STRUKTUROIDUT LAINAT SIJOITUSKOHTEENA. Mika Vaihekoski 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRUKTUROIDUT LAINAT SIJOITUSKOHTEENA. Mika Vaihekoski 1"

Transkriptio

1 STRUKTUROIDUT LAINAT SIJOITUSKOHTEENA Mika Vaihekoski 1 Viime vuosina pankit ovat alkaneet tarjota yhä enemmän sijoittajille ns. strukturoituja lainoja. Yleisölle lainat ovat ehkä tutumpia pääomasuojattuina lainoina tai indeksisidonnaisina lainoina. Ne tarjoavat mahdollisuuden osallistua (usein) osakemarkkinoiden positiiviseen kehitykseen. Lainoja on kuitenkin erilaisia ja tarjonta tuntuu kasvavan joka viikko. Sijoittajalle ne voivat tuoda tiettyjä hyötyjä, mutta on myös syytä olla tietoinen niiden erityisominaisuuksista sekä riskeistä. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä strukturoitujen lainojen taustaa sekä tarkastella kenelle nämä lainat sopivat. Strukturoitu laina Yleisin pääomasuojattu strukturoitu laina on sellainen, joka lupaa maksaa vähintään lainan nimellisarvon takaisin muutaman vuoden kuluttua. Tämän lisäksi sijoittaja saa osallistumisasteensa mukaisen osuuden lainan kohdeindeksin kehityksestä. Jos osallistumisaste on esimerkiksi 90 prosenttia ja kohdeindeksinä esimerkiksi EuroSTOXX50, saa sijoittaja sijoittamansa pääoman lisäksi lisätuottona 90% siitä kuinka monta prosenttia em. indeksi on lainan liikkeellelaskuhetkestä on noussut. Jos nousu on esimerkiksi 15 prosenttia, saa sijoittaja lisätuottoa 90% x 15 % eli 13,5 %. Kokonaisuudessaan sijoittaja saa siis takaisin lainan nimellisarvon ja sille 13,5 prosentin tuoton. Jos laina ostettiin nimellisarvostaan, saa sijoittaja takaisin 113,5 % sijoittamastaan summasta. Sijoittajan vuotuinen tuotto riippuu puolestaan siitä mikä lainan juoksuaika on ts. kuinka kauan hänen piti odottaa rahojensa saantia. Jos laina erääntyi esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua, tulee em. esimerkin vuotuiseksi tuotoksi 4,31 prosenttia. Jos osakemarkkinat olisivatkin kehittyneet epäsuotuisasti ja sijoittaja olisi joutunut tyytymään rahojensa palautukseen, olisi vuotuiseksi tuottoprosentiksi tullut nolla prosenttia. Strukturoidun lainan tausta Edellä oleva laina voi tuntua ylivoimaiselta sijoituskohteelta. Saahan sijoittaja siinä rahansa takaisin negatiivisestakin markkinoiden kehittymisestä huolimatta. Toisaalta hän voi parhaimmillaan ostaa lainan, joka tuottaa enemmän kuin kohteena oleva osakeindeksi, jos osallistumisaste on yli sata prosenttia. Tämä voi tuntua liian hyvältä ollakseen totta. Herää kysymys onko tässä tarjolla sijoittajalle ns. ilmainen lounas? Valitettavasti strukturoidut lainat eivät tarjoa hajautuksen tapaista ilmaista lounasta. Sijoittajan maksama kustannus on nimittäin menetetty korkotuotto. Mitä pidemmäksi ajaksi rahat sidotaan lainaan, sitä suurempi on menetetty hyöty. Myydessään strukturoitu lainan pääomatakuulla asiakkaalleen pankki ostaa käytännössä saamillaan varoilla heti nollakuponkilainan, joka erääntyy samalla hetkellä kuin lainakin ja saman suuruisena kuin luvattu pääomatakuu. Näin pankki takaa saa aikaiseksi luvatun pääomatakuun. Rahan aika- 1 Rahoituksen professori, Lappeenranta School of Business, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, talouden ja yritysjuridiikan laitos. Tekijä on vetänyt kolmessa eri korkeakoulussa yli kahdellesadalle opiskelijalle viimeisten viiden vuoden aika luentoja, joiden lopputyönä opiskelijat ovat laatineet mallin strukturoitujen lainojen hinnoitteluun. Lopputyön aiheen taustalla on tekijän 90-luvulla kuulema toteamus, että suomalaisista pankeista löytyi vain yksi henkilö, joka osasi hinnoitella strukturoituja lainoja. Tekstin uusin versio, tekstin käyttöön sijoituspäätöksiä tehtäessä liittyvä varauma sekä yhteystiedot löytyvät tekijän internet-sivuilta osoitteesta MEDIAN EDUSTAJAT: tämän kirjoituksen lainaaminen tai siihen viittaaminen ilman tekijän lupaa on ehdottomasti kielletty. 1

2 arvosta johtuen nollakuponkilainan hinta on kuitenkin pankille alle sata prosenttia saaduista varoista. Esimerkiksi jos markkinoiden korkotaso on kolme prosenttia ja laina erääntyy neljän vuoden kuluttua, tulee lainan hinnaksi 88,84 prosenttia varoista. Jos sijoittajalle luvattiin täysi sadan prosentin pääomatakuu, pankille jää sijoittajalta saamastaan summasta 11,16 prosenttia. Em. summa ei kuitenkaan ole pankin voittoa vaan pankin on ostettava tällä rahalla johdannaismarkkinoilta rakenne, joka maksaa asiakkaalle luvatun lisätuoton markkinoiden niin kehittyessä. Pankki saa voittoa ainoastaan, jos se pystyy ostamaan tämän rakenteen edullisemmin kuin mainittu 11,16 prosenttia. Pankilla on toki mahdollisuus yrittää saada lisämarginaalia lainan merkintämaksulla, joka usein kuluttajille suunnatuissa lainoissa voi olla esimerkiksi kaksi prosenttia. Kun pankki on saanut johdannaisrakenteen ostettua ei sille jää itselleen enää käytännössä lainkaan riskiä ellei se sitä tietoisesti halua ottaa. Pankilla on kuitenkin toinenkin vaihtoehto. Se voi käyttää koko marginaalin (11,16 % varoista) johdannaisrakenteen ostamiseen, mutta tarjota asiakkaalle hieman pienempää osallistumisastetta kuin mitä pankki itse saa. Tällöin pankki kerää oman osuutensa ikään kuin jälkikäteen. Paras tilanne pankin kannalta syntyy, jos se pankki pystyy suojaamaan position jotain omaa avointa positiota vastaan, jolloin se saa marginaalit itselleen position molemmilta laidoilta. Valitettavasti Suomessa ei usein tähän ole ollut mahdollisuuksia ja/tai riittävää osaamista, joten näiltä osin marginaalit ovat siirtyneet kv. pankeille. Strukturoitujen lainojen hinnoittelu ja riskitekijät Usein kuulee sanottavan, että strukturoituihin lainoihin ei liity riskiä tai vaikka liittyisikin niin ei kuitenkaan ns. downside-riskiä eli arvon laskemisen riskiä pääomasuojan vuoksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Riski on kuitenkin muodoltaan hieman erilainen kuin esim. suorassa osakesijoituksessa. Lisäksi se muuttuu lainan komponenttien arvon muuttuessa. Jotta saisimme paremman kuvan strukturoidun lainan riskiprofiilista, tarkastellaan ensin hieman sen hinnoittelua. Strukturoidun lainan markkinahinnan voi jakaa kahteen osaa. Toisaalta on laina-osan arvo ja toisaalta on johdannaisrakenteen arvo. Niiden summa on lainan kokonaisarvo. Tällöin lainan riskikin muodostuu lainan sekä option hintaan vaikuttavista riskitekijöistä. Yleisellä tasolla lainaa voidaan pitää riskitasoltaan joukkolainan ja osakkeen väliin sijoittuvana, mutta tällöin on kuitenkin tehty voimakkaita yksinkertaistuksia. Koska laina on nollakuponkilaina, sen arvo on heti liikkeellelaskusta lähtien alle nimellisarvonsa. Arvo muuttuu joukkolainojen tapaan korkotason mukana. Korkojen nousu laskee lainan arvoa ja päinvastoin. Strukturoidun lainan ostajalla on siis normaalia korkoriskiä. Toisin kuin suorassa joukkolainasijoituksessa korkoriski ei koske koko lainaa, vaan ainoastaan sitä osuutta kokonaisuudesta, mitä joukkolaina edustaa (aina siis alle 100 prosenttia). Kannattaa myös huomata, että korkoriskin merkitys voi kasvaa tai vähetä lainan osakomponenttien arvojen keskinäisten suhteiden muuttuessa. Johdannaisrakenne tuo mukanaan toisen riskielementin. Jos kyseessä on edellisen esimerkin kaltainen osakeindeksin positiiviseen kehitykseen sidottu lisätuotto, on usein kyseessä osto-optioilla toteutettu rakenne. Tällöin johdannaisosan arvoa voidaan arvioiden optioiden hinnoittelukaavoilla. Osto-option arvoon vaikuttavat tekijät on nähtävissä yleisemmistä rahoitusalan kirjoista (mm. merkintähinta, indeksin nykyarvo, korkotaso, osakeindeksin tuoton volatiliteetti, juoksuaika). Yleistäen voidaan sanoa, että markkinoiden vola- 2

3 tiliteetti nostaa optio-osan arvoa. Samoin käy luonnollisesti kohdeindeksin arvon noustessa. Sijoittaja ottaa siis optio-osan kautta osakemarkkinariskiä. Keskeisten lainan arvoon vaikuttavat tekijät ja lainan arvo Lainan hintaan vaikuttaa siis yleinen korkotaso. Korkotason noustessa, joukkolainan hinta laskee. Yleisellä tasolla tämä antaa pankille myyntihetkellä suuremman marginaalin ja/tai mahdollisuuden tarjota sijoittajalle parempia johdannaisrakenteita tai takuutuottoa. Vastaavasti se laskee lainan arvoa jälkimarkkinoilla. Vastaavasti käy usein kun lainan juoksuaikaa pidennetään. Tällöin kuitenkin tulee huomata, että juoksuajan piteneminen nostaa usein johdannaisrakenteen arvoa, tosin usein vaikutus on pienempi kuin joukkolainan arvon lasku. Johdannaiskomponentin arvoon vaikuttavista tekijöistä on hyvin vaikeaa antaa yleistyksiä, koska lainan ehdot voivat ole hyvinkin erilaisia eri tapauksissa. Sijoittajan on kuitenkin syytä olla tietoinen myös johdannaisrakenteen vaikutuksesta lainan hintaan ja arvoon. Yleisesti käytössä oleva tapa on tarjota sijoittajalle ns. aasialainen option mukainen rakenne. Tällöin mahdollinen lisätuottoa ei lasketa lainan erääntymishetken mukaisen indeksitason mukaan (vrt. eurooppalainen optio) vaan esimerkiksi viimeisten kahdentoista kuukauden keskiarvojen perusteella. Sijoittajalle tämä on helppo myydä perustelemalla asiaa sinänsä validilla väitteellä, että tällöin sijoittaja ei ota niin paljon riskiä päätöshetken indeksitasosta. Pankin kannalta tämä johdannaisrakenne tulee edullisemmaksi ja lisää pankin marginaalia. Sijoittajan kannattaakin olla hyvin huolellinen lainan ehtoja lukiessaan, koska mitä mutkikkaammaksi johdannaisrakenne käy, sitä vaikeampaa on sijoittajan tietää sen todellinen arvo (ja maksamansa marginaali). Tässä, jos missään, pätee lausahdus devil is in the details. Miksi strukturoituja lainoja pidetään riskittöminä? Edellä on tuotu selvästi esille etteivät strukturoidut lainat ole riskittömiä. Miksi sitten usein väitetään, että ne olisivat? Taustalla on sama ajatus kuin piensijoittajalla, joka sijoittaa joukkolainoihin. Piensijoittaja pitää miltei aina lainan erääntymiseen asti, jolloin hän saa luvatun tuoton. Hän ei välitä siitä, että lainan arvo vaihtelee ennen erääntymistä. Hän ei myöskään välitä siitä, että odottamalla luvattua tuottoaan, hän voi jäädä paitsi muista mahdollisuuksista, jotka markkinoiden muutokset (esim. korkojen nousu) ovat tuoneet. Siksi esimerkiksi joukkolainarahastosijoituksen tehneiden piensijoittajien on usein vaikea ymmärtää, miksi rahaston tuotto voi olla negatiivinen korkojen noustessa, vaikka lainat itsessään lupaavat positiivista tuottoa. Rationaalinen sijoittaja on kuitenkin selvillä sijoituksensa arvosta ja sen muutoksesta. Toinen virhekäsitys, jolla downside-riskin puuttumista perustellaan on se, että lainaa verrataan suoraan osakesijoitukseen. Analysoidaan tilannetta kuitenkin tarkemmin kun markkinat ovat kehittyneet joko negatiivisesti vai positiivisesti. Edellisessä tapauksessa lainasijoittaja on saamassa takaisin vain sijoittamansa varat ilman lisätuottoa. Voi siis näyttää siltä että downside-riskiä ei ole. Sijoittajalla on kuitenkin edelleen samat riskit kuin edellä ja lainan arvo muuttuu joka päivä. Tosin option arvo on tässä tilanteessa usein hyvin matala, joten riski muodostuu suurelta osalta korkoriskistä kuten edellä on todettu. Jos markkinat ovat sen sijaan kehittyneet positiivisesti ja sijoittaja on saamassa lisätuottoa, esitetään usein väite, että vaikka markkinariskiä on, se on rajattu pääomaturvaan. Tämäkään ei kuitenkaan pidä paikkaansa em. syistä. Riski paljastuu sijoittajalle heti kun hän saa nähtäväkseen lainan päivittäisen arvon. 3

4 Downside-riskiä ei siis voi poistaa, mutta sen voi yrittää unohtaa. Tällainen tilanne on sijoittajalla, joka on valmis pitämään lainansa erääntymiseen asti eikä hänen tarvitse arvottaa lainaansa matkan varrella esim. tilinpäätöksessä eikä hän välitä lainan arvon muutoksista lainan juoksuaikana tai mahdollisesti menetetyistä sijoitusmahdollisuuksista. Tällaisen osta-ja-unohda-sijoittajan downside-riski lainan erääntymishetkellä on todellakin nolla kohdeindeksin laskiessa tai rajattu takaisinmaksuturvaan kohdeindeksin noustessa. Kenelle strukturoidut lainat sopivat? Asiaa voidaan tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta. Toisaalta riskiprofiilin näkökulmasta ja toisaalta pien- vs. institutionaalinen sijoittajan näkökulmasta. Riskinäkökulmasta perinteinen käsitys on, että lainat sopivat erityisesti sijoittajalle, joka on varovaisempi kuin osakesijoittaja, mutta joka kuitenkin hakee korkeampaa tuottoa kuin joukkolainasijoittaja. Ne ovat erinomaisia kohteita sijoittajille, joiden sijoitustoiminnassa keskeinen riskitekijä on pääomien menettämisen uhka. Tällaisia ovat erityisesti tietyt rahastot ja yhdistykset. Toisaalta lainat sopivat myös sijoittajille, joiden sijoitushorisontti sallii lainojen pitämisen erääntymiseensä asti ilman arvottamista lainan juoksuaikana. Piensijoittajan näkökulmasta strukturoidut lainat tarjoavat tiettyjä lisäetuja. Ensinnäkin heillä rahan vaihtoehtoiskustannus ei useinkaan ole edellä käytetty markkinakorko vaan sitä huomattavasti alempi korkotaso. Tällöin he arvottavat lainaosuuden (ja siten koko lainan) korkeammalle kuin vastaavat institutionaaliset sijoittajat. Tämän lisäksi piensijoittajilla ei useinkaan ole mahdollista toteuttaa vastaavaa johdannaisrakennetta itse, joten lainat tarjoavat helpon tavan hyötyä omasta markkinanäkemyksestä sekä osallistua markkinoiden kehitykseen halutulla osallistumisasteella. Lainasta riippuen sijoittajalla on myös mahdollisuus ns. vipuvaikutukseen eli osallistumisaste voi olla yli sata prosenttia. Parhaimmillaan lainat tarjoavat myös kustannustehokkaan hajautusmahdollisuuden kansainvälisille markkinoille, koska lainoihin ei sisälly vuotuisia hallinnointipalkkioita eikä valuuttariskiä ellei sitä erityisesti haluta. Vaikka strukturoiduilla lainoilla on tiettyjä etuja, on ymmärrettävä myös niiden ero ja haitat muihin sijoitusinstrumentteihin verrattuna. Ensinnäkin piensijoittajan on hyvin hankala arvioida pankille maksamansa marginaalin suuruutta. Toiseksi monilla strukturoiduilla lainoilla on lisäksi epälikvidit jälkimarkkinat, jolloin lainan myynti kesken juoksuajan kohtuullisella hinnalla voi olla vaikeaa ja kallista. Lisäksi johdannaisrakenne on usein hyvin mutkikas, jolloin sijoittajan on hyvin hankala arvottaa sitä. Usein toisena osapuolena toimiikin liikkeellelaskija, joka on usein valmis maksamaan lainasta vain summan, joka on laskettu ikään kuin laina erääntyisi heti. Tällöin myyjä menettää johdannaisrakenteen aikaarvon. Institutionaalisten sijoittajien osalta tilanne on hieman eri. Heillä on paremmat resurssit tarkastella lainan hinnoittelua ja jopa mahdollisuus toteuttaa itse suoraan vastaava rakenne. Viimekädessä kyse on siitä mikä on lainojen odotettu tuotto ja riski sekä korrelaatio salkun muiden sijoituskohteiden kanssa. Jos lainojen tuotto kulujen jälkeen on kohtuullinen otettuun riskiin nähden ja jos ne tarjoavat hajautushyötyä, on niillä selkä paikkansa sijoitussalkussa. Analyysin tekee kuitenkin hankalaksi strukturoitujen lainojen riskiprofiilin ja tuottojakauman poikkeava rakenne. Laskettaessa on myös otettava huomioon joukkolaina- ja johdannaisosuuden suhteellisten painojen muuttuminen jatkuvasti niiden arvon muuttuessa. 4

5 Yhteenveto Strukturoidut lainat ovat mielenkiintoinen ja markkinoita täydentävä sijoitusinstrumentti. Lainojen suosiosta päätellen ne ovat tarjonneet sijoittajille mahdollisuuden tehdä sijoituksia, joita he muuten eivät olisi tehneet. Samalla kuitenkin on syytä korostaa, että suosion taustalla voi olla myös osaltaan sijoittajien puutteellinen ymmärrys lainojen riskeistä sekä maksamistaan marginaaleista. Kasuaalinen analyysi paljastaa pankkien marginaalien olevan useissa tapauksissa useita prosentteja, joka onkin tehnyt lainoista pankeille erittäin kannattavia instrumentteja. Piensijoittajan onkin syytä ymmärtää strukturoidun lainan ostaessaan, että käveltyään pankista ulos on hänellä hieman autokaupan tapaan käsissään arvopaperi, jonka arvo laski heti muutamia prosentteja. Keskeinen kysymys onkin kenen liikkeestä poistuttaessa arvo laskee vähiten ts. kenen marginaali oli pienin. Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää siten että strukturoidut lainat olisivat jotenkin huonoja sijoituskohteita. Kuten aina sijoittajan on vain syytä olla tietoinen tekemistään päätöksistä. Koska korkotason odotetaan nousevan tämän vuoden aikana (kirjoitushetkellä vuosi 2006) on syytä odottaa strukturoitujen lainojen tarjonnan yhä kasvavan ja monipuolistuvan. Tämä on markkinoiden tehokkuuden kannalta hyvä asia, koska tällöin sijoittajat pystyvät paremmin hajauttamaan sijoituksiaan sekä paremmin kokoamaan omien toiveidensa mukaisia sijoitussalkkuja. Sijoittajien on kuitenkin syytä perehtyä lainojen ominaisuuksiin jatkossa aiempaa tarkemmin. Ensimmäinen versio Viimeksi päivitetty:

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Markkinatakaajan rooli Vipuvaikutus Bull & Bear Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Warrantit - vipua salkkuun

Warrantit - vipua salkkuun Warrantit - vipua salkkuun Warrantti on option kaltainen arvopaperisoitu sijoitusinstrumentti, joka antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä kohde-etuuden arvon muutoksista. Esittely Warrantti on option

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

Indeksilainoilla vakautta salkkuun. johtaja Antti Parviainen Strukturoidut Tuotteet

Indeksilainoilla vakautta salkkuun. johtaja Antti Parviainen Strukturoidut Tuotteet Indeksilainoilla vakautta salkkuun johtaja Antti Parviainen Strukturoidut Tuotteet Indeksilainat Joukkolainamuotoisia sijoituskohteita, jotka koostuvat suurelta osin korkosijoituksesta jolla taataan pääomaturva,

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Nokia Autocall 2018 Nokian kurssi on laskenut muun markkinan mukana

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007 Indeksilainat Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007 Osakemarkkinatuottoa pääomaturvatusti - Mandatum Yksityispankki tuo markkinoille kaksi uutta indeksilainaa, joiden avulla sijoittaja voi hyötyä pääomaturvatusti

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu Indeksilaina Pääomaturvattu sijoitusratkaisu 2 Pääomaturvattua sijoittamista indeksilainoilla Indeksilainalla on mahdollista tavoitella tuottoa pääomaa turvaavasti. Indeksilainasijoitus tarjoaakin kätevän

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101.

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101. Sijoituspalvelututkinnon tentti / AP1 12.2.2016 =oikein/kyllä, =väärin/ei Kysymys: 1 hjauskorkoa nostamalla ja laskemalla EKP voi vaikuttaa lyhyiden korkojen tasoon euroalueella. 2 Keskuspankki voi pyrkiä

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Sijoittaisinko henkivakuutuksiin?

Sijoittaisinko henkivakuutuksiin? Sijoittaisinko henkivakuutuksiin? Mika Vaihekoski 1 Maailmalla on 90-luvulla yleistynyt uusi sijoitusinstrumentti, joka lupaa vakaata 10 20 prosentin tuottoa ilman korrelaatiota osakemarkkinoiden tai joukkolainojen

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK INDEKSIOBLIGAATIO 1027: INDEKSIOBLIGAATIO BRIC III Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com

SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com SIJOITUSESITE SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com YRITYSTODISTUSOHJELMA 800.000.000 EUROA Sopimus yritystodistusten liikkeeseenlaskemisesta on allekirjoitettu 8.9.2003 ja sitä viimeksi

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012 ja 5.11.2012 täydennettyyn ohjelmaesitteeseen

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

100 % nimellisarvosta sekä liitteessä Tuotonmuodostus määritelty mahdollinen tuotto. Takaisinmaksumäärät laskee Laskenta-asiamies.

100 % nimellisarvosta sekä liitteessä Tuotonmuodostus määritelty mahdollinen tuotto. Takaisinmaksumäärät laskee Laskenta-asiamies. 1(8) EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 3/2011 ja 4/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT EVLI FRONTIER MARKETS II Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Evli Pankki Oyj:n

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Sijoitussalkun muodostamisessa tulee ottaa huomioon sijoittajan sijoitustavoitteet, riskinsietokyky ja rajoitteet. Hyvänä sijoitussalkun lähtökohtana toimii osakesalkun

Lisätiedot

Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen?

Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen? Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen? Sijoitus-Invest 2013 Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä,

Lisätiedot

Sijoitustuotteet tutuiksi. Rahamuseon Studia monetaria 16.10.2012

Sijoitustuotteet tutuiksi. Rahamuseon Studia monetaria 16.10.2012 Sijoitustuotteet tutuiksi Rahamuseon Studia monetaria 16.10.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.10.2012 Eeva Granskog ja Tero Oikarinen Finanssivalvonta Suomen rahoitus-

Lisätiedot

Tietoa Front Capitalin palveluista & sijoitusratkaisuista. Front Capital - Indeksisijoittamisen edelläkävijä 3.10.2011

Tietoa Front Capitalin palveluista & sijoitusratkaisuista. Front Capital - Indeksisijoittamisen edelläkävijä 3.10.2011 Tietoa Front Capitalin palveluista & sijoitusratkaisuista Front Capital - Indeksisijoittamisen edelläkävijä 3.10.2011 1 2 1 Mitä on indeksisijoittaminen?... 4 1.1 Asiakkaan hyöty indeksisijoittamisesta...

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 11.5. 21.6.2012

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Sijoitusesite. ELTEL AB liikkeeseenlaskija yhtiötunnus 556728-6652, kotipaikka: Tukholma, Ruotsi www.eltelgroup.com

Sijoitusesite. ELTEL AB liikkeeseenlaskija yhtiötunnus 556728-6652, kotipaikka: Tukholma, Ruotsi www.eltelgroup.com 1 (5) Sijoitusesite ELTEL AB liikkeeseenlaskija yhtiötunnus 556728-6652, kotipaikka: Tukholma, Ruotsi www.eltelgroup.com YRITYSTODISTUSOHJELMA 100 MILJOONAA EUROA Sopimus yritystodistusten liikkeeseenlaskemisesta

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007!

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! UUTTA! Markkinakatsaus Aamuseminaari 12.3.2008 Ongelma: USA:n asuntomarkkinat -18% Ongelma: USA:n asuntomarkkinat Rahoituslaitoksilla

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1601: KORKOKAULURI VII Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011, 10.8.2011

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Hyväksytty 29.8.2010 1 (10) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. AYY SIJOITUSOMAISUUS 1.1. Sijoitusomaisuuden rakenne 1.2. Lähtökohta sijoituspolitiikalle

Lisätiedot

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla RBS MINI-FUTUURIT, WARRANTIT, OPEN END SERTIFIKAATIT Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla Mika Raukko, SIP Nordic Oy www.aktiiviporssikauppa.com Agenda Mini-futuurit Mikä on Mini-futuuri? Kohde-etuudet

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1603: KORKOKAULURI IX Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012 täydennettyyn

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Sijoitusrahasto on sijoitusinstrumentti, joka sijoittaa varansa mm. osakkeisiin (osakerahasto), joukkolainoihin (korkorahasto), kiinteistöihin tai sekä osakkeisiin

Lisätiedot

OSAKEINDEKSILAINAT JA NIIDEN TUOTTO RISKIPROFIILI

OSAKEINDEKSILAINAT JA NIIDEN TUOTTO RISKIPROFIILI OSAKEINDEKSILAINAT JA NIIDEN TUOTTO RISKIPROFIILI Analyysi Suomen markkinoista Liiketaloustiede, laskentatoimen ja rahoituksen pro gradu -tutkielma Laatija: Miro Marttila Ohjaajat: Professori Hannu Schadéwitz

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK RAHASTO-OBLIGAATIO 1400: Kehittyvä Korko III Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Hinnanerosopimukset (CFD)

Hinnanerosopimukset (CFD) Varoitus sijoittajille 28/02/2013 Hinnanerosopimukset (CFD) Keskeiset viestit Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia tuotteita eivätkä sovi kaikille sijoittajille. Älä sijoita rahaa, jota sinulla ei ole

Lisätiedot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot ETF = Exchange-Traded Funds (Pörssinoteerattu rahasto) Rahastoyhtiön ylläpitämä, yleensä passiivinen sijoitusrahasto Seuraa tiettyä markkinaa, yleensä jotain indeksiä

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

NORDEA BANK AB:N (PUBL) JA NORDEA PANKKI SUOMI OYJ:N WARRANTTI- JA SERTIFIKAATTIOHJELMA SARJAN 2 MARKKINAWARRANTTIEN LOPULLISET EHDOT

NORDEA BANK AB:N (PUBL) JA NORDEA PANKKI SUOMI OYJ:N WARRANTTI- JA SERTIFIKAATTIOHJELMA SARJAN 2 MARKKINAWARRANTTIEN LOPULLISET EHDOT Tämä on käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä tekstistä. Mahdollisessa ristiriitatilanteessa sovelletaan ruotsinkielisiä lopullisia ehtoja. NORDEA BANK AB:N (PUBL) JA NORDEA PANKKI SUOMI OYJ:N WARRANTTI-

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

UNLIMITED TURBOT BNP PARIBAS EDUCATED TRADING

UNLIMITED TURBOT BNP PARIBAS EDUCATED TRADING UNLIMITED TURBOT Tämä esite on tarkoitettu markkinointiin. Unlimited turbot ovat korkeariskisiä sijoituksia Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry:n riskiluokituksen mukaisesti ne ovat korkean

Lisätiedot

Handelsbanken Rahastosalkku -

Handelsbanken Rahastosalkku - Rahastosalkku - aktiivista varainhoitoa sijoitusrahastoilla Sijoitusristeily 2007 Salkunrakentamisen perusperiaatteet Hajauta sijoituksia sekä korko- että osakemarkkinoille Hajauta sijoituksia myös omaisuusluokkien

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Aamuseminaari 9.4.2008

Aamuseminaari 9.4.2008 Aamuseminaari 9.4.2008 Rahastouutuuksia alkuvuonna Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku Rahastojen rahasto, joka yhdistää Nordean absoluuttisen tuoton strategioita Positiivista tuottoa ja hajautusta salkkuun

Lisätiedot

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011 Front Capitalin uudet sijoitusvaihtoehdot kesäkuussa Front Capital siirtyi viime kuussa kokonaan sähköisen markkinointimateriaalin ja tiedottamisen käytäntöön. Tässä Kuukausikatsauksessa keskitymme kertomaan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

Warrantit. Kohteena: Nokia Oyj. Liikkeeseenlaskupäivä: 28 syyskuuta 2011

Warrantit. Kohteena: Nokia Oyj. Liikkeeseenlaskupäivä: 28 syyskuuta 2011 Warrantit Kohteena: Nokia Oyj Liikkeeseenlaskupäivä: 28 syyskuuta 2011 Lopulliset ehdot Warrantit Täydelliset tiedot Handelsbankenista ja tarjouksesta on saatavilla ainoastaan 23. maaliskuuta 2011 voimaan

Lisätiedot