Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Transkriptio

1 VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka

2 VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot Euromääräisen velan korko Valuuttamääräisen velan korko Muut menot valtionvelasta 7 OSASTO 15 LAINAT Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 8

3 VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 3 PÄÄLUOKKA Valtionvelan korot 36. VALTIONVELAN KOROT Euromääräisen velan korko Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Valuuttamääräisen velan korko Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muut menot valtionvelasta Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha)

4 VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 4 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT Selvitysosa: Valtion velanhoidossa tavoitteena on velasta aiheutuvien keskimääräisten, odotettujen kustannusten minimointi kuitenkin niin, että siitä aiheutuvat riskit kuten luottoriski, korkoriski, valuuttakurssiriski ja jälleenrahoitusriski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Velkakannan korko- ja valuuttakurssiriskiä säädellään johdannaissopimuksilla ja etenkin koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korkoihin sidotun velan suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman, että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Valtion velasta aiheutuvaa valuuttakurssiriskiä on aktiivisesti pienennetty tekemällä valuuttavelkaan liittyviä valuutanvaihtosopimuksia. Vuoden 2005 lopussa muun kuin euromääräisen velkakannan arvioidaan olevan n. 2 % budjettitalouden velasta. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella. Velan rakenne (%) Vaihtuvakorkoisen velan osuus Valuuttamääräisen velan osuus Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös v.2004 talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Euromääräisen velan korko Valuuttamääräisen velan korko Muut menot valtionvelasta Yhteensä Pääluokan menojen loppusummasta n. 1,5 mrd. euroa johtuu siirtymisestä suoriteperusteiseen budjetointiin.

5 VALTIOKONTTORI Euromääräisen velan korko 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 10 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun korkoriskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Euromääräinen velka oli milj.euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 4,4 %. Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tuloja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Tuotto-obligaatiolainat Sarjaobligaatiolainat Muut obligaatiolainat Muut joukkovelkakirjalainat Velkasitoumuslainat Velkakirjalainat Muut lainat Yhteensä määräraha määräraha tilinpäätös

6 VALTIOKONTTORI Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 10 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun riskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Valuuttamääräinen velka oli milj. euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 2,9 %. Valtio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen erääntymisen myötä sekä valuutanvaihtosopimuksilla. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Dollarilainat Puntalainat Sveitsinfrangilainat Jenilainat Muut valuuttamääräiset lainat Yhteensä määräraha määräraha tilinpäätös

7 VALTIOKONTTORI Muut menot valtionvelasta 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Muistio s. 10 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja johdannaissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon olemassa olevasta velkakannasta sekä vuosien lainanotosta ja velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Liikkeeseenlasku- ja myyntikustannukset Lunastus- ja asiamiespalkkiot Saatujen käteisvakuuksien menot Muut menot Yhteensä määräraha määräraha tilinpäätös

8 VALTIOKONTTORI OSASTO 15 LAINAT Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 01. Nettolainanotto ja velanhallinta Muistio s. 10 Momentille merkitään nettotuloa euroa. Momentille kertyy nettotuloja uusista valtionlainoista saatavista tuloista vähennettynä velan takaisinmaksuista aiheutuvilla menoilla. Nettotuloon sisällytetään lisäksi lainan ottamista tai takaisinmaksuhintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Tuloista saa käyttää ennenaikaisista takaisinmaksuista aiheutuvien pääomatappioiden maksamiseen enintään xxx xxx xxx euroa. Selvitysosa: Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja. Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina (mrd.euroa): 2002 tilinpäätös 2003 tilinpäätös 2004 talousarvio 2005 esitys Budjettitalouden velka, nimellisarvo 60,9 61,8 62,1 63,3 Budjettitalouden velka, markkina-arvo 66,9 65,8 Momentin nettotuloarvio milj. euroa vastaa muista kuin velanhallinnasta aiheutuvista menoista syntyvää nettolainanottotarvetta. Kun aktiivisesta velanhoidosta aiheutuviin pääomatappioihin on tarkoitus käyttää tämänhetkisen arvion mukaan 8 milj. euroa, tarvitaan talousarvioesityksen kattamiseksi budjettitalouden nimellismäärää lisäävää nettolainanottoa yhteensä milj. euroa. Tuloihin sisältyy bruttolainanoton nimellismäärän lisäksi myös lainanotossa esiintyvät emissiovoitot ja velan takaisinmaksuissa esiintyvät pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. Tuloista vähennetään valtionvelan kuoletusten ja takaisinmaksujen nimellismäärät sekä lainanotossa esiintyvät emissiotappiot ja velan takaisinmaksuissa esiintyvät pääomatappiot sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot. Budjettitalouden velan pitkäaikaisia kuoletuksia arvioidaan maksettavan 3 mrd. euroa vuonna Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän velkasitoumuksia ja lyhytaikaista luottoa 10 mrd. euroa. Uusista lainoista saatavan määrän arvioidaan olevan euroa ja lainojen kuoletuksiin ja takaisinmaksuun, ml. pääomatappiot, käytettävän määrän euroa. Tulojen ja menojen erittely: Tulot Nimellisarvoinen nettolainanotto (netto) Emissiovoitot (netto) 0 Menot Pääomatappiot (netto) Nettotulot

9 VALTIOKONTTORI tuloarvio tuloarvio tilinpäätös

10 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 10 TAE 2005 LIITEMUISTIO VUODEN 2005 TALOUSARVIOESITYKSEEN MOMENTTI JA PÄÄLUOKKA 36 Yleiset periaatteet TAE 2005 ehdotuksen rakenne on sama kuin vuoden 2004 talousarviossa. Uusista valtionlainoista saatavan määrän ja velan kuoletuksiin käytettävän määrän erotus on tulomomentilla (Nettolainanotto ja velanhallinta). Valtionvelasta maksettavat korot ja muut kulut sisältyvät pääluokkaan 36. Määrärahat ovat arviomäärärahoja, joiden toteuma ja ajallinen jakauma on riippuvainen paitsi valtiontalouden kehityksestä ja velanhoidollisista toimenpiteistä myös markkinaolosuhteista. Ehdotuksen mukaan PL 36 on jaettu kahteen korkomäärärahaan (euromääräiset korot ja valuuttamääräiset korot). Näitä määrärahoja saa käyttää budjettitalouden velan kuponkikorkojen maksamiseen. Määrärahat ovat nettomäärärahoja, joissa otetaan huomioon myös emissioissa saatavat korkotulot (kertyneet korot edellisestä eräpäivästä). Korkomääräraha sisältää nettomääräisenä myös korkoriskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaisista aiheutuvat tulot ja menot. Pääluokassa on lisäksi määräraha valtionvelasta aiheutuviin palkkioihin ja muihin menoihin (mm. liikkeeseenlasku- ja lunastuspalkkiot pankeille sekä saatujen käteisvakuuksien korkohyvitykset). Korkomäärärahoja saisi ehdotuksen mukaan käyttää myös vanhentuneiden korkojen ja lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Nämä tulee päätösosassa mainita erikseen, koska ne eivät sisälly varsinaiseen valtionvelkaan. Valtion lainanotto ja valtion ottamien lainojen lyhennykset niihin liittyvine johdannaiserineen on budjetoitu maksuperusteella. Pääluokan 36 määrärahat on arvioitu suoriteperusteella Euromääräisen velan korko Arvio maksuperusteella Korkovelka Korkovelka Euromääräiset korot suoriteperusteella Valuuttamääräisen velan korko Arvio maksuperusteella Korkovelka Korkovelka Valuuttamäär. korot suoriteperusteella Momentti sisältää nettomääräisenä arvion lainanotolla saatavasta tulosta. Lunastuksissa maksettavat määrät ovat joko lainan erääntyessä maksettavia velan nimellisarvoja tai ennenaikaisissa takaisinmaksuissa (ml. konversiot) lainasta maksettavia määriä. Ennenaikaisissa takaisinmaksuissa maksettava määrä saattaa olla joko yli tai alle lainan nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille

11 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 11 TAE 2005 Uusia lainoja otettaessa voidaan vastaavalla tavalla saada tuloina määrä, joka on joko yli tai alle nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille Momentille sisältyy tulojen ja menojen erittely, jossa nettotulo on jaettu a) velan nimellisarvon nettomuutokseen; b) emissiovoittojen ja emissiotappioiden nettomäärään; c) pääomavoittojen ja pääomatappioiden nettomäärään. Velanhoidossa käytettävistä riskiasemaa säätelevistä johdannaissopimuksista aiheutuvat menot (tulot) on nettomääräisesti sisällytetty siihen määrärahaan, jota saadaan käyttää säädeltävän kassavirran maksamiseen. Esimerkiksi valuuttamääräisen lainan takaisinmaksua valuuttakurssimuutoksilta suojaavasta valuutanvaihtosopimuksesta aiheutuvat menot (tulot) kohdistetaan momentille Vastaavasti euromääräiseen lainaan tehdyn koronvaihtosopimuksen kassavirrat kohdistetaan euromääräisen koron määrärahaan. Ehdotuksen suhde toiminta- ja taloussuunnitelmaan Laskentaolettamat Pääluokan 36 suoriteperusteisesti laadittu ehdotus alittaa 324 milj. eurolla arvion valtiontalouden kehyksen ulkopuolisista menoista (Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille ). Syynä tähän ovat alhaisemmat laskentakorot suunnitellun lainanoton osalta, velan duraation lyhentyminen sekä ajan kulumisen vaikutus vaihtuvakorkoisten lainojen korkoennusteen mukaisiin korkoihin. Korkojen laskentamenetelmästä on selvitys tämän muistion liitteenä. Nettobudjetoidun tulomomentin määrä vuonna 2005 perustuu valtiovarainministeriön arvioon budjettitalouden tasapainosta (Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille , LIITE 3). Määrärahaehdotukset perustuvat Valtiokonttorin laatimiin velanhoidon suunnitelmiin. Suunnitelmat noudattavat valtiovarainministeriön antamia valtion velan- ja riskienhallinnan ohjeita vuodelle 2004 (43/S/2003). Vuodelle 2005 ei ole vielä annettu ohjeita. Laskentaperusteina ehdotuksessa on käytetty mm. seuraavia arvioita: Momentin nettotulo milj. euroa Uusi vuonna 2010 erääntyvä viitelaina lasketaan liikkeeseen vuonna 2005 Valuuttamääräistä velkaa lyhennetään lainaehtojen mukaisesti; uutta valuuttakurssiriskiä sisältävää valuuttavelkaa ei oteta Valuuttakursseina on käytetty valuuttakursseja kuoletusten ja korkojen osalta: USD 1,224 GBP 0,66590 JPY 126,97 CHF 1,5594 DKK 7,4448 Valuuttakorkoina on käytetty olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta termiinikorkoja. 2 Eurokorkoina on olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta käytetty pääosin termiinikorkoja. 3 2 USD ZERO DEPO/SWAP 3 EUR ZERO DEPO/SWAP

12 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 12 TAE 2005 Uusien transaktioiden osalta on korkoina käytetty 2,5 % lyhyttä korkoa (0 3 vuoden korkojaksoille) ja 4,0 % pitkää korkoa (yli 3 vuoden korkojaksoille). Korkotasot ovat valtiovarainministeriön ennusteen mukaiset. Korkojen laskentamenetelmästä tarkemmin liitteessä. Vuoden 2004 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Vuoden 2004 nettolainanoton määrä on valtiovarainministeriön lisätalousarvioehdotuksen mukainen eli 409 milj. euroa. Vuoden 2005 korkomenoihin sisältyvät seuraavan nimellismääräisen lainanottoarvion mukaiset menot (milj. euroa): Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 100 Sarjaobligaatiot USD-obligaatio, swapattu Velkasitoumukset (kantaan jäävät) Lyhytaikaiset luotot Yhteensä Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset kuoletukset ja irtisanomiset Takaisinostot 50 Yhteensä Nettolainanotto, nimellisarvo 395 Velanhallinnan erät 4 14 Momentin nettotulo 409 Sarjaobligaatioemissiot on varainhankintasuunnitelman mukaisesti kohdistettu pääosin uuteen, vuonna 2015 erääntyvään lainaan. Yllä olevan lainanottosuunnitelman mukaisesta velkasitoumusmäärästä oli toteutumatta 7,7 mrd. euroa. Budjettitalouden velan nimellisarvoisen kannan arvioidaan olevan 62,1 mrd. euroa. Vuoden 2005 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Lainanottoarvio perustuu Valtiokonttorin velanhallintasuunnitelmaan, joka esitetään valtiovarainministeriölle 5/04. Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 150 Sarjaobligaatiot Velkasitoumukset Lyhytaikaiset luotot Yhteensä Velanhallinnan eriä ovat emissiovoitot ja -tappiot sekä ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa syntyvät pääomavoitot ja -tappiot.

13 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 13 TAE 2005 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset Takaisinostot Yhteensä Nettolainanotto, nimellisarvo Velanhallinnan erät - 8 Momentin nettotulo Laskelmissa on oletettu, että vuonna 2005 lasketaan liikkeeseen uusi, vuonna 2010 erääntyvä viitelaina, ja lisäksi emittoidaan 2015 lainaa. Emissiovoittoja ei ole arvioitu kertyvän. Ns. lyhyitä velkasitoumuksia on vuonna 2005 arvioitu otettavan kumulatiivisesti milj. euroa. Korko on laskettu 2,5 %:n mukaan kolmelta kuukaudelta. Sijoittajille tarjotaan mahdollisuus vuonna 2006 erääntyvän lainan takaisinmyyntiin. Määräksi on arvioitu milj. euroa, josta on arvioitu aiheutuvan pääomatappioita 8 milj. euroa. Momentin määrärahaehdotuksessa on varauduttu markkinatakaajille maksettaviin sitoutumis- ja myyntipalkkioihin. Lunastuspalkkioita joudutaan vielä maksamaan useista aikanaan ulkomailta otetuista euro- ja valuuttamääräisistä lainoista. Johdannaissopimuksista aiheutuvien vastapuoliriskien rajoittamiseksi Valtiokonttori on tehnyt joidenkin vastapuolien kanssa vakuussopimuksia luottoriskin hallinnassa. Saadulle käteisvakuudelle maksetaan vastapuolen kanssa sovittua lyhyisiin markkinakorkoihin sidottua korkoa. Koron määräksi vuonna 2005 on arvioitu 8 milj. euroa. Toisaalta valtio voi sijoittaa markkinoille luottoriskin kattamiseksi saatavan käteisen, jolloin siitä kertyy valtiolle tuloa suunnilleen menoa vastaava määrä.

14 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 14 TAE 2005 LIITE TALOUSARVIOEHDOTUKSEN 2005 MUISTIOON - PÄÄLUOKKA 36 Korkolaskelmien olettamat Pääluokan 36 budjetoinnissa (TAE & TTS) käytetään olemassa olevan vaihtuvakorkoisen velkakannan ja velkaan liittyvien johdannaissopimusten osalta Finance Kit järjestelmän tuottamia ns. käyräkorkoja arvioitaessa tulevia korkokuluja. Nämä käyräkorot ovat voimassaolevista markkinakoroista muodostettuja termiinikäyriä. Termiinikäyrät kertovat markkinoiden odotuksen lyhyiden korkojen kehityksestä tulevaisuudessa. Käyrät määräytyvät matemaattisesti olemassa olevan spot-käyrän perusteella. Spot-korkoina käytetään instrumenteista riippuen euribor-korkoja, bondikorkoja tai swap-korkoja. Nousevan tuottokäyrän vallitessa myös termiinikäyrän korot nousevat. Kiinteäkorkoisen velkakannan ja kiinteäkorkoisten johdannaiskorkojen osalta käytetään budjettilaskelmissa todellista sopimuksen mukaista korkoa. Muun kuin olemassa olevan velkakannan osalta korkokulut lasketaan yksinkertaistettujen korkoarvioiden avulla. Korkoarvioina on TAE2005 osalta käytetty 2,5 % korkoa sopimuksille, joiden korkokausi on alle 3 vuotta ja 4 % sopimuksille, joiden korkokausi on yli 3 vuotta. Yllä olevasta voi todeta, että olemassa olevan kannan korot lasketaan teknisesti eri tavalla kuin suunnitellun tulevan velanoton korot. Koska vaihtuvakorkoiset sopimukset on käytännössä aina sidottu alle 3 vuoden markkinakorkoihin, esiintyy eroja ainoastaan vaihtuvakorkoisen velan osalta. Ero on olennainen, mikäli uuden lainanoton korkoarvio olennaisesti poikkeaa termiinikäyrän tuottamasta korkoarviosta. Tätä erotusta on analyyttisesti pyritty arvioimaan vertaamalla FinanceKitin käyttämiä todellisia termiinikorkoja budjetoinnissa käytettyyn korkoarvioon. Johtopäätös on, että termiinikäyrän korkoarviot ovat erittäin hyvin linjassa budjetointihetkien korkoennusteisiin. Tulos on jossain määrin odotettu, koska termiinikäyrien oletetaan sisältävän markkinoiden odotuksia lyhyiden korkojen kehityksestä tulevaisuudessa. Tehty arviointi selittää myös syitä eri ajankohdissa laadittujen korkomenoarvioiden vaihteluun. Esimerkiksi n. 1 prosenttiyksikön pudotus vuoden 2005 lyhytaikaisessa korossa aiheuttaa yli 200 miljoonan euron pudotuksen korkomenoissa.