Väestötilastoja ja -ennusteita. Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste.

Transkriptio

1 Väestötilastoja ja -ennusteita Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste. 1

2 Väestöennuste Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Kunnittaisia ennusteita laskettaessa tuotetaan myös ns. omavaraislaskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteesta on saatavissa koko maan, kuntien tai alueiden ennustettu väkiluku ja ikärakenne vuosittain. Väestöennusteesta on saatavissa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrät sekä ennusteen laskennassa käytetyt hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimet. 2

3 Väestöennuste Väestöennusteesta on saatavissa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrät sekä ennusteen laskennassa käytetyt hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimet. Väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten vaikutusta väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. 3

4 Väestöennuste Suomen väkiluvun kasvu jatkuu. Väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna Vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan % % % 4

5 Väestöennuste Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee % % % Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. 5

6 Väestöennuste Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti. Väestöllinen huoltosuhde , , , ,1 6

7 Väestöennuste Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu 50 vuodessa ,79 miljoonaa Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä nousee (2 %) (7 %) 7

8 Väestöennuste Väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä eniten Etelä-Savossa 8 % Kainuussa 6 % Suhteellisesti eniten, noin 20 %, väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä Ahvenanmaalla Itä-Uudellamaalla Uudellamaalla 8

9 Ennustettu väkiluvun muutos (%) maakunnittain

10 Väestö ikääntyy 2008 eläkeikäisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomen väestöhistoriassa alle 15-vuotiaiden määrän. Syntyvyys on ollut Suomessa alle ns. uusiutumistason viimeisten 40 vuoden ajan. Syntyvyys on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku (1,85) oli vuonna 2008 korkeimmillaan 10 vuoteen. Jos vuoden 2008 ikäryhmittäinen hedelmällisyys pysyisi muuttumattomana, naiset synnyttäisivät keskimäärin 1,85 lasta. 10

11 Väestö ikääntyy Jotta väestö uusiutuisi eli väestön määrä ja ikärakenne eivät muuttuisi, tulisi naisten synnyttää keskimäärin 2,1 lasta. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli tällä tasolla viimeksi vuonna Syntyvien ikäluokkien koko ja siten uusien synnyttäjien määrä ovat pienentyneet Suomessa oli alle 15-vuotiaita , mikä määrä alhaisin vuoden 1895 jälkeen siis 115 vuoteen. 11

12 Väestö ikääntyy Väestön ikääntymiseen vaikuttaa alhaisen syntyvyyden lisäksi pidentynyt elinikä. Vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli 1900-luvun alussa 45 vuotta. suurilla ikäluokilla vuotta. vuonna vuotta. Elinajanodote kuvaa vain yhden vuoden kuolevuuden tasoa, aivan kuten kokonaishedelmällisyyslukukin kuvaa syntyvyyttä syntyneiden poikalasten todellinen keskimääräinen elinikä hyvin todennäköisesti tulee olemaan huomattavasti korkeampi. 12

13 Suuret alueelliset erot kasvavat Alueiden välillä on suuria eroja. Joillakin alueilla väestökehitys on varsin hälyttävä. Työikäinen väestö on vähentynyt 10 vuotta Kainuussa (11,5 %) Etelä-Savossa (9,3 %) Lapissa Satakunnassa Kymenlaaksossa 7 maakunnassa on 10 vuoden aikana kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Samat maakunnat kärsivät muuttotappiosta. 13

14 Suuret alueelliset erot kasvavat Vinoutuneen ikärakenteen vuoksi edes muuttotappion nollautuminen ei auta, sillä väki vähenee kuolleisuuden vuoksi. Vielä 1980-luvulla maakunnat olivat melkein "samalla viivalla" väestöllisen huoltosuhteen osalta. Nyt Uudenmaan maakunnan huoltosuhde on muuttoliikkeen seurauksena jopa parantunut, monessa muussa maakunnassa huonontunut Suomen 348 kunnasta 131 kunnassa on 10 vuoden ajan kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt. 14

15 Suuret alueelliset erot kasvavat 4 heikoimmassa kunnassa huoltosuhde on yli 80 Luhanka (86,0) Kivijärvi (82,7) Suomenniemi (80,8) Multia (80,2) Paras huoltosuhde on Helsingissä (38,9) Järvenpäässä (41,5) Tampereella (41,7) 15

16 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2008 Lähde: Väestörakennetilasto, Tilastokeskus. 16

17 Muuttoliike ja syntyvyys Suomen saama muuttovoitto ulkomailta on 2000-luvulla nopeasti kasvanut. EU:n laajentuminen ja ihmisten liikkuvuuden helpottuminen ovat lisänneet siirtolaisuutta EU-maiden välillä. Suomi sai vuonna 2008 muuttovoittoa ulkomailta ennätykselliset henkilöä. Jos Suomeen ei tulisi lainkaan siirtolaisia, vähenisi työikäinen väestö vuoteen henkilöllä vuoteen henkilöllä 17

18 Muuttoliike ja syntyvyys Huoltosuhde ylittäisi 75 huollettavan rajan jo vuonna Ulkomailta Suomeen muuttavat ihmiset ovat pääsääntöisesti nuoria työikäisiä. Vuosina Suomi on saanut ulkomailta muuttovoittoa henkilöä. Tästä muuttovoitosta alle 35-vuotiaiden osuus on 73 prosenttia. Maahanmuutto tarjoaa nopean avun työikäisen väestön vähenemiseen. Suomeen muuttavien ulkomaalaisten tulisi myös työllistettyä ja integroitua yhteiskuntaan. 18

19 Muuttoliike ja syntyvyys Myös maahanmuuttajat vanhenevat, ja vuonna 2010 Suomeen muuttanut 25-vuotias on vuonna vuotias. Syntyvyys tuo ikärakenteeseen avun huomattavasti hitaammin, mutta pysyvämmin. Vuosina syntyvät lapset olisivat vuonna vuotiaita ja työelämän käytettävissä. 19

20 Eurooppa ikääntyy Koko Eurooppa ikääntyy seuraavan 50 vuoden kuluessa. Väestöllinen huoltosuhde on EU27-maiden korkein 2019 Suomessa 2039 suurissa jäsenmaissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa Vuonna 2060 EU27-maiden väestöllinen huoltosuhde on keskimäärin 78,5 7 jäsenmaassa 85 tai enemmän 20

21 Lähteet Ennustettu väkiluvun muutos (%) maakunnittain ( ) [kartta] Rapo, Markus. Suomella edessä haastavat ajat. Tieto&trendit 8/2009. Tilastokeskus. 18_002.html?s=0 Väestöennuste (päivitetty ) Väestöennuste ( ) 21

22 Väestönmuutos Luhangalla Luonnollinen väestönlisäys Kokonaismuutos Vuosi Syntyneet Kuolleet Yhteensä

23 Väestönmuutos Helsingissä Vuosi Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kokonaismuutos Yhteensä

24 Pohdintatehtäviä Mitä haasteita väestönmuutos asettaa kirjastopalvelujen järjestämiselle Luhangalla? Helsingissä? Miettikää, millaisia hakeutuvia kirjastopalveluita tarvittaisiin Luhangalla? Helsingissä? 24