs- und Verkehrszentrum Kamppi in Helsinki eröffnet erfolgte der Börsengang des Unternehmens unter dem Namen Bijou Brigitte modische Accessoires Aktiengesellschaft. Ein Jahr später wurden in Österreich und in den Niederlanden die ersten Auslandsfilialen eröffnet. Mittlerweile betreibt Bijou Brigitte 1093 Filialen im In- und Ausland, wobei gut zwei Drittel auf das Auslandsgeschäft entfallen. Bijou Brigitte-Filialen gibt es derzeit in, Frankreich, Griechenland, Großbritannien, Italien, den Niederlanden, Österreich, Polen, Portugal, Spanien, der Tschechischen Republik, Ungarn, den USA und seit 2008 auch in Finnland und Schweden sowie seit kurzem in der Slowakei. Im Jahresdurchschnitt 2008 beschäftigte Bijou Brigitte insgesamt Mitarbeiter im In- und Ausland. Vorstandsvorsitzender des Konzerns ist Roland Werner, der Sohn des Firmengründers Friedrich-Wilhelm Werner. Aufgrund des einheitlichen Ladenbau- und Dekorationskonzepts weisen sämtliche Filialen ein Erscheinungsbild im Sinne des Corporate Designs auf. Die Geschäfte zeichnen sich durch eine helle, angenehme Einkaufsatmosphäre aus und werden in regelmäßigen Abständen modernisiert. Die häufig wechselnde Dekoration rückt Trendartikel in den Vordergrund und schafft so neue Kaufimpulse. Der finnische Lebensmitteleinzelhandel ist traditionell durch eine hohe Konzentration auf wenige Anbieter gekennzeichnet. Gleichwohl hat es in diesem Jahrzehnt beachtliche Marktanteilsverschiebungen gegeben. Während im Jahr 2000 die so genannte K-Gruppe mit einem Anteil von 37,5 % am gesamten Einzelhandelsumsatz von Waren des täglichen Bedarfs (d.h. Lebensmittel plus Non-Food-Produkte) noch klarer Marktführer vor der S- Gruppe (Anteil 29,0 %) war, so belief sich der Marktanteil der K-Gruppe in 2008 auf nur noch 33,7 %. Klar an der Spitze lag 2008 die S-Gruppe, die ihren Marktanteil auf 42,4 % schrauben konnte. Dies war zum einen auf gegenüber der K-Gruppe erfolgreichere Geschäfte, zum anderen aber auch durch Übernahmen anderer kleinerer Ketten zurückzuführen. Zusätzliche Belebung erfuhr der finnische Lebensmitteleinzelhandel im Jahr 2002 durch den Markteintritt des ersten ausländischen Discounters, der deutschen Lidl-Gruppe. Im Jahr 2008 war Lidl mit gut 5 % am Umsatz von Waren des täglichen Bedarfs in Finnland beteiligt. Durch den Markteintritt von Lidl ist der Wettbewerb im finnischen Lebensmitteleinzelhandel spürbar härter geworden. Hiervon profitierten vor allem die Verbraucher, da sich die finnischen Anbieter durch die neue Konkurrenz zu Preissenkungen bei zahlreichen Produkten veranlasst sahen. Im Jahr 2008 belief sich der Umsatz im finnischen Lebensmitteleinzelhandel (einschl. Non-Food-Produkten) auf 14,1 Mrd.. Einer Analyse des Marktfor- schungsinstituts Nielsen zufolge verteilten sich im Jahr 2008 die Marktanteile auf die einzelnen Gruppen und die ihnen zuzuordnenden Ketten wie folgt: Gruppe Kette Anzahl der Geschäfte Anteil am Gesamtumsatz K-Gruppe K-Citymarket 64 10,0 K-extra 209 1,7 K-Market ,0 K-Supermarket ,1 Sonstige 137 0,8 K-Gruppe insgesamt ,7 S-Gruppe Prisma 51 12,5 S-Market ,0 Alepa+Sale 321 5,5 Sonstige 129 1,4 S-Gruppe insgesamt ,4 Suomen Lähikauppa Euromarket 25 2,2 Siwa 546 5,2 Valintatalo 185 3,9 Suomen Lähikauppa insgesamt ,3 Andere Lidl 129 5,1 M-Kette 48 0,9 Sonstige ,6 Andere insgesamt ,6 Lebensmitteleinzelhandel insgesamt ,0 Quelle: Nielsen Die S-Gruppe ist eine auf genossenschaftlicher Basis operierende Unternehmensgruppe, die aus 22 selbständigen regionalen Genossenschaften besteht. Diese wiederum sind auch Eigentümer des SOK-Konzerns. Die K-Gruppe besteht aus der börsennotierten Aktiengesellschaft Kesko Oyj und selbständigen Einzelhändlern, die unter dem Zeichen K firmieren. Die Suomen Lähikauppa Oy befindet sich zu 65 % im Eigentum der Kapitalanlagegesellschaft IK Investment Partners und firmierte bis Ende 2008 unter dem Namen Tradeka Oy, die aus verschiedenen finnischen Einzel- und Großhandelsgruppierungen entstanden war. 14 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

9 Einzelhandel Vähittäiskauppa Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Lidl sorgt für mehr Wettbewerb im finnischen Einzelhandel Wie lautet das Grundprinzip von Lidl? Das Grundprinzip von Lidl lautet Qualität zu einem günstigen Preis. Wichtig ist die Reihenfolge, denn zuallererst schaut Lidl auf die Qualität des Produkts. Bei den Einkaufsgesprächen geht es daher immer zuerst um die Qualität. Wenn die hohen Anforderungen von Lidl an die Qualität nicht gewährleistet sind, wird es mit dem Anbieter auch zu keinem Vertragsabschluss kommen. Erst nachdem in der ersten Phase der Einkaufsgespräche die Qualität festgestellt worden ist, kommt es in der zweiten Phase zu Verhandlungen über Preise und Volumen. Das günstige Preisniveau erklärt sich aber auch durch die schlanke Organisation und die genau abgestimmten und optimierten Abläufe in der Lagerhaltung und Warenlogistik. Nordea Bank sieht finnische Wirtschaft in 2010 wieder leicht wachsen Die Nordea Bank erwartet in ihrem jüngsten Konjunkturbericht, dass das Bruttoinlandsprodukt in Finnland in diesem Jahr um real 4,5 % schrumpfen wird. Für das nächste Jahr hält Nordea bereits wieder ein Wirtschaftswachstum um 1,5 % möglich. Damit ist Nordea optimistischer als das Forschungsinstitut der Finnischen Wirtschaft (ETLA), das für 2009 einen Rückgang der gesamtwirtschaftlichen Produktion um 6,5 % erwartet und für 2010 von einem so genannten Nullwachstum ausgeht. Eines der beiden Lidl-Logistikzentren befindet sich in Janakkala, 90 km nördlich von Helsinki. Bis Anfang dieses Jahrzehnts gab es im finnischen Lebensmitteleinzelhandel keine ausländischen Wettbewerber. Dies änderte sich am 29. August 2002, als die deutsche Einzelhandelskette Lidl nach einer Vorbereitungszeit von knapp zwei Jahren ihre ersten zehn Filialen in Finnland eröffnete. Wir sprachen mit dem Geschäftsleitungsvorsitzendem der Lidl Suomi Ky, Antti Tiitola, der auf der jüngsten Jahrestagung auch in den Vorstand der Deutsch-Finnischen Handelskammer gewählt wurde. Wie wurde der Markteintritt in Finnland vorbereitet? In Finnland wie in allen anderen Ländern auch gibt es einen natürlichen Bedarf an Lebensmitteln. Im Jahr 2000 begannen die Vorbereitungen für Lidl Finnland, und nach zwei Jahren wurden die ersten Filialen geöffnet. Später wurden Lidl- Filialen auch in Schweden und Dänemark eröffnet. Wie verlief die Firmengründung in Finnland? Die Gründung einer Tochtergesellschaft in Finnland verläuft ohne Probleme. Natürlich bedienten wir uns einer finnischen Anwaltskanzlei, die die Formularitäten für die Gründung einer Kommanditgesellschaft, der Lidl Suomi Ky, erledigte. Wenig Probleme gab es auch bei der Beschaffung von passenden Grundstücken, die in Finnland in der Regel zumeist billiger als in sind. Dies gilt insbesondere für die Grundstücke, die für die beiden Logistikzentren in Janakkala und Laukaa benötigt wurden. Wie hat sich Lidl auf dem finnischen Markt entwickelt? Lidl hat sich nicht durch konkrete Zielvorgaben unter Druck setzen lassen, sondern hat Schritt für Schritt das Filialnetz in Finnland erweitert. Jetzt hat Lidl 130 Filialen in ganz Finnland. Von Hanko im Süden bis Sodankylä im Norden sowie von Vaasa im Westen bis Lieksa im Osten. Sind weitere Filialen geplant? Es werden sicher noch weitere Filialen eröffnet. Jedenfalls expandieren wir ständig weiter und schaffen neue Arbeitsplätze, nicht zuletzt auch in unseren Logistikzentren in Janakkala und Laukaa, wo derzeit jeweils über 100 Mitarbeiter tätig sind. Insgesamt beschäftigen wir in Finnland etwa Mitarbeiter. Gibt es Unterschiede in Lidls Produktsortiment in Finnland und in? Der Ausgangspunkt ist das allgemeine Produktsortiment von Lidl, das aber an die Gegebenheiten auf den finnischen Markt angepasst wird. Beispielsweise Marzipan wird in Finnland nicht in gleichem Umfang nachgefragt wie in. Daher wird Marzipan nicht ständig, sondern nur zu bestimmten Saisonzeiten im Sortiment in Finnland angeboten. Unsere Aktivitäten haben selbstverständlich auch den deutsch-finnischen Handel - speziell natürlich im Lebensmittelbereich - belebt. Dies jedoch keineswegs nur in eine Richtung. So veranstaltete Lidl im Februar 2009 in eine Aktionswoche mit skandinavischen Köstlichkeiten. Aus Finnland lieferten wir beispielsweise ballaststoffreiche Knäckebrotsorten und Preiselbeer-Fruchtaufstrich nach. n Konjunkturdaten Finnland - reale Veränderungen in Prozent Bruttoinlandsprodukt +4,2 +0,9-4,5 +1,5 Investitionen +8,7 +1,0-11,5-3,5 Privater Verbrauch +3,3 +2,0-0,5 +1,0 Export +8,1-1,1-16,5 +4,5 Import +6,5-1,3-15,5 +2,0 Inflation +2,5 +4,1 +0,3 +0,8 Arbeitslosenquote 6,9 6,4 8,8 9,4 Öffentlicher Finanzierungssaldo +5,2 +4,2-1,0-2,0 Öffentliche Verschuldungsquote 35,1 33,4 40,0 43,0 Quelle: Nordea. Endgültige Werte für Vorläufige Werte für Prognosen für 2009 und 2010 Finnlines jetzt auch über Polen nach Finnland Seit dem 2. Juni legt die finnische Fährreederei Finnlines auf der Route von Lübeck-Travemünde nach Helsinki teilweise einen Zwischenstopp im polnischen Gdynia ein. Der neue Dienst ist das Ergebnis einer gemeinsam mit dem Mutterkonzern Grimaldi Group, Neapel, erarbeiteten Optimierung des Finnlines-Angebots. Mit der Eröffnung der neuen Route wurde die Frequenz zwischen und Finnland auf zehn Abfahrten pro Woche erhöht. Auf der Direktverbindung von Lübeck-Travemünde erreichen die Finnlines-Schiffe Helsinki nach 27 Stunden, mit Zwischenstopp in Gdynia dauert die Überfahrt 38 Stunden. Auf diesen Routen verkehrt Finnlines mit ihren fünf Schiffen der Star-Klasse. Diese in den Jahren 2006 und 2007 eingeführten Fähren können bis zu 500 Passagiere an Bord nehmen und verfügen über eine Frachtkapazität von Lademetern plus 300 Meter für Passagier-Pkw. Papierproduktion in Finnland stark rückläufig Das Finnische Institut für Waldforschung (Metla) hat in einer umfangreichen Analyse einen spürbaren Rückgang der Papierproduktion prognostiziert. Metla zufolge wird die Papierproduktion in Finnland bis zum Jahr 2020 wieder auf das Niveau zu Beginn der 90er Jahre sinken und nur noch 9,4 Mio. Tonnen betragen, nachdem es in 2007 bei 14,3 Mio. Tonnen lag. Den Hintergrund für diese Entwicklung bildet laut Metla - der Vormarsch der Die Hauptpost in Helsinki gehört zu den zahlreichen Renovierungsprojekten, die derzeit das Stadtbild der finnischen Hauptstadt prägen. Renovierungsbau bremst Talfahrt in der finnischen Bauwirtschaft Der Verband der Finnischen Bauindustrie geht in seinem jüngsten Konjunkturbericht davon aus, dass sich die Bauproduktion in Finnland in diesem Jahr um real 13,0 % vermindern wird. Während der Tiefbau um 2,5 % sinken soll, wird im Hochbau sogar ein Rückgang um 16,0 % erwartet. Dieser ist im wesentlich auf den Einbruch bei den Neubauten zurückzuführen. So soll in diesem Jahr lediglich der Bau von neuen Wohnungen in Angriff genommen werden, während es 2008 noch und 2007 sogar waren. Demgegenüber sind die Aussichten im Renovierungsbau nach wie vor günstig. In diesem Bereich soll sich die Bauleistung in 2009 um 3 % erhöhen. Einer Branchenanalyse zufolge sind in Finnland insgesamt Wohnungen renovierungsbedürftig, so dass der Renovierungsbau in den kommenden Jahren spürbar wachsen dürfte. Gestützt wird dieser Trend durch diverse staatliche Zuschüsse (z.b. zur Steigerung der Energieeffizienz) und Steuererleichterungen. elektronischen Kommunikation, der die Nachfrage nach Zeitungen, Zeitschriften und Schreibpapier schrumpfen lässt. Metla erwartet, dass sich der weltweite Papierverbrauch bis 2020 gegenüber dem Vergleichsjahr 2007 um 5 % vermindern wird. In den Industrieländern soll die Nachfrage sogar um 35 % sinken, dagegen dürfte sie in den Entwicklungsländern um 43 % steigen. 16 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

10 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Stimmung in der finnischen Industrie nicht mehr ganz so schlecht wie zu Jahresbeginn Dem im Mai veröffentlichten Konjunkturbarometer des Hauptverbandes der Finnischen Wirtschaft (EK) zufolge erwarten derzeit 29 % der finnischen Industrieunternehmen eine weitere Verschlechterung der wirtschaftlichen Lage. Lediglich 3 % der Firmen gehen von einer Verbesserung aus, während sich 68 % unentschieden äußerten. Der aussagekräftige Stimmungssaldo, der sich aus der Differenz zwischen positiven und negativen Antworten errechnet, zeigte mit -26 einen Wert, der sich gegenüber der letzten Umfrage zu Jahresbeginn um immerhin 15 Punkte verbessert hatte. Die einzige Branche mit einem positiven Stimmungssaldo war die Papierindustrie (+5), in allen anderen Industriezweigen überwogen weiterhin die Pessimisten. Giesecke & Devrient übernimmt SmartTrust Das ursprünglich aus Finnland stammende Software- Unternehmen SmartTrust ist vollständig in den Besitz von Giesecke & Devrient übergegangen, einem der weltweit größten Lieferanten von Banknoten und Chipkartenlösungen mit Sitz in München. SmartTrust gehört zu den führenden Anbietern von Server-Lösungen für die Verwaltung von Anwendungen auf der SIM-Karte und dem Mobiltelefon. Mit 178 Mitarbeitern weltweit erwirtschaftete SmartTrust im vergangenen Jahr einen Umsatz von 31,3 Mio.. Weltweit setzen mehr als 200 Mobilfunknetzbetreiber auf Technologie aus dem Hause SmartTrust, das ursprünglich eine hundertprozentige Tochtergesellschaft des finnischen Telekommunikationsunternehmens Sonera war. Zuletzt war der schwedisch-finnische Konzern TeliaSonera noch zu knapp einem Viertel an SmartTrust beteiligt. Zollgeneraldirektor schlägt Abschaffung der Autosteuer vor Tapani Erling, der Generaldirektor der finnischen Zollverwaltung, hat in einem Fernsehinterview vorgeschlagen, die hohe finnische Zulassungsteuer auf PKW vollständig abzuschaffen. Erling begründete seinen Vorschlag u.a. damit, dass die Zollverwaltung der etwa Einsprüche nicht mehr Herr werde, die gegen die Entscheidung der finnischen Zollverwaltung bei der privaten Einfuhr von PKW erhoben worden sind. Erling vertrat ferner die Ansicht, dass ein Auto heutzutage ein Produkt wie jedes andere sei, das keiner besonderen Steuer mehr unterliegen sollte. Die EU hat bereits mehrfach die Durchführungsmaßnahmen bei der Erhebung der Autosteuer in Finnland als diskriminierend und rechtswidrig kritisiert. Die Goldmine Suurikuusikko bei Kittilä in Lappland. Goldförderung in Finnland soll sich verdoppeln Der hohe Goldpreis hat internationale Unternehmen angeregt, in verstärktem Umfang in Finnland Gold zu fördern. Die Goldmine in Kittilä, die von der kanadischen Agnico-Eagle Mines betrieben wird, ist mittlerweile die größte in Europa. Seit der Entscheidung, in Kittilä in Lappland eine Goldmine zu erschließen und eine dazugehörige Aufbereitungsanlage zu errichten, hat sich der Goldpreis mehr als verdoppelt und liegt derzeit bei über 900 US-Dollar pro Unze. Auch in Sodankylä und Orivesi in Mittelfinnland wird derzeit bereits goldhaltiges Erz abgebaut. Demnächst soll ferner auch in Huittinen, Ilomantsi und Raahe Gold gefördert werden. Wie aus dem finnischen Arbeits- und Wirtschaftsministerium verlautet, dürfte sich die Goldförderung in Finnland in den nächsten Jahren verdoppeln. Ostsee-Pipeline für Finnland eine ökologische Frage Während des Staatsbesuchs des russischen Präsidenten Dimitri Medwedew in April in Finnland wurden neben Fragen zur derzeitigen Wirtschaftskrise, zum Umweltschutz und zur Sicherheitspolitik auch Energiefragen erörtert. Dabei unterstrich die finnische Staatspräsidentin Tarja Halonen, dass das Ostsee- Pipeline-Projekt vor allem eine ökologische Frage sei. Wenn die Pipeline ökologisch sicher gebaut werden kann, so ist sie unserer Meinung nach eine gute Lösung. Diesbezügliche Untersuchungen befinden sich noch im Gange, stellte die Präsidentin fest. Präsident Medwedew zeigte sich davon überzeugt, dass die Pipeline die Energiesicherheit in Europa festigen werde, und dankte Finnland für die positive Atmosphäre, in der das Projekt behandelt werde. Mobilcomputer aus Salo für Kaiser s Tengelmann Die Kaiser s Tengelmann AG hat sich für die PL3000 Mobilcomputer des finnischen Unternehmens Nordic ID entschieden. Die Nordic ID in Salo ist einer der führenden europäischen Anbieter von Mobilcomputern und Handheld- Terminals für die mobile Datenerfassung. 660 Mobilcomputer von Nordic ID sind im November 2008 zunächst in 300 Supermärkten von Kaiser s Tengelmann eingeführt worden, in den restlichen 400 Filialen werden in den nächsten Monaten weitere 840 PL3000 eingesetzt. Zurzeit arbeiten Mitarbeiter mit den Geräten. In der Endausbaustufe werden es rund sein. Genutzt werden die Handhelds im gesamten Filialumfeld von der Verkaufsfläche über das Lager bis hin zum Tiefkühlhaus. Finnische Aktien bei Finnen wieder gefragt Nachdem der ausländische Anteil an den börsennotierten finnischen Unternehmen in den letzten Jahren ständig zugenommen hatte, ist in den letzten Monaten ein deutlich gestiegenes Interesse finnischer Anleger an den Aktien finnischer Großunternehmen zu beobachten. So hat sich beispielsweise beim finnischen Technologiekonzern Metso der Anteil finnischer Kleinanleger am Aktienkapital des finnischen Technologiekonzerns Metso innerhalb eines Jahres von 6,9 % auf 15,7 % erhöht. Gleichzeitig ging der entsprechende Beteiligungsanteil ausländischer Anleger von 65,0 % auf 52,2 % zurück. Das wachsende Interesse von Kleinanlegern spiegelt sich auch in der Zahl der Aktionäre wider, die sich bei Metso innerhalb eines Jahres von auf erhöht hat. Eine ähnliche Entwicklung zeigt sich auch bei Rautaruukki (Anstieg der Aktionäre von auf ), Kemira (Anstieg von auf ) sowie Outokumpu (Anstieg von auf ). Finnische Großunternehmen beschäftigen nur noch ein Viertel ihrer Mitarbeiter in Finnland Nach einer Analyse der finnischen Fachzeitschrift Tekniikka & Talous ( Technik & Wirtschaft ) sind mittlerweile drei Viertel der Mitarbeiter der fünfzehn größten finnischen Firmen im Ausland beschäftigt. Von den insgesamt Arbeitnehmern dieser Großunternehmen entfallen auf Betriebstätten im Ausland und auf Betriebsstätten in Finnland. Im Vergleich zum Jahr 2000 hat sich die Zahl der inländischen Arbeitsplätze um verringert, während bei den ausländischen Tochtergesellschaften mehr Mitarbeiter beschäftigt sind als vor neun Jahren. Ausgleich bei Vertragsbeendigung für Vertragshändler in Finnland Handelsvertreter handeln in fremden Namen und auf fremde Rechnung. Sie erhalten bei Vertragsbeendigung in den gesetzlich geregelten Fällen einen Ausgleich für den Aufbau des Kundenstammes und der Marktbearbeitung. Anders ist die Situation bei Vertragshändlern. Sie kaufen und verkaufen in eigenem Namen und auf eigene Rechnung. Sie sind aber häufig in ähnlicher Weise in die Vertriebsstruktur des Herstellers eingebunden. Für sie gibt es in kaum einem europäischen Land gesetzlichen Regelungen. Allerdings haben die Gerichte in vielen Ländern auch dem Vertragshändler bei Vorliegen bestimmter Voraussetzungen einen entsprechenden Ausgleich gewährt. In Finnland gab es bislang keine Urteile ordentlicher Gerichte, welche einen solchen Ausgleich ausdrücklich zugesprochen haben. Vom Bezirksgericht Espoo erging nun ein von der Rechtsanwaltskanzlei Kari Lunnas Oy erstrittenes Urteil, das dem Vertragshändler auch nach finnischem Recht einen Ausgleich entsprechend den Vorschriften für Handelsvertreter ermöglicht. In dem Fall ging es darum, dass ein finnischer Vertragshändler jahrelang als Alleinvertreter die Produkte eines deutschen Herstellers in Finnland vertrieben und auch den Kundenstamm aufgebaut hatte. Diese Kunden verblieben nach Vertragsbeendigung beim Hersteller. Nokia weiterhin umsatzund gewinnstärkstes Unternehmen in Finnland Das Nettoergebnis der 500 größten finnischen Unternehmen hat sich 2008 im Vergleich zum Vorjahr nahezu halbiert. Wie das führende Wirtschaftsmagazin Talouselämä errechnet hat, belief sich das kumulierte Nettoergebnis der 500 größten finnischen Unternehmen auf 11,7 Mrd.. Dies waren 9,4 Mrd. weniger als im Jahr 2007, in dem jedoch mit 21,1 Mrd. ein Rekordergebnis verzeichnet werden konnte. Wie die Übersicht auf den beiden folgenden Seiten zeigt, war Nokia auch in 2008 das umsatzstärkste finnische Unternehmen mit einem Jahresumsatz von 50,7 Mrd.. Nokia verzeichnete mit 3,4 Mrd. auch das beste Nettoergebnis vor Fortum (1,5 Mrd. ). 18 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

11 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Die 100 größten finnischen Unternehmen 2008 Rang Name Branche Anschrift, Internetadresse Umsatz Mio. e Beschäftigte 1 Nokia Elektronik PL 226, Nokia Group Finland, Neste Oil Energie PL 95, Neste Oil, Stora Enso Forstindustrie PL 309, Helsinki, Kesko Handel Satamakatu 3, Kesko, UPM-Kymmene Forstindustrie PL 380, Helsinki, SOK Mischkonzern PL 1, S-Ryhmä, Nordea Pankki Suomi Bank Helsinki, Nordea, Metsäliitto Forstindustrie PL 10, Metsä, Metso Metall PL 1220, Helsinki, Fortum Energie PL 1, Fortum, Tamro Großhandel PL 11, Vantaa, Outokumpu Metall PL 140, Espoo, OP-Keskus Bank PL 308, Helsinki, Sampo Finanzierung Fabianinkatu 27, Helsinki, Wärtsilä Metall PL 196, Helsinki, Kone Metall PL 7, Espoo, YIT Bau PL 36, Helsinki, Rautaruukki Metall PL 138, Helsinki, Elcoteq Elektronik PL 8, Espoo, RTF Auto Autohandel Hirsalantie 11, Jorvas Cargotec Metall PL 61, Helsinki, Sanoma Verlag PL 1229, Helsinki, Kemira Chemie PL 330, Helsinki, Luvata Metall PL 78, Espoo, Lemminkäinen Bau PL 23, Helsinki, ABB Elektronik Strömbergintie 1, Helsinki, HK-Scan Lebensmittel PL 50, Turku, Finnair Transport PL 15, Finnair, Huhtamäki Mischkonzern Keilaranta 10, Espoo, Konecranes Metall PL 661, Hyvinkää, Onvest Großhandel Mittalinja 1, Vantaa, Teboil Ölhandel PL 102, Helsinki, Itella Logistik PL 1, Itella, Stockmann Einzelhandel PL 220, Helsinki, Tieto IT PL 38, Helsinki, Valio Lebensmittel PL 10, Valio, Helsinki, Sampo Pankki Bank PL 1102, Sampo Pankki, Ahlstrom Mischkonzern PL 329, Helsinki, Oriola-KD Großhandel PL 8, Espoo, Amer Sports Mischkonzern Mäkelänkatu 91, Helsinki, Telia-Sonera Finland Telekommunikation PL 220, Sonera, VR-Yhtymä Transport PL 488, Helsinki, Wihuri Mischkonzern PL 30, Vantaa, Elisa Telekommunikation PL 1, Elisa, HOK-Elanto Einzelhandel PL 53, Helsinki, Veikkaus Sonderdienstleistungen Veikkaus, Myllykoski Forstindustrie Myllykoskentie 1, Anjalankoski, Varma Versicherungen PL 1, Varma, Suomen Lähikauppa Einzelhandel PL 1, Helsinki, Atria Lebensmittel PL 900, Atria, Rang Name Branche Anschrift, Internetadresse Umsatz Mio. e Beschäftigte 51 GNT Holding Großhandel Hatanpään valtatie 48, Tampere, Yara Chemie PL 900, Helsinki, Nordea Henkivakuutus Versicherungen Aleksis Kiven katu 9, Nordea, Eläke-Tapiola Versicherungen Revontulentie 7, Tapiola, STX Finland Cruise Schiffbau PL 666, Turku, Gasum Energie PL 21, Espoo, Outotec Metall PL 86, Espoo, Borealis Polymers Chemie PL 330, Porvoo, Veho Autohandel PL 158, Helsinki, Fazer Lebensmittel PL 44, Helsinki, Alko Einzelhandel PL 33, Helsinki, Nokian Renkaat Reifen PL 20, Nokia, Kuusakoski Group Metall PL 9, Espoo, Skanska Bau PL 114, Helsinki, St1 Ölhandel PL 100, Helsinki, Panasonic Großhandel PL 800, Helsinki, Eltel Group Dienstleistungen PL 50, Espoo, Shell Ölhandel PL 28, Helsinki, Uponor Bautechnik PL 37, Vantaa, Consolis Baustoffe Äyritie 12 B, Vantaa, Pohjolan Voima Energie PL 40, Helsinki, Dynea Chemie Siltasaarenkatu A, Helsinki, Sanitec Sanitärkeramik PL 447, Helsinki, Tuko Logistics Handel PL 115, Kerava, Pöyry Dienstleistungen PL 4, Vantaa, NCC Rakennus Bau PL 13, Helsinki, OMG Finland Metall PL 286, Kokkola, Sandvik Mining and Construction Metall PL 100, Tampere, Vahinko-Tapiola Versicherungen Revontulentie 7, Tapiola Finnlines Transport PL 197, Helsinki, Destia Bau PL 73, Helsinki, Orion Chemie PL 65, Espoo, Ramirent Bau PL 116, Vantaa, Fiskars Metall PL 235, Helsinki, Schenker East Logistik PL 498, Helsinki, Rettig Metall PL 115, Helsinki, Componenta Metall Panuntie 4, Helsinki, Hämeenmaa Ok Einzelhandel PL 41, Lahti, Eläke-Fennia Versicherungen Kansakoulukuja 1, Eläke-Fennia, Norilsk Nickel Harjavalta Metall Teollisuuskatu 1, Harjavalta, DNA Kommunikation PL 41, Vantaa, Vapo Mischkonzern PL 22, Jyväskylä, Toyota Motor Autohandel PL 12, Vantaa, Delta Motor Group Autohandel PL 60, Helsinki, Valtra Metall Valmetinkatu 2, Suolahti, Lassila & Tikanoja Dienstleistungen PL 28, Helsinki, Raha-automaattiyhdistys Sonderdienstleistungen PL 32, Espoo, KWH-Yhtymä Mischkonzern PL 21, Vaasa, Cramo Dienstleistungen Kalliosolantie 2, Vantaa, Tokmanni Einzelhandel Isolammintie 1, Mäntsälä, Quelle: Talouselämä 20 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

12 Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Westfinnische Agentur sucht Kontakt zu Herstellern von Produkten aus Kristall sowie zu Lieferanten von Silberschmuck, der in Thailand hergestellt oder aus Thailand importiert wird. Agency Georg Orlow & Co. Nortamonkatu 3 B PORI Finnland Tel Fax georg.orlow@dnainternet.net Ansprechpartner: Herr Georg Orlow Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Saksasta Finnischer Hersteller von ergonomischen Sattelstühlen sucht Agenturen/Vertreter/ haupt- oder nebenberufliche Vorführer für, Österreich und die Schweiz. Kenntnisse im Bereich Physiologie von Vorteil. In ca. 40 Wiederverkäufer. Easydoing Oy, Salli Systems Sahalantie RAUTALAMPI Finnland Tel Fax sini@salli.com Ansprechpartner: Frau Sinikka Ignatius Westfinnischer Hersteller von Lüftungssystemen sucht Importeur/Vertriebspartner/Abnehmer. SK Tuote Oy Kauppatie MUSTASAARI Finnland Tel Fax kaj.aspo@sktuote.fi Ansprechpartner: Herr Kaj Aspö Südwestfinnischer Hersteller von Rhymebags fürs Englischlernen vor allem in Kindergärten und Schulen sucht Vertriebspartner und Kontakt zu Warenhäusern, Buchhandlungen und Händlern von Spielzeugen und Spielen. Emmi-Tuote Hovirinnantie KAARINA Finnland Tel Fax kirsi.orvasto@emmituote.fi Ansprechpartner: Frau Kirsti Orvasto Mittelostfinnischer Hersteller von Gebäuden (Saunen, Hütten und größeren Gebäuden) aus Kelo und aus Subtimber sowie Sägewaren für den Innenbau sucht Wiederverkäufer für Kelound Subtimber-Produkte. Lieksan Kelometsä Oy Kerantie LIEKSA Finnland Tel matti.poso@kelometsa.fi Ansprechpartner: Herr Matti Pösö Saksalaiset yritykset etsivät suomalaisia tuotteita Deutsche Unternehmen suchen finnische Produkte Eteläsaksalainen yritys etsii työmaalle Kirkkonummelle hiekkaa, soraa ja kvartsihiekkaa. RUF International Reitplatzbau GmbH & Co. KG Drei-König-Str STETTEN A.K.M. Puh Faksi Sähköposti: mail@ruf-international.com Yhteyshenkilö: Frau Andrea Rösch Itäsaksalainen yritys etsii yhteyttä höyrykattiloiden valmistajiin. Höyrykattiloiden paineluokan on oltava 0,7 bar ja tehon kg/h. Polttoaineena käytetään puuta ja ruskohiilibrikettejä. Brauerei Arndt Blechschmidt Straße der Jugend TREUEN Puh Faksi Sähköposti: a.blechschmidt@web.de Yhteyshenkilö: Herr Arndt Blechschmidt Eteläsaksalainen apteekki etsii yhteyttä lääkkeiden toimittajiin. Werratal-Apotheke Meininger Strasse WASUNGEN Puh Faksi Sähköposti: schantora@discounterapo.de Yhteyshenkilö: Herr Patrick Schantora Pohjoissaksalainen yritys etsii yhteyttä kirjapainoihin mielellään Venäjän rajan läheltä. Targa Yachten Vertriebsges. mbh Frauenthal HAMBURG Puh Faksi Sähköposti: targayacht@aol.com Yhteyshenkilö: Herr Claus Giese Pohjoissaksalainen yritys etsii FSCsertifioitua kuusipuuta. Durafloor Werner GmbH Elbchausseestr HAMBURG Puh Faksi Sähköposti: g.borgato@durafloor-werner.de Yhteyshenkilö: Herr Guido Borgato Keskisaksalainen yritys etsii yhteyttä poronmaidosta valmistettujen tuotteiden valmistajiin. GOLDEGG International Weserweg LANGENHAGEN Puh Sähköposti: millermanndirect@aol.com Yhteyshenkilö: Herr Dietmar Sassmannshausen Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä huonekalujen valmistajiin, jotka valmistavat pöytiä, parikeinuja tai riippumattoja. Mendler Vertriebs-GmbH Industriestrasse WELZHEIM Puh Sähköposti: geschaeftsleitung@altadiscount.de Yhteyshenkilö: Herr Alexander Mendler Pohjoissaksalainen lasten huonekalujen ja tarvikkeiden suunnittelija etsii yhteyttä puuhuonekalujen sekä puu- ja pehmolelujen valmistajiin. Elke Rosenfeldt Juethornstrasse HAMBURG Sähköposti: elke.rosenfeldt@web.de Yhteyshenkilö: Frau Elke Rosenfeldt Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland Merkintälaitteiden ja tarvikkeiden valmistaja etsii yhteyttä etikettien, värinauhojen ja etikettitulostimien maahantuojiin/edustajiin/ tukkukauppiaisiin. Weber Marking Systems GmbH Honnefer Strasse UNKEL / RHEIN Puh Faksi Sähköposti: sfreund@bluhmsysteme.com Yhteyshenkilö: Frau Susanne Freund Messurakenteiden suunnittelija, myyjä ja vuokraaja etsii yhteyttä messurakentajiin. ExpoTOP GmbH Am Sandberg ROCKENBERG Puh Faksi Sähköposti: wkahles@expotop.de Yhteyshenkilö: Herr Walter Kahles Työkalujen valmistaja etsii yhteyttä työkalujen myyjiin ja puolustusvoimien hankintaosastoon. Shilo technologies ltd Germany Weyerstrasse KÖLN Puh Faksi Sähköposti: ariemeller@web.de Yhteyshenkilö: Frau Arie Meller Eteläsaksalainen näkkileivän valmistaja etsii elintarvikkeiden ja luomuelintarvikkeiden maahantuojaa/jälleenmyyjiä. Dr. Klaus Karg KG Alte Rother Strasse SCHWABACH Puh Faksi Sähköposti. arjen@dr-karg.de Yhteyshenkilö: Herr Arjen van Ravesteijn Länsisaksalainen käyttö- ja ohjaustekniikan valmistaja etsii maahantuojaa/ yhteyttä autotallinovien, piha- ja teollisuusporttien valmistajiin sekä radiojärjestelmien ostajiin. Novoferm Tormatic GmbH Oberste-Wilms-Strasse 15 a DORTMUND Puh Faksi Sähköposti: goeke@tormatic.de Yhteyshenkilö: Frau Tanja C. Goeke Eteläsaksalainen tislaamisessa ja uuttamisessa käytettävien lasituotteiden valmistaja (lasinpuhaltaja) etsii ostajia. Glasbläserei Manfred Hettstedt Oberstrasse STÜTZERBACH Puh Faksi Sähköposti: mhglas@t-online.de Yhteyshenkilö: Herr Manfred Hettstedt Eteläsaksalainen korkeatasoisten käytettyjen laudoitusten, julkisivuelementtien ja telineiden myyjä etsii ostajia. Itracom GmbH Wettenhauser Weg ICHENHAUSEN Puh Faksi Sähköposti: baeurle@itracom.biz Yhteyshenkilö: Frau Zoran Bäurle Länsisaksalainen MacGregorgolf-tuotteiden myyjä etsii yhteyttä golfklubeihin ja golf varusteiden myyjiin. Beaufort Media Albertusstr MÖNCHENGLADBACH Puh Faksi fs@beaufort-media.com Yhteyshenkilö: Herr Frank P. Schnitzler Eteläsaksalainen elektronisten hälytyssireeneiden valmistaja etsii ostajia. Sonnenburg Electronic AG Lauterbachstrasse EGGENFELDEN Puh Faksi Yhteyshenkilö: Frau Birgit Kürmayer Eteläsaksalainen vakuumipakkauskoneiden valmistaja etsii edustajaa. Asiakkaita ovat lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuus. Zoatec GmbH Gottlieb-Daimler-Strasse NEUENBURG AM RHEIN Puh Faksi Sähköposti: sma@zoatec.de Yhteyshenkilö: Herr Markus Schwendemann Länsisaksalainen hionta- ja kiillotustyökalujen ja hiontakoneiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/ tukkukauppiaita. Friedrich August Picard GmbH & Co. KG Knusthöhe REMSCHEID Puh Faksi Sähköposti: marc.boeck@picard-kg.de Yhteyshenkilö: Herr Marc Böck Keskisaksalainen moottoriöljyjen ja voiteluaineiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita. ROWE MINERALÖLWERK GMBH Borkensteiner Mühle BUBENHEIM Puh Faksi Sähköposti: n.cobello@rowe-mineraloel.com Yhteyshenkilö: Herr Nicco Cobello Pohjoissaksalainen energiansäästövalaisinten myyjä etsii yhteyttä valosuunnittelijoihin, arkkitehteihin ja sähkötukkukauppoihin. Import Export Gesellschaft Derek Goslar Spaldingstr HAMBURG Puh Faksi Sähköposti: stephanie.lempa@goslar-derek.com Yhteyshenkilö: Frau Stephanie Lempa Pohjoissaksalainen lämmitystekniikan valmistaja etsii yhteyttä LVI-tukkukauppoihin. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat mm. pellettikattilat, puukaasutinkattilat, kiinteällä polttoaineella toimivat kattilat, keskuslämmitysuunit ja öljy-kaasukattilat. Paul Künzel GmbH & Co. Ohlrattweg PRISDORF Puh Faksi Sähköposti: tim.kuenzel@kuenzel.de Yhteyshenkilö: Herr Tim Künzel 22 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

13 Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Kuvagalleria Fotogalerie Pohjoissaksalainen pakastevihannesten ja hedelmien vienti- ja tuontiyritys etsii maahantuojaa. Yritys on toiminut alalla jo 30 vuotta, ja sillä on hyvät yhteydet tuottajiin mm. Etelä-Amerikassa, Puolassa, Kiinassa, Espanjassa ja Unkarissa. Tiefkühlprodukte Frozen Food Horns GmbH Gutenbergring NORDERSTEDT Puh Faksi Sähköposti: Yhteyshenkilö: Herr Joachim M. Hohn Eteläsaksalainen pienjännitekytkinlaitteistojen valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/sähkömekaanisten tuotteiden tukkukauppiaita. MERZ Schaltgeräte GMBH & CO. KG Kernerstr GAILDORF Puh Faksi Sähköposti: Yhteyshenkilö: Frau Katharina Scheiber Ajoneuvojen petrokemiallisten hoito- ja huoltotuotteiden valmistaja etsii edustajaa. CTP-GmbH Saalfelder Str. 35h LEUTENBERG Puh Faksi Sähköposti: com Yhteyshenkilö: Frau Ulrike Fünfstück Puulla lämmitettävien uunien valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita. ENERGETEC Gesellschaft für Energietechnik mbh Neuwarmbüchener Str ISERNHAGEN-KIRCHHORST Puh Faksi Sähköposti: f.wilke@energetec.de Yhteyshenkilö: Frau Friedelind Wilke Keskisaksalainen tulostimien, skannereiden ja taittokoneiden sekä niihin kuuluvien tietokoneohjelmistojen valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/ tukkukauppiasta, joka myisi ja huoltaisi laitteet Suomessa. ROTH + WEBER GmbH Betzdorfer Strasse NIEDERDREISBACH Puh Faksi Sähköposti: Sandra.Ruiz@rowe.de Yhteyshenkilö: Frau Sandra Ruiz Pohjoissaksalainen albanialaisen kromimalmin myyjä etsii yhteyttä metalliraaka-aineiden kauppiaisiin ja teräksen tuottajiin. Consulting International Wolter Falkenstr LÜBECK Puh Faksi Sähköposti: anetawolter@gmx.de Yhteyshenkilö: Frau Aneta Wolter Keskisaksalainen käytettyjen teollisuuspesukoneiden myyjä etsii ostajia. ECOTEX GmbH & Co.KG Alte Adernacherstr PLAIDT Puh Faksi Sähköposti: info@ecotex-web.de Yhteyshenkilö: Herr G. Heuft Länsisaksalainen onttojen teräsputkien myyjä etsii yhteyttä terästuotteiden tukkukauppiaisiin/myyjiin. Klöckner Stahl- und Metallhandel GmbH Am Silberpalais DUISBURG Puh Faksi Yhteyshenkilö: Frau Sarah Scheepers Yksilöllisten laadukkaiden mainostuotteiden ja lahjojen valmistaja, mainostuotteiden kehittäjä ja tuottaja sekä markkinointitapahtumien järjestäjä etsii maahantuojaa/yhteistyökumppaneita. MCS Marketing Consulting Services E.K. Huttener Strasse 20E SCHLUECHTERN Puh (suomalainen puhelinnumero) Sähköposti: birgit.griese@pp.inet.fi Yhteyshenkilö: Frau Birgit Griese Länsisaksalainen vaatteiden valmistaja etsii yhteyttä vaatteiden tukku- ja vähittäiskauppiaisiin. Punch GmbH Hammer Landstraße NEUSS Puh Faksi Sähköposti: h.lamken@punch-gmbh.de Yhteyshenkilö: Hans Lamken Länsisaksalainen pesuaineiden valmistaja etsii maahantuojaa/tukkukauppiaita/ostajia/yhteyttä päivittäistavarakauppaketjuihin. MEGANOVA Warenhandelsgesellschaft mbh Langmaar MÖNCHENGLADBACH Puh Faksi Sähköposti: yczech@anvertex.de Yhteyshenkilö: Frau Janina Müller Kylmänä muokattujen teräksestä valmistettujen profiilien valmistaja etsii edustajaa, joka myisi tuotteita kaikkiin Pohjoismaihin. PVG Kaltprofile Verarbeitungstechnik GmbH & Co KG Postfach ANRÖCHTE Puh Faksi Sähköposti: ursula.haenzel@pvg-profile.de Yhteyshenkilö: Frau Ursula Haenzel Sebastian Sass (kesk.) kertoi ajankohtaisia uutisia Nord Streamin kaasuputkihankkeesta Jyrki Saulolle (vas.) ja Uwe Uusitalolle. Kauppakamarin johtokuntaan vastavalitut jäsenet Esa Kaunistola (vas.) ja Anders Portin (kesk.) tutustuivat johtokunnan pitkäaikaiseen jäseneen Prof. Dr. Alexander Riesenkampffiin. Kauppakamarin toimitusjohtaja Manfred Dransfeld kiitti Saksan keskuspankin pääjohtajaa Axel Weberiä mielenkiintoisesta juhlaesitelmästä. Suomen Saksan-suurlähettiläs Harry Helenius (vas.) ja kauppakamarin hallituksen uusi jäsen Kari Hietanen, Wärtsilä Oyj saapuivat kuuntelemaan juhlaesitelmää. Kauppakamarin ensimmäinen toimitusjohtaja Dr. Erik von Knorre ja entiset johtokunnan jäsenet Nils Elfving ja Guy Stenbäck (vasemmalta oikealle) iloitsivat jälleennäkemisestä. Kauppakamarin johtokunnan jäsenet Gunther Ranke, Magnus Bargum ja Jan Klüver tapasivat vuosikokouksessa tulevan Hampurin pääkonsulin Erja Tikan. 24 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

14 Kauppakamari DFHK Intern Kauppakamari DFHK Intern Robert Lorenz-Meyer Kauppakamarin uusi puheenjohtaja Kauppakamarin johtokunta valitsi vuosikokouksessaan 25. toukokuuta 2009 Helsingissä hampurilaisen varustamon Ernst Russ GmbH & Co:n toimitusjohtajan Robert Lorenz-Meyerin Kauppakamarin uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on ollut Kauppakamarin johtokunnan jäsen vuodesta 1996 ja seuraa tehtävässään Berndt Brunowia, josta tuli Kauppakamarin 1. varapuheenjohtaja. Kauppakamarin hallitukseen valittiin uutena Wärtsilä Oyj:n johtokunnan jäsen Kari Hietanen. Hän seuraa teollisuusneuvos Martin Granholmia, joka jatkaa edelleen Kauppakamarin johtokunnan jäsenenä. Jäsenkokous valitsi seuraavat uudet johtokunnan jäsenet: Esa Kaunistola, Director Trade Policy, Nokia Oyj Anders Portin, johtaja, Metsäteollisuus ry Antti Tiitola, toimitusjohtaja, Lidl Suomi Ky Kahden Michelin-tähden kokki Christian Lohse loihti upean neljän ruokalajin parsaillallisen kauppakamarin jäsenille ja heidän vierailleen 4. toukokuuta Tilaisuuteen osallistui myös Saksan 60. viinikuningatar Marlies Dumbsky. Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä: Yhdessä kriisin yli Kauppakamarin johtokunnasta erosivat Christer Antson, Christian Karlsson ja Jörn-Peter Kassow. Eroava puheenjohtaja Berndt Brunow kiitti heitä osalla pitkäänkin jatkuneesta toiminnasta johtokunnassa. Uhma ja melankolia - saksalaisia mestariteoksia Taidemuseo Meilahdessa Näyttely on Helsingin kaupungin taidemuseon ja Dresdenin valtiollisten taidekokoelmien Galerie Neue Meister -taidemuseon tuoreen yhteistyön tulosta. Yhteistyö sai alkunsa huhtikuussa 2008, jolloin dresdeniläismuseon pääjohtaja Martin Roth vieraili Helsingissä. Näyttely sisältää yli 60 teosta Galerie Neue Meister -kokoelmasta. Meilahdessa voi tutustua mm. Caspar David Friedrichin, Ludwig Richterin, Max Liebermannin, Otto Dixin sekä nykytaiteilijoiden Gerhard Richterin ja Eberhard Havekostin teoksiin, jotka muodostavat edustavan läpileikkauksen Dresdenin taideaarteista. Kauppakamarin toimintakertomus ilmestynyt Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuoden 2008 toimintakertomus on ilmestynyt. Saksankielisen version voi lukea internet-sivuilla Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa on esillä kesäkuun loppuun saakka kiertävä UNES- COn maailmanperintö Saksassa -näyttely. Kyseessä on valokuvaaja välilehden Publikationen alta otsikolla Tätigkeitsbericht Lähetämme pyynnöstä toimintakertomuksen myös postitse. UNESCOn maailmanperintö Saksassa -kiertävä näyttely Kauppakamarissa Hans-J. Aubertin ottamia panoraamakuvia Saksan maailmanperintökohteista. Kauppakamarin käyttöön näyttelyn luovutti Saksan suurlähetystö Helsingissä. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokous Hilton Helsinki Strand hotellissa keräsi jälleen yli 100 osanottajaa. Kauppakamarin onnistui saada juhlapuhujaksi Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel Weber, joka toi esitelmässään optimisesti esille erilaisten suhdannetukiohjelmien lisääntyvän vaikutuksen. Kauppakamarin vastavalittu hallituksen puheenjohtaja Robert Lorenz-Meyer toivotti tervetulleeksi sekä juhlapuhujan, Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen että suurlähettiläät Wilfried Groligin ja Harry Heleniuksen. Heidän läsnäolonsa korosti Lorenz-Meyerin mukaan Kauppakamarin erinomaista yhteistyötä sekä Suomen Berliininsuurlähetystön että Saksan Helsinginsuurlähetystön kanssa. Lorenz-Meyer lausui kiitokset myös edeltäjälleen Berndt Brunowille, joka on kahden vuoden puheenjohtajuutensa aikana suuresti edistänyt saksalais-suomalaisia taloussuhteita. On suurelta osin hänen ansiotaan, että saatoimme viettää niin suuren osanottajajoukon läsnäollessa Kauppakamarin 30-vuotisjuhlia Helsingissä ja saimme Tasavallan presidentin vieraaksemme Hampuriin. Viime vuoden juhlakokouksessa kotikaupungissani Hampurissa loimme katsauksen myös 90-vuotiaaseen Saksalais-suomalaiseen yhdistykseen, josta Kauppakamari on saanut alkunsa. Olen tietyllä tapaa ylpeä siitä, että johdan nyt järjestöä, jolla on niin pitkä historia takanaan ja jonka toiminnassa sekä isäni että isoisäni olivat aktiivisesti mukana. Molemmat olivat pitkään Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen hallituksen jäseninä ja isäni kuului myöhemmin Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin perustaneeseen johtokuntaan. Innostus asiaan oli molemmilla itsestään selvää, sillä edustihan isoisäni isän perustama Ernst Russ varustamo jo vuodesta 1895 laivayhteyttä Hampurista Suomeen. Niin silloin kuten tänäänkin, oli Ernst Russille ja muillekin varustamoille vapaa ulkomaankauppa ehdoton menestyksellisen toiminnan edellytys. Suurlähettiläs Grolig: Käytetään suhteiden moninaisuus hyödyksi Suurlähettiläs Wilfried Grolig painotti tervehdyksessään tärkeiden kauppakumppaneiden Saksan ja Suomen välisiä tiiviitä suhteita. Vuonna 2009 Saksasta on tulossa todennäköisesti jälleen Suomen tärkein kauppakumppani. Myös runsas osanotto tähän Kauppakamarin vuosikokoukseen osoittaa, että tilastolukujen ulkopuolellakin saksalainen ja suomalainen talouselämä on elävää ja aktiivista. Molempien maiden välillä, mutta myös yksittäisten kansalaisten kesken on ajan myötä kasvaneet ja kehittyneet monipuoliset opiskelu- ja tutkimussuhteet. Näitä kahdenvälisiä suhteita kannattaa hyödyntää myös talouselämässä. Juuri vaikeina aikoina, jatkoi Grolig, on tärkeää entistä tarkemmin etsiä mahdollisuuksia ja aktiivisesti pohtia tulevaisuutta. Viime viikolla presidentti Halonen ja pääministeri Vanhanen esittivät yhdessä Baltic Sea Action Summit suunnitelman, jolla koottaisiin helmikuussa 2010 yhteen Itämeren rantavaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet sekä talouden ja muun yhteiskunnan 26 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

15 Kauppakamari DFHK Intern Suhdanne Konjunktur Martin Granholm keskusteli kauppakamaritoiminnasta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen kanssa. tärkeimmät päättäjät. Tavoitteena on konkreettiset toimet, joilla yritetään pelastaa Itämeren ympäristö ja etsiä ratkaisuja kasvaneen liikenteen mukanaan tuomiin ongelmiin. Jo nyt voisivat esimerkiksi Saksan ja Suomen talouselämän vaikuttajat miettiä, mitä taloudellisia mahdollisuuksia tämä korkean poliittisen tason avaus voisi tarjota. Ympäristönmuutos ja -suojelu, energiatehokkuus ja sen saannin varmuus tulevat entistä tärkeämmiksi. Ja juuri Itämeren alueella tiedonvälityksestä, Rahoituskriisin loppu - suhdanteiden käänne? Otteita Saksan keskuspankin pääjohtajan Axel Weberin pitämästä juhlaesitelmästä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokouksessa Helsingissä Euroalue kärsii pahimmasta taantumasta valuuttaunionin perustamisen jälkeen. Monessa maassa puhutaan syvimmästä sodanjälkeisestä taantumasta. Euroalueen reaalinen bruttokansantuote on pudonnut tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia, mikä on vielä enemmän kuin viime vuoden viimeisellä nel- logistiikasta ja liikenteestä tulee taloudellisen toiminnan määrääviä tekijöitä, joiden mahdollisuudet kaupankäynnin kannalta on syytä analysoida. jänneksellä. Nopean kehityksen pani liikkeelle maailmanlaajuinen talouden romahdus, joka rasitti varsinkin voimakkaasti vientivetoisia euroalueen toimialoja. Sen lisäksi joissain maissa oli itse aiheutettuja ongelmia, kuten kiinteistökuplan puhkeaminen. Tämä taas vaikutti etenkin kulutuskysynnän laskuun. Saksa on hyvin riippuvainen viennistä ja on joutunut kokemaan suhdanteiden romahduksen erityisen rajuna. Toisaalta on näkyvissä jo heikkoja merkkejä laskusuunnan loiventumisesta sekä Saksassa että koko euroalueella. Tämä pitää paikkansa tarkasteltaessa Ulkomaankauppaministeri Väyrynen: Avoimet markkinat auttavat ulos kriisistä Myös ulkomaankauppaministeri Väyrynen toi englanniksi pitämässään puheessa esille molempien maiden väliset erinomaiset suhteet. Ministeri Väyrysen mukaan on luonnollista, että maailmanlaajuinen talouskriisi on vaikuttanut myös Suomen ja Saksan väliseen kauppaan. Yleisen ulkomaankaupan suuntauksen mukaisesti on Saksan ja Suomen välinen kauppa vähentynyt yli kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Ministeri Väyrynen korosti, että Saksan ja Suomen kaltaisille vahvan vientisektorin avoimille kansantalouksille on erittäin tärkeää, että maailman kauppa ja investoinnit pysyvät vapaina. Nyt on entistä tärkeämpää tuoda esiin vapaan kaupan merkitys ulospääsytienä tämän hetken kriisistä. Onneksi hallitukset ovat tähän asti enimmäkseen vastustaneet protektionistisia paineita. Sortumisella protektionismiin olisi pelkästään kielteisiä seurauksia. On olemassa vaara, etteivät hallitukset pysty vastustamaan maan sisältä tulevia paineita. Saksan ja Suomen on siksi seistävä eturintamassa ja näytettävä esimerkkiä, että avoimet markkinat ovat paras tie ulos kriisistä. Ministeri Väyrynen painotti lopuksi saksalaisilla ja suomalaisilla olevan yhteinen kyky ottaa vaikeat ajat enemminkin haasteena kuin vastoinkäymisenä. Hyvällä yhteistyöllä selvitään tämän hetken vaikeasta taloustilanteesta entistä vahvempina. Saksan pääjohtaja Weberin juhlaesitelmän jälkeen Nord Stream yhtiön EU-edustuksen päällikkö Sebastian Sass esitteli vuosikokouksen osanottajille miten pitkälle Itämeren halki kulkeva maakaasuputki on edistynyt. n nk. pehmeitä faktoja, kuten mielialaindikaattoreita: esimerkiksi teollisuuden ostopäällikköindeksi on toukokuussa parantunut kolmatta kuukautta peräkkäin ja teollisuuden luottamus on selvästi kasvanut ensi kertaa sitten viime vuoden kesäkuun. Mutta myös jotkut kovat faktat esimerkiksi tilausmääristä näyttäisivät kertovan jyrkän laskun pysähtymisestä. Toistaiseksi yksittäiset toivonkipinät eivät saa kuitenkaan erehdyttää luulemaan, että euroalueen talouden sopeutumisprosessi olisi jo ohi. Tämä koskee erityisesti työmarkkinoita, joiden kehitys laahaa tyypillisesti muutaman kuukauden suhdannekehityksen perässä. Tosin kausivaihteluista puhdistettu työttömyysluku euroalueella on jo vuoden sisällä noussut 1,7 prosenttiyksikköä. Euroopan komission keväisen ennusteen mukaan työttömyys jatkaa kasvuaan tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2010 työttömyyden ennustetaan nousevan 11,5 prosenttiin. Työmarkkinatilanne on hyvin erilainen eri maissa. Selkeintä työttömyyden kasvu on tähän asti ollut Espanjasssa. Saksassa sitä vastoin työmarkkinat ovat tähän mennessä reagoineet muutokseen verrattain maltillisesti. Myös julkisen talouden tila euroalueella huononee edelleen. Useimmissa EU:n jäsenmaissa julkinen talous velkaantuu selvästi lisää jo tänä vuonna. Eräänä syynä maiden rajuun uusvelkaantumiseen on hallitusten sopimat laajat suhdanneohjelmat. Niillä euroalueen mailla, jotka eivät edellisellä nousukaudella onnistuneet tasapainottamaan valtiontalouttaan, on käytettävissä selvästi vähemmän rahoituksellista pelivaraa taloutensa tasapainottamiseen. Saksassa talous oli viime vuonna lähes tasapainossa, mikä luo verrattain hyvän pohjan kriisistä selviämiselle. Haluan korostaa valuuttaunionin säilyttäneen tärkeän vakauttajan roolin rahoitus- ja talouskriisissä. Emme voi edes kuvitella, mitä myrskyjä olisimme valuuttamarkkinoilla kokeneet ilman euroa. Tätäkin taustaa vasten kasvu- ja vakautussopimus on edelleen otettava vakavasti. Se on valuuttaunionin tärkeä perusosa. Jäsenvaltiot ovat velvoitettuja vähentämään alijäämää heti, kun aallon pohja on ohitettu. Tähän tarvitaan kansallisten hallitusten uskottavia ohjelmia. Loppujen lopuksi kaikki suhdanne- ja tasapainottavat toimet purevat täysillä vasta sitten, kun usko valtiontalouksien kestävyyteen säilyy. Euroopan keskuspankin ja euroalueen hallitusten toimet kriisinhallinnassa käsittävät monenlaisia toimia, joilla pyritään kasvattamaan luottamusta rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen. Finanssipolitiikassa taloudellisen toimintaympäristön huononemiseen reagoitiin monin tukitoimin. Olen jo maininnut valtiolliset vakautustoimet pankeille, lisäksi on hyväksytty osin laajoja suhdannepaketteja. Saksa on tämän vuoden alussa päättänyt hyvin laajasta suhdannepaketista, jonka odotetaan vaikuttavan tänä ja ensi vuonna. Vaikka tukipaketit eivät voikaan täysin korvata viennin romahduksen aiheuttamaa shokkia, ne kuitenkin loiventavat suhdannekäänteitä ja ainakin pienentävät uuden kriisiaallon riskiä. Sen lisäksi finanssipolitiikka vaikuttaa syklejä vastaan suhdannepaketteja laajemmin Saksassa kuten useimmissa muissakin euromaissa. Vaikka valtavien maailmanlaajuisten toimenpiteiden tehoa on vaikea arvioida, niillä on yhdessä selvästikin huomattava ja ajan mittaan kasvava merkitys suhdanteiden tasapainottumisessa. Näin voidaan perustellusti toivoa, että euroalueen talous vähitellen tasapainottuisi vuoden 2009 lopulla. Finanssipolitiikan ohella rahapolitiikka on kriisinhallinnassa tärkeää. Eurojärjestelmä on turbulenssien alusta lähtien reagoinut päättäväisesti ja laajasti rahamarkkinoiden jännitteisiin. Eurojärjestelmällä on laaja rahapoliittinen toiminta-alue ja se on osoittautuunut erittäin joustavaksi. Eurojärjestelmä reagoi rajuihin rahamarkkinoiden heilahteluihin viime syksynä alentamalla merkittävästi korkoja ja parantamalla likviditeettiä. Koronalennuksiin voitiin mennä siksi, että inflaatioriski pieneni ja suhdanteet rauhoittuivat. Eurojärjestelmä käytti tämän pelivaran hyväkseen ja laski ohjauskorkoa viime lokakuusta 325 pistettä 1 prosenttiin. Tällä on ollut huomattava elvyttävä vaikutus suhdanteisiin. Pidän tätä korkotasoa nykyisissä oloissa sopivana. Hallitusten ja keskuspankin tasapainottavat toimet ovat onnistuneet. Tilanne rahoitusmarkkinoilla ei ole enää niin kireä kuin kriisin kärjistymisen aikaan viime syksynä. Lisäksi jo sovitut suhdanneohjelmat vaikuttavat entistä tasapainottavammin talouteen tämän ja ensi vuoden aikana. Silti edessä olevat suhdannevaihteluiden aiheuttamat haasteet yhdessä rahoitusjärjestelmän monien ongelmien kanssa muodostavat vaarallisen yhdistelmän. Siksi kaikkien osapuolten on nykyisessä tilanteessa pysyttävä edelleen valppaina ja tartuttava tarpeellisiin toimiin kriisin voittamiseksi. Eurojärjestelmässä harjoitetaan tasapainoon pyrkivää rahapolitiikkaa, jolla vahvistetaan näinä vaihtelevina aikoina luottamusta rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen. 28 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

16 Liikenne Verkehr Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Liikennevaliokunta kokoontui lentokentällä Vähittäiskaupan haastaja Suomessa Reijo Tasanen (vas.) Finavialta ja Paavo Virkkunen Finnairilta esittelivät Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Finnairin tulevaisuuden suunnitelmia. Finnairilla lyhintä tietä Euroopasta Aasiaan Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin liikennevaliokunta tutustui tänä vuonna puheenjohtajansa Kimmo Naskin johdolla Helsinki-Vantaan lentokentän lähivuosien liikenneuudistuksiin ja laajennussuunnitelmiin. Kutsun tapahtumaan oli esittänyt Finnairin varatoimitusjohtaja Paavo Virkkunen, joka kuuluu Kauppakamarin liikennevaliokuntaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee tänä päivänä vuosittain yli 13 miljoonaa matkustajaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Finnair on kolminkertaistanut Aasian lentotarjontansa. Siitä on tullut kolmanneksi suurin lentoyhtiö, joka liikennöi Euroopan ja Kiinan sekä Japanin välillä. Paavo Virkkunen esitteli puheenvuorossaan Finnairin tarjoamia Euroopan ja New Yorkin sekä Euroopan ja Aasian suoria ja nopeita yhteyksiä sekä näiden tarjoamia verkostoja. Finnair lentää 40 kaupunkiin Euroopassa ja 9 kaupunkiin Aasiassa ja luo samalla lähes 400 kaupunkien välistä yhteyttä Euroopan ja Aasian maiden välille. Finnairin operoimista Euroopan ja Aasian välisistä lentoyhteyksistä 34,9 prosentissa Finnairilla on tarjottavana nopein reitti määränpäähän. Syynä tähän on, että Keski- ja Etelä-Euroopasta Kaukoitään lennettäessä Helsinki on suoraan reitin varrella. Tätä tosiasiaa ei vielä riittävästi tiedosteta, koska kartoissa maapallon pyöreys ei ole kuvattu todenmukaisesti. Katsaus maapalloon osoittaa kuitenkin selvästi, että Helsinki on ensimmäinen niistä kaupungeista, jonka kautta lennetään tultaessa Kaukoidästä Eurooppaan. Merkittävinä Finnairin etuina muihin yhtiöihin verrattuna Virkkunen mainitsee lisäksi uudenaikaisen ja toimivan kentän ja konekannan sekä helpon koneenvaihdon Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Myöskään Suomen ilmatila ei ole ruuhkautunut moniin Keski-Euroopan lentokenttiin verrattuna. Moni asia muuttuu Helsinki-Vantaalla: - Lentoaseman lähtö- ja tuloterminaalit lentoyhtiön mukaan - Kaukolentojen matkustajatilat laajenevat Helsinki-Vantaan lentoaseman tulevaisuuden suunnitelmista kertoi ilmailuviraston Finavian johtaja Reijo Tasanen. Merkittäviä muutoksia tehdään jo tämän vuoden aikana. Ensimmäinen muutos toteutetaan 5. elokuuta 2009, kun jakoa kotimaan- ja ulkomaanterminaaliin ei enää ole. Lentoasemalla siirrytään kansainväliseen käytäntöön, jossa lähtö- ja tuloterminaalit määräytyvät lentoyhtiön mukaan. Lennolle lähdetään ja matkalta saavutaan joko entisen kotimaan terminaalin 1:n tai entisen ulkomaanterminaalin 2:n kautta sen mukaan, missä terminaalissa oma lentoyhtiö operoi. Esimerkiksi Lufthansa, SAS ja Blue1 lähtevät tulevaisuudesta ykkösterminaalista ja Finnairin sekä kotimaan että ulkomaanlennot lähtevät samasta eli kakkosterminaalista. Seuraava vaihe on terminaali 1:n matkustajatilojen saneeraus, joka valmistuu vuoden lopulla. Kaukolentojen matkustajat saavat lisää tilaa, millä vastataan Aasian ja Euroopan välisen vaihtomatkustusliikenteen voimakkaaseen kasvuun. Kaukomatkustajille on tulossa myös elämyksellisiä palveluita, kun joulukuussa 2009 lentokenttä avaa korkeatasoisen kylpylän. Maaliskuussa 2010 moderni matkatavarakeskus tehostaa matkalaukkujen käsittelyä, kun terminaali 2:n saneerauksen ensimmäinen vaihe on valmis. Laajennuksen myötä Helsinki-Vantaan matkustajakapasiteetti kasvaa 30 prosenttia ja matkatavarakapasiteetti 43 prosenttia. Reijo Tasanen kuvailee lentokentän kasvuskenaariota aina vuoteen 2030, jolloin hän uskoo Helsinki-Vantaan kautta kulkevan vuosittain jopa 30 miljoonaa matkustajaa. Jo nyt on mietittävä suunnitelmia tällaisen matkustajamäärän selvittämiseksi. Yksi vaihtoehto on, että nykyisiä terminaaleja kehitetään edelleen, jolloin kiitoratojen välille on rakennettava pääterminaaleihin linkitettyjä nk. satelliittiterminaaleja. Toisen vaihtoehdon mukaan rakennetaan aivan uusi terminaali kahden entisen terminaalin ja vuonna 2002 käyttöön otetun uuden kiitoradan väliin. Kolmas vaihtoehto olisi edellisten yhdistelmä. Myös paikallisyhteydet lentoasemalle nopeutuvat ja helpottuvat, kun pääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Vantaankoskelle kulkeva Kehärata valmistuu vuonna Sen peruskivi muurattiin maaliskuussa Suunnitteilla on myös erillisen nonstopexpress-junan rakentaminen lentokentälle Helsingin päärautatieasemalta. Tällöin matka lentoasemalle kestäisi vain 20 minuuttia. n Saksalainen päivittäistavaraketju Lidl rantautui Suomeen kovan kohun saattelemana lähes seitsemän vuotta sitten. Elokuun lopulla 2002 avattiin saman päivän aikana 10 myymälää eri puolilla maata. Ketju aloitti ensin taajamien ulkopuolella, sillä asutuskeskuksista oli vaikea saada tontteja. Tavoitteena oli alusta asti maanlaajuinen ketju Hangosta Sodankylään ja Vaasasta Lieksaan. Tapasimme Lidl Suomen toimitusjohtajan Antti Tiitolan ja keskustelimme hänen kanssaan kauppaketjun seitsemän vuoden takaista tunnelmista, silloisesta rantautumisesta Suomeen sekä Lidlin tulevaisuudennäkymistä. Yritys ryhtyi vuonna 2000 valmistelemaan liiketoiminnan aloittamista Suomessa. Perustamisvaiheessa apuna Suomessa oli lakiasiaintoimisto. Kahden vuoden jälkeen organisaatio oli saatu rakennettua. Suomessa toiminta alkoi ennen Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Norjan toiminta on sittemmin myyty. Yritysmuoto kommandiittiyhtiö juontaa juurensa emoyhtiöstä Saksassa. Niukasta tiedottamisestaan tunnettu Lidl on mukauttanut tiedotuspolitiikkaansa Suomeen sopivammaksi. Toiminnan alussa oli paljon tekemistä, mutta kerrottavaa kovin vähän, kertoo Tiitola. Vuodesta 2003 avoimuus Lidl Suomessa on kuitenkin lisääntynyt. Yrityksen tiedottamisesta vastaa toimitusjohtaja, erillistä viestintäosastoa ei ole. Nordic ID vahvistaa asemia kaupan alan mobiilitoimittajana. Saksalainen kauppaketju Kaiser s Tengelmann AG valitsi salolaisen Nordic ID:n PL3000 -käsitietokoneet 700 toimipisteeseensä. Samalla kun Kaiser s Tengelmann uusi toiminnanohjausjärjestelmänsä, se otti käyttöön käsitietokoneen, joka vastasi mm. langattoman verkkoyhteyden Suomessa on tällä hetkellä jo 130 Lidl-myymälää. Lidlillä on tällä hetkellä kaikkiaan 130 myymälää, joista 20 Suur-Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella. Yli kaksi kolmannesta liikkeiden tuotteista tulee ulkomailta, mikä tarjoaa kuluttajalle monipuolisen, kansainvälisen valikoiman. Perusperiaate on tarjota laadukkaita tuotteita kilpailukykyiseen hintaan. Alussa eräät suomalaiset tavarantoimittajat eivät olleet halukkaita yhteistyöhön toimitusten suhteen, mutta sittemmin koordinaatio on toiminut hyvin. Lidl hankkii tuotteet sieltä, mistä saa laadukasta tavaraa. Kun laadusta on päästy yksimielisyyteen, neuvotellaan määristä ja hinnoista. Tavoitteena on Salolaisfirmalle iso tilaus Saksasta vaatimuksiin. Käsipäätteitä hyödynnetään läpi koko ketjun varastosta ja kylmätiloista myymälätiloihin. Nordic ID PL3000 -laitteiden avulla työntekijät kommunikoivat langattomasti Kaiser s Tengelmannin tietojenkäsittelykeskuksessa olevan taustajärjestelmän kanssa. Työntekijöille Nordic ID PL3000 -laitteet ovat monikäyttöinen työväline, jonka rakentaa omia brändejä. Lidlin suuret volyymit mahdollistavat tuotteen edullisemman hinnan. Valikoima sovitetaan paikallisiin tarpeisiin ja se eroaa saksalaisen myymälän tarjonnasta jonkin verran. Myymälöissä toteutetaan usein myös teemaviikkoja, jolloin kuluttajalla on mahdollisuus tutustua myös muiden maiden ruokakulttuuriin. Uusia myymälöitä rakennetaan, kun kriteerit täyttäviä kauppapaikkoja löytyy. Tiitolan mukaan kasvuvauhti on tällä hetkellä pari kolme myymälää vuodessa. Uusia työntekijöitä palkataan jatkuvasti. Logistiikkakeskukset sijaitsevat Janakkalassa ja Laukaassa. n avulla he hoitavat kaikki yhteydet tietojärjestelmiin. Salolainen insinööritoimisto Nordic ID on kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmista vähittäiskaupan ja teollisuuden käsipäätteiden toimittajista. Nordic ID:n ovat valinneet mm. S-ryhmä, WH Smith, Adidas, Coop, Fressnapf, Kaiser s Tengelmann, Rossman sekä Spar. 30 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

17 Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Rahoitus Finanzierung Bayer investoi 40 miljoonaa Suomeen Lääkeyhtiö Bayer Schering Pharma laajentaa Turussa tuotantoaan ja palkkaa kymmeniä uusia henkilöitä. Turussa valmistettavista tuotteista menestynein on suomalainen innovaatio Mirena. Kohdunsisäinen hormoniehkäisin on Bayer Schering Pharman seitsemänneksi merkittävin reseptilääke. Sen myynti kasvoi viime vuonna 35 prosenttia 462 miljoonaan euroon. Kysyntä lisääntyi muun muassa USA:ssa. Polymeeripohjaista lääkeannosteluteknologiaa hyödyntävä Mirena on Suomen myydyin farmaseuttinen tuote. Myös konsernin sisällä sen kasvuvauhti oli reseptilääkkeitä verrattaessa toiseksi nopeinta. Autoteollisuus liikevaihdoltaan Saksan vahvin teollisuudenala Saksan hallituksen yrityksiä pelastaa autonvalmistaja Opel voidaan selittää sillä, että ajoneuvoteollisuus mukaan lukien alihankkijat on Saksan liikevaihdoltaan vahvin teollisuudenala. Vuonna 2008 autoteollisuuden liikevaihto ylsi 288 miljardiin euroon. Se oli suurempi kuin Saksan suurimman työllistäjän koneenrakennusteollisuuden liikevaihto. Koneenrakennus työllistää työntekijää. Saksalaisten yritysten luottamus tulevaisuuteen vahvistui Saksalaisten yritysten luottamus vahvistui toukokuussa toisena perättäisenä kuukautena. Luottamusta mittaava Ifo-indeksi on noussut puoli pistettä lukemaan 84,2. Tutkimus viittaa siihen, että Saksan talouskehitys on asteittain vakautumassa alhaisella tuotannon tasolla. Ifo-instituutin indeksi perustuu yhteensä 7000 yrityksen kyselyyn. Myönteisiä signaaleja on tullut myös muista mittareista. Saksan teollisuuden tilaukset ja vienti kääntyivät maaliskuussa nousuun ensimmäisen kerran kuukausia jatkuneen laskun jälkeen. SmartTrust siirtyy saksalaisen konsernin omistukseen Mobiililaitteiden hallintaan erikoistunut SmartTrust siirtyy saksalaisen Giesecke & Devrient -konsernin omistukseen. G&D kehittää ja valmistaa älykortteja sekä elektronisia tunnistusjärjestelmiä. SmartTrust-hankinnalla yhtiö hankkii lisää osaamista sim-kortin avulla hallittavissa ohjelmistoissa. G&D arvioi, että matkapuhelinsovellusten määrän kasvu lisää tarvetta myös mobiiliverkon kautta tapahtuvalle sovellushallinnalle. Myyjinä kaupassa ovat SmartTrustin pitkään omistanut TeliaSonera sekä pääomasijoittajat Eqvitex, Carlyle Group ja GE. SmartTrust oli yksi vuosituhannen vaihteen it-huuman keskeisiä tähtiä. Tuolloin Soneran kokonaan omistama yhtiö esitteli ensimmäisenä maailmassa teknologian, joka mahdollisti digitaalisen allekirjoituksen tekemisen matkapuhelimella, ja teknologiaa hyödyntäville sovelluksille povattiin miljardiluokan markkinoita. Paperinkulutus Saksassa vähenee Viiden jatkuvan kasvun vuoden jälkeen paperinkulutus Saksassa laski viime vuonna ensimmäistä kertaa. Paperia kulutettiin 20,5 miljoonaa tonnia, joka alitti hieman myös vuoden 2006 määrän. Nykyisessä talouskriisissä ennakoidaan paperinkulutuksen jatkavan laskuaan tänäkin vuonna, mikä heikentää myös suomalaisen paperiteollisuuden näkymiä Saksan markkinoilla. Pöyrylle iso voimalaurakka Saksasta Konsulttiyhtiö Pöyry suunnittelee Saksaan rakennettavan 800 megawatin kombivoimalaitoksen. Hankkeen toteuttaa OMV Kraftwerk Haiming GmbH, joka on itävaltalaisen OMV Power International GmbH:n tytäryhtiö. Toimeksiannon arvo on noin kuusi miljoonaa euroa ja se sisältyy Pöyryn tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Hanke käsittää kaksi kaasukäyttöistä yksiakselista voimalaitosyksikköä apujärjestelmineen. Näihin kuuluvat muiden muassa ilmasähkölinja ja maakaasuputki sekä useita rakennuksia. Lupahakemusten ja huoltosopimusten tekemisen lisäksi Pöyryn toimeksianto kattaa tarjousten arvioinnin, urakoista sopimisen, urakoitsijoiden suunnittelun ja tehdastestien valvonnan, rakentamisen ja asennusten työmaavalvonnan sekä laitoksen käyttöönoton ja koestuksen. Saksan markkinat ja kansainvälistymisrahoitus ajankohtaisseminaari kiinnosti yli 100 osallistujaa. Finnvera Oyj rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti yhdessä Finnveran ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa ajankohtaisseminaarin Saksan markkinoista, niille pääsemisestä ja rahoituksesta. Finnveran auditorioon keskiviikkona kerääntyi runsas 100 Saksan-kaupasta ja sen rahoittamisesta kiinnostunutta ulkomaankaupan osaajaa. Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Finnveran liiketoiminnanjohtaja Annamarja Paloheimo selvitti Finnveran roolia sekä suomalaisten pk-yritysten että myös suuryritysten viennin rahoittajana. Rahoitusta suunnataan erityisesti kehittyville markkinoille esimerkiksi Venäjän ja Kiinan vientiin. Tukea myönnetään yrityksen elinkaaren riskitilanteissa, kuten yrityksen perustamis- ja kasvuvaiheessa sekä sen kansainvälistyessä ja vientiponnisteluissa. Rahoituksessa on selvä suomalainen intressi: rahoitettavien kohteiden tulee hyödyntää taloudellista kehitystä Suomessa. Ennen kaikkea tuetaan pkyritysten kansainvälistymistä. Finnveran ja pankkirahoituksen eroja Finnvera korostaa, ettei se kilpaile pankkien kanssa, vaan täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää yritystoiminnan ja viennin kehitystä. Sen merkitys rahoittajana kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin seurauksena on kasvanut, koska ulkomaiset rahoitusmarkkinat eivät kykene enää luotottamaan yrityksiä. Jotkut rahoituslaitokset ovat vuodesta 2007 lähtien hävinneet markkinoilta lähes kokonaan. Tulevina vuosina pankkimaailman uskotaan olevan lainan myöntämisessä entistä tiukempi, toisaalta Finnvera julkisten varojen käyttäjänä valvoo tarkasti rahojensa kohtaloa. Sen pankkeja vähän korkeampi hintataso on pysynyt vakaana. Finnvera jakaa rahoitusriskejä muiden rahoittajien kanssa, mutta sillä on suurempi riskinottokyky. Lisäksi se myöntää pidempiaikaisia lainoja kuin pankit. Finnveralla on toimipisteitä ympäri Suomea 15 eri paikkakunnalla. Sen toiminta painottui viime vuonna vienti- ja erityistakuihin. Se on rahoittanut vuosittain noin 3700 aloittavaa yritystä ja sijoittanut pääomaa noin 40 korkean teknologian yritykseen. Suomessa Finnveralla on asiakkaana niin 1 9 hengen mikroyrityksiä kuin suuria yli 250 hengen yrityksiä. Luototukselle ja takuille ei ole toimialarajoituksia. Kansainvälistymisstrategian omaavia yrityksiä Finnveralla on salkussaan 770 pk-yritysasiakasta. Viime vuonna se rahoitti 40 pk-yrityksen etabloitumishanketta kohdemaina Venäjä ja Kiina. Saksaan suuntautuvien suomalaisyritysten rahoittamisessa Finnveralla ei ole näkyvää osuutta. Syynä tähän lienee se, että vienti on vakiintunutta ja yritykset ovat hoitaneet rahoituksensa pankkien kautta. n Liiketoimintajohtaja Annamarja Pohjanheimo valotti Finnveran roolia viennin rahoittajana. 32 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

18 Rahoitus Finanzierung Rahoitus Finanzierung Kehityspäällikkö Karin Wikman, Tekes: Teknologiayrityksille rahoitustukea EU-tutkimuksen 7. puiteohjelmasta Kehitysjohtaja Jarmo Kuikka, The Switch: Käytännön kokemuksia etabloitumisesta Saksan markkinoille Tekesin kehityspäällikkö Karin Wikman esitteli seminaaripuheenvuorossaan suomalaisen yrityksen mahdollisuuksia osallistua EU-rahoitukseen eri alojen kansainvälisten kehitysprojektien kautta. Kun suomalaisella yrityksellä on idea, joka vaatii teknologian kehittämistä, ja yritys tarvitsee kansainvälistyäkseen yhteistyökumppania, osallistuminen EU:n tukemiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi olla oikea ratkaisu. EU-tutkimuksen puiteohjelmassa on määritelty erikseen ne alat, joiden yhteistyöhankkeisiin rahoitusta voidaan hakea. Puiteohjelma on Euroopan unionin tärkein väline, jolla tuetaan yhteisiä tutkimushankkeita EU-komission osarahoituksella. Rahoitus perustuu kilpailuun ja hakemukset lähetetään sähköisesti Brysseliin. Ulkopuoliset arvioitsijat pisteyttävät hakemukset. Osallistujina voivat olla niin yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, järjestöt kuin yksityiset henkilötkin. Ne voivat tulla EU-jäsenmaasta tai sen ulkopuolelta. EU-tuki on kohdistettu erityisesti pk-yrityksille, jotka saavat 75 prosenttia rahoitusta syntyneistä kustannuksista. Aikaisempiin puiteohjelmiin on osallistunut 1440 suomalaista yritystä 1050 eri projektiin. Rahoitusta on jaettu suomalaisille yrityksille 365 miljoonaa euroa. Yrityksistä noin puolet on ollut pk-yrityksiä. Yhteistyökumppaneista suosituin on ollut Saksa (751 hanketta), Iso-Britannia (659 hanketta) ja Italia (571 hanketta). Vuosiksi laadittu 7. puiteohjelma sisältää 10 aihealuetta, joiden kehittämiseen tukea voi hakea. Terveydenhoito Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia Tieto- ja viestintäteknologiat Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät Energia Ympäristö- ja ilmastontutkimus Liikenne ja ilmailu Yhteiskunta ja humanistiset tieteet Turvallisuus Avaruus Rahoituksen seuraava hakukierros avautuu Eniten rahaa on tarjolla tieto- ja viestintäteknologiaan (9,1 mrd. euroa), terveystutkimukseen (6 mrd. euroa) sekä liikenteeseen ja ilmailuun (4,1 mrd. euroa). Avustusta EU-hakemuksen valmisteluun EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan valmisteltavan hankkeen ja siihen liittyvän hakemuksen laadinta on iso urakka. Karin Wikman muistutti, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus hakea myös valmisteluun avustusta kansallisilta rahoittajilta, kuten Tekesiltä ja Suomen Akatemialta. Pk-yritykset hakevat valmistelurahoitusta TE-keskuksista. Tekesin tai lähimmän TE-keskuksen teknologiayksikön asiantuntijoihin kannattaa ottaa yhteyttä tutkimus- tai tuotekehityshanketta suunniteltaessa. Lisätietoja saa osoitteesta Rahoituksen hakeminen/yritykset ja tutkimusyksiköt. Noin kaksi kolmasosaa pk-yritysten tuotekehitysprojekteista onnistuu Tekesin antamien tietojen mukaan kaupallisesti. Lopuista osa tuottaa joitakin kaupallisia hyötyjä ja osa epäonnistuu. Kaupallisesti epäonnistuneissakin projekteissa monessa on kasvatettu merkittävästi osaamista, jota hyödynnetään myöhemmin. Tekesin lista: EU-hankkeista opittua EU-hankkeista on hyötyä, mikäli niihin lähtee realistisin odotuksin. Pikavoittoja ei ole jaossa. Mukaanlähtö merkitsee yritykselle tärkeää strategista päätöstä tulevaisuutta ajatellen. Kaupalliset tulokset syntyvät vasta hankkeen jälkeen. On oltava itse aktiivinen aloitteentekijä ja mukaan pääsee vain menemällä. Sinnikäs ja pitkäjänteinen työ palkitaan ajan mittaan. Monesta suomalaisesta yrityksestä ei olisi tullut kansainvälistä ilman EU-hankkeita. Esimerkkeinä EU-tuella kansainvälistyneistä yrityksistä Tekesin Karin Wikman mainitsee liikenteen koordinointijärjestelmien tuottajan Mobisoftin, ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuskonseptin kehittelijän Lifa Airin, luonnonkuitupolymeerihuovan valmistajan Elastopolin ja lääkekehitysyhtiö Biotien. Vastauksia kysymyksiin, mistä löytää mahdollisia hyviä yhteistyökumppaneita, mikä on osallistuvan yrityksen ja tiimin koko, mitkä ovat rahoituksen saannin arviointikriteerit, talousasiat, rahoitusaikataulu tai mitä kuluja rahoitus kattaa, saa Tekesin sivuilta UKK usein kysyttyjä kysymyksiä. n Lisätietoja puiteohjelmista: Suomalainen The Switch valmistaa generaattoreita ja komponentteja tuulivoimalateollisuudelle. Alan kasvu on nopeaa ja Suomessa ei ole tuulivoimalateollisuutta. Yrityksen tavoitteena on kuitenkin uuden teknologian kehittäminen ja kasvu. Tärkeä tuulivoimalamaa on Saksa, jossa rakennetaan noin 37 prosenttia Euroopan tuulivoimaloista. Yrityksen kehitysjohtaja Jarmo Kuikka, jolla oli jo aikaisempaa Saksan kokemusta, otti yhteyttä vuonna 2008 Saksalais-Suomalaiseen Kauppakamariin. Hän halusi ehdotuksia yrityksen etabloitumisesta Saksaan ja sopivan henkilöstön valitsemisprosessista sekä rahoituslähteistä. Johtoajatuksena oli, että on järkevää asettua seudulle, jossa on myös potentiaaliset asiakkaat. Niin päädyttiin Pohjois-Saksaan Hampuriin. Lisäksi tarvittiin saksalainen hyvin alan tunteva verkostoitunut Skandinaviamyönteinen myynnin avainhenkilö, joka on kiinnostunut ulkomaisesta yhteistyökumppanista. Rekrytointihakuja voi tehdä monella tavalla, kuten ystävien välityksellä, headhuntereiden kautta tai ilmoittelemalla paikallislehdissä. Ilmoitus Monster-työpaikan hakusivuilla internetissä toi kuitenkin tuloksen. Tehtävästä oli kiinnostunut peräti 12 henkilöä, joista kuusi oli potentiaalisia kandidaatteja. Tehtävään valittiin haastattelujen perusteella henkilö, jolla on yli 10 vuoden kokemus tuuliteollisuudesta. Hänet tutustutettiin yrityksen Suomen Vantaan, Vaasan ja Lappeenrannan laitoksiin sekä kaikkiin täällä toimiviin avainhenkilöihin. The Switch avasi toimiston 1. tammikuuta 2009 aivan Hampurin pohjoispuolelle Norderstedtin kaupunkiin Nordport Tower tornitalojen keskittymään. Rakennuksen oranssinen ulkoasukin sopii hyvin yhteen The Switchin tunnusvärin kanssa. Ympärillä on Saksan rannikon ja Tanskan tuulivoimalapotentiaali. Lisäksi toimisto sijaitsee lähellä Hampurin lentokenttää. Uuden avainhenkilön kanssa laadittiin toimintasuunnitelma, johon kuului myös saksalaisten asiakkaiden tapaaminen. Etabloitumistukea The Switch sai Germany Trade and Invest järjestön kautta. Kehitysjohtaja Jarmo Kuikka uskoo, että etabloitumisen onnistumisessa ulkomaille ja sopivan henkilöstön löytämisessä tarvitaan hyviä neuvonantajia, maan tuntemusta ja perusteellista taustatyötä mutta myös sattumaa ja onnea. n 34 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

19 Suhdanne Konjunktur Suhdanne Konjunktur Saksan viennin kehitys Teollisuustuotteiden tilaukset (2005 = 100) Kansainvälisesti tunnettu suhdanneasiantuntija Dr. Wilfried Prewo piti esitelmän aiheesta How Can Germany Weather the Crisis? Nordean Vanhassa pankkisalissa Helsingissä 7. toukokuuta Saksan hallituksen elvytysohjelma: Ei paranna nykytaloutta, mutta rasittaa huomista Kauppakamarin ja Nordean seminaari Helsingissä: Miten Saksa selviää kriisistä? Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja Nordean järjestämässä seminaarissa Hannoverin kauppakamarin toimitusjohtaja Dr. Wilfried Prewo esitteli suhdannekatsauksessaan niitä keinoja, joilla Saksa selviäisi kriisistä. Dr. Prewo kirjoittaa säännöllisesti Saksan suhdannetilanteesta myös Wall Street Journal lehdessä. Hänet luetaan Saksassa kansainvälisesti tunnustetuimpiin suhdanneekspertteihin. Dr. Prewo analysoi nykyisen maailmanlaajuisen suhdannekriisin syntyä ja sen keskeisiä elementtejä. Amerikkalaisen Lehman-pankin Samanaikainen globaali taantuma BKT:n kasvu konkurssista maailmaan levisi globaali taantuma. Se koski kaikkia teollisuusmaita samanaikaisesti ja lähes yhtä rajusti. Taantuman alkuviiva voidaan Lähde: Eurostat vetää lokakuuhun 2008, jolloin ei vielä arvattu, mitä oli tulossa. Tosin viitteitä tästä oli ollut jo näkyvissä aiemminkin. Saksassa kriisi näkyi viennin rajuna supistumisena. Vuoden 2009 kahtena ensimmäisenä kuukautena kuukausitilastot osoittivat prosentin viennin pudotusta viime vuoteen verrattuna. Samanaikaisesti viennin supistumisen myötä myös teollisuustuotteiden sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä putosi dramaattisesti. Tilausten supistuminen vaikuttaa myös välittömästi työllisyystilanteeseen. Työttömien lukumäärä kasvaa jälleen kuluvana vuonna. Määrä oli pudonnut kahtena viime vuonna miljoonalla 3,1 miljoonaan. Työllisyystilanne on tosin tällä hetkellä vielä tyydyttävä, mikä johtuu Saksan hyvin toimivista työmarkkinapoliittisista instrumenteista eli ns. lyhennetyn työajan käyttöönotosta. Tällöin henkilöstö tekee lyhennettyä työaikaa, mutta pysyy kuitenkin yrityksen palveluksessa. Tätä järjestelmää valtio tukee rahallisesti. Lyhennetty työaika sopii tosin vain tietyksi ylimenoajaksi. Kriittiseen testiin tämä keino joutuu vasta syksyllä Milloin ollaan pohjalla? Dr. Prewo vertaa nykytilannetta lamavuosien suhdannekäyrään. Alkupäästä käyrät ovat yhtenevät. Jos tilanne jatkuisi samanlaisena, aallon pohja tulisi vastaan vasta kesällä Indikaattorit antavat kuitenkin uskoa optimismiin ja luottamuksen vahvistumisesta talouteen on hienoisia merkkejä havaittavissa. USA:ssa investointihyödykkeiden tilausmäärät eivät enää putoa yhtä rajusti kuin aikaisemmin. Varastot alkavat olla tyhjät. Myös yritysten arviot tulevasta kehityksestä menevät ristiin. Dr. Prewon mielestä muutos parempaan on kuitenkin hidasta. On tärkeää, että suhdanteen parantamiseen käytetään diagnoosin mukaisia lääkkeitä. Eräs tärkeä keino tässä on nopeiden poistojen mahdollisuus, jolloin valtion velka ei kasvaisi, vaikka korkotaakka olisikin korkea. Dr. Prewon mielestä vallalla on myytti hallituksista pelastuksen tuojina. Julkisen vallan investoinnit infrastruktuuriin eivät kuitenkaan pelasta taloutta. Jopa valmiiksi suunnitellut projektit siirtyvät puolella vuodella eteenpäin, koska puuttuu ammattitaitoa ja insinöörejä. Massiiviset Japanin infrastruktuuripanostukset eivät parantaneet maan kriisiä 90-luvulla, vaan lisäsivät velkataakkaa. Saksan autoteollisuuden tuki saa myös muut alat odottamaan tukea. Esimerkiksi Saksan 2500 euron kierrätysmaksu vanhoista autoista on pitkän päälle kyseenalainen, koska kierrätyspalkkion loputtua kysyntä saattaa tyrehtyä kokonaan. Valtion menojen kasvu nostaa yleensä veroja ja kiihdyttää inflaatiota. Suurin ongelma nykytilanteessa on Dr. Prewon mielestä yleinen luottamuksen puute talouteen, mikä on saatava korjatuksi. n 36 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

20 Messut Messen Messut Messen Frankfurt Frankfurt Tendence Asumisen ja lahjaideoiden varaslähtö uudelle sesonkikierrokselle Loppuvuoden tärkein sisustus- ja lahjatavarakaupan kansainvälinen katselmus Tendence ja sen alanäyttelyt Living, Giving, Collectione ja Passage avaavat ovensa jo heinäkuussa. Näin ammattikauppa saa riittävästi etumatkaa valmistautuakseen tulevaan joulusesonkiin ja ensi kevääseen. Messujen Collectione-osuus sisältää seuraavan kevään kodin somistus- ja terassielämän uutuudet. Passage-ryhmä esittelee Aasian maiden valikoitua sisustus-, kattaus- ja lahjatavaratarjontaa. Tendence tarjoaa monipuolisen tuotepaletin kodin somistusta, keräilyesineitä ja lahjatavaroita kaikille kaupan portaille seuraavan ryhmittelyn mukaisesti: Gifts Unlimited lahjatavaroita, muistoesineitä, paperitarvikkeita, pelejä, taidekäsi töitä ja leluja, wellness-tuotteita Manufakturen & Collectables Euroopassa valmistettuja uniikkiesineitä, piensarjoja ja keräilytuotteita Kids World lahjatavaroita, sisustustarvikkeita ja leluja lapsille Interiors & Decoration laadukkaita sisustustarvikkeita, tekstiilejä, kalusteita, valaisimia ja asuinkonsepteja Young & Trendy trendi- ja designpainotteisia lahjaideoita ja mainosartikkeleita Loft designpainotteisia ja avantgardistisia sisustustarvikkeita ja kalusteita sekä nuorta modernia muotoilua keittiön ja pöydänkattauksen ympäriltä Carat-näyttelyssä yksilöllisiä ideoita muotikoruista kelloihin Lahjatavaroiden klassikkoja, koruja, on esillä Carat-hallissa 5.0/6.0. Mukana on laaja valikoima sekä muoti- että jalometallikoruja. Korut kuuluvat myös nuorten muotoilijoiden Talents -osaston tarjontaan. Esillä on Saksan kultaja hopeaseppäliiton sekä jalokivikauppiaiden järjestämä kilpailu, johon otti osaa 172 kultaseppää. Lisäksi näytteillä on Junge Cellinis korusuunnittelukilpailun voittajat. Korukatselmuksessa neuvotaan myös pakkausten muotoiluun ja valmistustekniikoihin liittyvissä kysymyksissä. Hittituotteita kevään ja kesän 2010 sesonkeihin Tendencen kanssa samanaikainen tapahtuma Collectione Preview Spring + Summer esittelee ensi vuoden kevään ja kesän trendejä ja sesonkituotteita. Sieltä vähittäiskaupan suurostajat, tavaratalot, kukka-alan tukkukaupat, rakennustarvikemarketit sekä puutarhakeskukset löytävät etsimiänsä tuotteita. Tunnettuja tarjoajia ovat esimerkiksi Botanic House, Artfleur, Boltze, Edelman, Exotica Cor Mulder, Haans ja Kaemingk. Hallissa 8 on runsas valikoima erilaisia parveke-, puutarha- ja terassitarvikkeita. Passage on ennen kaikkea aasialaisten yritysten muodostama tuotenäyttely hallissa 9. Se esittelee runsain mitoin sisustus- ja lahjatavaroita, kattaustuotteita ja keittiötarvikkeita. n Texworld Le Bourge, Paris Vaatetuskankaiden kansainväliset messut Uusi hallijako Frankfurtin messujen tytäryhtiö järjestää vuosittain Pariisissa Le Bourgen messukeskuksessa vaatetuskankaiden, kuitujen ja tekstiilikoneiden messut. Seuraava tapahtuma on , jolloin esillä ovat syksyn ja talven 2010/2011 trendit. Viime syksyn messuilla oli mukana 600 näytteilleasettajaa. Messuilla esitellään kaikki vaatetuskankaiden tekstiilimateriaalit puuvillasta ja pellavasta silkkiin ja villaan, funktionaaliset materiaalit, painokankaat, langat ja kuidut, ompelutarvikkeet sekä koneet ja laitteet. Lisäksi tapahtumaan kuuluu tulevien kangastrendien erillinen näyttely. Messuihin sisältyy myös nuorten kangassuunnittelijoiden Talents-näyttely. Siinä on mukana eri maiden koulujen itsensä valitsemia muotoilijaopiskelijoita. Suomalaisia kouluja edusti vuonna 2008 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Texworldin tyypillisiä kävijöitä ovat vaatteiden ja kankaiden valmistajat, jälleenmyyjät ja tekstiilialan tukkukauppa, tavaratalot, laajan valikoiman vähittäiskauppa sekä designerit ja suunnittelijat. Kävijöille sisäänpääsy on maksuton. Edellisiin syksyn 2008 messuihin tutustui lähes ammattilaista. Texworld järjestetään kahdesti vuodessa ja kevään Texworld pidetään helmikuussa. n Vuoden 2010 Ambienten näyttelyalue laajenee yhdellä uudella hallilla ennen kaikkea laadullisesti. Hallien 10 ja 9 kulmaan rakennetaan uusi kaksikerroksinen halli 11. Hallin 10 ylimmät kerrokset ja suljetaan. Koko messualueen tuotesijoittelu käännetään 180 astetta ympäri. Dining siirtyy messualueen toiseen päähän halleihin 1 6 ja Giving ja Living sekä Passage vastaavasti vastakkaiseen päähän. Muutoksella halutaan profiloida erityisesti yksittäisiä teemaryhmiä. Syntyy erityisiä design-halleja (11), jotka tarjoavat mielenkiintoisia tuote-esittelyjä klassikoista avantgardismiin. Näin myös merkkituotteiden ostajat löytävät helposti etsimänsä. Vastaavasti suurvolyymiset tuotteet sijoittuvat edelleen Passage-halleihin. Näin annetaan myös tärkeille ja kasvaville markkina segmenteille kuten Kitchen Trends tai Loft-tuotteille enemmän tilaa. Uusi halli 11 otetaan käyttöön Frankfurtissa jo Heimtextil-messuilla tammikuussa n Lisätietoja näistä ja muistakin Frankfurtin messuista: Anja Kontturi p. (09) , anja.kontturi@dfhk.fi 38 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel