Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi"

Transkriptio

1 KATSAUS 310/2014 Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus

2 2

3 Simo Aho, Jaana Minkkinen ja Ari Mäkiaho Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävä MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus Tekesin katsaus 310/2014 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tekes on rahoittanut Suomessa vuosina MEADOW-tutkimusprojektin, jossa hyödynnetään Euroopan komission rahoituksella aiemmin kehitettyä välinettä koota tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen organisaatio- ja johtamiskäytännöistä sekä työvoiman käyttötavoista. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen toimintatapojen kehittyneisyydestä, syventää käsitystä organisaatioiden tuloksellisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä auttaa ymmärtämään paremmin, millaisia kehittämistarpeita Suomessa on näillä alueilla. Tutkimuksella saadaan tietoa myös mm. siitä, miten erikokoiset ja eri sektorien organisaatiot eroavat toisistaan, miten kasvuyritykset eroavat muista yrityksistä ja mitkä tekijät ovat yhteydessä organisaatioiden tuloksellisuuteen ja innovatiivisuuteen. MEADOW-tutkimus on siinä mielessä ainutlaatuinen, ettei tämäntyyppisiä kysymyksiä ole toistaiseksi juuri analysoitu Suomessa yritys- tai yhteisötasoisella datalla. Ainutlaatuista tutkimuksessa on myös se, että samoista yrityksistä ja yhteisöistä kootaan erikseen aineisto työnantajien edustajilta ja työntekijöiltä. MEADOW-tutkimuksen aineistot tarjoavatkin mahdollisuuksia monenlaisiin mielenkiintoisiin analyyseihin. MEADOW-tutkimuksesta on julkaistu aiemmin kaksi väliraporttia Tekesin katsauksina nro 299/2013 ja 300/2013. Tässä MEADOW-tutkimuksen kolmannessa osaraportissa esitetään työnantaja- ja työntekijähaastattelujen aineistoja yhdisteleviä tuloksia. MEADOW-tutkimuksen toteuttajina ovat toimineet Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat. Haastattelut on toteuttanut Tilastokeskus. Tutkimuksen toteuttamista ideoineessa ja ohjanneessa hankkeen johtoryhmässä ovat olleet edustettuina Tekes, työmarkkinakeskusjärjestöt, Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus kytkeytyy Tekesin vuonna 2012 käynnistämään Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaan (http://www.tekes.fi/ohjelmat/liideri). Helsingissä, elokuussa 2014 Tuomo Alasoini Liideri-ohjelman vastuullisena johtajana 5

6 Sisältö Esipuhe Yhteenveto Johdanto MEADOW-tutkimuksen kansainvälinen tausta MEADOW Suomessa Lähtökohtana organisaatio- ja johtamiskäytännöt Organisaation tuloksellisuus Organisaatio- ja johtamiskäytännöt, innovatiivisuus ja työn imu Organisaation innovatiivisuus ja työn imu Johdanto Organisaation innovatiivisuus ja työn imu sektoreittain Organisaation innovatiivisuus ja työn imu organisaation koon mukaan Yritysten innovatiivisuus ja työn imu toimialoittain Yritysten innovatiivisuus ja työn imu kasvuprofiilin mukaan Yritysten innovatiivisuus ja työn imu markkina-alueen mukaan Innovatiivisuuden ja työn imun ennustajat regressioanalyysin mukaan Yhteenveto Innovatiiviset organisaatiot ja työntekijöiden panos kehitystyössä Johdanto Kehittämishakuisuus Kehittämishakuisuus, osallistuminen ja innovaatiot Kehittämishakuisuus ja työn imu Kehittämishakuisuus ja tuottavuus Yhteenveto

7 4 Yritysten ryhmittely organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen mukaan Johdanto Yritysten ryhmittely Latenttien luokkien yleisyyden vaihtelu yritysrakenteen osaryhmissä Muutokset yritysten organisaatiossa latenttien luokkien mukaan Innovatiivisuus, vaikutusmahdollisuudet, työn imu ja tuottavuusarvio latenttien luokkien mukaan Muita tuloksia latenttien luokkien mukaan Yhteenveto...53 Lähteet...55 Liite Regressioanalyysi: innovaatioiden toteuttamiseen ja työn imuun yhteydessä olevat muuttujat...56 Liitetaulukot...66 Tekesin katsauksia

8 0 Yhteenveto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella kehitetty malli työorganisaatioita ja johtamiskäytäntöjä sekä niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU-maissa koskevan vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi ja tulkitsemiseksi. MEADOW:n erityispiirre on, että organisaatioita koskevia tietoja kootaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimusaineisto on koottu Suomessa vuonna 2012 Tekesin rahoituksella. Aineisto koostuu puhelinhaastatteluista, jotka on kohdistettu työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot) edustavalle otokselle sekä samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitulle otokselle. Työnantajahaastattelujen vastausprosentti oli 76,1, ja toteutettujen haastattelujen määrä oli Työntekijähaastatteluja toteutettiin Vähintään yksi työntekijähaastattelu saatiin 91 prosentista kaikista organisaatioista, joista oli työnantajavastaus. Aineistot ovat tarjolla kaikkien tutkijoiden käyttöön Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa MEADOW-aineiston pohjalta on aikaisemmin julkaistu kaksi väliraporttia ja yksi artikkeli (Aho & Mäkiaho 2013; Minkkinen ym. 2013; Alasoini ym. 2013). MEADOW-konseptiin perustuvia tutkimushankkeita on Suomen ohella meneillään myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hankkeessa keskeisenä kiinnostuksen kohteena on, miten uudet johtamiskäytännöt ja työorganisaation muodot liittyvät organisaation tuloksellisuuteen. Tuloksellisuutta tarkastellaan sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Tässä raportissa on keskitytty erityisesti innovatiivisuuden ja työhyvinvoinnin sekä niihin liittyvien seikkojen tarkasteluun. Innovatiivisuuden mittarina on käytetty tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttamista kahden edeltävän vuoden aikana ja työhyvinvoinnin mittariksi on otettu työn imua 1 kuvaava muuttuja. Lisäksi on toteutettu ryhmittelyanalyysi, jossa yrityksiä on luokiteltu niiden toimintakäytäntöjen edistyksellisyyden ja henkilöstön osallistumisen mukaan. Seuraavassa kuvataan lyhyesti tärkeimpiä tuloksia. Innovatiivisuus ja työn imu Tässä raportissa yhtenä tavoitteena on selvittää tuote- tai palveluinnovaatioiden ja hyvän työn imun yhtäaikaista toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suomalaisista työorganisaatioista yli neljäsosa on sellaisia, joissa toteutuvat sekä innovatiivisuus että hyvä työn imu. Lähes yhtä paljon on toisaalta sellaisia organisaatioita, joissa kumpikaan ei toteudu. Kolmasosassa organisaatioita on hyvä työn imu, mutta niissä ei ole kehitetty uusia tuotteita eikä palveluita. Vähiten (15 %) on sellaisia organisaatioita, joissa on tehty tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta työntekijävastaajien työn imu ei ole korkea. Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen kahden edellisen vuoden aikana ja työn imu eivät ole kovin vahvassa yhteydessä toisiinsa. Useammassa kuin joka kolmannessa niistä organisaatioista, joissa on toteutettu tuote- tai palveluinnovaatio, työn imu ei ole korkea. Toisaalta selvässä enemmistössä niistä organisaatioista, joissa tällaista innovaatiota ei ole toteutettu, työn imu on hyvä (kuva 0.1). Regressioanalyysiin perustuvat johtopäätöksemme ovat, että MEADOW-aineistossa mukana olevista muuttujista erityisesti henkilöstön osallistuminen tuotteita ja palveluja kehittäviin tiimeihin, henkilöstön vaikutusvalta omaan työhönsä (autonomia) ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa 1 Työn imu on hetkittäistä kokemusta pysyvämpi tunne- ja motivaatiotila, johon liittyvät tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen (Hakanen 2009). 8

9 Kuva 0.1. Innovatiivisuus ja työn imu. 34 % 24 % 27 % 15 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä ennustavat innovatiivisuuden ja työn imun yhtäaikaista toteutumista. Kontrolloitaessa monia muuttujia samanaikaisesti sellaiset rakenteelliset seikat kuin toimiala ja organisaation koko eivät ole kovin merkityksellisiä. Tietointensiivisen teollisuuden yrityksissä innovatiivisuus ja työn imu esiintyvät yhdessä muita toimialoja useammin. Julkisella sektorilla keskisuuret ja suuret organisaatiot tarjoavat pieniä organisaatioita paremmat edellytykset innovatiivisuuden ja hyvän työn imun toteutumiseen samanaikaisesti. Innovatiivisuus ja työntekijöiden osallistuminen Olemme myös tarkastelleet työntekijöiden osallistumista kehittämistoimintaan ja sen yhteyttä innovatiivisuuteen. Samassa yhteydessä on huomioitu myös kehittämisyhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Organisaatioista neljänneksessä henkilöstö ei lainkaan osallistunut kehittämiseen ja toisaalta neljännes organisaatioista oli sellaisia, joissa koko henkilöstö oli säännöllisesti mukana kehittämistyössä. Koko aineistossa osallistuneiden osuuden keskiarvo oli 47 prosenttia koko työntekijäkunnasta. Osuus oli muita korkeampi pienissä organisaatioissa. Sektoreittain keskimääräinen osuus ei kovin suuresti vaihdellut. Tuotteita tai palveluita kehittäviä tiimejä toimi 57 prosentissa kaikista organisaatioista. Tällaisten tiimien yleisyys lisääntyi organisaation koon myötä. Muita harvinaisempia tällaiset tiimit olivat teollisuudessa ja selvästi muita yleisempiä kunnissa. Yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa teki 69 prosenttia organisaatioista. Yhteistyö yleistyi selvästi organisaation koon myötä. Yleisintä se oli kunnissa, mutta muutoin sektorien väliset erot olivat pieniä. Tuotteita tai palveluja kehittävillä tiimeillä, yhteistyöllä muiden kanssa tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä ja toiminnan kehittämiseen säännöllisesti osallistuvan henkilöstön osuudella oli vahva ja tilastollisesti erittäin merkitsevä keskinäinen yhteys, ja muodostimme niiden pohjalta myös yhdistetyn muuttujan, jonka nimesimme kehittämishakuisuudeksi. Muita kehittämishakuisimpia olivat varsinkin tietointensiivisten palveluiden ja myös tietointensiivisen teollisuuden yritykset. Harvimmin kehittämishakuisia olivat rakennusalan yritykset. Kehittämishakuisuus ei kovin selvästi vaihdellut organisaation koon mukaan, mutta suuret teollisuusyritykset olivat jonkun verran muita teollisuusyrityksiä useammin kehittämishakuisia. Palveluyritysten kohdalla sen sijaan suuret yritykset olivat jonkun verran vähemmän kehittämishakuisia kuin muut. Kehittämishakuisuudella ja kullakin sen osatekijällä on selvä positiivinen yhteys innovaatioiden toteuttamiseen. Työn imu ei ole vahvassa yhteydessä henkilöstön kehittämistoimintaan osallistumiseen eikä myöskään kehittämishakuisuuteen. Yritysten ryhmittely organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen mukaan Yhtenä tavoitteenamme on ollut etsiä tapaa luokitella yrityksiä ja organisaatioita niiden johtamiskäytäntöjen ja organisaatiomuotojen mukaan typologiaksi, joka olisi hyödyllinen analysoitaessa käytäntöjen ja toimintatapojen yhteyksiä tuloksellisuuteen. Monien kokeilujen jälkeen päädyimme latenttien luokkien analyysiin (LCA) perustuvaan yksityisten yritysten neljäluokkaiseen ryhmittelyyn. Löytämämme luokat ovat lyhyesti kuvattuna seuraavat. Aktiiviset soveltajat Suhteellisen pieni (12 % yrityksistä) luokka, johon kuuluu selvästi keskimääräistä useammin suuria ja tietointensiivisten palveluiden ja tietointensiivisen teollisuuden yrityksiä. Tämän luokan yrityksissä on otettu laajimmin käyttöön erilaisia edistyksellisiä käytäntöjä kuten julkilausuttu strategia, laatujärjestelmä, asiakastyytyväisyyden säännöllinen mittaus, työhyvinvoinnin systemaattinen edistäminen, laaja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, konsulttien käyttö, vuorovaikutteinen tietotekniikka, etätyö ja monipuolisesti autonomiset 9

10 tiimit. Tähän luokkaan valikoituneet yritykset eroavat kuitenkin Osallistavien luokasta siten, että toiminnan kehittämiseen osallistaminen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen eivät koske yhtäläisesti koko henkilöstöä, vaan osallistumisasteet ovat näissä suhteissa keskitasoa. Tähän luokkaan kuuluvissa yrityksissä tuote- tai palveluinnovaatioita on viimeisten kahden vuoden aikana toteutettu selvästi useammin kuin muissa luokissa. Innovaatioiden ja työn imun yhtäaikainen toteutuminen on muita yleisempää, vaikka työn imu kaikkiaan ei ole yleisempää kuin muissa luokissa. Organisaatiomuutokset yleensä ja perusteelliset muutokset erityisesti ovat yleisiä. Myös työntekijöiden kokemat muutokset ovat yleisiä. Osallistavat Tähän luokkaan kuuluville yrityksille on ominaista, että henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen ja tiimeihin selvästi laajemmin kuin muihin luokkiin kuuluvissa yrityksissä. Myös osaamisen kehittäminen on laajempaa, tosin ero Aktiivisiin soveltajiin on melko pieni. Muodollisesti määritellyt toimintakäytännöt ovat laajasti käytössä, mutta muut edistykselliset käytännöt kuten yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä vuorovaikutteisen tietotekniikan käyttö on keskitasoa. Luokkaan kuuluu 29 prosenttia yrityksistä, vähän keskimääräistä useammin pieniä yrityksiä varsinkin tietointensiivisten palvelujen aloilla, kansainvälisiä yrityksiä ja julkista sektoria palvelevia yrityksiä. Tuote- tai palveluinnovaatiot ovat yleisiä. Työntekijävastaajista muutoksia koskevaan päätöksentekoon osallistuneiden osuus on vähän muita suurempi, mutta toisaalta muutoksien vaikutuksia koskevat työntekijäarviot ovat jonkin verran vähemmän myönteisiä kuin muissa yrityksissä. Työntekijät kokevat muiden yritysten työntekijävastaajia useammin työnsä sekä vaativaksi että kehittäväksi. Tyypilliset Kaikkein yleisin (36 %) luokka ja ilmeisesti eräänlainen yrityksen perustyyppi on sellainen, joka on keskimäärin melko moderni, mutta henkilöstön osallistuminen ei yleensä ole kovin laajaa. Tähän luokkaan kuuluvien yritysten profiili on muutoin hyvin samanlainen kuin Osallistavien yritysten luokkaan kuuluvien, mutta henkilöstön osallistuminen sekä osaamisen kehittäminen ovat selvästi alhaisemmalla tasolla. Tuottavuus arvioidaan kilpailijoiden tuottavuutta paremmaksi vähän harvemmin kuin muihin luokkiin kuuluvissa yrityksissä. Eriytymättömät Tähän luokkaan kuuluvat yritykset eivät ole organisaatioltaan ja käytännöiltään erikoisen edistyksellisiä. Olemme antaneet sille nimen Eriytymätön, koska sen voi luonnehtia olevan muita vähemmän organisoitu, mikä ilmenee muun muassa siten, että tämän luokan yrityksissä on keskimäärin vähemmän hierarkkisia tasoja ja erilaisia osastoja. Tähän luokkaan kuuluu 23 prosenttia vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Luokan yritykset ovat usein pieniä. Suuria yrityksiä luokkaan ei juuri kuulu. Henkilöstömäärää on keskimääräistä harvemmin edellisten kahden vuoden aikana lisätty tai vähennetty. Yritykset toimivat keskimääräistä useammin rakennusalalla, työvaltaisessa teollisuudessa tai muissa kuin tietointensiivisissä palveluissa, ja harvoin kansainvälisillä markkinoilla. Tämän luokan yrityksissä organisaatiomuutokset ja työntekijöiden kokemat muutokset ovat harvinaisempia kuin muissa luokissa, mutta jos muutoksia on ollut, niitä koskevat työntekijöiden arviot ovat usein myönteisiä, huolimatta siitä että työntekijöillä on keskimääräistä vähemmän vaikutusmahdollisuuksia. Luokan yrityksissä on tehty keskimääräistä vähemmän tuote- tai palveluinnovaatioita. Työ on keskimääräistä harvemmin haastavaa, mutta (tai juuri siksi?) yrityksillä on keskimääräistä useammin vaikeuksia palkata osaavaa henkilöstöä. Sitoutuminen työpaikkaan on kuitenkin suhteellisen vahvaa. Sellaiset muuttujat kuin työn imu tai työpaikalle eri asioista annetut kouluarvosanat eivät keskimäärin merkitsevästi eronneet toisistaan eri luokissa. Innovatiivisuus vaihteli luokkien välillä selvästi, mutta esimerkiksi itse arvioitu tuottavuus tai henkilöstöään lisänneiden ja vähentäneiden osuudet vain vähän. Uudet ja edistykselliset organisaatio- ja johtamiskäytännöt ovat selvässä yhteydessä innovatiivisuuteen, mutta eivät muunlaisiin käyttämiimme menestyksen ja esimerkiksi työhyvinvoinnin mittareihin. Viime mainituilla on ilmeisesti sellaisia merkittäviä edellytyksiä, joita ei tavoiteta latenttien luokkien analyysillamme, joka perustuu siihen, sovelletaanko yrityksessä tiettyjä uusia johtamiskäytäntöjä vai ei. 10

11 1 Johdanto 1.1 MEADOW-tutkimuksen kansainvälinen tausta MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella kehitetty ja testattu väline kerätä tietoa työn ja organisaatioiden muutoksesta luotettavasti, monipuolisesti ja vertailukelpoisesti eurooppalaisella tasolla. Hankkeen päätavoite oli luoda toimintalinjat työorganisaatioiden ja työn muutoksia sekä näiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU-maissa koskevan harmonisoidun tiedon keräämiseksi ja tulkitsemiseksi. MEADOW:n erityispiirre muihin kansainvälisiin tutkimusaineistoihin verrattuna on, että lähtökohtana on koota samoista organisaatioista sekä työnantajilta että työntekijöiltä monipuolisia tietoja, jotka voidaan yhdistää toisiinsa (MEADOW-consortium 2010; Aho & Mäkiaho 2013, 12-15). MEADOW-käsikirjassa mainittuna motiivina koota tietoa tällä tavalla on saada monipuolisempi kuva siitä, miten uudet johtamiskäytännöt ja työorganisaation muodot liittyvät organisaation tuloksellisuuteen. (MEADOW-consortium 2010, 9-10). Tuloksellisuutta halutaan tarkastella niin organisaation taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. MEADOW-konseptiin perustuvia tutkimushankkeita on Suomen ohella meneillään myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, tosin kahdessa ensiksi mainitussa on toteutettu vain työnantajahaastattelut. Tanskassa on koottu sekä työnantaja- että työntekijäaineisto, mutta haastattelujen sijasta nettikyselynä. Odotettavissa on, että vastaavia hankkeita toteutetaan jatkossa myös muualla Euroopassa. (http://meadow-project.eu/). 1.2 MEADOW Suomessa Kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimusaineisto on koottu Suomessa vuonna 2012 Tekesin rahoituksella. Aineisto koostuu puhelinhaastatteluista, jotka on kohdistettu työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot) edustavalle otokselle sekä samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitulle otokselle. Aineistoon on yhdistetty myös organisaatioita ja niiden henkilöstöä kuvaavia rekisteritietoja. Otoksien muodostamisen ja haastattelut toteutti Tilastokeskus. Työnantajahaastattelujen vastausprosentti oli korkea 76,1, ja toteutettujen haastattelujen määrä oli Työntekijäotos poimittiin rekisteritietojen avulla satunnaisesti niiden organisaatioiden palveluksessa olevista, joilta oli saatu työnantajavastaus. Työntekijähaastatteluja toteutettiin organisaa tioissa yksi tai kaksi työnantajayksikön koosta riippuen ja niiden kokonaismäärä oli Vähintään yksi työntekijähaastattelu saatiin 91 prosentista kaikista organisaatioista, joista oli työnantajavastaus. Aineistot ovat tarjolla kaikkien tutkijoiden käyttöön Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (www.fsd.uta.fi). Aineistojen kokoamista ja sisältöä on yksityiskohtaisesti kuvattu ja alustavasti analysoitu hankkeen väliraporteissa (Aho & Mäkiaho 2013; Minkkinen ym. 2013). Hanketta ja eräitä sen ensimmäisiä tuloksia on myös esitetty artikkelissa Työvoimapoliittisessa aikakauskirjassa (Alasoini ym. 2013). Englanniksi hanketta on esitelty Tekesin Liideri-ohjelman verkkosivuilla (http://www.tekes.fi/global/ohjelmat%20ja%20palvelut/ohjelmat/liideri/dynamics%20of%20organisations%20and%20 work%20in%20finland.pdf ). 11

12 Tässä raportissa toteutetun jatkoanalyysin tavoitteena on ensinnäkin selvittää innovatiivisuuden ja hyvän työn imun yhtäaikaista toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tätä koskevat tulokset on raportoitu luvussa 2. Luvussa 3 olemme tarkastelleet työntekijöiden osallistumista kehittämistoimintaan ja sen yhteyttä innovatiivisuuteen. Samassa yhteydessä on huomioitu myös kehittämisyhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Yhtenä tavoitteenamme on ollut etsiä tapaa luokitella yrityksiä ja organisaatioita niiden johtamiskäytäntöjen ja organisaatiomuotojen mukaan typologiaksi, joka olisi hyödyllinen analysoitaessa käytäntöjen ja toimintatapojen yhteyksiä tuloksellisuuteen. Luvussa 4 raportoimme latenttien luokkien analyysiin perustuvan ryhmittelyn, jossa yritykset on jaettu neljään toisistaan eroavaan tyyppiin. 1.3 Lähtökohtana organisaatio- ja johtamiskäytännöt MEADOW-projektin taustalla olevana keskeisenä kiinnostuksen kohteena on, miten uudet johtamiskäytännöt ja työorganisaation muodot liittyvät organisaation tuloksellisuuteen. MEADOW-käsikirjassa esimerkkinä mainitaan sen tutkiminen, miten tayloristisen vs. oppivan organisaation tuloksellisuus mahdollisesti eroaa toisistaan (MEADOW-consortium 2010, 9-10). Tuloksellisuutta halutaan tarkastella niin organisaation taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Jotta vastauksia kiinnostuksen kohteena oleviin kysymyksiin voitaisiin etsiä, ensimmäisenä askeleena olisi erottaa kehittyneet tai edistykselliset organisaatiomuodot ja toimintatavat muunlaisista. Epäilemättä jotkut organisoinnin muodot ja toimintakäytännöt johtavat muita parempaan tulokseen, mutta tällaiset yhteydet eivät ole universaaleja, vaan vaihtelevat toiminnan sisällön ja ehtojen myötä. Ei ole mitään yhtä yleisesti hyväksyttyä tapaa luokitella organisaatioita ja käytäntöjä eikä yleisesti päteväksi todettua tapaa mitata niiden yhteyttä tuloksellisuuteen. Relevanttiin luokitteluun voidaan pyrkiä usealla tavalla. Yksi mahdollisuus on ottaa lähtökohdaksi teoreettisesti perusteltu ideaalityyppien typologia ja määrittää jaottelun kriteerinä olevien muuttujien avulla, mihin luokittelun tyyppiin kukin organisaatio on luettava. MEADOW-käsikirjassa viitataan muun muassa sellaisiin organisaation ja johtamisen malleihin kuin high performance work system, healthy organisation, flexible organisation ja learning organisation (MEADOWconsortium 2010, Chapter I). Esimerkin tällaisen lähestymistavan soveltamisesta MEADOW-aineistoon tarjoaa ruotsalainen tutkijaryhmä, joka työnantajahaastatteluihin perustuvan aineiston analyysissa on muodostanut teoreettisin perustein yhdistelmäindikaattoreita (composite indicators) yritysten luokittelemiseksi. Indikaattorit olivat yksilöllinen oppiminen, rakenteellinen oppiminen, desentralisaatio ja numeerinen joustavuus (Learning Organisations Matter 2011, Chapter 3). Kiinnostava Suomen työelämää koskeva esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on Böckermanin, Brysonin ja Ilmakunnaksen tutkimus (2012), jossa havaittiin osallistavan organisaatiomallin ( high involvement management ) olevan positiivisesti ja merkitsevästi yhteydessä subjektiiviseen työhyvinvointiin kuten työtyytyväisyyteen ja työuupumuksen suhteellisen alhaiseen esiintymiseen. Tutkimus kuitenkin perustui erilaiseen aineistoon, nimittäin palkansaajilta kootun edustavan haastatteluaineiston (työolotutkimuksen) ja rekisteritietojen yhdistämiseen. Teoreettisesti perustellun organisaatioluokituksen muodostamiseen aineistomme ei kovin hyvin sovellu: kriteerimuuttujia ei ole riittävästi esimerkiksi oppivan organisaation (vrt. esim. Yang ym. 2004) tai muiden vastaavien organisaatiotyyppien erottamiseksi asianmukaisesti muista. Suomalaisista haastatteluista jätettiin pois lukuisia kansainvälisen mallilomakkeen kysymyksiä, jotka olivat MEADOW-käsikirjan mukaan ajateltu sellaisten käsitteiden kuin laatujohtaminen, ohut tuotanto tai tietojohtaminen mittareiksi 2. Jonkinlainen teoreettisesti määritelty organisaatiotyypittely toki voitaisiin tehdä, mutta sellaista ei tässä hankkeessa yritetty. Ongelmana on, että vaikka MEADOW-aineistossa on runsaasti monipuolisia tietoja, tutkimuskirjallisuudessa keskeisesti esillä olevien käsitteiden tai luokitusten operationalisointi edellyttäisi vielä tarkempia ja monipuolisempia tietoja, jotta voisimme olla tyytyväisiä luokittelun pätevyyteen. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi faktori- ja klusterianalyysin tai latenttien luokkien analyysin kaltaisin tilastollisen 2 Suomalaiset haastattelulomakkeet ja kansainväliset mallilomakkeet ovat vertailtavissa väliraporttien liitteissä (Aho & Mäkiaho 2013, liite 2; Minkkinen ym. 2013, liite 5). Ks. myös MEADOW-consortium 2010, Chapter III & IV. 12

13 ryhmittelyanalyysin menetelmin selvittää, millaisiin tyyppeihin organisaatiot näyttävät empiirisesti jakautuvan. Tällöin muodostetaan luokkia, jotka ovat sisäisesti mahdollisimman yhdenmukaisia ja keskenään mahdollisimman erilaisia. Esimerkkejä tällaisesta lähestymistavasta (suluissa muodostetuille organisaatiotyypeille annetut nimet) tarjoavat esimerkiksi Hodson (2001) (participative / unilateral / disorganized), Antila ja Ylöstalo (2002) (proaktiiviset / väliryhmä / traditionaaliset), Mamia (2007) (menestyjät / stabiilit / kriisityöpaikat / ongelmatyöpaikat) ja Eurofound (2007; 2009) (discretionary learning / lean production / Taylorist / traditional or simple). Näissä esimerkeissä käytetty aineistoperusta eroaa MEADOW-aineistosta monin tavoin, joten mitään niistä ei sellaisenaan voi ottaa tässä tutkimuksessa malliksi tai vertailukohdaksi. Olemme toteuttaneet useita ryhmittelyanalyysin eri varianttien kokeiluja ja päätyneet raportoimaan yhden tällaisen analyysin tulokset. Muodostimme yksityisiä yrityksiä koskevan osa-aineiston pohjalta latenttien luokkien analyysin (LCA) avulla neljäluokkaisen organisaatioluokituksen ja tarkastelimme eräiden tuloksellisuutta ja työntekijöiden kokemuksia kuvaavien seikkojen vaihtelua sen mukaan. Pidämme luokitustamme ja siihen perustuvia tuloksia vähintään heuristisesti mielekkäinä ja kiinnostavina. Analyysin toteutus ja tulokset on esitetty tämän raportin luvussa Organisaation tuloksellisuus MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tarkastella organisaation ja johtamisen suhdetta tuloksellisuuteen. MEADOW-käsikirjassa (MEADOW-consortium 2010) organisaation tuloksellisuus on jaettu taloudelliseen ja sosiaaliseen tulokseen. Käsikirjan mukaan tuloksellisuuden mittareita voivat olla esimerkiksi seuraavat. Taloudellinen tulos: tuottavuus innovaatiot taloudellinen toimintakyky selviytyminen (survival) Sosiaalinen tulos: palkat työolot henkilöstön hyvinvointi työn ja muun elämän yhteensovittaminen Suomen MEADOW-hankkeen suunnitelmassa tuloksellisuuden mittareista on mainittu organisaation taloudellinen tuloksellisuus sekä työntekijöiden työhyvinvointi. Seuraavassa tarkastelemme ja arvioimme lyhyesti Suomen MEADOW-hankkeen tarjoamia tuloksellisuuden mittareita. Liikevaihto ja sen muutos Organisaation taloudellisesta tuloksellisuudesta suomalaisessa MEADOW-tutkimuksessa ei ole suoria haastattelukysymyksiä. Aineistoon kuuluville yrityksille voidaan kuitenkin yritysrekisteristä liittää liikevaihtoa koskevat vuosittaiset tiedot noin kahden vuoden viiveellä, jolloin on mahdollista laskea melko luotettavat mittarit liikevaihdon muutoksesta (kasvu / ennallaan / vähennys). Tällä hetkellä aineistoon on yhdistetty liikevaihtoa koskevat tiedot vuosille Ilmeisesti aineistoon voitaisiin (aikaisintaan) vuoden 2014 lopulla liittää relevantit vuosien 2011 ja 2012 tiedot. Tällöin voitaisiin muodostaa liikevaihdon kehitystä vuoteen 2012 asti koskeva indikaattori, jonka vertaaminen vuonna 2012 koottuun haastattelutietoon olisi mielekästä. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä vielä tässä raportissa toteutettuja analyyseja varten. Toivon mukaan tiedot kuitenkin tulevaisuudessa yhdistetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa tutkijoiden käyttöön tarjolla olevaan aineistoon. Tuottavuus Työnantajahaastatteluissa kysyttiin arviota tuottavuudesta suhteessa kilpailijoihin. Vastausten jakauma on siten vino, että suuri osa arveli tuottavuuden omassa organisaatiossa olevan keskimääräistä parempi ja vain harva arvioi sen keskimääräistä huonommaksi (Aho & Mäkiaho 2013, 37-38). Tällainen tuottavuuden jakauma on todellisuudessa luonnollisesti mahdoton. Tuloksellisuuden mittariksi tämä tieto ei ole kovin luotettava, mutta toki sitä voidaan käyttää (ja on tässä raportissa ja aiemmissa väliraporteissa käytetty), kun ollaan tietoisia sen laadusta. Kun liikevaihtoa koskevat rekisteritiedot päivitetään, voidaan niiden avulla laskea tuottavuutta ainakin karkeasti mittaava indikaattori liikevaihto/henkilöstömäärä (ja sen muutos- 13

14 suunta). Näitä tietoja ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä vielä tässä raportissa toteutettuja analyyseja varten. Innovatiivisuus Kun liikevaihtoon ja muihin rekisteritietoihin perustuvia taloudellisen tuloksellisuuden mittareita ei toistaiseksi ole käytettävissä, olemme käyttäneet keskeisenä organisaation tuloksellisuuden mittarina innovatiivisuutta. Olemme muodostaneet työnantajahaastatteluiden pohjalta innovaatioiden käyttöönottoa viimeisten kahden vuoden aikana koskevien kysymysten perusteella järjestysasteikollisen muuttujan, jota käytämme innovatiivisuuden karkeana mittarina useimmissa analyyseissamme. Työelämän laatu ja työhyvinvointi Työntekijähaastattelut tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia mitata työntekijöiden kokemuksia ja arvioita työpaikkansa tai työnsä tai työhyvinvointinsa laadusta. Olemme käyttäneet tässä raportissa tärkeimpänä mittarina laatimaamme työn imua koskevaa muuttujaa. Sosiaalinen tuloksellisuus Työnantajahaastatteluissa on kysytty, onko henkilöstöä mahdollisesti lisätty tai vähennetty (ja mikä oli tämän syy). Taloudellista tuloksellisuutta henkilöstön määrän muutos mittaa heikosti, mutta sosiaalisen tuloksellisuuden mittarina sitä voitaneen pitää. Muita mahdollisia tuloksellisuusindikaattoreita voisivat olla esimerkiksi sairauspoissaolojen tai rekrytointivaikeuksien määrä. Olemme väliraporteissa ja tässä raportissa esittäneet joitakin taulukoita, joissa riippuvana muuttujana on käytetty näitä muuttujia. 1.5 Organisaatio- ja johtamiskäytännöt, innovatiivisuus ja työn imu Kysymys sekä taloudellisen että sosiaalisen tuloksellisuuden yhtäaikaisen toteutumisen edellytyksistä oli tässä hankkeessa keskeinen kiinnostuksen kohde. Niinpä muodostimme nimenomaan tämän kysymyksen analysoimiseksi tutkimusasetelman, jossa haettiin sekä yksinkertaisesti ristiintaulukoinnilla että monien muuttujien vaikutusta yhtä aikaa selvittävillä regressiomalleilla tietoa siitä, mitkä seikat olivat yhteydessä siihen, että organisaatiossa oli samaan aikaan toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita ja siellä vallitsi vahva työn imu. Tämän analyysin tulokset on raportoitu luvussa 2. Tämän analyysin kannalta kiinnostavan vertailukohdan tarjoaa Böckermanin ja Ilmakunnaksen (2012) tutkimus, jossa he osoittavat että työtyytyväisyys lisää tuottavuutta teollisuudessa, tosin ei suhteellisesti kovin paljon. Tutkimus perustuu työntekijähaastatteluihin (Suomen ECHP-aineistoon) ja siihen yhdistettyyn työnantajia ja työntekijöitä koskevia tietoja yhdistävään rekisteriperusteiseen FLEED-dataan. Mutta lisääkö tuottavuus työtyytyväisyyttä? Tätä Böckerman ja Ilmakunnas eivät varsinaisesti tutkineet. Omassa asetelmassamme ei olla varsinaisesti kiinnostuneita kausaliteetin suunnasta, vaan siitä, korreloivatko innovatiivisuus ja työn imu keskenään ja millä ehdoilla. Kolmannessa luvussa on jatkettu innovatiivisuuteen liittyvien seikkojen analyysia kiinnittämällä huomio eräisiin kehittämishakuisuutta ilmaiseviin käytäntöihin ja henkilöstön osallistumiseen toiminnan kehittämiseen ja analysoimalla, miten tuloksellisuutta tavalla tai toisella kuvaavat muuttujat ovat yhteydessä niihin. 14

15 2 Organisaation innovatiivisuus ja työn imu 2.1 Johdanto Pääministeri Kataisen hallituksen työelämän kehittämisstrategia sisältää seuraavan periaatteen: Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa innovoinnin ja tuottavuuden sekä luottamuksen ja yhteistyön vahvistaminen, osaavan työvoiman sekä työntekijöiden ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020). Lisäksi strategiassa mainitaan, että hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Tällaisen moniulotteisen tavoitteen kannalta on kiinnostavaa tutkia, mitkä tekijät edistävät yhtä aikaa sekä työorganisaatioiden taloudellista menestystä että työntekijöiden hyvinvointia. Kun MEADOW-aineistoon ei toistaiseksi ole vielä voitu liittää taloudellisen tuloksellisuuden ja tuottavuuden päteviä indikaattoreita, olemme valinneet tuloksellisuuden indikaattoriksi innovatiivisuuden, jonka mittariksi on otettu työnantajahaastatteluihin perustuva tieto siitä, onko organisaatio viimeisten kahden vuoden aikana kehittänyt uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun. 42 prosenttia suomalaisista organisaatioista oli kehittänyt uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen vuosina Työhyvinvoinnin indikaattoriksi valitsimme työn imua kuvaavan summamuuttujan (Cronbach alpha.85), joka on muodostettu kolmen työntekijähaastattelun kysymyksen pohjalta. Nämä kolme kysymystä ovat peräisin kansainvälisesti käytetystä mittarista Utrecht Work Engagement Scale (Schaufeli & Bakker 2003). 4 Kysymykset olivat: Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni, Olen innostunut työstäni ja Tunnen tyytyväisyyttä, kun olen syventynyt työhöni. Indikaattori dikotomisoitiin siten, että seuraavassa analyysissä luokkaan työn imu kyllä kuuluu noin 60 prosenttia kaikista organisaatioista ja loput kuuluvat luokkaan työn imu ei. Muuttujamme siis erottelee toisistaan organisaatiot, joissa työn imu on korkea tai kohtalainen, ja ne, joissa se on matala. Hyvän työn imun alarajana on työn imun kokeminen vähintään muutaman kerran viikossa (vs. kerran viikossa tai harvemmin) 5. Molempien indikaattorien ristiintaulukoinnin pohjalta muodostimme muuttujan, jonka jakauma ja luokitus on esitetty kuvassa Kuvasta nähdään, että suomalaisista työorganisaatioista yli neljäsosa on sellaisia, joissa toteutuvat sekä innovatiivisuus että hyvä työn imu. Lähes yhtä paljon on organisaatioita, joissa kumpikaan ei toteudu. Kolmasosassa organisaatioista on hyvä työn imu mutta niissä ei ole kehitet- 3 Tämän muuttujan jakaumat sektoreittain ja organisaation koon mukaan on esitetty I väliraportin taulukoissa 2.34 ja I väliraportin kolmannessa luvussa on tähän ja pariin muuhun kysymykseen perustuvan mittarin avulla tarkasteltu, miten innovatiiviset organisaatiot eroavat muista (Aho & Mäkiaho 2013, ja 39-48). 4 Mittarista ja sen käytöstä katso lähemmin Hakanen (2009). Alkuperäisessä mittarissa on 17 osiota ja myös 9-osioinen mittari on käytössä. Suomen MEADOW-tutkimuksen työntekijähaastatteluihin on kuitenkin sisälletty vain kolme mittarista poimittua kysymystä. 5 Vastausvaihtoehdot kuhunkin kysymykseen olivat päivittäin, muutaman kerran viikossa, kerran viikossa, muutaman kerran kuussa, kerran kuussa, muutaman kerran vuodessa, ei koskaan. Työn imun indikaattorin muodostamista ja jakaumia eräiden muuttujien, muun muassa innovatiivisuusmittarin, mukaan on lähemmin kuvattu II väliraportissa (Minkkinen ym. 2013, 74-77). 6 Kun työntekijähaastatteluihin vastaajia on vain 1 2 organisaatiota kohden, organisaatioiden neljäluokkaiseen luokitteluun sisältyy epäilemättä enemmän satunnaisvirhettä, kuin jos työn imun tason määrittely perustuisi laajempaan työntekijäotokseen. Kun ei ole syytä olettaa, että mittaustapa tuottaisi systemaattisesti liian hyvän tai liian huonon kuvan työn imusta joissakin osaryhmissä joihinkin toisiin verrattuna, pidämme neliluokkaista mittariamme kuitenkin riittävän luotettavana (ts. taustamuuttujien mukaiset erot mittarin jakaumassa esim. organisaation koon tai sektorin tai muiden käytettyjen muuttujien mukaan kuvaavat työn imun todellista taustamuuttujien mukaista keskimääräistä vaihtelua). 15

16 Kuva 2.1. Innovatiivisuus ja työn imu (N=1375). 34 % 24 % 27 % 15 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä ty uusia tuotteita eikä palveluita. Vähiten (15 %) on sellaisia organisaatioita, joissa on tehty tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta työntekijävastaajien työn imun taso on kriteeritasoa matalampi. Jatkossa esitämme ensin kuvailevaa tietoa siitä, missä määrin tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen ja työn imu toteutuvat yhtä aikaa suomalaisissa yrityksissä ja julkisen sektorin työorganisaatioissa, erikokoisissa organisaatioissa, eri toimialoilla sekä kasvuprofiililtaan ja markkina-alueeltaan erilaisissa yrityksissä. Sen jälkeen esittelemme regressioanalyysin avulla saatuja tuloksia siitä, mitkä organisaatiokäytännöt ennustavat sekä innovatiivisuutta että työn imua organisaatioissa. 2.2 Organisaation innovatiivisuus ja työn imu sektoreittain Erot teollisuus- ja palveluyritysten kesken eivät ole kovin suuria. Teollisuusyrityksistä vähän suurempi osa kuin palveluyrityksistä on toteuttanut tuote- tai palveluinnovaatioita viimeisten kahden vuoden aikana. Näistä sellaisia, joissa työn imu on hyvä, on suhteellisesti suunnilleen yhtä suuri osuus kuin palveluyrityksissä. Palveluyrityksissä on teollisuusyrityksiä jonkun verran enemmän sellaisia, joissa ei ole toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita, mutta työn imu on hyvä (36 % vs. 28 %) (kuva 2.2). Kuva 2.2. Innovatiivisuus ja työn imu sektoreittain. Teollisuus (n=474) Palvelut (n=427) Kunnat (n=220) 28 % 30 % 36 % 27 % 26 % 16 % 14 % 23 % 49 % 22 % 12 % 18 % Valtio (n=131) Seurakunnat (n=123) 34 % 25 % 41 % 23 % 24 % 17 % 27 % 10 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 16

17 Kunta- ja valtiosektorilla tuote- tai palveluinnovaatioita toteuttaneita organisaatioita on suunnilleen yhtä suuri osuus kuin yksityisissä palveluissa, mutta niiden osuus, joissa samalla on toteutunut hyvä työn imu, on vähän pienempi. Sellaisten organisaatioiden osuus, joissa ei ole toteutettu innovaatioita, mutta työn imu on hyvä, on suhteellisesti suurin kuntasektorilla. Seurakunnat eroavat muista tässä verrattavista organisaatioiden luokista selvimmin siinä, että sellaisia organisaatioita, joissa on toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita, mutta työn imu on alhainen, on vähemmän kuin muilla sektoreilla. Toisaalta sellaisten organisaatioiden osuus, joissa ei ole toteutettu innovaatioita mutta työn imu on hyvä, on paljon (suhteellisesti toiseksi suurin osuus kuntien jälkeen). 2.3 Organisaation innovatiivisuus ja työn imu organisaation koon mukaan Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen on selvästi sitä yleisempää, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse. Työn imu on yli 250 työntekijän organisaatioissa kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin pienemmissä organisaatioissa. Tästä seuraa, että innovaatioiden ja työn imun yhtäaikainen toteutuminen on yleisintä keskikokoisissa henkilön organisaatioissa. Yli 250 hengen organisaatioissa on innovaatioita toteuttaneista niiden osuus, joissa työn imu on matala, selvästi muita suurempi. Tähän luokkaan kuuluu suurista organisaatioista noin kolmannes. Osuus on vähän suurempi kuin innovaatioita toteuttaneiden hyvän työn imun organisaatioiden osuus. Pienemmissä organisaatioissa innovaatioiden toteuttamisen ja hyvän työn imun yhdistelmän osuus on selvästi suurempi kuin innovaatioiden ja matalan työn imun yhdistelmän osuus (kuva 2.3). 2.4 Yritysten innovatiivisuus ja työn imu toimialoittain Kuvassa 2.4 tarkastellaan yksityisten yritysten innovatiivisuutta ja työntekijöiden työn imua toimialoittain laatimamme kuusiluokkaisen jaottelun mukaan. Teollisuus on jaettu neljään toimialaan: työvaltaiseen, pääomavaltaiseen ja tietointensiiviseen toimialaan sekä rakentamiseen/kaivostoimintaan. Palveluyritykset on jaettu tietointensiivisiin palveluihin sekä muihin palveluihin. Luokituksen perusteet on kuvattu I väliraportin liitteessä 6 (Aho & Mäkiaho 2013, ). Kuva 2.3. Organisaatioiden innovatiivisuus ja työn imu organisaation koon mukaan. Organisaation koko henkilöä (n=554) Organisaation koko henkilöä (n=479) Organisaation koko vähintään 250 henkilöä (n=342) 25 % 38 % 26 % 22 % 36 % 29 % 26 % 12 % 20 % 18 % 15 % 34 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 17

18 Kuva 2.4. Yritysten innovatiivisuus ja työn imu toimialan mukaan. Työvaltainen teollisuus (n=170) Pääomavaltainen teollisuus (n=78) Tietointensiivinen teollisuus (n=123) 27 % 28 % 24 % 32 % 21 % 24 % 21 % 23 % 14 % 15 % 29 % 42 % Rakentaminen, kaivostoiminta (n=103) Tietointensiiviset palvelut (n = 217) Muut palvelut (n = 210) 38 % 25 % 28 % 32 % 2 % 17 % 35 % 23 % 42 % 22 % 29 % 7 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä Teollisuuden toimialoista työvaltaisessa ja pääomavaltaisessa teollisuudessa kaikki luokituksemme neljä ryhmää olivat karkeasti lähes yhtä suuria. Tietointensiivisessä teollisuudessa tuote- tai palveluinnovaatioita toteuttaneiden osuus oli olennaisesti muita suurempi: kaikkiaan 42 prosenttia kuului ryhmään, jossa oli sekä toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita että oli hyvä työn imu. 29 prosenttia oli toteuttanut innovaatioita, mutta työn imu oli matala. Rakentamisen ja kaivostoiminnan luokassa innovaatioita oli toteutettu muihin luokkiin verrattuna selvästi harvemmin eli runsaassa neljänneksessä, mutta tällöin työn imu oli lähes aina hyvä. Ellei tuote- tai palveluinnovaatioita ollut toteutettu, kaikissa neljässä toimialaluokassa niiden osuus, joissa työn imu oli hyvä, oli vähän suurempi kuin niiden osuus, joissa se oli matala. Tietointensiivisissä ja muissa palveluyrityksissä nelikenttämuuttujamme jakaumat erosivat toisistaan samantapaisesti kuin tietointensiivisen teollisuuden ja rakennus- ja kaivosalan jakaumat, mutta eivät aivan yhtä selvästi. 18

19 2.5 Yritysten innovatiivisuus ja työn imu kasvuprofiilin mukaan Kun yrityksiä tarkastellaan kasvuyritysluokituksen 7 mukaan, havaitaan, että kasvuprofiilista riippumatta prosenttia yrityksistä on sellaisia, joissa on sekä innovatiivisuutta että hyvää työn imua, ja prosenttia sellaisia, joista kumpikin puuttuu (kuva 2.5). Innovaatioiden ja työn imun liittyminen toisiinsa eivät siis näytä kovin merkittävästi eroavan nopeasti kasvavissa yrityksissä muihin verrattuna. Kuva 2.5. Yritysten innovatiivisuus ja työn imu liikevaihdon kehityksen mukaan. Kasvuyritys , kasvu jatkunut 2010 (n=94) Kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut 2010 (n=91) Ei kasvuyritys , kasvua 2010 (n=243) 32 % 28 % 26 % 26 % 28 % 30 % 21 % 19 % 24 % 24 % 27 % 15 % Ei kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut 2010 (n=459) 37 % 23 % 26 % 14 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 7 Kasvuyrityksiksi määriteltiin yritykset, jotka vuosina olivat kasvaneet vähintään 15 prosenttia vuosittain. Tällaisia yrityksiä oli melko vähän. Painotetussa aineistossa niiden osuus oli vain noin kuusi prosenttia kaikista yrityksistä. Vrt. I väliraportin 4. luku, Aho & Mäkiaho 2013,

20 2.6 Yritysten innovatiivisuus ja työn imu markkina-alueen mukaan Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen on sitä yleisempää, mitä kansainvälisemmästä yrityksestä on kyse. Ne yritykset, joiden liikevaihto on pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta, eroavat kuitenkin selvästi muista siten, että hyvän työn imun ja innovaatioiden toteuttamisen yhdistelmä on suhteellisesti selvästi harvinaisempi kuin muissa innovaatioita toteuttaneissa yrityksissä. Myös niissä yrityksissä, joissa innovaatioita ei ole toteutettu, hyvän työn imun suhteellinen osuus näyttää olevan sitä alhaisempi, mitä kansainvälisemmästä yrityksestä on kyse. Hyvän työn imun ja innovaatioiden toteuttamisen yhdistelmä on selvästi yleisin niissä yrityksissä, jotka toimivat kotimarkkinoilla mutta harjoittavat myös vientiä (kuva 2.6). (Markkina-alueen mukaan tehdystä yritysten luokituksesta ks. tarkemmin I väliraportin 5. luku, Aho & Mäkiaho 2013, ) Kuva 2.6. Yritysten innovatiivisuus ja työn imu markkina-alueen mukaan. Yritys toimii pelkästään kotimarkkinoilla (n=546) Yrityksen liikevaihto pääasiassa kotimarkkinoilta, mutta yritys harjoittaa myös vientiä (n=214) Yrityksen liikevaihto pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta (n=141) 19 % 38 % 26 % 40 % 12 % 23 % 24 % 18 % 25 % 12 % 36 % 28 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 2.7 Innovatiivisuuden ja työn imun ennustajat regressioanalyysin mukaan Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen edellisten kahden vuoden aikana ja työn imu eivät ole kovin vahvassa yhteydessä toisiinsa ainakaan edellä raportoidun yksinkertaisen ristiintaulukointiin perustuvan analyysin perusteella. Yli kolmanneksessa niistä organisaatioista, joissa on toteutettu tuote- tai palveluinnovaatio, työn imu on matala. Toisaalta selvä enemmistö niistä organisaatioista, joissa tällaista innovaatiota ei ole toteutettu, on sellaisia, joissa työn imu on vähintään kohtalaisen hyvä. Selvitimme multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin avulla, millaiset organisaatio- ja johtamiskäytännöt ovat yhteydessä innovaatioiden toteuttamiseen ja työn imuun ja nimenomaan siihen, että ne toteutuvat yhtä aikaa. Viitekategoriaksi valitsimme tilanteen, jossa ei ollut toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita ja työn imu oli matala. Testasimme, mitkä seikat edistävät organisaation kuulumista edellä käytetyn nelikenttämuuttujan kolmeen muuhun luokkaan. Regressiomallien avulla saadaan esiin eri tekijöiden omavaikutus, kun muiden merkitsevien muuttujien vaikutus on vakioitu. Mallit laadittiin erikseen teollisuus- ja 20

Organisaatioiden ja työn dynamiikka Suomessa MEADOW-tutkimuksen välituloksia

Organisaatioiden ja työn dynamiikka Suomessa MEADOW-tutkimuksen välituloksia Organisaatioiden ja työn dynamiikka Suomessa MEADOW-tutkimuksen välituloksia Johdanto Kirjoitus sisältää koosteen Suomen MEADOW-tutkimuksen välituloksista. MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation

Lisätiedot

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta KATSAUS 299/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen I väliraportti 10 Simo Aho ja Ari Mäkiaho Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta

Lisätiedot

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta KATSAUS 300/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen II väliraportti 10 Jaana Minkkinen, Simo Aho ja Ari Mäkiaho Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Kasvuyritys työpaikkana

Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR) Sara Lindström & Minna Janhonen, Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi, minna.janhonen@ttl.fi,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla

Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla KATSAUS 311/2014 Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla Menestys versoo työelämää uudistamalla Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen, Elise Ramstad ja Asko Heikkilä 2 Tuomo Alasoini, Maija Lyly-Yrjänäinen,

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana. EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO

Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana. EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO JTO lyhyesti Perustettu v. 1946 Osaamisalueet Johtajuus Strategia ja liikkeenjohto Tuottavuus PK-yritystoiminta

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Tekstianalyysi: esimerkkejä

Tekstianalyysi: esimerkkejä Tekstianalyysi: esimerkkejä Data Rangers Oy Ryhmittelyanalyysi - Tekstien sisällön selvittäminen. - Esimerkkikysymys: Mitä tuotteessamme pitäisi parantaa? - Jaamme tekstit sisällön mukaisiin ryhmiin ja

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot