TIETOISKU TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012

Transkriptio

1 BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA Bruttokansantuote laski vuonna 2012 huomattavasti Varsinais-Suomessa, kuten muissakin Etelä- Suomen suurissa maakunnissa. Seutukunnittain tarkasteltuna merkittävin lasku tapahtui Salossa, jossa Nokian matkapuhelinvalmistuksen loppuminen supisti taloutta lähes 40 prosenttia Varsinais-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden oli vuoden 2012 lopussa euroa, mikä oli kuudenneksi korkein Manner-Suomen maakunnista. Tuotannon volyymi laski Varsinais-Suomessa 3,3 %, kun se koko maassa laski 1,9 %. Tuotanto supistui merkittävästi myös muissa Etelä-Suomen suurissa maakunnissa. Asukaskohtainen BKT kasvoi eniten essä ja Lapissa, joskin Lapissa suhdeluvun kasvua selittää enemmän asukasluvun lasku kuin tuotannon absoluuttinen kasvu. Varsinaissuomalaisten keskimääräinen ostovoima oli sen sijaan Manner-Suomen toiseksi korkein heti Uudenmaan jälkeen. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat vuoden 2012 lopussa keskimäärin euroa, mikä on lähellä koko maan keskiarvoa. Ostovoiman alueellinen vaihtelu on selvästi tuotannon vaihtelua tasaisempaa, sillä ostovoimaltaan pienimmän ja suurimman maakunnan ero on paljon pienempi kuin tuotannon mukaan verrattuna. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskivat koko maassa. Varsinais-Suomessa laskua oli suunnilleen saman verran kuin koko maassa, ja eniten ostovoima laski Uudellamaalla ja ssa. Varsinais-Suomen bruttokansantuote on kehittynyt 2000-luvulla varsin samalla tasolla kuin koko maassa. Nykyisen laskusuhdanteen myötä maakunnan tuotanto on kuitenkin jäänyt jälkeen koko maan kehityksestä, ja BKT on ollut jo kolmena vuotena selvästi maan keskiarvoa alempi. Varsinais- Suomen ostovoima on sen sijaan kehittynyt koko maan keskitason mukaisesti, eikä vastaavaa tasomuutosta havaita. Seutukunnittain tarkasteltuna Nokian päätös lopettaa Salon matkapuhelintehdas näkyy selvästi tuotantoluvuissa. Salon seudun BKT supistui lähes 40 % pudoten maakunnan pienimmäksi, kun se aiemmin on ollut maakunnan korkein. Bruttokansantuote oli suurin Turun seudulla, ja oli myös ainoa, jossa tuotannon volyymi kasvoi. Kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna puolestaan supistui eniten, ja ainoa ostovoimaa kasvattanut seutukunta oli Loimaa. Vuoden 2012 tuotantotiedot perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon, jossa on siirrytty noudattamaan EU:n uutta tilinpitojärjestelmää (EKT 2010). Merkittävin muutos uudessa järjestelmässä on tutkimus- ja kehittämismenojen käsitteleminen investointina eikä enää juoksevana kuluna. Tämä on nostanut bruttokansantuotteen tasoa koko maassa 4,3 % ja Varsinais-Suomessa 6 %. Seutukunnittain tarkasteltuna merkittävin muutos tapahtui Salon seudulla, jossa tilastointitavan uudistuksen tuoma muutos kasvatti laskennallista tuotantoa kolmanneksen Kuva 1 Manner-Suomen maakuntien bruttokansantuote vuonna Asukaskohtaisen BKT:n volyymin muutos (%) +6 % +4 % +2 % 0 % -2 % -4 % -6 % 5,9 % 5,2 % +1,1 % +0,8 % +0,3 % -0,1 % -0,5 % Keski- -0,7 % Kuva 2 Manner-Suomen maakuntien bruttokansantuotteen volyymin muutos ,8 % -1,0 % Pohjois- Pohjois- -1,9 % Etelä- -1,9 % -2,8 % -3,3 % Etelä- -3,3 % -3,4 % -4,3 % -4,8 % Keski-

2 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo vuonna 2012 ( /as.) Etelä- Pohjois- Keski- Kuva 3 Kotitalouksein käytettävissä oleva tulo Manner-Suomen maakunnissa vuonna Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta. Kotitalouksien käytettävissä olevan tulon muutos (%) 0,0 % -0,5 % -1,0 % -1,5 % -2,5 % -1,1 % -1,4 % -1,6 % -1,7 % -1,8 % -1,8 % -2,2 % -2,2 % -2,3 % -2,5 % -2,6 % -3,0 % Keski- Pohjois- Etelä- Kuva 4 Kotitalouksein käytettävissä olevan tulon muutos Manner-Suomen maakunnissa Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta.

3 Asukaskohtaisen BKT:n volyymin kehitys (, vuoden 2000 hinnoin) Kuva 5 Varsinais-Suomen ja koko maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen volyymin kehitys. Luvut ovat viitevuoden 2000 hinnoin. Kotitalouksien käytettävissä olevan tulon kehitys (, vuoden 2010 hinnoin) Kuva 6 Kotitalouksein käytettävissä olevan tulon kehitys Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta. Luvut ovat deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä vuoden 2010 tasoon.

4 BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) Asukaskohtaisen BKT:n volyymin muutos (%) % -30 % -20 % -10 % 0 % +10 % ,8 % ,1 % ,0 % ,4 % ,9 % Kuva 7 Varsinais-Suomen seutukuntien bruttokansantuote vuonna 2012 ja BKT:n volyymin muutos Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 2012 ( /as.) Käytettävissä olevan tulon muutos (%) % -2 % -1 % 0 % +1 % ,4 % ,9 % ,3 % ,7 % -1,3 % Kuva 8 Kotitalouksein käytettävissä oleva tulo Varsinais- Suomen seutukunnissa vuonna 2012 ja käytettävissä olevan tulon muutos Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta.

5 Tilastointitavan muutoksen laskennallinen vaikutus BKT:een vuonna 2011 (%) +10 % +8 % +8,6 % Tilastointitavan muutoksen laskennallinen vaikutus BKT:een vuonna 2011 (%) 0 % +10 % +20 % +30 % +40 % +6 % +4 % +2 % 0 % +6,7 % +6,7 % +6,0 % +5,1 % +4,3 % +4,3 % +4,2 % +3,6 % +3,4 % +3,0 % +3,0 % +2,6 % +2,4 % +2,2 % +2,2 % +2,0 % +0,3 % +4,7 % +3,8 % +33,5 % -2 % Pohjois- Etelä- Keski- -0,6 % +2,8 % +1,9 % Kuva 9 Bruttokansantuotteen tilastointitavan uudistuksesta johtuva laskennallinen muutos vuoden 2011 BKT-lukuihin Manner-Suomen maakunnissa ja Varsinais-Suomen seutukunnissa.