Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta"

Transkriptio

1 KATSAUS 300/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen II väliraportti

2 10

3 Jaana Minkkinen, Simo Aho ja Ari Mäkiaho Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen II väliraportti Tekesin katsaus 300/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tekes rahoittaa Suomessa vuosina MEADOW-tutkimusprojektin, jossa hyödynnetään Euroopan komission rahoituksella aiemmin kehitettyä välinettä koota tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen organisaatio- ja johtamiskäytännöistä sekä työvoiman käyttötavoista. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen toimintatapojen kehittyneisyydestä, syventää käsitystä organisaatioiden tuloksellisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä auttaa ymmärtämään paremmin, millaisia kehittämistarpeita Suomessa on näillä alueilla. Tutkimuksella saadaan tietoa myös mm. siitä, miten erikokoiset ja eri sektorien organisaatiot eroavat toisistaan, miten kasvuyritykset eroavat muista yrityksistä ja mitkä tekijät ovat yhteydessä organisaatioiden tuloksellisuuteen ja innovatiivisuuteen. MEADOW-tutkimus on siinä mielessä ainutlaatuinen, ettei tämäntyyppisiä kysymyksiä ole toistaiseksi juuri analysoitu Suomessa yritys- tai yhteisötasoisella datalla. Ainutlaatuista tutkimuksessa on myös se, että samoista yrityksistä ja yhteisöistä kootaan erikseen aineisto työnantajien edustajilta ja työntekijöiltä. MEADOW-tutkimuksen aineistot tarjoavatkin mahdollisuuksia monenlaisiin mielenkiintoisiin analyyseihin. Tässä MEADOWtutkimuksen toisessa väliraportissa esitetään työntekijähaastattelujen tuloksia. MEADOW-tutkimuksen toteuttajina ovat toimineet Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat. Haastattelut on toteuttanut Tilastokeskus. Tutkimuksen toteuttamista ideoineessa ja ohjanneessa hankkeen johtoryhmässä ovat olleet edustettuina Tekes, työmarkkinakeskusjärjestöt, Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus kytkeytyy Tekesin vuonna 2012 käynnistämään Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaan (http://www.tekes.fi/ohjelmat/liideri). Helsingissä, elokuussa 2013 Tuomo Alasoini Liideri-ohjelman vastuullisena johtajana 5

6 Sisältö Esipuhe Johdanto MEADOW-tutkimus mitä ja miksi Työntekijäaineiston kokoaminen Tämän raportin tavoitteet ja sisältö Raportin keskeisimmät tulokset Esimiestehtävissä ja työryhmissä toimiminen Esimiestehtävissä toimiminen Työryhmissä toimiminen Työryhmän koostumus Työryhmän jäsenten vaikutusmahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet työryhmän tavoitteisiin Vaikutusmahdollisuudet työtapoihin Keskustelu työryhmässä Työpaikan ominaisuudet Innostus Aikaansaaminen Työn ilo Luottamus ja yhteistyö Osaaminen Johtaminen ja esimiestyö Työhyvinvointi Henkilöstöstä huolehtiminen Henkilöstön ideoiden ja aloitteiden hyödyntäminen Uskallus kehittää toimintaa Oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen Innovointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja terveys Luottamus ja yhteistyö Osaava työvoima

7 3 Sosiaalinen tuki työssä Tuki esimieheltä Tuki työtovereilta Tuki asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta Työn tavoitteet ja työtahti Työtahti Kotona ja vapaa-ajalla työskentely Työasioiden hoito varsinaisen työajan ulkopuolella Yhteydenotot työajan ulkopuolella Muutokset työpaikalla Muutosten vaikutukset Vaikutukset työtehtäviin Vaikutukset työsuhteen jatkuvuuteen Vaikutukset uralla etenemiseen Vaikutukset työn mielekkyyteen Vaikutukset työn kuormittavuuteen Vaikutukset palkkaukseen Vaikutukset siihen, keiden kanssa tekee työtä Muutosten välttämättömyys, hyödyllisyys ja tarpeellisuus Vaikutusmahdollisuudet työpaikan muutoksiin Vaikutusmahdollisuudet työssä Työsuorituksen arviointi Arvioinnin vaikutus palkkaan Arvioinnin vaikutus uralla etenemiseen Arvioinnin vaikutus koulutusmahdollisuuksiin työpaikalla Arvioinnin vaikutus työn sisältöön Sitoutuminen työpaikkaan Työn vaativuus ja taitojen hyödyntäminen Tutkintovaatimus Työkokemusvaatimus Vaaditun työkokemuksen määrä Vaativammista työtehtävistä selviytyminen Uusien asioiden opettelu työssä Toisten työntekijöiden opastaminen Oman työn kehittäminen Uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen Uusien ideoiden ehdottaminen

8 11 Työssä saatu koulutus Osallistuminen järjestettyyn koulutustilaisuuteen työajalla Kirjallinen tai suullinen perehdytys Itseopiskelu Muu työhön liittyvä koulutus Koulutuspäivät Koulutuksen riittävyys Työntekijän hyvinvointi Työn ilo Työtyytyväisyys Työkyky ja sairauspäivät Stressi Työn imu Työmielihyvä Organisaatiomuutosten yhteys työn imuun ja työmielihyvään Organisaatiomuutos ja työn imu Organisaatiomuutos ja työmielihyvä Sukupuolivertailu Yhteenveto...84 Lähteet...84 Liitteet 1 Liitetaulukot Luokitusten muodostaminen Tietoja työntekijävastaajien demografiasta ja työsuhteista MEADOW tutkimuksen toteutus Työntekijähaastattelun kysymyslomake ja kansainvälinen mallilomake Tekesin katsauksia

9 0 Johdanto 0.1 MEADOW-tutkimus mitä ja miksi MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella vuosina kehitetty ja testattu väline kerätä tietoa työn ja organisaatioiden muutoksesta luotettavasti, monipuolisesti ja vertailukelpoisesti eurooppalaisella tasolla. Hankkeen päätavoite oli luoda toimintalinjat, joiden mukaan tulisi kerätä harmonisoitua tietoa työorganisaation ja työn muutoksista sekä näiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista EU-maissa. Yhteisistä toimintalinjoista julkaistiin käsikirja The MEADOW Guidelines (http://www.meadow-project.eu/index.php?/the-meadow- Guidelines.html). MEADOW:n perusajatus on koota sekä organisaatioiden johdolta että työntekijöiltä samoilta työpaikoilta toisiinsa yhdistettävät surveyaineistot, joita voidaan täydentää rekisteritiedoin. Tiedonkeruun perusyksikkönä on organisaatio tai yritys. Tiedonkeruu voidaan toistaa paneelitutkimuksena tietyin väliajoin. Tarkoitus on koota sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioita edustava aineisto. MEADOW esittää tiedonkeruun yleiset kansainvälisen vertailun mahdollistavat toimintalinjat, mutta jättää kuitenkin sisällölle ja toteutustavalle jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Suomessa toteutettavassa MEADOW-hankkeessa Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana koonnut laajan aineiston, joka perustuu sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja organisaatiot) edustavalle otokselle että samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitulle otokselle kohdistettuihin puhelinhaastatteluihin. Laajemmin hankkeen tavoitteita sekä työnantaja-aineiston sisältöä on kuvattu erillisessä väliraportissa (Aho & Mäkiaho 2013). Työntekijähaastatteluaineiston tuottamaa tietoa kuvataan tässä väliraportissa. Jatkossa laaditaan molempien aineistojen analyysiin perustuva loppuraportti. MEADOW-työntekijäaineisto tarkastelee työorganisaation käytäntöjä ja niiden kehittymistä ja työoloja työntekijätasolla. Aineisto antaa yleistettävää tietoa vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä ja työorganisaatioista työntekijöiden näkökulmasta. Aineisto on siten edustava otos suomalaisista organisaatioista mutta ei palkansaajista kuten esimerkiksi Suomen työolotutkimus. MEADOW-työntekijäaineisto on suunniteltu suhteellisen suppeaksi kansainväliseksi tiedonkeruuksi varsinkin siitä, miten työntekijät havaitsevat ja kokevat organisaatiomuutokset työpaikallaan. (Vrt. The MEADOW Guidelines, s ) MEADOW-työntekijäaineisto täydentää työnantajatason aineistoa. Koska MEADOW-tutkimuksessa voidaan hyödyntää ja linkittää tietoja sekä työntekijältä että työnantajalta, on mahdollista tutkia organisaatiomuutosta kokonaisuutena. Työntekijän näkökulma organisaatiomuutoksiin mahdollistaa esimerkiksi sen analysoimisen, kuinka menestyksekäs muutos on ollut niiden näkökulmasta, jotka ovat sen todellisuudessa kokeneet. Näin syntyvä informaatio auttaa hahmottamaan paremmin, millaisia seurauksia organisaatiomuutoksista työntekijöille aiheutuu. Työntekijäaineiston tavoite on yhdistää työntekijöiden kokemukset ja näkökulmat organisaation toimintatapoja ja niiden muutosta kuvaaviin mittareihin. MEADOW Guidelines suosittelee, että työkäytäntöjä ja työoloja tutkitaan työntekijätasolla, kun taas organisaation tilannetta ja muutosta työnantajatasolla. Siten nämä kaksi kyselyä sekä täydentävät toisiaan että toimivat myös itsenäisesti antaen informaatiota samasta teemasta eri näkökulmista. Osaa työntekijöiden kokemuksista, kuten työntekijän hyvinvointia, voidaan pitää organisaation tilanteen ja siinä tapahtuneiden muutosten mahdollisina lopputuloksina. Osaa työntekijöiden vastauksista voidaan pitää myös organisaatiomallin mittareina. Esimerkiksi työn autonomiaa tai työntekijän valinnanvapautta voidaan tutkia sekä työnantajan että työntekijän tasolla. Mikäli työnantajan 9

10 ja työntekijän näkökulmien välillä havaitaan ristiriitaisuuksia, on se jo itsessään informatiivista. Yhteenvetona voidaan todeta, että MEADOW:ssa toteutettu tutkimusasetelma antaa mahdollisuuden tutkia, millaisia yhteyksiä organisaation ominaisuuksilla ja käytännöillä ja niiden muutoksilla on työntekijätason ilmiöihin. Tutkimuksen päätavoitteena on näitä yhteyksiä selittävä analyysi, ei ainoastaan kuvailevan tiedon ja ryhmävertailujen tuottaminen. 0.2 Työntekijäaineiston kokoaminen MEADOW-työntekijäaineisto on kerätty haastattelemalla työntekijöitä samoista yrityksistä ja organisaatioista kuin MEADOWtyönantaja-aineisto. Työnantaja-aineiston poimintakriteerit on lähemmin kuvattu hankkeen ensimmäisessä väliraportissa (Aho & Mäkiaho 2013). Työntekijäaineistossa on mukana työntekijöitä vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä ja organisaatioista (vuoden 2010 rekisteritietojen mukaan). Haastateltavat valittiin satunnaisesti työnantajakyselyssä mukana olleiden yritysten ja organisaatioiden henkilöstöstä karsien pois yritysten ja organisaatioiden ylin johto. Otoskehikko muodostettiin työssäkäyntitilastorekisterin pohjalta täydentäen niitä Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevan tietokannan tiedoilla. Poiminnan perustana oli tieto työnantaja-aineistoon kuuluvien organisaatioiden (ne työnantajaotokseen kuuluvat organisaatiot, joista työnantajahaastattelu oli saatu) henkilöstöstä vuoden 2010 lopussa. Niistä työnantajaotoksen yrityksistä ei ole haastateltu työntekijöitä, joissa ei ollut yhtään työntekijää vuoden 2010 työssäkäyntitilastoissa (noin 50 kpl). Tiedot kerättiin suomen- ja ruotsinkielisin puhelinhaastatteluin Haastatteluaineistoon yhdistettiin taustamuuttujia yritysrekisteristä ja työssäkäyntitilastosta. (Tarkemmin ks. Liite 4. MEADOW tutkimuksen toteutus.) Haastateltuja saatiin yhteensä 1711 kpl. Pienistä yrityksistä ja organisaatioista haastateltiin yhtä työntekijää, suuremmista yhtä tai kahta työntekijää. Pienistä yrityksistä haastateltiin 1015 työntekijää, suurista 696 työntekijää. Vastausosuus oli 48,5 %, mutta sitä ei voi verrata tavanomaisiin henkilötiedonkeruisiin, koska suurin osa kadosta johtuu rekisteritietojen tarkistuksesta ensimmäisen puhelinkontaktin aikana. Kadosta suurin osa oli rekisteritietojen tuottamaa ylipeittoa. Kadosta noin 30 % johtui siitä, että työntekijä ei ollut viimeisen 12 kuukauden aikana työskennellyt enää kyseisessä yrityksessä tai organisaatiossa vähintään 6 kuukautta. Kokonaisuudessaan ylipeiton osuus kadosta on 77 %, jos lasketaan mukaan ne, joita ei tavoitettu puhelimitse. Eri syistä kieltäytyneitä oli noin 11 % kadosta. Suomalaisessa MEADOW-haastattelussa on mukana sekä kansainvälisiä MEADOW Guidelines mallin mukaisia (ei kuitenkaan kaikkia) että kansallisia kysymyksiä (Liite 5. Työntekijähaastattelun kysymyslomake ja kansainvälinen mallilomake). Työntekijä kyselyn tehtävä MEADOW-tutkimuksessa on kerätä yrityksistä ja organisaatioista tietoja yhden asiantuntijaryhmän, työntekijöiden, näkökulmasta. Otosperustasta johtuen työntekijäaineisto ei ole edustava otos kaikista suomalaisista palkansaajista, mutta tämä ei olekaan ollut tavoite, koska tutkimuksen kohderyhmä ovat suomalaiset yritykset ja organisaatiot eivätkä henkilöt. Aineisto ei edusta palkansaajakuntaa keskimäärin, vaan suomalaisia organisaatioita ja yrityksiä palkansaajien näkökulmasta. On syytä huomioida, että kustakin yrityksestä ja organisaatioista on haastateltu ainoastaan yhtä tai kahta työntekijää. Aineiston edustavuus saavutetaan silloin, kun verrataan yrityksiä ja organisaatioita ryhmätasolla toisiinsa. 1 Työntekijäaineiston suurin ero verrattuna vähintään 10 työntekijää työllistävien organisaatioiden palveluksessa olevien suomalaisten palkansaajien perusjoukkoon on se, että kyselyyn poimittiin ainoastaan sellaisia työntekijöitä, joiden työsuhde kyseisessä yrityksessä tai organisaatiossa oli kestänyt vähintään puoli vuotta. Käytännössä kyselyyn osallistui vain henkilöitä, jotka rekisterin mukaan olivat olleet organisaation palveluksessa noin 1,5 vuotta ennen haastattelun toteutusta. Siten aineistossa ei ole mukana lyhytkestoisissa työsuhteissa työskenteleviä työntekijöitä. Rajaus on kuitenkin perusteltu, koska työntekijöiden rooli MEADOW-tutkimuksessa on olla yrityksensä ja organisaationsa asiantuntijoita, ja tällaisen asiantuntemuksen kehittymisen voi olettaa kestävän jonkin aikaa. Työsuhteiden keston mediaani työntekijäaineistossa on 9,7 vuotta ja keskiarvo 12,7 vuotta. 2 1 Aineiston edustavuus saavutetaan esimerkiksi silloin, kun verrataan yrityssektorin ja julkisen sektorin organisaatioiden ominaisuuksia toisiinsa painotettujen estimaattien avulla. 2 Vuoden 2008 työolotutkimuksessa suomalaisista palkansaajista noin 69 prosenttia oli sellaisia, joiden työsuhde nykytyöpaikassa oli kestänyt vähintään 6 kuukautta ja joiden omassa toimipaikassa oli töissä vähintään 10 henkeä. Lisäksi oli reilu 5 prosenttia niitä, joiden työsuhde nykytyöpaikassa oli kestänyt vähintään 6 kuukautta ja joiden omassa toimipaikassa oli alle 10 henkeä mutta (yksityissektorin) työnantajalla oli kaikissa toimipaikoissa yhteensä palveluksessa yli 10 henkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 30 prosenttia suomalaisista palkansaajista rajautuu MEADOW-tutkimuksen ulkopuolelle. 10

11 Yhdistämällä MEADOW-työntekijäaineistoa ja -työnantaja-aineistoa ja käyttämällä painotettuja estimaatteja saadaan tietoja, jotka ovat yleistettävissä kaikkiin suomalaisiin vähintään 10 työntekijän organisaatioihin. Painokertoimet ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat jossain määrin kadon ja ylipeiton aiheuttamaa vinoumaa. Korotuspainot on skaalattu sen mukaan, mikä on kuhunkin ositteeseen kuuluvien yritysten ja organisaatioiden perusjoukon koko (= niiden organisaatioiden määrä, joiden joukosta osite on poimittu). 3 Tässä raportissa esitellään MEADOW-tutkimuksessa kerättyjen työntekijähaastattelujen tuloksia. Raportissa on kuvattu kaikki työntekijähaastatteluissa hankittu tieto viisiluokkaisen yritys- ja organisaatioluokituksen mukaan (teollisuus- ja palveluyritykset, valtio, kunnat, seurakunnat). Tulokset esitellään pääasiassa ristiintaulukkojen ja niitä täydentävän tekstin avulla. Lisäksi tarkasteluja on tehty valikoiden myös yritysten vienti-, kasvuja innovatiivisuusluokitusten mukaan. Mainitut luokitukset on muodostettu yhdistämällä tietoja rekisteristä ja työnantajien haastatteluista (ks. liite, luokitusten muodostaminen). Osa tarkasteluista on tehty huomioiden yrityskoko, esimiesasema ja sukupuoli. Raportin laatimisessa on ollut kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli tuottaa vähintään yksi ristiintaulukko työnantajasektoreittain jokaisesta työntekijäkyselyn tuottamasta muuttujasta (yhteensä 126 muuttujaa, joista osa voitiin yhdistää samaan taulukkoon). Koska ristiintaulukot nostavat esiin mahdollisia ryhmäeroja, on näitä eroja testattu lisäksi sopivin tilastollisin menetelmin. Raportin toinen tavoite oli tehdä pidemmälle etenevä analyysi organisaatiomuutosten ja työn imun sekä työmielihyvän yhteyksistä, koska MEADOW-tutkimuksen yksi tärkeä kansainvälinen lähtökohta on ollut organisaatiomuutosten ja niiden seurausten tutkiminen työntekijätasolla (ks. The MEADOW Guidelines 2010, ). Raportti on jaettu raporttiin sekä liiteosioon. Raporttiin valitut teemat liittyvät MEADOW-tutkimusasetelman keskeisiin kiinnostuksen kohteisiin. Liiteosio sisältää yleisempää tietoa työntekijäkyselyyn osallistuneista henkilöistä. Raportin teemat ovat esimiestehtävissä ja työryhmissä toimiminen, työpaikan ominaisuudet, sosiaalinen tuki työssä, työn tavoitteet ja työtahti, kotona ja vapaa-ajalla työskentely, muutokset työpaikalla, vaikutusmahdollisuudet työssä, työsuorituksen arviointi, sitoutuminen työpaikkaan, työn vaativuus ja taitojen hyödyntäminen, työssä saatu koulutus ja työntekijän hyvinvointi. Liiteosiossa on tietoja haastateltujen sosiodemografisista taustamuuttujista, työsuhteen kestosta ja laadusta, työajoista, työssä käytettävästä kielestä, palkkauksesta sekä työllisyyden varmuudesta. 0.3 Tämän raportin tavoitteet ja sisältö 0.4 Raportin keskeisimmät tulokset MEADOW-työntekijäraportin tehtävä on tarkastella työorganisaatioiden laatua työntekijöiden näkökulmasta. Tässä yhteenvedossa esitellään tärkeimpiä tuloksia muutaman keskeisen teeman alla. Ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten työpaikan muutokset ovat vaikuttaneet työntekijöihin ja minkälainen yhteys organisaatiomuutoksen laadulla on työntekijöiden hyvinvointiin. Toiseksi esitellään työorganisaatioiden yleisiä piirteitä useista muuttujista rakennettujen indikaattoreiden avulla. Kolmanneksi esitellään innovatiivisia yrityksiä koskevia havaintoja. Työpaikan muutosten vaikutus työntekijöihin Työpaikalla tapahtuvat muutokset ovat olleet arkipäivää suomalaisessa työelämässä yli 10 hengen organisaatioissa viimeisen kahden vuoden aikana. Työntekijöiden havaintojen mukaan organisaatiota on uudistettu yli puolessa työpaikoista, ja vieläkin yleisempää on ollut työmenetelmien tai järjestelmien uudistaminen ja tehtävien jakaminen uudestaan. Eniten kaikkia edellä mainittuja muutoksia on tapahtunut valtiosektorilla. Teollisuusyrityksissä on jaettu tehtäviä uudelleen suhteessa vähemmän kuin muilla sektoreilla, mikä merkitsee sitä, että teollisuustyöntekijän työtehtävillä on suurempi taipumus pysyä entisellään organisaatiomuutoksissa kuin muilla sektoreilla. Työntekijöiltä tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia työpaikan muutoksilla oli ollut heidän työhönsä viimeisen kahden vuoden aikana. Työpaikalla tapahtuneet muutokset olivat vaikuttaneet myönteisimmin työntekijöiden työn mielekkyyteen, työtehtäviin ja työsuhteen jatkuvuuteen. Muutoksilla oli ollut 3 Painojen laskennassa on käytetty Horvitz-Thompson-estimaatteja korottamaan vastaukset yritystasolle. Osituksena ovat otosositteet (toimiala-, kasvuyritys- ja kokomuuttujat) ja ositteittain lasketun kehikon frekvenssit on jaettu vastaajien määrällä (ks. Aho & Mäkiaho 2013). 11

12 positiivinen vaikutus työn mielekkyyteen 70 prosentissa tapauksista, työtehtäviin 64 prosentissa tapauksista ja työsuhteen jatkuvuuteen puolessa tapauksista. 4 Työpaikan muutokset olivat vaikuttaneet kielteisimmin työn henkiseen tai fyysiseen kuormittavuuteen, mikä korostui erityisesti julkisella sektorilla. Valtiolla työn kuormittavuus oli lisääntynyt yli puolessa tapauksista, seurakunnissa hieman alle puolessa ja kuntasektorilla kahdessa tapauksessa viidestä. Vähiten työpaikan muutoksilla oli ollut vaikutusta palkkaukseen, uralla etenemiseen ja siihen, keiden kanssa tehdään työtä. Muutokset eivät olleet vaikuttaneet palkkaukseen lainkaan lähes kahdessa kolmasosassa tapauksista, ja yli puolessa tapauksista ne eivät olleet vaikuttaneet myöskään uralla etenemiseen. Vaikutusmahdollisuudet työpaikan muutoksiin koettiin pääosin myönteisiksi. Yli 70 prosenttia työntekijöistä oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä osallistumiseensa työpaikan muutoksia koskevassa päätöksenteossa. Esimiehet olivat tyytyväisempiä vaikutusmahdollisuuksiinsa muutoksiin liittyvässä päätöksenteossa kuin työntekijät. Verrattuna työntekijöihin työpaikalla tapahtuneet muutokset olivat vaikuttaneet myönteisemmin myös esimiesten työtehtäviin, uralla etenemiseen, työn mielekkyyteen, palkkaukseen sekä siihen, keiden kanssa tekee työtä. 5 Organisaatiomuutokset ja työntekijöiden emotionaalinen hyvinvointi Suomalaisen työelämän yksi erityispiirre on runsas organisaatiomuutosten määrä. Organisaatiomuutosten vaikutuksia on tähän mennessä tarkasteltu lähinnä siitä näkökulmasta, onko muutoksia tehty vai ei (esim. Eurofound), mikä ei tarjoa edellytyksiä organisaatiomuutosten tarkempaan analyysiin. Sen sijaan MEADOW-tutkimuksessa tiedusteltiin työnantajilta myös organisaatiomuutoksen laatua. Näin saadut avovastaukset luokiteltiin erilaisiin organisaatiomuutostyyppeihin, joiden yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin tutkittiin varianssianalyysin avulla. 6 Ratkaisevaa työntekijöiden emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta ei ole se, että organisaatiota muutetaan vaan muutosten laatu. Tietyntyyppisiin organisaatiomuutoksiin on yhteydessä keskimääräistä parempi työntekijöiden työn imu ja työmielihyvä, kun taas toisentyyppisiin organisaatiomuutoksiin on yhteydessä keskimääräistä huonompi emotionaalinen työhyvinvointi. Sekä työn imu että työmielihyvä ovat keskimääräistä parempia organisaatioissa, jotka ovat laajentuneet tai joihin on tullut uusia toimintoja. Työn imu ja työmielihyvä ovat keskimääräistä parempaa myös niissä organisaatioissa, joissa organisaatiota on eriytetty tai hajautettu, vastuuta on siirretty alaspäin tai joihin on muodostettu uusia yksiköitä. Heikoimpia työn imu ja työmielihyvä ovat organisaatioissa, joissa on muutettu organisaatioperiaatetta sekä organisaatioissa, joissa on vähennetty tai ulkoistettu tuotteita tai toimintoja. Yhteys organisaatiomuutoksen laadun ja työntekijöiden hyvinvoinnin välillä säilyy merkitsevänä myös silloin, kun huomioidaan sukupuoli, ikä, koulutustaso, esimiesasema, vaikutusmahdollisuudet muutoksia koskevassa päätöksenteossa tai esimiehen tuki. Naiset näyttäisivät voivan miehiä paremmin organisaatioissa, joissa on tehty yksikköjen yhdistämistä, keskittämistä tai muunlaista organisaation keventämistä, sekä organisaatioissa, joissa on vähennetty tai ulkoistettu tuotteita tai toimintoja. Tulokset osoittavat, että organisaatiomuutosten yhteys työntekijöiden hyvinvointiin on monimutkainen ja tarkempaa tutkimusta tarvitaan muun muassa siitä, millaiset tekijät edistävät työntekijöiden sopeutumista organisaatiomuutoksiin. Työpaikan ominaisuudet MEADOW-tutkimuksessa tutkittiin myös suomalaisten työpaikkojen ominaisuuksia useita muuttujia yhdistämällä muodostettujen yleisten indikaattoreiden avulla. Indikaattorit ovat Innovointi ja tuottavuus, Työhyvinvointi ja terveys, Luottamus ja yhteistyö sekä Osaava työvoima, ja ne muodostettiin työntekijöiden omalle työpaikalleen antamien kouluarvosanojen perusteella. Indikaattorit kuvaavat työpaikan ulottuvuuksia, ja niillä pyritään mittaamaan hallituksen työelämän kehittämisstrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020). Parhaimmalla tasolla työ- 4 On syytä huomioida, että tutkimuksessa haastateltiin vain niitä työntekijöitä, joiden työsuhde oli jatkunut senkin jälkeen, kun työpaikalla oli tehty organisaatiomuutos, jaettu tehtäviä uudella tavalla työntekijöiden välillä tai uudistettu työmenetelmiä tai järjestelmiä. 5 MEADOW-työntekijäkyselyssä ei haastateltu yritysten ja organisaatioiden ylintä johtoa eikä yrittäjiä. 6 Organisaatiotyyppien avovastaukset on kuvattu MEADOW-tutkimuksen I väliraportissa (Aho & Mäkiaho 2013). 12

13 Kuva 0.4a. Työpaikan ominaisuudet, painotetut jakaumat (%). Innovointi ja tuottavuus 7 % 72 % 21 % Työhyvinvointi ja terveys 9 % 64 % 27 % Luottamus ja yhteistyö 9 % 49 % 42 % Osaava työvoima 3 % 37 % 60 % % paikoilla ovat työvoiman osaaminen sekä luottamus ja yhteistyö, kun tarkastelukohteena ovat yli 10 hengen organisaatiot (kuva 0.4a). Työpaikan innovointi ja tuottavuus vaihtelee organisaation koon mukaan merkitsevästi, ja suurin ero on pienten ja suurten organisaatioiden välillä. Pienet organisaatiot saavat innovoinnista ja tuottavuudesta enemmän erinomaisia arvosanoja (9 10) kuin keskisuuret ja suuret organisaatiot. (Kuva 0.4b.) Myös työhyvinvointi ja terveys työpaikalla vaihtelee organisaation koon mukaan merkitsevästi. Suuret organisaatiot Kuva 0.4b. Innovointi ja tuottavuus organisaation koon mukaan, painotetut jakaumat (%). Pienet organisaatiot (10 49 henkilöä) 6 % 70 % 24 % Keskisuuret organisaatiot ( henkilöä) 7 % 76 % 17 % Suuret organisaatiot (vähintään 250 henkilöä) 10 % 74 % 15 % %

14 Kuva 0.4c. Työhyvinvointi ja terveys organisaation koon mukaan, painotetut jakaumat (%). 7 Pienet ja keskisuuret organisaatiot ( henkilöä) 9 % 63 % 28 % Suuret organisaatiot (vähintään 250 henkilöä) 12 % 68 % 20 % % saavat työhyvinvoinnista ja terveydestä vähemmän erinomaisia arvosanoja kuin pienet ja keskisuuret organisaatiot. (Kuva 0.4c.) Työpaikkojen ominaisuudet vaihtelevat myös eri työnantajasektoreilla. Yrityssektorin sisäisessä vertailussa voidaan havaita, että Innovointi ja tuottavuus, Työhyvinvointi ja terveys sekä Luottamus ja yhteistyö ovat merkitsevästi parempia palveluyrityksissä kuin teollisuusyrityksissä. Havaintoja innovatiivisista yrityksistä MEADOW-tutkimuksessa tarkastellaan yrityksiä myös sen mukaan, kuinka innovatiivista niiden toiminta on ollut. MEADOWtyöntekijäaineiston perusteella voidaan todeta, että työskentely ryhmissä tai tiimeissä on merkitsevästi yleisempää yrityksissä, jotka ovat kehittäneet tuotteen tai palvelun, joka on uutuus joko markkinoilla tai yritystasolla (Taulukko 1.2d). Tällaisissa yrityksissä myös työntekijöiden oman työn kehittäminen on merkitsevästi yleisempää kuin vähemmän innovatiivisissa yrityksissä (Taulukko 10.7b). 8 7 Erilliset kuvat on esitetty vain niistä ryhmistä, joiden välillä erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Ero pienten ja keskisuurten organisaatioiden välillä ei ole merkitsevä, joten ne on esitetty samassa palkissa. 8 Ks. Liite 2. Luokituksen muodostaminen. 14

15 1 Esimiestehtävissä ja työryhmissä toimiminen 1.1 Esimiestehtävissä toimiminen Haastatelluilta tiedusteltiin, toimivatko he esimies- tai työnjohtotehtävissä. Esimiehiä on aineistossa 384. Yrityssektorilla työskentelevistä haastatelluista esimiehiä on 269 henkilöä (25 % yrityssektorin haastatelluista). Julkisella sektorilla työskentelevistä haastatelluista esimiehiä on 115 henkilöä (19 % julkisen sektorin haastatelluista). Suurin suhteellinen osuus esimiestehtävissä toimivia on seurakuntasektorin haastatelluista (32 %). Pienin suhteellinen osuus esimiehiä on kuntasektorin haastatelluissa (12 %). Viidesosa valtiosektorilla työskentelevistä haastatelluista toimii esimiehenä. (Taulukko 1.1a.) MEADOW-työntekijäaineistossa esimiesten osuus haastatelluista (22 %) on suurempi kuin esimiesten osuus työvoimatutkimuksessa vähintään 10 henkilön työpaikkojen palkansaajista (16 %). Myös esimiesten osuudet työnantajasektoreittain poikkeavat MEADOW-aineistossa verrattuna työvoimatutkimukseen 2010 siten että esimiehet ovat yliedustettuina kaikkien muiden sektoreiden haastatelluissa paitsi kuntasektorilla. Suurin ero esimiesten osuudessa MEADOW-aineiston ja työvoimatutkimuksen välillä on teollisuusyritysten haastateltujen joukossa. 9 Taulukko 1.1a. Esimiestehtävissä toimiminen, työnantajasektorit, painottamaton jakauma (%). Teollisuusyritykset Yrityssektori Julkinen sektori Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Työntekijät Esimiehet (N) (590) (501) (1091) (315) (170) (133) (618) (1709) (Ei osaa sanoa -vastauskategoria poistettu taulukosta, koska missään sektorissa ei tapauksia 1 %.) 9 Työvoimatutkimuksen vertailuluvuista on jätetty pois ylin johto, koska ylintä johtoa ei ole haastateltu myöskään MEADOW-työntekijäaineistossa. Esimiesten osuudet MEADOW-työntekijäaineistossa ja työvoimatutkimuksessa ovat: teollisuusyritykset (MEADOW 25 %, TVT 15 %), palveluyritykset sisältäen seurakuntasektorin työntekijät (26 %, 18 %), kuntasektori (12 %, 12 %), valtiosektori (20 %, 25 %) (ks. liitetaulukot 1.1b ja 1.1c). Työvoimatutkimuksessa palveluyritysten ja seurakuntien työntekijät on sijoitettu samaan luokkaan, joten saatavilla ei ole edustavia tietoja siitä, miten suuri osuus esimiehiä on erikseen näillä kahdella sektorilla. Mitä ilmeisimmin esimiehet ovat yliedustettuina myös MEADOW-aineiston seurakuntasektorin haastatelluissa. Esimiesosuuksien poikkeavuus MEADOW-aineistossa verrattuna työnantajasektoreiden todellisiin osuuksiin tarkoittaa käytännössä sitä, että tässä raportissa sektoreittain esitetyissä estimaateissa on harhaa niissä tapauksissa, joissa esimiesasema vaikuttaa tilastollisesti merkitsevästi muuttujan jakaumaan, mutta esimiesasemassa toimivia ei ole eroteltu taulukossa muista työntekijöistä. 15

16 1.2 Työryhmissä toimiminen Haastatelluilta kysyttiin, kuuluuko heidän työhönsä työskentelyä ryhmissä tai tiimeissä. Vastaukset osoittavat, että ryhmissä tai tiimeissä työskentely on yleistä suomalaisissa organisaatioissa (Taulukko 1.2a). Eniten ryhmissä työskennellään kuntasektorilla, jossa 84 % työntekijöistä työskentelee ryhmissä. Suh- teellisesti vähiten ryhmissä työskennellään teollisuusyrityksissä. Kuitenkin myös teollisuusyritysten työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa (68 %) työskentelee ryhmissä. On kuitenkin huomattava, että esimiehet työskentelevät keskimäärin useammin tiimeissä kuin muut työntekijät (Χ²=28,14; df=1, p=0,000). Tiimityöskentelyssä ero esimiesten ja muiden työntekijöiden välillä on suuri erityisesti palveluyrityksissä (kuva 1.2). Taulukko 1.2a. Työskentely ryhmissä tai tiimeissä, työnantajasektorit, painotettu jakauma (%). Yrityssektori Julkinen sektori Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Kyllä Ei (N) (591) (502) (1093) (315) (170) (133) (618) (1711) (Ei osaa sanoa -vastauksia ei ollut lainkaan.) Kuva 1.2. Työskentely ryhmissä tai tiimeissä työnantajasektoreittain, työntekijät/esimiehet, (kyllä-vastausten painotettu jakauma, %) % 71 % 65 % 92 % 84 % 79 % 81 % 88 % 75 % 93 % 67 % 84 % 60 % Teollisuus Palvelut Kunnat Valtio Seurakunnat Yhteensä Työntekijät Esimiestehtäviä tekevät työntekijät 16

17 Yrityssektoria erikseen tarkasteltaessa työskentely ryhmissä tai tiimeissä on kansainvälisissä vientiyrityksissä hieman yleisempää kuin muissa yrityksissä (Taulukko 1.2b). Tarkasteltaessa yrityssektoria niiden henkilöstömäärän kasvuprofiilin mukaan ryhmien väliset erot ovat pieniä (Taulukko 1.2c). Työskentely ryhmissä tai tiimeissä on hieman yleisempää kasvuyrityksissä kuin muissa yrityksissä. Työskentely ryhmissä tai tiimeissä on tilastollisesti merkitsevästi yleisempää yrityksissä, jotka ovat tuottaneet markkinoille uuden innovaation (81 %) tai yritykselle itselleen uuden tuotteen tai palvelun (81 %) verrattuna muihin yrityksiin (55 66 %) (Χ²=24,62; df=3, p=0,000) (Taulukko 1.2d). Taulukko 1.2b. Työskentely ryhmissä tai tiimeissä, vientiyritykset, painotettu jakauma (%). Yritystyyppi Kyllä Ei Yhteensä (N) (615) (280) (198) (1093) 1 Yritys toimii pelkästään kotimarkkinoilla 2 Yrityksen liikevaihto pääasiassa kotimarkkinoilta, mutta yritys harjoittaa myös vientiä 3 Yrityksen liikevaihto pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta Taulukko 1.2c. Työskentely ryhmissä tai tiimeissä, kasvuyritykset, painotettu jakauma (%). Kasvuyritys , kasvu jatkunut Kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut Kasvu Ei kasvuyritys , kasvua Ei kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut Kyllä Ei Yhteensä (N) (107) (101) (299) (568) (1075) Taulukko 1.2d. Työskentely ryhmissä tai tiimeissä, innovatiiviset yritykset, painotettu jakauma (%). Innovatiivisuus Markkinoille uusi Yritykselle uusi Muu parannus Muut, ei innovaatio tuote/palvelu uudistuksia Kyllä Ei Yhteensä (N) (316) (269) (397) (109) (1091) 17

18 1.2.1 Työryhmän koostumus Haastateltavilta tiedusteltiin, onko työryhmässä tai tiimissä, jossa henkilö työskentelee yleisimmin, muita henkilöitä, jotka ovat pelkästään samasta yrityksestä tai organisaatiosta kuin henkilö itse, pelkästään muista yrityksistä tai organisaatioista vai molemmista. Yleisin työryhmätyyppi on oman yrityksen tai organisaation työntekijöiden muodostama ryhmä (Taulukko 1.2.1a). Harvinaista on työskennellä tiimeissä, joissa on pelkästään muiden organisaatioiden edustajia. Taulukko 1.2.1a. Työryhmän koostumus, työnantajasektorit, painotettu jakauma (%). Esimiehet eroavat muista työntekijöistä siinä, minkälaisissa tiimeissä he työskentelevät (Χ²=22,01; df=2, p=0,000). Esimiehet kuuluvat muita useammin tiimeihin, joissa on jäseniä sekä omasta organisaatiosta että muista organisaatioista (Taulukko 1.2.1b). Muille työntekijöille on tavanomaisinta työskennellä tiimeissä, jotka koostuvat pelkästään oman yrityksen tai organisaation työntekijöistä (73 %). Yrityssektorilla on julkista sektoria tavallisempaa, että esimiehet kuuluvat tiimeihin, joissa on jäseniä sekä omasta organisaatiosta että muista organisaatioista. Teollisuusyritykset Yrityssektori Julkinen sektori Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Pelkästään yrityksestä/ organisaatiosta jossa työskentelee Pelkästään muista yrityksistä/ organisaatioista Molemmista (N) (443) (383) (826) (263) (140) (108) (511) (1337) Taulukko 1.2.1b. Työryhmän koostumus työnantajasektoreittain, työntekijät/esimiehet, painotettu jakauma (%). Työntekijät Esimiehet Työryhmä koostuu Yrityssektori Julkinen sektori Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat pelkästään yrityksestä tai organisaatiosta, jossa työskentelee pelkästään muista yrityksistä tai organisaatioista molemmista (N) (321) (268) (589 (231) (110) (68) (409) (998) pelkästään yrityksestä tai organisaatiosta, jossa työskentelee pelkästään muista yrityksistä tai organisaatioista molemmista (N) (121) (115) (236) (32) (30) (40) (102) (338) 18

19 1.3 Työryhmän jäsenten vaikutusmahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet työryhmän tavoitteisiin Haastateltavilta tiedusteltiin, voivatko ryhmän jäsenet vaikuttaa siihen, mitkä ovat työryhmän tavoitteet. Työryhmän jäsenillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työryhmän tavoitteisiin kaikilla työnantajasektoreilla. Esimiehillä on suurempi vaikutusmahdollisuus työryhmässä kuin työntekijöillä (Χ²=9,78; df=1, p=0,002) (taulukot 1.3.1a ja 1.3.1b). Työntekijöillä on paras mahdollisuus vaikuttaa työryhmän tavoitteisiin seurakunnissa, pienin valtiolla (Taulukko 1.3.1a). Yrityssektoria erikseen tarkasteltaessa suurin vaikutusmahdollisuus työryhmän tavoitteisiin on yrityksissä, jotka toimivat pelkästään kotimarkkinoilla (85 %), mutta ryhmäerot ovat pieniä (Taulukko 1.3.1c). Tarkasteltaessa yrityssektoria henkilöstömäärän kasvuprofiilin mukaan suurin ero ryhmien välillä on niiden kasvuyritysten välillä, joiden kasvu jatkui vuosina , ja niiden, joiden kasvu ei jatkunut tai henkilöstömäärä supistui vuosina (Taulukko 1.3.1d). Kasvuaan jatkaneissa yrityksissä työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin on suurempi (89 %) kuin yrityksissä, joissa kasvu on pysähtynyt tai henkilöstömäärä supistunut (77 %). Työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin näyttäisi olevan heikointa yrityksissä, joissa ei ole tehty mitään uudistuksia, mutta ero muihin ryhmiin ei ole tilastollisesti merkitsevä (khiin neliö -testi) (Taulukko 1.3.1e). Taulukko 1.3.1a. Työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin työnantajasektoreittain, työntekijät, painotetut prosentit (%). Yrityssektori Julkinen sektori Teollisuusyritykseyrityksekunnat Palvelu- Kunnat Valtio Seura- Kyllä Ei Ei osaa sanoa (N) (321) (268) (589) (231) (110) (68) (409) (998) Taulukko 1.3.1b. Työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin työnantajasektoreittain, esimiehet, painotetut prosentit (%). Yrityssektori Julkinen sektori Teollisuusyritykseyrityksekunnat Palvelu- Kunnat Valtio Seura- Kyllä Ei Ei osaa sanoa (N) (121) (115) (236) (32) (30) (40) (102) (338) 19

20 Taulukko 1.3.1c. Työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin, vientiyritykset, painotettu jakauma (%). Yritystyyppi Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (N) (455) (206) (165) (826) 1 Yritys toimii pelkästään kotimarkkinoilla 2 Yrityksen liikevaihto pääasiassa kotimarkkinoilta, mutta yritys harjoittaa myös vientiä 3 Yrityksen liikevaihto pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta Taulukko 1.3.1d. Työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin, kasvuyritykset, painotettu jakauma (%). Kasvuyritys , kasvu jatkunut Kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut Kasvu Ei kasvuyritys , kasvua Ei kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (N) (84) (75) (220) (434) (813) Taulukko 1.3.1e. Työryhmän jäsenten mahdollisuus vaikuttaa ryhmän tavoitteisiin, innovatiiviset yritykset, painotettu jakauma (%). Innovatiivisuus Markkinoille uusi Yritykselle uusi Muu parannus Muut, ei innovaatio tuote/palvelu uudistuksia Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (N) (260) (216) (279) (70) (825) 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kasvuyritys työpaikkana

Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR) Sara Lindström & Minna Janhonen, Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi, minna.janhonen@ttl.fi,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työolobarometri lokakuu 2011

Työolobarometri lokakuu 2011 Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012 SIMO AHO ARI MÄKIAHO Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Tulosten esittely Tuomas Jalava 7.12.2015 Sivu 1 FCG:n tutkimustoiminta Tuotamme tietoa johtamisen tueksi. Lähtökohtana on asiakkaan tiedontarve sekä tulosten

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

FSD2954. Työelämän käytännöt 2012: työntekijät. Koodikirja

FSD2954. Työelämän käytännöt 2012: työntekijät. Koodikirja FSD2954 Työelämän käytännöt 2012: työntekijät Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työelämän käytännöt 2012: työntekijät [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot