Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi"

Transkriptio

1 KATSAUS 310/2014 Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus

2 2

3 Simo Aho, Jaana Minkkinen ja Ari Mäkiaho Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi Työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävä MEADOW-aineistoon perustuva tutkimus Tekesin katsaus 310/2014 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tekes on rahoittanut Suomessa vuosina MEADOW-tutkimusprojektin, jossa hyödynnetään Euroopan komission rahoituksella aiemmin kehitettyä välinettä koota tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen organisaatio- ja johtamiskäytännöistä sekä työvoiman käyttötavoista. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen toimintatapojen kehittyneisyydestä, syventää käsitystä organisaatioiden tuloksellisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä auttaa ymmärtämään paremmin, millaisia kehittämistarpeita Suomessa on näillä alueilla. Tutkimuksella saadaan tietoa myös mm. siitä, miten erikokoiset ja eri sektorien organisaatiot eroavat toisistaan, miten kasvuyritykset eroavat muista yrityksistä ja mitkä tekijät ovat yhteydessä organisaatioiden tuloksellisuuteen ja innovatiivisuuteen. MEADOW-tutkimus on siinä mielessä ainutlaatuinen, ettei tämäntyyppisiä kysymyksiä ole toistaiseksi juuri analysoitu Suomessa yritys- tai yhteisötasoisella datalla. Ainutlaatuista tutkimuksessa on myös se, että samoista yrityksistä ja yhteisöistä kootaan erikseen aineisto työnantajien edustajilta ja työntekijöiltä. MEADOW-tutkimuksen aineistot tarjoavatkin mahdollisuuksia monenlaisiin mielenkiintoisiin analyyseihin. MEADOW-tutkimuksesta on julkaistu aiemmin kaksi väliraporttia Tekesin katsauksina nro 299/2013 ja 300/2013. Tässä MEADOW-tutkimuksen kolmannessa osaraportissa esitetään työnantaja- ja työntekijähaastattelujen aineistoja yhdisteleviä tuloksia. MEADOW-tutkimuksen toteuttajina ovat toimineet Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat. Haastattelut on toteuttanut Tilastokeskus. Tutkimuksen toteuttamista ideoineessa ja ohjanneessa hankkeen johtoryhmässä ovat olleet edustettuina Tekes, työmarkkinakeskusjärjestöt, Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus kytkeytyy Tekesin vuonna 2012 käynnistämään Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaan (http://www.tekes.fi/ohjelmat/liideri). Helsingissä, elokuussa 2014 Tuomo Alasoini Liideri-ohjelman vastuullisena johtajana 5

6 Sisältö Esipuhe Yhteenveto Johdanto MEADOW-tutkimuksen kansainvälinen tausta MEADOW Suomessa Lähtökohtana organisaatio- ja johtamiskäytännöt Organisaation tuloksellisuus Organisaatio- ja johtamiskäytännöt, innovatiivisuus ja työn imu Organisaation innovatiivisuus ja työn imu Johdanto Organisaation innovatiivisuus ja työn imu sektoreittain Organisaation innovatiivisuus ja työn imu organisaation koon mukaan Yritysten innovatiivisuus ja työn imu toimialoittain Yritysten innovatiivisuus ja työn imu kasvuprofiilin mukaan Yritysten innovatiivisuus ja työn imu markkina-alueen mukaan Innovatiivisuuden ja työn imun ennustajat regressioanalyysin mukaan Yhteenveto Innovatiiviset organisaatiot ja työntekijöiden panos kehitystyössä Johdanto Kehittämishakuisuus Kehittämishakuisuus, osallistuminen ja innovaatiot Kehittämishakuisuus ja työn imu Kehittämishakuisuus ja tuottavuus Yhteenveto

7 4 Yritysten ryhmittely organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen mukaan Johdanto Yritysten ryhmittely Latenttien luokkien yleisyyden vaihtelu yritysrakenteen osaryhmissä Muutokset yritysten organisaatiossa latenttien luokkien mukaan Innovatiivisuus, vaikutusmahdollisuudet, työn imu ja tuottavuusarvio latenttien luokkien mukaan Muita tuloksia latenttien luokkien mukaan Yhteenveto...53 Lähteet...55 Liite Regressioanalyysi: innovaatioiden toteuttamiseen ja työn imuun yhteydessä olevat muuttujat...56 Liitetaulukot...66 Tekesin katsauksia

8 0 Yhteenveto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella kehitetty malli työorganisaatioita ja johtamiskäytäntöjä sekä niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU-maissa koskevan vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi ja tulkitsemiseksi. MEADOW:n erityispiirre on, että organisaatioita koskevia tietoja kootaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimusaineisto on koottu Suomessa vuonna 2012 Tekesin rahoituksella. Aineisto koostuu puhelinhaastatteluista, jotka on kohdistettu työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot) edustavalle otokselle sekä samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitulle otokselle. Työnantajahaastattelujen vastausprosentti oli 76,1, ja toteutettujen haastattelujen määrä oli Työntekijähaastatteluja toteutettiin Vähintään yksi työntekijähaastattelu saatiin 91 prosentista kaikista organisaatioista, joista oli työnantajavastaus. Aineistot ovat tarjolla kaikkien tutkijoiden käyttöön Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa MEADOW-aineiston pohjalta on aikaisemmin julkaistu kaksi väliraporttia ja yksi artikkeli (Aho & Mäkiaho 2013; Minkkinen ym. 2013; Alasoini ym. 2013). MEADOW-konseptiin perustuvia tutkimushankkeita on Suomen ohella meneillään myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hankkeessa keskeisenä kiinnostuksen kohteena on, miten uudet johtamiskäytännöt ja työorganisaation muodot liittyvät organisaation tuloksellisuuteen. Tuloksellisuutta tarkastellaan sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Tässä raportissa on keskitytty erityisesti innovatiivisuuden ja työhyvinvoinnin sekä niihin liittyvien seikkojen tarkasteluun. Innovatiivisuuden mittarina on käytetty tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttamista kahden edeltävän vuoden aikana ja työhyvinvoinnin mittariksi on otettu työn imua 1 kuvaava muuttuja. Lisäksi on toteutettu ryhmittelyanalyysi, jossa yrityksiä on luokiteltu niiden toimintakäytäntöjen edistyksellisyyden ja henkilöstön osallistumisen mukaan. Seuraavassa kuvataan lyhyesti tärkeimpiä tuloksia. Innovatiivisuus ja työn imu Tässä raportissa yhtenä tavoitteena on selvittää tuote- tai palveluinnovaatioiden ja hyvän työn imun yhtäaikaista toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suomalaisista työorganisaatioista yli neljäsosa on sellaisia, joissa toteutuvat sekä innovatiivisuus että hyvä työn imu. Lähes yhtä paljon on toisaalta sellaisia organisaatioita, joissa kumpikaan ei toteudu. Kolmasosassa organisaatioita on hyvä työn imu, mutta niissä ei ole kehitetty uusia tuotteita eikä palveluita. Vähiten (15 %) on sellaisia organisaatioita, joissa on tehty tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta työntekijävastaajien työn imu ei ole korkea. Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen kahden edellisen vuoden aikana ja työn imu eivät ole kovin vahvassa yhteydessä toisiinsa. Useammassa kuin joka kolmannessa niistä organisaatioista, joissa on toteutettu tuote- tai palveluinnovaatio, työn imu ei ole korkea. Toisaalta selvässä enemmistössä niistä organisaatioista, joissa tällaista innovaatiota ei ole toteutettu, työn imu on hyvä (kuva 0.1). Regressioanalyysiin perustuvat johtopäätöksemme ovat, että MEADOW-aineistossa mukana olevista muuttujista erityisesti henkilöstön osallistuminen tuotteita ja palveluja kehittäviin tiimeihin, henkilöstön vaikutusvalta omaan työhönsä (autonomia) ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa 1 Työn imu on hetkittäistä kokemusta pysyvämpi tunne- ja motivaatiotila, johon liittyvät tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen (Hakanen 2009). 8

9 Kuva 0.1. Innovatiivisuus ja työn imu. 34 % 24 % 27 % 15 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä ennustavat innovatiivisuuden ja työn imun yhtäaikaista toteutumista. Kontrolloitaessa monia muuttujia samanaikaisesti sellaiset rakenteelliset seikat kuin toimiala ja organisaation koko eivät ole kovin merkityksellisiä. Tietointensiivisen teollisuuden yrityksissä innovatiivisuus ja työn imu esiintyvät yhdessä muita toimialoja useammin. Julkisella sektorilla keskisuuret ja suuret organisaatiot tarjoavat pieniä organisaatioita paremmat edellytykset innovatiivisuuden ja hyvän työn imun toteutumiseen samanaikaisesti. Innovatiivisuus ja työntekijöiden osallistuminen Olemme myös tarkastelleet työntekijöiden osallistumista kehittämistoimintaan ja sen yhteyttä innovatiivisuuteen. Samassa yhteydessä on huomioitu myös kehittämisyhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Organisaatioista neljänneksessä henkilöstö ei lainkaan osallistunut kehittämiseen ja toisaalta neljännes organisaatioista oli sellaisia, joissa koko henkilöstö oli säännöllisesti mukana kehittämistyössä. Koko aineistossa osallistuneiden osuuden keskiarvo oli 47 prosenttia koko työntekijäkunnasta. Osuus oli muita korkeampi pienissä organisaatioissa. Sektoreittain keskimääräinen osuus ei kovin suuresti vaihdellut. Tuotteita tai palveluita kehittäviä tiimejä toimi 57 prosentissa kaikista organisaatioista. Tällaisten tiimien yleisyys lisääntyi organisaation koon myötä. Muita harvinaisempia tällaiset tiimit olivat teollisuudessa ja selvästi muita yleisempiä kunnissa. Yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa teki 69 prosenttia organisaatioista. Yhteistyö yleistyi selvästi organisaation koon myötä. Yleisintä se oli kunnissa, mutta muutoin sektorien väliset erot olivat pieniä. Tuotteita tai palveluja kehittävillä tiimeillä, yhteistyöllä muiden kanssa tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä ja toiminnan kehittämiseen säännöllisesti osallistuvan henkilöstön osuudella oli vahva ja tilastollisesti erittäin merkitsevä keskinäinen yhteys, ja muodostimme niiden pohjalta myös yhdistetyn muuttujan, jonka nimesimme kehittämishakuisuudeksi. Muita kehittämishakuisimpia olivat varsinkin tietointensiivisten palveluiden ja myös tietointensiivisen teollisuuden yritykset. Harvimmin kehittämishakuisia olivat rakennusalan yritykset. Kehittämishakuisuus ei kovin selvästi vaihdellut organisaation koon mukaan, mutta suuret teollisuusyritykset olivat jonkun verran muita teollisuusyrityksiä useammin kehittämishakuisia. Palveluyritysten kohdalla sen sijaan suuret yritykset olivat jonkun verran vähemmän kehittämishakuisia kuin muut. Kehittämishakuisuudella ja kullakin sen osatekijällä on selvä positiivinen yhteys innovaatioiden toteuttamiseen. Työn imu ei ole vahvassa yhteydessä henkilöstön kehittämistoimintaan osallistumiseen eikä myöskään kehittämishakuisuuteen. Yritysten ryhmittely organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen mukaan Yhtenä tavoitteenamme on ollut etsiä tapaa luokitella yrityksiä ja organisaatioita niiden johtamiskäytäntöjen ja organisaatiomuotojen mukaan typologiaksi, joka olisi hyödyllinen analysoitaessa käytäntöjen ja toimintatapojen yhteyksiä tuloksellisuuteen. Monien kokeilujen jälkeen päädyimme latenttien luokkien analyysiin (LCA) perustuvaan yksityisten yritysten neljäluokkaiseen ryhmittelyyn. Löytämämme luokat ovat lyhyesti kuvattuna seuraavat. Aktiiviset soveltajat Suhteellisen pieni (12 % yrityksistä) luokka, johon kuuluu selvästi keskimääräistä useammin suuria ja tietointensiivisten palveluiden ja tietointensiivisen teollisuuden yrityksiä. Tämän luokan yrityksissä on otettu laajimmin käyttöön erilaisia edistyksellisiä käytäntöjä kuten julkilausuttu strategia, laatujärjestelmä, asiakastyytyväisyyden säännöllinen mittaus, työhyvinvoinnin systemaattinen edistäminen, laaja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, konsulttien käyttö, vuorovaikutteinen tietotekniikka, etätyö ja monipuolisesti autonomiset 9

10 tiimit. Tähän luokkaan valikoituneet yritykset eroavat kuitenkin Osallistavien luokasta siten, että toiminnan kehittämiseen osallistaminen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen eivät koske yhtäläisesti koko henkilöstöä, vaan osallistumisasteet ovat näissä suhteissa keskitasoa. Tähän luokkaan kuuluvissa yrityksissä tuote- tai palveluinnovaatioita on viimeisten kahden vuoden aikana toteutettu selvästi useammin kuin muissa luokissa. Innovaatioiden ja työn imun yhtäaikainen toteutuminen on muita yleisempää, vaikka työn imu kaikkiaan ei ole yleisempää kuin muissa luokissa. Organisaatiomuutokset yleensä ja perusteelliset muutokset erityisesti ovat yleisiä. Myös työntekijöiden kokemat muutokset ovat yleisiä. Osallistavat Tähän luokkaan kuuluville yrityksille on ominaista, että henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen ja tiimeihin selvästi laajemmin kuin muihin luokkiin kuuluvissa yrityksissä. Myös osaamisen kehittäminen on laajempaa, tosin ero Aktiivisiin soveltajiin on melko pieni. Muodollisesti määritellyt toimintakäytännöt ovat laajasti käytössä, mutta muut edistykselliset käytännöt kuten yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä vuorovaikutteisen tietotekniikan käyttö on keskitasoa. Luokkaan kuuluu 29 prosenttia yrityksistä, vähän keskimääräistä useammin pieniä yrityksiä varsinkin tietointensiivisten palvelujen aloilla, kansainvälisiä yrityksiä ja julkista sektoria palvelevia yrityksiä. Tuote- tai palveluinnovaatiot ovat yleisiä. Työntekijävastaajista muutoksia koskevaan päätöksentekoon osallistuneiden osuus on vähän muita suurempi, mutta toisaalta muutoksien vaikutuksia koskevat työntekijäarviot ovat jonkin verran vähemmän myönteisiä kuin muissa yrityksissä. Työntekijät kokevat muiden yritysten työntekijävastaajia useammin työnsä sekä vaativaksi että kehittäväksi. Tyypilliset Kaikkein yleisin (36 %) luokka ja ilmeisesti eräänlainen yrityksen perustyyppi on sellainen, joka on keskimäärin melko moderni, mutta henkilöstön osallistuminen ei yleensä ole kovin laajaa. Tähän luokkaan kuuluvien yritysten profiili on muutoin hyvin samanlainen kuin Osallistavien yritysten luokkaan kuuluvien, mutta henkilöstön osallistuminen sekä osaamisen kehittäminen ovat selvästi alhaisemmalla tasolla. Tuottavuus arvioidaan kilpailijoiden tuottavuutta paremmaksi vähän harvemmin kuin muihin luokkiin kuuluvissa yrityksissä. Eriytymättömät Tähän luokkaan kuuluvat yritykset eivät ole organisaatioltaan ja käytännöiltään erikoisen edistyksellisiä. Olemme antaneet sille nimen Eriytymätön, koska sen voi luonnehtia olevan muita vähemmän organisoitu, mikä ilmenee muun muassa siten, että tämän luokan yrityksissä on keskimäärin vähemmän hierarkkisia tasoja ja erilaisia osastoja. Tähän luokkaan kuuluu 23 prosenttia vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Luokan yritykset ovat usein pieniä. Suuria yrityksiä luokkaan ei juuri kuulu. Henkilöstömäärää on keskimääräistä harvemmin edellisten kahden vuoden aikana lisätty tai vähennetty. Yritykset toimivat keskimääräistä useammin rakennusalalla, työvaltaisessa teollisuudessa tai muissa kuin tietointensiivisissä palveluissa, ja harvoin kansainvälisillä markkinoilla. Tämän luokan yrityksissä organisaatiomuutokset ja työntekijöiden kokemat muutokset ovat harvinaisempia kuin muissa luokissa, mutta jos muutoksia on ollut, niitä koskevat työntekijöiden arviot ovat usein myönteisiä, huolimatta siitä että työntekijöillä on keskimääräistä vähemmän vaikutusmahdollisuuksia. Luokan yrityksissä on tehty keskimääräistä vähemmän tuote- tai palveluinnovaatioita. Työ on keskimääräistä harvemmin haastavaa, mutta (tai juuri siksi?) yrityksillä on keskimääräistä useammin vaikeuksia palkata osaavaa henkilöstöä. Sitoutuminen työpaikkaan on kuitenkin suhteellisen vahvaa. Sellaiset muuttujat kuin työn imu tai työpaikalle eri asioista annetut kouluarvosanat eivät keskimäärin merkitsevästi eronneet toisistaan eri luokissa. Innovatiivisuus vaihteli luokkien välillä selvästi, mutta esimerkiksi itse arvioitu tuottavuus tai henkilöstöään lisänneiden ja vähentäneiden osuudet vain vähän. Uudet ja edistykselliset organisaatio- ja johtamiskäytännöt ovat selvässä yhteydessä innovatiivisuuteen, mutta eivät muunlaisiin käyttämiimme menestyksen ja esimerkiksi työhyvinvoinnin mittareihin. Viime mainituilla on ilmeisesti sellaisia merkittäviä edellytyksiä, joita ei tavoiteta latenttien luokkien analyysillamme, joka perustuu siihen, sovelletaanko yrityksessä tiettyjä uusia johtamiskäytäntöjä vai ei. 10

11 1 Johdanto 1.1 MEADOW-tutkimuksen kansainvälinen tausta MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella kehitetty ja testattu väline kerätä tietoa työn ja organisaatioiden muutoksesta luotettavasti, monipuolisesti ja vertailukelpoisesti eurooppalaisella tasolla. Hankkeen päätavoite oli luoda toimintalinjat työorganisaatioiden ja työn muutoksia sekä näiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU-maissa koskevan harmonisoidun tiedon keräämiseksi ja tulkitsemiseksi. MEADOW:n erityispiirre muihin kansainvälisiin tutkimusaineistoihin verrattuna on, että lähtökohtana on koota samoista organisaatioista sekä työnantajilta että työntekijöiltä monipuolisia tietoja, jotka voidaan yhdistää toisiinsa (MEADOW-consortium 2010; Aho & Mäkiaho 2013, 12-15). MEADOW-käsikirjassa mainittuna motiivina koota tietoa tällä tavalla on saada monipuolisempi kuva siitä, miten uudet johtamiskäytännöt ja työorganisaation muodot liittyvät organisaation tuloksellisuuteen. (MEADOW-consortium 2010, 9-10). Tuloksellisuutta halutaan tarkastella niin organisaation taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. MEADOW-konseptiin perustuvia tutkimushankkeita on Suomen ohella meneillään myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, tosin kahdessa ensiksi mainitussa on toteutettu vain työnantajahaastattelut. Tanskassa on koottu sekä työnantaja- että työntekijäaineisto, mutta haastattelujen sijasta nettikyselynä. Odotettavissa on, että vastaavia hankkeita toteutetaan jatkossa myös muualla Euroopassa. (http://meadow-project.eu/). 1.2 MEADOW Suomessa Kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimusaineisto on koottu Suomessa vuonna 2012 Tekesin rahoituksella. Aineisto koostuu puhelinhaastatteluista, jotka on kohdistettu työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot) edustavalle otokselle sekä samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitulle otokselle. Aineistoon on yhdistetty myös organisaatioita ja niiden henkilöstöä kuvaavia rekisteritietoja. Otoksien muodostamisen ja haastattelut toteutti Tilastokeskus. Työnantajahaastattelujen vastausprosentti oli korkea 76,1, ja toteutettujen haastattelujen määrä oli Työntekijäotos poimittiin rekisteritietojen avulla satunnaisesti niiden organisaatioiden palveluksessa olevista, joilta oli saatu työnantajavastaus. Työntekijähaastatteluja toteutettiin organisaa tioissa yksi tai kaksi työnantajayksikön koosta riippuen ja niiden kokonaismäärä oli Vähintään yksi työntekijähaastattelu saatiin 91 prosentista kaikista organisaatioista, joista oli työnantajavastaus. Aineistot ovat tarjolla kaikkien tutkijoiden käyttöön Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (www.fsd.uta.fi). Aineistojen kokoamista ja sisältöä on yksityiskohtaisesti kuvattu ja alustavasti analysoitu hankkeen väliraporteissa (Aho & Mäkiaho 2013; Minkkinen ym. 2013). Hanketta ja eräitä sen ensimmäisiä tuloksia on myös esitetty artikkelissa Työvoimapoliittisessa aikakauskirjassa (Alasoini ym. 2013). Englanniksi hanketta on esitelty Tekesin Liideri-ohjelman verkkosivuilla (http://www.tekes.fi/global/ohjelmat%20ja%20palvelut/ohjelmat/liideri/dynamics%20of%20organisations%20and%20 work%20in%20finland.pdf ). 11

12 Tässä raportissa toteutetun jatkoanalyysin tavoitteena on ensinnäkin selvittää innovatiivisuuden ja hyvän työn imun yhtäaikaista toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tätä koskevat tulokset on raportoitu luvussa 2. Luvussa 3 olemme tarkastelleet työntekijöiden osallistumista kehittämistoimintaan ja sen yhteyttä innovatiivisuuteen. Samassa yhteydessä on huomioitu myös kehittämisyhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Yhtenä tavoitteenamme on ollut etsiä tapaa luokitella yrityksiä ja organisaatioita niiden johtamiskäytäntöjen ja organisaatiomuotojen mukaan typologiaksi, joka olisi hyödyllinen analysoitaessa käytäntöjen ja toimintatapojen yhteyksiä tuloksellisuuteen. Luvussa 4 raportoimme latenttien luokkien analyysiin perustuvan ryhmittelyn, jossa yritykset on jaettu neljään toisistaan eroavaan tyyppiin. 1.3 Lähtökohtana organisaatio- ja johtamiskäytännöt MEADOW-projektin taustalla olevana keskeisenä kiinnostuksen kohteena on, miten uudet johtamiskäytännöt ja työorganisaation muodot liittyvät organisaation tuloksellisuuteen. MEADOW-käsikirjassa esimerkkinä mainitaan sen tutkiminen, miten tayloristisen vs. oppivan organisaation tuloksellisuus mahdollisesti eroaa toisistaan (MEADOW-consortium 2010, 9-10). Tuloksellisuutta halutaan tarkastella niin organisaation taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Jotta vastauksia kiinnostuksen kohteena oleviin kysymyksiin voitaisiin etsiä, ensimmäisenä askeleena olisi erottaa kehittyneet tai edistykselliset organisaatiomuodot ja toimintatavat muunlaisista. Epäilemättä jotkut organisoinnin muodot ja toimintakäytännöt johtavat muita parempaan tulokseen, mutta tällaiset yhteydet eivät ole universaaleja, vaan vaihtelevat toiminnan sisällön ja ehtojen myötä. Ei ole mitään yhtä yleisesti hyväksyttyä tapaa luokitella organisaatioita ja käytäntöjä eikä yleisesti päteväksi todettua tapaa mitata niiden yhteyttä tuloksellisuuteen. Relevanttiin luokitteluun voidaan pyrkiä usealla tavalla. Yksi mahdollisuus on ottaa lähtökohdaksi teoreettisesti perusteltu ideaalityyppien typologia ja määrittää jaottelun kriteerinä olevien muuttujien avulla, mihin luokittelun tyyppiin kukin organisaatio on luettava. MEADOW-käsikirjassa viitataan muun muassa sellaisiin organisaation ja johtamisen malleihin kuin high performance work system, healthy organisation, flexible organisation ja learning organisation (MEADOWconsortium 2010, Chapter I). Esimerkin tällaisen lähestymistavan soveltamisesta MEADOW-aineistoon tarjoaa ruotsalainen tutkijaryhmä, joka työnantajahaastatteluihin perustuvan aineiston analyysissa on muodostanut teoreettisin perustein yhdistelmäindikaattoreita (composite indicators) yritysten luokittelemiseksi. Indikaattorit olivat yksilöllinen oppiminen, rakenteellinen oppiminen, desentralisaatio ja numeerinen joustavuus (Learning Organisations Matter 2011, Chapter 3). Kiinnostava Suomen työelämää koskeva esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on Böckermanin, Brysonin ja Ilmakunnaksen tutkimus (2012), jossa havaittiin osallistavan organisaatiomallin ( high involvement management ) olevan positiivisesti ja merkitsevästi yhteydessä subjektiiviseen työhyvinvointiin kuten työtyytyväisyyteen ja työuupumuksen suhteellisen alhaiseen esiintymiseen. Tutkimus kuitenkin perustui erilaiseen aineistoon, nimittäin palkansaajilta kootun edustavan haastatteluaineiston (työolotutkimuksen) ja rekisteritietojen yhdistämiseen. Teoreettisesti perustellun organisaatioluokituksen muodostamiseen aineistomme ei kovin hyvin sovellu: kriteerimuuttujia ei ole riittävästi esimerkiksi oppivan organisaation (vrt. esim. Yang ym. 2004) tai muiden vastaavien organisaatiotyyppien erottamiseksi asianmukaisesti muista. Suomalaisista haastatteluista jätettiin pois lukuisia kansainvälisen mallilomakkeen kysymyksiä, jotka olivat MEADOW-käsikirjan mukaan ajateltu sellaisten käsitteiden kuin laatujohtaminen, ohut tuotanto tai tietojohtaminen mittareiksi 2. Jonkinlainen teoreettisesti määritelty organisaatiotyypittely toki voitaisiin tehdä, mutta sellaista ei tässä hankkeessa yritetty. Ongelmana on, että vaikka MEADOW-aineistossa on runsaasti monipuolisia tietoja, tutkimuskirjallisuudessa keskeisesti esillä olevien käsitteiden tai luokitusten operationalisointi edellyttäisi vielä tarkempia ja monipuolisempia tietoja, jotta voisimme olla tyytyväisiä luokittelun pätevyyteen. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi faktori- ja klusterianalyysin tai latenttien luokkien analyysin kaltaisin tilastollisen 2 Suomalaiset haastattelulomakkeet ja kansainväliset mallilomakkeet ovat vertailtavissa väliraporttien liitteissä (Aho & Mäkiaho 2013, liite 2; Minkkinen ym. 2013, liite 5). Ks. myös MEADOW-consortium 2010, Chapter III & IV. 12

13 ryhmittelyanalyysin menetelmin selvittää, millaisiin tyyppeihin organisaatiot näyttävät empiirisesti jakautuvan. Tällöin muodostetaan luokkia, jotka ovat sisäisesti mahdollisimman yhdenmukaisia ja keskenään mahdollisimman erilaisia. Esimerkkejä tällaisesta lähestymistavasta (suluissa muodostetuille organisaatiotyypeille annetut nimet) tarjoavat esimerkiksi Hodson (2001) (participative / unilateral / disorganized), Antila ja Ylöstalo (2002) (proaktiiviset / väliryhmä / traditionaaliset), Mamia (2007) (menestyjät / stabiilit / kriisityöpaikat / ongelmatyöpaikat) ja Eurofound (2007; 2009) (discretionary learning / lean production / Taylorist / traditional or simple). Näissä esimerkeissä käytetty aineistoperusta eroaa MEADOW-aineistosta monin tavoin, joten mitään niistä ei sellaisenaan voi ottaa tässä tutkimuksessa malliksi tai vertailukohdaksi. Olemme toteuttaneet useita ryhmittelyanalyysin eri varianttien kokeiluja ja päätyneet raportoimaan yhden tällaisen analyysin tulokset. Muodostimme yksityisiä yrityksiä koskevan osa-aineiston pohjalta latenttien luokkien analyysin (LCA) avulla neljäluokkaisen organisaatioluokituksen ja tarkastelimme eräiden tuloksellisuutta ja työntekijöiden kokemuksia kuvaavien seikkojen vaihtelua sen mukaan. Pidämme luokitustamme ja siihen perustuvia tuloksia vähintään heuristisesti mielekkäinä ja kiinnostavina. Analyysin toteutus ja tulokset on esitetty tämän raportin luvussa Organisaation tuloksellisuus MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tarkastella organisaation ja johtamisen suhdetta tuloksellisuuteen. MEADOW-käsikirjassa (MEADOW-consortium 2010) organisaation tuloksellisuus on jaettu taloudelliseen ja sosiaaliseen tulokseen. Käsikirjan mukaan tuloksellisuuden mittareita voivat olla esimerkiksi seuraavat. Taloudellinen tulos: tuottavuus innovaatiot taloudellinen toimintakyky selviytyminen (survival) Sosiaalinen tulos: palkat työolot henkilöstön hyvinvointi työn ja muun elämän yhteensovittaminen Suomen MEADOW-hankkeen suunnitelmassa tuloksellisuuden mittareista on mainittu organisaation taloudellinen tuloksellisuus sekä työntekijöiden työhyvinvointi. Seuraavassa tarkastelemme ja arvioimme lyhyesti Suomen MEADOW-hankkeen tarjoamia tuloksellisuuden mittareita. Liikevaihto ja sen muutos Organisaation taloudellisesta tuloksellisuudesta suomalaisessa MEADOW-tutkimuksessa ei ole suoria haastattelukysymyksiä. Aineistoon kuuluville yrityksille voidaan kuitenkin yritysrekisteristä liittää liikevaihtoa koskevat vuosittaiset tiedot noin kahden vuoden viiveellä, jolloin on mahdollista laskea melko luotettavat mittarit liikevaihdon muutoksesta (kasvu / ennallaan / vähennys). Tällä hetkellä aineistoon on yhdistetty liikevaihtoa koskevat tiedot vuosille Ilmeisesti aineistoon voitaisiin (aikaisintaan) vuoden 2014 lopulla liittää relevantit vuosien 2011 ja 2012 tiedot. Tällöin voitaisiin muodostaa liikevaihdon kehitystä vuoteen 2012 asti koskeva indikaattori, jonka vertaaminen vuonna 2012 koottuun haastattelutietoon olisi mielekästä. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä vielä tässä raportissa toteutettuja analyyseja varten. Toivon mukaan tiedot kuitenkin tulevaisuudessa yhdistetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa tutkijoiden käyttöön tarjolla olevaan aineistoon. Tuottavuus Työnantajahaastatteluissa kysyttiin arviota tuottavuudesta suhteessa kilpailijoihin. Vastausten jakauma on siten vino, että suuri osa arveli tuottavuuden omassa organisaatiossa olevan keskimääräistä parempi ja vain harva arvioi sen keskimääräistä huonommaksi (Aho & Mäkiaho 2013, 37-38). Tällainen tuottavuuden jakauma on todellisuudessa luonnollisesti mahdoton. Tuloksellisuuden mittariksi tämä tieto ei ole kovin luotettava, mutta toki sitä voidaan käyttää (ja on tässä raportissa ja aiemmissa väliraporteissa käytetty), kun ollaan tietoisia sen laadusta. Kun liikevaihtoa koskevat rekisteritiedot päivitetään, voidaan niiden avulla laskea tuottavuutta ainakin karkeasti mittaava indikaattori liikevaihto/henkilöstömäärä (ja sen muutos- 13

14 suunta). Näitä tietoja ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä vielä tässä raportissa toteutettuja analyyseja varten. Innovatiivisuus Kun liikevaihtoon ja muihin rekisteritietoihin perustuvia taloudellisen tuloksellisuuden mittareita ei toistaiseksi ole käytettävissä, olemme käyttäneet keskeisenä organisaation tuloksellisuuden mittarina innovatiivisuutta. Olemme muodostaneet työnantajahaastatteluiden pohjalta innovaatioiden käyttöönottoa viimeisten kahden vuoden aikana koskevien kysymysten perusteella järjestysasteikollisen muuttujan, jota käytämme innovatiivisuuden karkeana mittarina useimmissa analyyseissamme. Työelämän laatu ja työhyvinvointi Työntekijähaastattelut tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia mitata työntekijöiden kokemuksia ja arvioita työpaikkansa tai työnsä tai työhyvinvointinsa laadusta. Olemme käyttäneet tässä raportissa tärkeimpänä mittarina laatimaamme työn imua koskevaa muuttujaa. Sosiaalinen tuloksellisuus Työnantajahaastatteluissa on kysytty, onko henkilöstöä mahdollisesti lisätty tai vähennetty (ja mikä oli tämän syy). Taloudellista tuloksellisuutta henkilöstön määrän muutos mittaa heikosti, mutta sosiaalisen tuloksellisuuden mittarina sitä voitaneen pitää. Muita mahdollisia tuloksellisuusindikaattoreita voisivat olla esimerkiksi sairauspoissaolojen tai rekrytointivaikeuksien määrä. Olemme väliraporteissa ja tässä raportissa esittäneet joitakin taulukoita, joissa riippuvana muuttujana on käytetty näitä muuttujia. 1.5 Organisaatio- ja johtamiskäytännöt, innovatiivisuus ja työn imu Kysymys sekä taloudellisen että sosiaalisen tuloksellisuuden yhtäaikaisen toteutumisen edellytyksistä oli tässä hankkeessa keskeinen kiinnostuksen kohde. Niinpä muodostimme nimenomaan tämän kysymyksen analysoimiseksi tutkimusasetelman, jossa haettiin sekä yksinkertaisesti ristiintaulukoinnilla että monien muuttujien vaikutusta yhtä aikaa selvittävillä regressiomalleilla tietoa siitä, mitkä seikat olivat yhteydessä siihen, että organisaatiossa oli samaan aikaan toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita ja siellä vallitsi vahva työn imu. Tämän analyysin tulokset on raportoitu luvussa 2. Tämän analyysin kannalta kiinnostavan vertailukohdan tarjoaa Böckermanin ja Ilmakunnaksen (2012) tutkimus, jossa he osoittavat että työtyytyväisyys lisää tuottavuutta teollisuudessa, tosin ei suhteellisesti kovin paljon. Tutkimus perustuu työntekijähaastatteluihin (Suomen ECHP-aineistoon) ja siihen yhdistettyyn työnantajia ja työntekijöitä koskevia tietoja yhdistävään rekisteriperusteiseen FLEED-dataan. Mutta lisääkö tuottavuus työtyytyväisyyttä? Tätä Böckerman ja Ilmakunnas eivät varsinaisesti tutkineet. Omassa asetelmassamme ei olla varsinaisesti kiinnostuneita kausaliteetin suunnasta, vaan siitä, korreloivatko innovatiivisuus ja työn imu keskenään ja millä ehdoilla. Kolmannessa luvussa on jatkettu innovatiivisuuteen liittyvien seikkojen analyysia kiinnittämällä huomio eräisiin kehittämishakuisuutta ilmaiseviin käytäntöihin ja henkilöstön osallistumiseen toiminnan kehittämiseen ja analysoimalla, miten tuloksellisuutta tavalla tai toisella kuvaavat muuttujat ovat yhteydessä niihin. 14

15 2 Organisaation innovatiivisuus ja työn imu 2.1 Johdanto Pääministeri Kataisen hallituksen työelämän kehittämisstrategia sisältää seuraavan periaatteen: Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa innovoinnin ja tuottavuuden sekä luottamuksen ja yhteistyön vahvistaminen, osaavan työvoiman sekä työntekijöiden ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020). Lisäksi strategiassa mainitaan, että hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Tällaisen moniulotteisen tavoitteen kannalta on kiinnostavaa tutkia, mitkä tekijät edistävät yhtä aikaa sekä työorganisaatioiden taloudellista menestystä että työntekijöiden hyvinvointia. Kun MEADOW-aineistoon ei toistaiseksi ole vielä voitu liittää taloudellisen tuloksellisuuden ja tuottavuuden päteviä indikaattoreita, olemme valinneet tuloksellisuuden indikaattoriksi innovatiivisuuden, jonka mittariksi on otettu työnantajahaastatteluihin perustuva tieto siitä, onko organisaatio viimeisten kahden vuoden aikana kehittänyt uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun. 42 prosenttia suomalaisista organisaatioista oli kehittänyt uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen vuosina Työhyvinvoinnin indikaattoriksi valitsimme työn imua kuvaavan summamuuttujan (Cronbach alpha.85), joka on muodostettu kolmen työntekijähaastattelun kysymyksen pohjalta. Nämä kolme kysymystä ovat peräisin kansainvälisesti käytetystä mittarista Utrecht Work Engagement Scale (Schaufeli & Bakker 2003). 4 Kysymykset olivat: Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni, Olen innostunut työstäni ja Tunnen tyytyväisyyttä, kun olen syventynyt työhöni. Indikaattori dikotomisoitiin siten, että seuraavassa analyysissä luokkaan työn imu kyllä kuuluu noin 60 prosenttia kaikista organisaatioista ja loput kuuluvat luokkaan työn imu ei. Muuttujamme siis erottelee toisistaan organisaatiot, joissa työn imu on korkea tai kohtalainen, ja ne, joissa se on matala. Hyvän työn imun alarajana on työn imun kokeminen vähintään muutaman kerran viikossa (vs. kerran viikossa tai harvemmin) 5. Molempien indikaattorien ristiintaulukoinnin pohjalta muodostimme muuttujan, jonka jakauma ja luokitus on esitetty kuvassa Kuvasta nähdään, että suomalaisista työorganisaatioista yli neljäsosa on sellaisia, joissa toteutuvat sekä innovatiivisuus että hyvä työn imu. Lähes yhtä paljon on organisaatioita, joissa kumpikaan ei toteudu. Kolmasosassa organisaatioista on hyvä työn imu mutta niissä ei ole kehitet- 3 Tämän muuttujan jakaumat sektoreittain ja organisaation koon mukaan on esitetty I väliraportin taulukoissa 2.34 ja I väliraportin kolmannessa luvussa on tähän ja pariin muuhun kysymykseen perustuvan mittarin avulla tarkasteltu, miten innovatiiviset organisaatiot eroavat muista (Aho & Mäkiaho 2013, ja 39-48). 4 Mittarista ja sen käytöstä katso lähemmin Hakanen (2009). Alkuperäisessä mittarissa on 17 osiota ja myös 9-osioinen mittari on käytössä. Suomen MEADOW-tutkimuksen työntekijähaastatteluihin on kuitenkin sisälletty vain kolme mittarista poimittua kysymystä. 5 Vastausvaihtoehdot kuhunkin kysymykseen olivat päivittäin, muutaman kerran viikossa, kerran viikossa, muutaman kerran kuussa, kerran kuussa, muutaman kerran vuodessa, ei koskaan. Työn imun indikaattorin muodostamista ja jakaumia eräiden muuttujien, muun muassa innovatiivisuusmittarin, mukaan on lähemmin kuvattu II väliraportissa (Minkkinen ym. 2013, 74-77). 6 Kun työntekijähaastatteluihin vastaajia on vain 1 2 organisaatiota kohden, organisaatioiden neljäluokkaiseen luokitteluun sisältyy epäilemättä enemmän satunnaisvirhettä, kuin jos työn imun tason määrittely perustuisi laajempaan työntekijäotokseen. Kun ei ole syytä olettaa, että mittaustapa tuottaisi systemaattisesti liian hyvän tai liian huonon kuvan työn imusta joissakin osaryhmissä joihinkin toisiin verrattuna, pidämme neliluokkaista mittariamme kuitenkin riittävän luotettavana (ts. taustamuuttujien mukaiset erot mittarin jakaumassa esim. organisaation koon tai sektorin tai muiden käytettyjen muuttujien mukaan kuvaavat työn imun todellista taustamuuttujien mukaista keskimääräistä vaihtelua). 15

16 Kuva 2.1. Innovatiivisuus ja työn imu (N=1375). 34 % 24 % 27 % 15 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä ty uusia tuotteita eikä palveluita. Vähiten (15 %) on sellaisia organisaatioita, joissa on tehty tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta työntekijävastaajien työn imun taso on kriteeritasoa matalampi. Jatkossa esitämme ensin kuvailevaa tietoa siitä, missä määrin tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen ja työn imu toteutuvat yhtä aikaa suomalaisissa yrityksissä ja julkisen sektorin työorganisaatioissa, erikokoisissa organisaatioissa, eri toimialoilla sekä kasvuprofiililtaan ja markkina-alueeltaan erilaisissa yrityksissä. Sen jälkeen esittelemme regressioanalyysin avulla saatuja tuloksia siitä, mitkä organisaatiokäytännöt ennustavat sekä innovatiivisuutta että työn imua organisaatioissa. 2.2 Organisaation innovatiivisuus ja työn imu sektoreittain Erot teollisuus- ja palveluyritysten kesken eivät ole kovin suuria. Teollisuusyrityksistä vähän suurempi osa kuin palveluyrityksistä on toteuttanut tuote- tai palveluinnovaatioita viimeisten kahden vuoden aikana. Näistä sellaisia, joissa työn imu on hyvä, on suhteellisesti suunnilleen yhtä suuri osuus kuin palveluyrityksissä. Palveluyrityksissä on teollisuusyrityksiä jonkun verran enemmän sellaisia, joissa ei ole toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita, mutta työn imu on hyvä (36 % vs. 28 %) (kuva 2.2). Kuva 2.2. Innovatiivisuus ja työn imu sektoreittain. Teollisuus (n=474) Palvelut (n=427) Kunnat (n=220) 28 % 30 % 36 % 27 % 26 % 16 % 14 % 23 % 49 % 22 % 12 % 18 % Valtio (n=131) Seurakunnat (n=123) 34 % 25 % 41 % 23 % 24 % 17 % 27 % 10 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 16

17 Kunta- ja valtiosektorilla tuote- tai palveluinnovaatioita toteuttaneita organisaatioita on suunnilleen yhtä suuri osuus kuin yksityisissä palveluissa, mutta niiden osuus, joissa samalla on toteutunut hyvä työn imu, on vähän pienempi. Sellaisten organisaatioiden osuus, joissa ei ole toteutettu innovaatioita, mutta työn imu on hyvä, on suhteellisesti suurin kuntasektorilla. Seurakunnat eroavat muista tässä verrattavista organisaatioiden luokista selvimmin siinä, että sellaisia organisaatioita, joissa on toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita, mutta työn imu on alhainen, on vähemmän kuin muilla sektoreilla. Toisaalta sellaisten organisaatioiden osuus, joissa ei ole toteutettu innovaatioita mutta työn imu on hyvä, on paljon (suhteellisesti toiseksi suurin osuus kuntien jälkeen). 2.3 Organisaation innovatiivisuus ja työn imu organisaation koon mukaan Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen on selvästi sitä yleisempää, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse. Työn imu on yli 250 työntekijän organisaatioissa kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin pienemmissä organisaatioissa. Tästä seuraa, että innovaatioiden ja työn imun yhtäaikainen toteutuminen on yleisintä keskikokoisissa henkilön organisaatioissa. Yli 250 hengen organisaatioissa on innovaatioita toteuttaneista niiden osuus, joissa työn imu on matala, selvästi muita suurempi. Tähän luokkaan kuuluu suurista organisaatioista noin kolmannes. Osuus on vähän suurempi kuin innovaatioita toteuttaneiden hyvän työn imun organisaatioiden osuus. Pienemmissä organisaatioissa innovaatioiden toteuttamisen ja hyvän työn imun yhdistelmän osuus on selvästi suurempi kuin innovaatioiden ja matalan työn imun yhdistelmän osuus (kuva 2.3). 2.4 Yritysten innovatiivisuus ja työn imu toimialoittain Kuvassa 2.4 tarkastellaan yksityisten yritysten innovatiivisuutta ja työntekijöiden työn imua toimialoittain laatimamme kuusiluokkaisen jaottelun mukaan. Teollisuus on jaettu neljään toimialaan: työvaltaiseen, pääomavaltaiseen ja tietointensiiviseen toimialaan sekä rakentamiseen/kaivostoimintaan. Palveluyritykset on jaettu tietointensiivisiin palveluihin sekä muihin palveluihin. Luokituksen perusteet on kuvattu I väliraportin liitteessä 6 (Aho & Mäkiaho 2013, ). Kuva 2.3. Organisaatioiden innovatiivisuus ja työn imu organisaation koon mukaan. Organisaation koko henkilöä (n=554) Organisaation koko henkilöä (n=479) Organisaation koko vähintään 250 henkilöä (n=342) 25 % 38 % 26 % 22 % 36 % 29 % 26 % 12 % 20 % 18 % 15 % 34 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 17

18 Kuva 2.4. Yritysten innovatiivisuus ja työn imu toimialan mukaan. Työvaltainen teollisuus (n=170) Pääomavaltainen teollisuus (n=78) Tietointensiivinen teollisuus (n=123) 27 % 28 % 24 % 32 % 21 % 24 % 21 % 23 % 14 % 15 % 29 % 42 % Rakentaminen, kaivostoiminta (n=103) Tietointensiiviset palvelut (n = 217) Muut palvelut (n = 210) 38 % 25 % 28 % 32 % 2 % 17 % 35 % 23 % 42 % 22 % 29 % 7 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä Teollisuuden toimialoista työvaltaisessa ja pääomavaltaisessa teollisuudessa kaikki luokituksemme neljä ryhmää olivat karkeasti lähes yhtä suuria. Tietointensiivisessä teollisuudessa tuote- tai palveluinnovaatioita toteuttaneiden osuus oli olennaisesti muita suurempi: kaikkiaan 42 prosenttia kuului ryhmään, jossa oli sekä toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita että oli hyvä työn imu. 29 prosenttia oli toteuttanut innovaatioita, mutta työn imu oli matala. Rakentamisen ja kaivostoiminnan luokassa innovaatioita oli toteutettu muihin luokkiin verrattuna selvästi harvemmin eli runsaassa neljänneksessä, mutta tällöin työn imu oli lähes aina hyvä. Ellei tuote- tai palveluinnovaatioita ollut toteutettu, kaikissa neljässä toimialaluokassa niiden osuus, joissa työn imu oli hyvä, oli vähän suurempi kuin niiden osuus, joissa se oli matala. Tietointensiivisissä ja muissa palveluyrityksissä nelikenttämuuttujamme jakaumat erosivat toisistaan samantapaisesti kuin tietointensiivisen teollisuuden ja rakennus- ja kaivosalan jakaumat, mutta eivät aivan yhtä selvästi. 18

19 2.5 Yritysten innovatiivisuus ja työn imu kasvuprofiilin mukaan Kun yrityksiä tarkastellaan kasvuyritysluokituksen 7 mukaan, havaitaan, että kasvuprofiilista riippumatta prosenttia yrityksistä on sellaisia, joissa on sekä innovatiivisuutta että hyvää työn imua, ja prosenttia sellaisia, joista kumpikin puuttuu (kuva 2.5). Innovaatioiden ja työn imun liittyminen toisiinsa eivät siis näytä kovin merkittävästi eroavan nopeasti kasvavissa yrityksissä muihin verrattuna. Kuva 2.5. Yritysten innovatiivisuus ja työn imu liikevaihdon kehityksen mukaan. Kasvuyritys , kasvu jatkunut 2010 (n=94) Kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut 2010 (n=91) Ei kasvuyritys , kasvua 2010 (n=243) 32 % 28 % 26 % 26 % 28 % 30 % 21 % 19 % 24 % 24 % 27 % 15 % Ei kasvuyritys , ei kasvua tai supistunut 2010 (n=459) 37 % 23 % 26 % 14 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 7 Kasvuyrityksiksi määriteltiin yritykset, jotka vuosina olivat kasvaneet vähintään 15 prosenttia vuosittain. Tällaisia yrityksiä oli melko vähän. Painotetussa aineistossa niiden osuus oli vain noin kuusi prosenttia kaikista yrityksistä. Vrt. I väliraportin 4. luku, Aho & Mäkiaho 2013,

20 2.6 Yritysten innovatiivisuus ja työn imu markkina-alueen mukaan Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen on sitä yleisempää, mitä kansainvälisemmästä yrityksestä on kyse. Ne yritykset, joiden liikevaihto on pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta, eroavat kuitenkin selvästi muista siten, että hyvän työn imun ja innovaatioiden toteuttamisen yhdistelmä on suhteellisesti selvästi harvinaisempi kuin muissa innovaatioita toteuttaneissa yrityksissä. Myös niissä yrityksissä, joissa innovaatioita ei ole toteutettu, hyvän työn imun suhteellinen osuus näyttää olevan sitä alhaisempi, mitä kansainvälisemmästä yrityksestä on kyse. Hyvän työn imun ja innovaatioiden toteuttamisen yhdistelmä on selvästi yleisin niissä yrityksissä, jotka toimivat kotimarkkinoilla mutta harjoittavat myös vientiä (kuva 2.6). (Markkina-alueen mukaan tehdystä yritysten luokituksesta ks. tarkemmin I väliraportin 5. luku, Aho & Mäkiaho 2013, ) Kuva 2.6. Yritysten innovatiivisuus ja työn imu markkina-alueen mukaan. Yritys toimii pelkästään kotimarkkinoilla (n=546) Yrityksen liikevaihto pääasiassa kotimarkkinoilta, mutta yritys harjoittaa myös vientiä (n=214) Yrityksen liikevaihto pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta (n=141) 19 % 38 % 26 % 40 % 12 % 23 % 24 % 18 % 25 % 12 % 36 % 28 % Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Kyllä Tuote- tai palveluinnovaatio Kyllä /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Ei Tuote- tai palveluinnovaatio Ei /Työn imu Kyllä 2.7 Innovatiivisuuden ja työn imun ennustajat regressioanalyysin mukaan Tuote- tai palveluinnovaatioiden toteuttaminen edellisten kahden vuoden aikana ja työn imu eivät ole kovin vahvassa yhteydessä toisiinsa ainakaan edellä raportoidun yksinkertaisen ristiintaulukointiin perustuvan analyysin perusteella. Yli kolmanneksessa niistä organisaatioista, joissa on toteutettu tuote- tai palveluinnovaatio, työn imu on matala. Toisaalta selvä enemmistö niistä organisaatioista, joissa tällaista innovaatiota ei ole toteutettu, on sellaisia, joissa työn imu on vähintään kohtalaisen hyvä. Selvitimme multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin avulla, millaiset organisaatio- ja johtamiskäytännöt ovat yhteydessä innovaatioiden toteuttamiseen ja työn imuun ja nimenomaan siihen, että ne toteutuvat yhtä aikaa. Viitekategoriaksi valitsimme tilanteen, jossa ei ollut toteutettu tuote- tai palveluinnovaatioita ja työn imu oli matala. Testasimme, mitkä seikat edistävät organisaation kuulumista edellä käytetyn nelikenttämuuttujan kolmeen muuhun luokkaan. Regressiomallien avulla saadaan esiin eri tekijöiden omavaikutus, kun muiden merkitsevien muuttujien vaikutus on vakioitu. Mallit laadittiin erikseen teollisuus- ja 20

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kasvuyritys työpaikkana

Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritys työpaikkana Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR) Sara Lindström & Minna Janhonen, Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi, minna.janhonen@ttl.fi,

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Pohjoinen-ohjelman toimintaindikaattoreiden määrittely

Pohjoinen-ohjelman toimintaindikaattoreiden määrittely Pohjoinen-ohjelman toimintaindikaattoreiden määrittely Interreg Pohjoinen -ohjelmasta tukea saavilla hankkeilla on oltava ohjelman erityistavoitteiden ja sen indikaattoreiden mukaista toimintaa. Kullakin

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä

Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä Maija Lyly-Yrjänäinen 1 Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on muutoksessa.

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ

MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ 1. MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN TAUSTA Viime vuosien heikko taloudellinen kehitys on tuonut muutoksia erityisesti työn ja työpaikkojen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot