SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla"

Transkriptio

1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla

2 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla

3 ISBN Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Lasse Eklöf/Gorilla 2

4 SAK:n työolobarometri Työolosuhteita pidetään melko hyvänä kiire kuitenkin yleistä 5 Suurin osa SAK:laisista pitää työtään mielenkiintoisena, voi hyödyntää osaamistaan työssään ja kokee että heidän työtään arvostetaan. Myös työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu melko hyvin. Toisaalta yli puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä kokee, että heillä on työssä jatkuva kiire. 2. Työn mielekkyydessä muutosta huonompaan suuntaan 8 Joka kolmannen SAK:laisen mielestä työn mielekkyys on muuttunut huonompaan suuntaan. Muutoksen kokevat kielteisenä erityisesti ne työntekijät, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin. 3. Työnantaja luottaa työntekijöihinsä 11 SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet työntekijöistä katsoo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin. 4. Tehokkuus ennen kaikkea 13 Joka toisen SAK:laisen mielestä työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Erityisesti näin ajatellaan kuljetusalalla ja teollisuuden työpaikoilla. 5. Yleisin arvosana työnantajalle: kohtalainen 14 Vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan. 6. Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet 15 SAK:laisten liittojen jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa työjärjestelyihin ovat heikentyneet kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työn tekemisen tahdin ja työtehtävien sisällön osalta. Työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien väheneminen on hälyttävää. 7. Työpaikkojen ristiriidat ovat pääasiassa esimiesten ja alaisten välisiä 18 SAK:laiset työntekijät ovat havainneet työpaikoillaan enemmän ristiriitoja kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Ristiriidat ovat pääasiassa esimiesten ja alaisten välisiä. Eniten ongelmia ovat havainneet ne, joilla on vähiten vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. 3

5 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, hän voi hyödyntää oppimiaan taitoja, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin sekä kokee, että häneen luotetaan. Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan. SAK:n tavoitteena on inhimillinen työelämä. Sen yhtenä kulmakivenä on mahdollisuus tehdä työtä, josta voi olla ylpeä, jossa voi kehittyä ja johon voi vaikuttaa. Jotta saamme työurat pitenemään ja Suomi pärjää kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa, on maamme työkulttuurin tasoa nostettava. Se edellyttää työelämän aktiivista kehittämistä, jossa yhdistyvät työelämän laadun ja tuottavuuden parantaminen. 4

6 1. Työolosuhteita pidetään melko hyvinä kiire kuitenkin yleistä SAK:laisten enemmistön arviot omasta työstään ovat varsin myönteisiä. Valtaosalla työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu vähintään melko hyvin ja he voivat hyödyntää työssään omaa osaamistaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä pitää myös työtään mielenkiintoisena. Toisaalta kuitenkin yli puolet (56 %) kokee, että työssä on jatkuvasti kiire. Vain reilu kymmenesosa on sitä mieltä, ettei jatkuvaa kiirettä ole lainkaan heidän työssään. Kaksi kolmesta SAK:laisten liittojen jäsenestä kokee, että heidän työtään arvostetaan. Arvostuksen tunne on kuitenkin vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Lähes kolmannes jopa kokee, että heidän työtään ei arvosteta lainkaan. Työn laatua kuvaavien asioiden toteutuminen (%) Jatkuva kiire Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Työtä arvostetaan Voi hyödyntää osaamista Työ on mielenkiintoinen Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Julkisella sektorilla ja yksityisellä palvelualalla työskentelevät ovat jonkin verran muita useammin sitä mieltä, että työ on mielenkiintoista, siinä voi hyödyntää osaamistaan ja sitä arvostetaan. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu kuljetusalalla muita päätoimialoja huonommin, mikä on työn luonteen huomioon ottaen odotettua. Kiireen kokemisessa alojen välillä ei juuri ole eroja. 5

7 Työelämän laatua kuvaavat asiat Toteutuu hyvin/melko hyvin (%) Jatkuva kiire Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Työtä arvostetaan Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Voi hyödyntää osaamista Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Työ on mielenkiintoinen Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Hyvin 52 Melko hyvin Mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää ja sitä harvemmin työtä leimaa jatkuva kiire. Jatkuvan kiireen osalta ero on kuitenkin pienempi kuin muiden väittämien osalta, eli kiire koskettaa myös niitä, joilla on suuret vaikutusmahdollisuudet työhönsä. 6

8 Työelämän laatua kuvaavien asioiden toteutuminen vaikutusmahdollisuuksien mukaan (%) Työ on mielenkiintoinen Voi hyödyntää osaamista Työtä arvostetaan Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Jatkuva kiire Paljon vaikutusmahdollisuuksia Melko paljon vaikutusmahdollisuuksia Jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia Ei lainkaan vaikutusmahdollisuuksia 7

9 2. Työn mielekkyydessä muutosta huonompaan suuntaan Noin puolet vastaajista kokee työn mielekkyyden pysyneen ennallaan, kolmannes katsoo sen muuttuneen huonompaan suuntaan ja viidennes parempaan suuntaan. SAK:laisten liittojen jäsenten näkemykset vastaavat palkansaajien yleistä käsitystä työn mielekkyyden muuttumisesta kielteiseen suuntaan 1. Työn mielekkyyden muuttuminen (%) Yli 50v v v v tai alle Yötyöntekijä Vuorotyöntekijä Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Mies Nainen Kaikki Parempaan Ei muutosta Huonompaan Miesten käsitys työn mielekkyyden muuttumisesta on selvästi negatiivisempi kuin naisilla. Eniten työn ovat kokeneet muuttuneen huonompaan suuntaan kuljetusalalla työskentelevät sekä yötyöntekijät. Työn mielekkyyden muutos koetaan selvästi useammin negatiivisena suurilla työpaikoilla. 1 TEM, Työolobarometri

10 Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erittäin selvässä yhteydessä siihen, miten työn mielekkyys ja sen muutos koetaan. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä useammin hän kokee työn mielekkyyden muuttuneen positiiviseen suuntaan. Palkansaajista, joilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet työssään, kolmasosa koki työn mielekkyyden kasvaneen ja joka kymmenes sen vähentyneen. Positiivisia kokemuksia oli melkein neljä kertaa enemmän kuin negatiivisia. Kokemukset niillä työntekijöillä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työssään, olivat päinvastaiset. Heistä puolet (48 %) koki työn mielekkyyden vähentyneen ja ainoastaan seitsemän prosenttia koki sen lisääntyneen. Työn mielekkyyden muuttuminen vaikutusmahdollisuuksien mukaan (%) Paljon vaik.mahd. Melko paljon vaik.mahd. Jonkin verran vaik.mahd. Ei lainkaan vaik.mahd. Parempaan Ei muutosta Huonompaan Työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä kuvaa hyvin se, suosittelisiko työntekijä nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. Valtaosa eli noin 73 prosenttia SAK:laisista suosittelisi, vajaa neljännes (23 %) ei suosittelisi ja loput eivät osaa sanoa. Erot eri alojen ja sukupuolen välillä ovat hyvin pienet. Sen sijaan voimakkaimmin tähänkin asiaan vaikuttaa se, minkälaiset vaikutusmahdollisuudet työntekijä kokee työhönsä olevan. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet vastaajalla on omaan työhönsä, sitä useammin hän suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. 9

11 Suosittelisiko työpaikkaansa tuttavalleen? (%) Vaikutusmahdollisuudet: Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Mies Nainen Kaikki

12 3. Työnantaja luottaa työntekijöihinsä SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet katsoo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin. Vain kolme prosenttia on sitä mieltä, ettei väittämä kuvaa heidän työnantajaansa lainkaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä ajattelee, että työnantaja arvostaa heitä, ja tämänkin väittämän kohdalla ovat harvassa (7 %) ne, joiden mielestä se ei sovi työnantajaan lainkaan. Muiden työnantajan suhtautumista koskevien väittämien kohdalla mielipiteet jakaantuvat. SAK:laisten mielestä työnantajia luonnehtivat huonoimmin väittämät kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työn oikeasta mitoituksesta. Näissä noin viidennes katsoo, etteivät ne kuvaa työnantajaa lainkaan toisaalta vajaa puolet oli sitä mieltä, että ne kuvaavat työnantajaa vähintään melko hyvin. Työnantajan suhtautuminen (%) Luottaa työntekijöihin Arvostaa työntekijöitä Hyvin Melko hyvin Huolehtii kehittymismahdollisuuksista Jonkin verran Ei lainkaan Kannustaa kokeilemaan uusia asioita Kuljetusalalla SAK:laiset kokevat muita aloja useammin, että työnantaja mitoittaa työn oikein. Naisten ja miesten arviot tästä asiasta ovat samanlaiset, ja vain kaikkein pienimmissä yrityksissä työskentelevien arviot ovat muita useammin myönteisiä. 11

13 Iän vaikutus on selvä: mitä vanhempi työntekijä on kyseessä, sitä harvemmin hän katsoo työnantajan onnistuvan hyvin työnsä oikeassa mitoittamisessa. Taustalla voi toki olla se, että iän myötä työn mitoitus on työntekijälle tärkeämpi ja mahdollisesti työnantajalle haasteellisempi seikka. Työnantaja huolehtii työmäärän oikeasta mitoittamisesta vähintään melko hyvin (%) Kaikki Mies Nainen Yksityiset palvelualat Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Vaikutusmahdollisuudet Paljon 68 Melko paljon 52 Jonkin verran 44 Ei lainkaan

14 4. Tehokkuus ennen kaikkea Myönteisten väittämien ohella SAK:laisten mielestä varsin hyvin omaa työnantajaa kuvaa myös kielteisempi väittämä tehokkuuden asettamisesta kaiken muun edelle. Useamman kuin joka toisen (51 %) mielestä se kuvaa työnantajaa vähintään melko hyvin. Kuljetusalalla ja teollisuudessa tehokkuuden vaatimus koetaan vahvimmin. Julkisella sektorilla SAK:laiset eivät sen sijaan koe aivan yhtä usein kuin muilla aloilla, että tehokkuus asetettaisiin kaiken muun edelle heistäkin 44 prosenttia kuitenkin uskoo, että tehokkuus menee kaiken muun edelle. Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle Miten hyvin väite kuvaa työnantajaa? (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Hyvin Teollisuus Melko hyvin Jonkin verran Mies Ei lainkaan Nainen Kaikki Useat työelämän laatua mittaavat asiat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkittävimmät ongelmat näyttäisivät liittyvän ilmiöön, jota voi kuvata hiostamiseksi. Puolet vastanneista kokee työssään kiirettä ja työmäärän mitoittamiseen liittyviä ongelmia. He kokevat työnantajan asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Yli puolet SAK:laisista kokee, että - työnantaja ei mitoita työmäärää oikein - työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle - työssä on aina kiire. 13

15 5. Yleisin arvosana työnantajalle: kohtalainen Kaiken kaikkiaan vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan. 2 Naisten arvio työnantajan suhtautumisesta on myönteisempi kuin miesten tämä saattaa osittain johtua myös alasta, jolla töitä tehdään, sillä arviot ovat kaiken kaikkiaan myönteisempiä julkisella alalla kuin teollisuudessa. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan suhtautuminen koetaan jonkin verran myönteisemmäksi kuin suurilla. Arvosana työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä (%) Hyvä Melko hyvä Melko huono Huono Suuremmat vaikutusmahdollisuudet omassa työssä ovat voimakkaassa yhteydessä siihen, millaiseksi työnantajan suhtautumista kuvataan. Mitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä myönteisemmin hän kuvaa työnantajan suhtautumista. 2 Arvosana on muodostettu työnantajan suhtautumista kuvaavista väittämistä neliportaisella asteikolla. Huono tarkoittaa sitä, että työntekijä on antanut kaikissa väittämissä huonoimman mahdollisen arvion ja hyvä on taas kaikkein myönteisin mahdollinen arvio. En osaa sanoa -vastaukset on poistettu. Väittämät olivat: Työnantajanne arvostaa työntekijöitä, työnantajanne luottaa teihin, työnantajanne huolehtii kehittymismahdollisuuksistanne, työnantajanne kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita, työnantajanne huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta ja työnantajanne asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. 14

16 6. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet heikentyneet SAK:laisten liittojen jäsen mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työtehtävien sisällön ja työtahdin suhteen muutos näiden kohdalla on todella huomattava. Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää. Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä työssä jaksamiseen ja työurien pidentymiseen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan. SAK:laisilla on eniten vaikutusmahdollisuuksia työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekevät. Vähiten he voivat vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelevät noin puolet ei voi vaikuttaa tähän asiaan lainkaan. Muissa kysytyissä asioissa valtaosalla on vähintään jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia. Miten paljon voi vaikuttaa työssään? (%) Kenen kanssa työskentelee Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken Työmenetelmiin Työtahtiin Missä järjestyksessä tekee työtä Mitä työtehtäviin kuuluu Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 15

17 Myös valtakunnallisessa työolobarometrissa on havaittavissa koettujen vaikutusmahdollisuuksien selvää heikkenemistä, mutta muutos on SAK:n jäsenistön keskuudessa rajumpi. Vielä vuonna 2008 SAK:n jäsenillä oli paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin palkansaajilla keskimäärin. Nykyisessä barometrissa ne ovat heikentyneet vastaamaan yleistä kaikkien palkansaajien tilannetta. Valtakunnallisessa työolobarometrissa heikkeneminen havaittiin selvimmin vuosien 2010 ja 2011 välillä. 3 Vaikutusmahdollisuuksissa on joitakin selviä eroja ryhmien välillä. Selvimmin erottuu kuljetusala, jonka työntekijöistä kolmasosalla on hyvin heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja vain vajaalla neljänneksellä ne ovat kohtalaisen hyvät. Ero muihin toimialoihin ja taustaryhmiin on huomattavan suuri ja selvä. Parhaat vaikutusmahdollisuudet on yksityisten palvelualojen työntekijöillä, mutta ero julkiseen alaan ja teollisuuteen on varsin pieni. Kuinka paljon on vaikutusmahdollisuuksia kokonaisuudessaan? (%) 4 Kaikki Mies Nainen Yksityiset palvelualat Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Työpaikan koko yli Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 3 TEM, Työolobarometri Työntekijöiden kokemuksista on muodostettu summamuuttuja, joka kuvaa työntekijöiden keskimääräisiä vaikutusmahdollisuuksia. Siihen on koottu vaikutusmahdollisuuksia kuvaavien yksittäisten kysymysten tulokset neliportaisella asteikolla. Kysymykset olivat: kuinka paljon voitte vaikuttaa siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu, missä järjestyksessä työnne teette, työtahtiinne, työmenetelmiinne, siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken sekä siihen, kenen kanssa työskentelette. 16

18 Miehillä on hieman naisia useammin hyvät vaikutusmahdollisuudet. Ikäluokista parhaat vaikutusmahdollisuudet on vuotiailla. Työpaikan koko on suorassa yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin: mitä suurempi työpaikka, sitä heikommat vaikutusmahdollisuudet. Selvä yhteys vaikutusmahdollisuuksiin on myös työaikamuodolla. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevista reilu viidennes (23 %) kokee, ettei voi vaikuttaa työn järjestelyihin ollenkaan. Koetut vaikutusmahdollisuudet koko- ja osa-aikaisessa työssä (%) Osa-aikatyössä Kokoaikatyössä Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 17

19 7. Ristiriitoja yleisimmin esimiesten ja alaisten välillä Valtaosalla työpaikoista esiintyy ainakin jonkin verran ristiriitoja. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes SAK:lainen kertoo, ettei ole havainnut työpaikallaan lainkaan sen paremmin esimiesten ja alaisten kuin työntekijöiden tai henkilöstöryhmienkään välisiä ristiriitoja. Miten paljon havainnut ristiriitoja työpaikalla? (%) Esimies-alainen-ristiriidat Työntekijöiden väliset Henkilöstöryhmien väliset Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei lainkaan Vastauksista päätellen ristiriidat ovat enimmäkseen pieniä ja/tai satunnaisia, sillä suurin osa on havainnut niitä jonkin verran. Eniten vakavampia/toistuvampia ristiriitoja on havaittu esimiesten ja alaisten välillä seitsemän prosenttia kertoo havainneensa niitä paljon ja 15 prosenttia melko paljon. Työntekijöiden välisiä ristiriitoja paljon tai melko paljon havainneiden osuudet ovat puolta pienemmät. Tavallisimmin SAK:laiset ovat havainneet ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä. Vain viidennes ei ole havainnut niitä lainkaan. Yli kaksi kolmasosaa on myös havainnut ristiriitoja työntekijöiden välillä ainakin joskus. Eri henkilöstöryhmien väliset ristiriidat ovat ainakin näennäisesti harvinaisimpia, mutta tämä saattaa johtua myös siitä, ettei esimerkiksi pienillä työpaikoilla ole selkeästi erilaisia henkilöstöryhmiä. Vanhemmat vastaajat ovat havainneet työpaikallaan ristiriitoja harvemmin kuin nuoremmat. Toimialojen väliset erot ovat varsin pieniä. Sen sijaan työpaikan koko on selvästi yhteydessä ristiriitoihin: mitä suurempi työpaikka, sitä enemmän ristiriitoja. Suurimmilla työpaikoilla jo lähes kolmannes vastaajista ilmoittaa havainneensa vähintään melko paljon esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja. 18

20 Myös vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä erityisesti esimiesten ja alaisten välisten ristiriitojen havaitsemiseen kun omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, on näitä ristiriitoja havaittu usein. Työntekijöiden ja henkilöstöryhmien välisten ristiriitojen ja vaikutusmahdollisuuksien välinen yhteys on selvästi heikompi. Ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä vähintään melko paljon (%) Kaikki Mies Nainen Työpaikan koko yli Vaikutusmahdollisuudet Paljon 9 Melko paljon 19 Jonkin verran 21 Ei lainkaan Työpaikalla esiintyvillä ristiriidoilla on varsin selvä yhteys työtyytyväisyyteen, kun sitä mitataan sillä, suosittelisiko vastaaja työpaikkaansa tuttavalleen. Mitä enemmän vastaaja on havainnut työpaikalla ristiriitoja, sitä epätodennäköisempää on, että hän suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. Suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen/havainnut ristiriitoja (%) Esimies-alainen-ristiriidat Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Paljon Työntekijöiden väliset Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Paljon Henkilöstöryhmien väliset Ei lainkaan 79 Jonkin verran 73 Melko paljon 54 Paljon

21 Erityisen merkittävä tämä yhteys on esimiehen ja alaisen välisten ristiriitojen kohdalla. Niistä, jotka ovat havainneet paljon tällaisia ristiriitoja vain kolmannes suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen; kun tällaisia ristiriitoja ei ole lainkaan, yhdeksän kymmenestä suosittelisi työpaikkaa. SAK:laisten liittojen jäsenet ovat havainneet työpaikoilla selvästi enemmän ristiriitoja kuin suomalaiset palkansaajat yleensä. Erityisesti ero näkyy niiden osuudessa, jotka kertovat ristiriitoja olleen vähintään melko paljon tällä tavoin vastanneiden osuus on SAK:n työolobarometrissa moninkertainen valtakunnalliseen työolobarometriin verrattuna. 5 Ristiriidat työpaikalla (%) Esimies-alainen SAK TEM 2011 Työntekijöiden välinen SAK TEM Henkilöstöryhmien välinen SAK TEM Paljon Melko paljon Jonkin verran Kaikista palkansaajista seitsemän prosenttia on havainnut esimies-alainen -ristiriitoja esiintyvän vähintään melko paljon, kun SAK:laisissa vastaava osuus on 22 prosenttia, eli ero on noin kolminkertainen. 5 TEM, Työolobarometri

22

23 SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 3 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmija maaliskuussa Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä Otos poimittiin satun naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 Vastaajat (%) N=1100 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 29 Molemmat tehtävät Sektori:

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2016

SAK:n työolobarometri 2016 SAK:n työolobarometri 2016 1 SAK:n työolobarometri 2016 SBN: 978-951-714-307-3 Painokarelia Oy 2017 Kannen kuva: Marika Sinervo, Vastavalo 2 Sisällys SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2016 4 YHTEENVETO 5 HYVÄT TYÖT

Lisätiedot

SAK:N työolobarometri 2012

SAK:N työolobarometri 2012 SAK:n työolobarometri 2012 SAK:N työolobarometri 2012 ISBN 978-951-714-286-1 Painokarelia Oy 2013 Kannen kuva: Håkan Jansson/Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 020 774 000. SAK:n työolobarometri

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt

Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Tiedote Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Sivu 1 Puolet suomalaisista ( %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Palkkio rohkaisee kehittämään

Palkkio rohkaisee kehittämään SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään 1 SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään SiSällyS Työntekijät osaksi tuottavuuden kehittämistä 3 Työntekijöiden tekemät aloitteet

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n työolobarometrissa oli alusta asti lähtökohtana luoda luokitus, joka useita indikaattoreita yhdistämällä kertoisi siitä, miten hyvällä työpaikalla vastaaja

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. SÄÄTIÖTUTKIMUS 2012 Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla, internetpaneelissa, 8.-14.6.2012

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960 NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 01 N=960 YHTEENVETOA Lähes neljännes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että neuvottelutoiminta työpaikalla

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Osaraportti, työelämätutkimus 01 Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tämä on Akavan Erityisalat AE ry:n työelämätutkimus 01:n osaraportti, jossa kerrotaan järjestön

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus

Lisätiedot

SAK:n JäSentutKimuS 2015. Kiinni LiiKKeessä

SAK:n JäSentutKimuS 2015. Kiinni LiiKKeessä SAK:n JäSentutKimuS Kiinni LiiKKeessä SAK:n Jäsentutkimus Kiinni liikkeessä ISBN 7-51-7-2-4 Painokarelia Oy Kannen kuva: Katarina Löfgren/ Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 0 774 000.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA Tiedote KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA VALEHDELLA Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään on hyvä, että vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä.

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Yksityinen sektori vetovoimainen kaikissa tutkituissa ryhmissä

Yksityinen sektori vetovoimainen kaikissa tutkituissa ryhmissä 1 T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2008

SAK:n työolobarometri 2008 SAK:n työolobarometri 2008 Toukokuu 2008 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. 020 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. 020 774 000 SAK työolobarometri 2008 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

TEM raportteja 4/2012

TEM raportteja 4/2012 TEM raportteja 4/2012 Työolobarometri Lokakuu 2011 Ennakkotietoja Simo Aho ja Ari Mäkiaho Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 20.1.2012 Sisällys Työelämän laadun yleiskuva... 6 Työelämän laatu ikäryhmittäin...

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Rita Asplund Lyhyesti käytetystä tarkastelukehikosta Pääpaino kolmessa keskeisessä palkansaajaryhmässä: teollisuuden toimihenkilöt teollisuuden työntekijät

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot