Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
|
|
- Otto Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
2 Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja selvitysmies, kansanedustaja Kyösti Karjulan kanssa kesäkuussa Itse kyselyn suoritti ZEF Solutions. Kyselyyn vastasi noin 1600 Suomen Yrittäjien yli 2 henkeä työllistävää jäsenyritystä eri puolilta Suomea. Kaikki merkittävät toimialat olivat edustettuina. Kyselyssä tuloksia tarkasteltiin myös alueittain. Pieksämäen, Savonlinnan, Forssan ja Kokkolan seuduilta arvioinnin antaneiden määrä ja/tai osuus jäi niukaksi. Innovaatioympäristön osatekijöitä edustavat mm. yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, erilaiset yrityspalvelut sekä rahoitusta edustavat tahot. Innovaatioympäristöselvityksen mukaan suomalaisen yrittäjän mielestä heidän tärkeimmät ja parhaiten onnistuneet tukijansa löytyvät yksityiseltä sektorilta. Osaavasta työvoimasta on pulaa. Rahoituksen saatavuus on yrittäjien mielestä hyvä. Innovaatioiden suojauksella ja yhteistyöllä tutkimuslaitosten kanssa on yrittäjien mielestä vähän merkitystä heidän liiketoiminnalleen. Verokannustimille on suuri tarve. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että pk-yritysten käyttämien yksityisten yrityspalvelujen, ystävien ja lähipiirin sekä kumppaniyritysten merkitys on ollut suuri yrityksen liiketoiminnan tukemisessa ja ne ovat onnistuneet siinä hyvin. Kohtalaisen suuri merkitys yritysten liiketoiminnan tukemisessa ja onnistuminen on ollut melko hyvää Suomen Yrittäjien, oppilaitosten, TE-keskusten ja Finnveran osalta. Keskimäärin kyselyyn vastanneille yrityksille on ollut pienin merkitys Keksintösäätiöllä/PRH:lla, yrityshautomoilla, uusyrityskeskuksilla, tutkimuslaitoksilla ja Tekesillä. Innovaatioympäristötekijöiden merkitys ja oma suoriutuminen Kyselyssä annettiin arvioitavaksi yrityksen menestykseen oletettavasti vaikuttavia tekijöitä, joiden merkitystä ja joiden suhteen onnistumista yrittäjät saivat peilata oman yrityksensä kannalta. Yrittäjät pitävät yrityksensä kannalta tärkeinä asioina myyntiosaamista, osaavan työvoiman saatavuutta, markkina- ja markkinointiosaamista sekä yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Näiden suhteen koetaan myös onnistutun lukuun ottamatta osaavaa työvoimaa, joka näyttäisi näin ollen olevan pullonkaula yritysten toiminnalle. Kyselyssä nimetyistä tekijöistä vähiten merkitystä koetaan olevan yhteistyöllä tutkimuslaitosten kanssa sekä innovaatioiden suojauksella. Näiden kohdalla myös oma suoriutuminen on heikkoa. Keskitason merkitys omalle yritykselle koetaan olevan rahoituksen saatavuudella, tietämyksellä jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä, yhteistyöllä oppilaitosten kanssa sekä yhteistyöllä seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Näistä tekijöistä rahoituksen saannissa koetaan onnistutun hyvin ja siten se ei näyttäisi olevan este yritystoiminnalle. Keskisuuret yritykset, joissa T&K&I-panostus on suurempaa ja joille 1 Muistion on kirjoittanut ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä. Tulosten graafinen esitys löytyy osoitteesta: Selvitysmies Kyösti Karjulan raportti, jonka liitteenä 2 on lyhyt yhteenveto kyselyn tuloksista yleisellä tasolla, sijaitsee osoitteessa:
3 oletettavasti useammin merkitystä innovaatioiden tuntemisella, antavat pienempiä yrityksiä kriittisemmän arvion omasta tietämyksestään jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä. Ylivieskan seudulla rahoitus koetaan keskimääräistä selvästi merkittävämmäksi tekijäksi, mutta sitä koetaan myös saadun onnistuneesti. Oulun, Kokkolan, Forssan, Savonlinnan, Lappeenrannan, Kouvolan ja Kotkan seudulla osaavan työvoiman saatavuutta ei koeta samalla tavalla pullonkaulaksi kuin muualla. Markkina- ja markkinointiosaamisessa koetaan suoriudutun heikoimmin Kokkolan seudulla. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa pidetään erityisen vähämerkityksellisenä Forssan seudulla. Savonlinnan ja Pieksämäen seudulla innovaatioiden suojausta pidetään keskimääräistä merkittävämpänä tekijänä. Pieksämäen seudulla suojauksessa koetaan myös onnistutun oman yrityksen kohdalla. Innovaatioympäristötekijöihin saatu tuki yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta Yrittäjiltä kysyttiin myös, millaista tukea innovaatioympäristöön vaikuttavissa tekijöissä yrittäjät ovat saaneet yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta. Osaavan työvoiman saamisessa, rahoituksen saannissa, markkina- ja markkinointiosaamisen sekä myyntiosaamisen kehittämisessä tukea on saatu hyvin molemmilta toimijoilta. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön rakentamisessa tuki on ollut suurempaa julkisilta toimijoilta, kun taas yritysten välisen yhteistyön rakentamisessa tuki on ollut merkittävämpää yksityisiltä toimijoilta. Sekä julkisten että yksityisten toimijoiden tuki on ollut heikompaa yritysten ja seudullisten yrityspalveluiden yhteistyön rakentamisessa sekä tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa yksityinen tuki koetaan olemattomaksi ja julkisten toimijoidenkin tuki pieneksi. Innovaatioiden suojaamiseen ei koeta saatavan tukea kummiltakaan toimijoista. Pienet yritykset kokevat julkiselta sektorilta saadun tuen osaavan työvoiman saannin suhteen suuremmaksi kuin muut yritykset. Keskisuuret yritykset puolestaan arvioivat saaneensa muita yrityksiä enemmän tietoa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä julkisilta toimijoilta. Keskisuuret yritykset kokevat saaneensa muita yrityksiä enemmän tukea yksityisiltä toimijoilta ja vähemmän julkisilta toimijoilta markkina- ja markkinointi- sekä myyntiosaamisen kehittämisen osalta. Yritysten välisen yhteistyön rakentamisessa julkisilta toimijoilta koetaan saatavan muuta maata suurempi tuki Hämeenlinnan ja Kajaanin seudulla, kun puolestaan Porin seudulla tukea ei koeta saatavan julkisilta toimijoilta lainkaan. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön rakentamisessa julkinen tuki koetaan muuta maata heikommaksi Rovaniemen, Kemin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudulla. Myös Mikkelin ja Kajaanin seuduilla koetaan julkinen tuki heikommaksi, mutta toisaalta yksityinen tuki koetaan suuremmaksi kuin muualla. Rahoituksen saannissa sekä julkinen että yksityinen tuki koetaan keskimääräistä heikommaksi Hämeenlinnan seudulla. Lahden seudulla myyntiosaamisen tuki koetaan heikoksi julkisilta toimijoilta, mutta toisaalta yksityisiltä toimijoilta saatu tuki koetaan suureksi. Julkisilta toimijoilta koetaan kuitenkin saatavan keskimääräistä parempi tuki
4 yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa sekä tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä. Osaavan työvoiman saannissa julkisilta toimijoilta saatava tuki koetaan heikoksi Jyväskylän seudulla. Sekä osaavan työvoiman että rahoituksen saannissa koetaan yksityinen tuki muuta maata heikommaksi Kouvolan seudulla. Lappeenrannan seudulla puolestaan koetaan markkina- ja markkinointiosaamisessa saatava julkinen tuki heikoksi. Sama koskee Vaasan seutua, jossa lisäksi osaavan työvoiman saannissa saatava yksityinen tuki koetaan heikoksi verrattuna muuhun maahan. Ylivieskan seudulla rahoituksen saannissa yksityinen tuki koetaan heikoksi ja julkinen tuki puolestaan heikoksi osaavan työvoiman saannissa. Julkinen tuki osaavan työvoiman saannissa koetaan heikoksi myös Rovaniemen ja erityisesti Savonlinnan seudulla. Mikkelin, Savonlinnan ja Kouvolan seuduilla julkisten toimijoiden koetaan onnistuneen keskimääräistä paremmin yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa. Kajaanin seudulla myös yksityinen tuki tämän suhteen koetaan heikommaksi kuin keskimäärin. Joensuun seudulla sekä julkinen että yksityinen tuki rahoituksen suhteen koetaan keskimääräistä heikommaksi. Joensuun, Rovaniemen ja Vaasan seuduilla tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä koetaan saatavan keskimääräistä parempi tuki yksityisiltä toimijoilta. Pieksämäen seudulla rahoituksessa saatava tuki julkiselta puolelta koetaan heikoksi. Pieksämäellä molemmat toimijat saavat heikon palautteen osaavan työvoiman saannin sekä erityisesti markkina- ja markkinointiosaamisen suhteen toisin kuin keskimäärin. Poiketen muusta maasta yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön rakentamisessa sekä tiedonsaannissa jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä Pieksämäen seudulla koetaan saatavan puolestaan hyvää tukea sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Innovaatioympäristön toimijoiden merkitys ja onnistuminen Yrittäjien arvioitavaksi annettiin tarkemmin 13 julkista ja yksityistä yritysten ympäristöön vaikuttavaa toimijaa. Vastaajat kokevat liiketoiminnalleen eniten merkitystä olevan ystävillä ja lähipiirillä, kumppaniyrityksillä sekä tilitoimistoilla. Näille yrittäjät antavat myös parhaan arvion onnistumisesta. Melko merkittäviksi koetaan ja hyvä arvio onnistumisesta annetaan myös Suomen Yrittäjille, TE-keskuksille, oppilaitoksille ja Finnveralle. Pienin merkitys ja samalla heikoin arvio onnistumisesta annetaan Keksintösäätiölle/PRH:lle, yrityshautomoille ja uusyrityskeskuksille. Melko pieni merkitys ja melko huono arvio annetaan seudullisille yrityspalveluille, tutkimuslaitoksille ja Tekesille. Mikroyritykset, jotka ovat useammin myös nuorempia, kokevat uusyrityskeskusten merkityksen ja onnistumisen muita yrityksiä suuremmaksi. Keskisuuret yritykset arvioivat puolestaan Tekesin palvelut muita yrityksiä merkittävämmiksi ja myös hieman onnistuneemmiksi liiketoiminnan tukemisessa. Tilitoimistojen merkitys ja onnistuminen nähdään puolestaan muita yrityksiä kriittisemmin. Keskisuurista yrityksistä itsestään löytyykin pienempiä yrityksiä useammin mm. laskenta- ja henkilöstöosaamista.
5 Kokkolan seudulla tilitoimistot arvioidaan keskimääräistä vähemmän merkityksellisiksi ja arviot onnistumisestakin ovat keskimääräistä matalampia. Kokkolan seudulla yrityshautomojen merkitys koetaan hiukan suuremmaksi, mutta arvio onnistumisesta on heikko. Sen sijaan TE-keskusten osalta arvio sekä merkitys että onnistumisesta on keskimääräistä suurempi. Suomen Yrittäjien merkitys ja onnistuminen arvioitiin puolestaan keskimääräistä kriittisemmin. Forssan, Pieksämäen, Joensuun, Ylivieskan ja Rovaniemen seudulla Tekesin onnistuminen liiketoiminnan tuessa arvioidaan erittäin heikoksi, kun keskimääräinen arvio on melko heikko koko maassa. Pieksämäellä uusyrityskeskukset koetaan merkitykseltään ja onnistumiseltaan keskimääräistä korkeammaksi sekä Finnvera keskimääräistä matalammaksi. Forssan seudulla seudulliset yrityspalvelut koetaan keskimääräistä merkityksellisemmiksi ja niiden arvioidaan myös onnistuneen keskimääräistä paremmin. TEkeskusten ja oppilaitosten merkitys koetaan keskimääristä suuremmaksi, mutta arviot onnistumisesta ovat valtakunnallista keskitasoa. Vaasassa seudullisten yrityspalveluiden merkitys koetaan hiukan suuremmaksi, kun taas Joensuussa näiden onnistuminen arvioidaan keskimääräistä paremmaksi. Vaasassa lisäksi Finnveran merkitys arvioidaan keskimääräistä suuremmaksi, mutta myös onnistumisesta annetaan parempi arvio. Hämeenlinnan seudulla Finnveran merkitys ja onnistuminen arvioidaan muuta maata matalammaksi. Savonlinnan seudulla TE-keskusten merkitys nähdään suuremmaksi ja onnistuminenkin arvioidaan keskimääristä paremmin. Yhteiskunnalta saatavan tuen tarve Kyselyssä pyydettiin arviota siitä, millaista tarvetta yrittäjät kokevat nimetyille yhteiskunnan tarjoamille tuille. Yrittäjät kokevat suurinta tarvetta verokannustimille. Kansainvälistymisen neuvonta- ja tukipalveluille ei koeta olevan tarvetta yleisellä tasolla. Muiden kriteerien yleisten neuvonta- ja tukipalveluiden, palveluiden saannin yhdeltä luukulta, ideoiden helpon ja nopean testausmahdollisuuden sekä tiedonsaannin jo olemassa olevista innovaatioista ja näiden hyödyntämisestä suhteen tarve arvioidaan keskimääräisesti. Keskisuuret yritykset, jotka ovat useammin kansainvälisillä markkinoilla toimivia, kokevat muita yrityksiä tarpeellisemmiksi kansainvälistymisen neuvonta- ja tukipalvelut. Merkittäviä seudullisia eroja ei juuri ole. Savonlinnan seudulla yleisten neuvonta ja tukipalveluiden tarve koetaan muuta maata pienemmäksi. Kokkolan seudulla näiden tarve koetaan puolestaan keskimääräsäistä suuremmaksi.
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle
LisätiedotMenestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!
Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä
LisätiedotRahoituskysely pk-yrityksille
RAPORTTI 1/5 Rahoituskysely pk-yrityksille Euroopan velkakriisin seuraukset tuntuvat yritysrahoituksessa edelleen. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristyminen näkyy mm. suurempina vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaateina
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Seuturaportti, Kanta-Häme 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Kanta-Häme, n=197 31 Forssan seutu, n=46 4 Hämeenlinnan seutu, n=95 42
LisätiedotPK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE
PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Seuturaportti, Kymenlaakso 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Kymenlaakso, n=166 36 Kotka-Haminan seutu, n=91 33 Kouvolan seutu,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotRahoitusta yritystoiminnan
Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotTuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala
Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena
LisätiedotRahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042
Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Seuturaportti, Keski-Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Keski-Pohjanmaa, n=153 35 Kaustisen seutu, n=44 39 Kokkolan seutu,
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Seuturaportti, Etelä-Savo 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Etelä-Savo, n=101 21 Mikkeli, n=54 34 Savonlinna, n=25 1 Pieksämäki,
LisätiedotHelsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Seuturaportti, Pohjois-Karjala 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Pohjois-Karjala, n=155 Joensuun seutu, n=110 22 Keski-Karjala, n=22
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 20 Seuturaportti, Kalajokilaakso 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Kalajokilaakso, n=237 3 Kaustisen seutu, n=44 39 Kokkolan seutu, n=9
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotAluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta
LisätiedotAluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Seuturaportti, Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Pohjanmaa, n=257 35 Kyrönmaan seutu, n=49 18 Pietarsaaren seutu, n=53 37
LisätiedotMATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006
MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä
LisätiedotRatkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen
Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen kuntazef - Valmis sähköinen arviointipaketti - Vaativatkin arviointiprosessit vaivattomasti muutamassa päivässä. - Sisältää arviointikonseptit mm.
LisätiedotTOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)
TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn
LisätiedotPääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotEläinlääkäri. Kengitys. Fysioterapia/ hieronta. Koulutus/ valmennus
Palveluiden saatavuus (koko Satakunta) Yrittäjiltä kysyttiin, miten he kokevat palveluiden saatavuuden alueellansa. Paras saatavuus palveluilla eläinlääkäri, kengittäjä, fysioterapia/ hierta, ravirata
LisätiedotMatkat suoriksi: lomalennot Kokkolasta.
Kokkolasta. Kokkolasta ensi kaudella yhteensä 14 lomalentoa. 2017 5.9. 9.9. 17.9. 25.9. 11.10. 9.11. 2018 Menorca Zakynthos Kroatia 23.2. 3.3. 11.3. 19.3. 27.3. 28.4. 6.5. Lanzarote Ras al Khaimah Barcelona
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014
20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2019) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Leila Saari Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke Kysely
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 Pohjois-Pohjanmaa, n=193 Koillismaa, n= Nivala-Haapajärvi, n=14 Oulu,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKeski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotAluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Kymen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKouvola. Kuntaraportti
Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotTeatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17
Näytelmäkirjailijaliiton ja Suomen Teatterit ry:n suosituksen tariffit yli 2h näytelmät vanha Vanha kust. 2010 kust. 1.1.2012 luokka Paikkoja euro euro euro Turun Kaupunginteatteri Pikkolo (Turun KT) 53
LisätiedotFinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto
FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPyhtää. Kuntaraportti
Pyhtää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotYlivieska. Kuntaraportti
Ylivieska Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Seuturaportti, Etelä-Karjala 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Etelä-Karjala, n=65 22 Imatra, n=29 2 Lappeenranta, n=36 39 0 20
LisätiedotPietarsaari. Kuntaraportti
Pietarsaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotEtelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Etelä-Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotHamina. Kuntaraportti
Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotToholampi. Kuntaraportti
Toholampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotEtelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Etelä-Karjalan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotHämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Hämeen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Kainuun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotSulkava. Kuntaraportti
Sulkava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotYritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotUudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010
Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Seuturaportti, Pirkanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 Pirkanmaa, n=514 37 38 Etelä-Pirkanmaa, n=60 35 Lounais-Pirkanmaa, n=43
LisätiedotPuumala. Kuntaraportti
Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRantasalmi. Kuntaraportti
Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV 19.5.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Jyväskylän vahvan kasvun strategia Väestönkasvu 1 1.5 % Työpaikkakasvu 1 2 % Elinvoiman vahvistaminen Markku Andersson
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=6 Kanta-Häme, n= -8 Forssan seutu, n= - Hämeenlinnan seutu, n=3 - HyRi-alue,
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Seuturaportti, Pohjois-Savo 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Pohjois-Savo, n=254 29 Koillis-Savo, n= 27 Kuopion seutu, n=82 33 Sisä-Savo,
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotKotka. Kuntaraportti
Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
Lisätiedotpääomamäärä 1.843.227,37 euroa - osittain yhteisvastuullisesti 602.065 euroa 267.200,19 euroa 57.937,14 euroa 28.968,58 euroa
Liite tiedotteeseen 28.11.2013 / Asfalttikartelliin perustuva vahingonkorvaus 1 Kantaja - vastaaja (t) Pääomavaatimus Tuomittu pääomamäärä Ylihintaprosentti Oikeudenkäyntikulut Espoon kaupunki - NCC Roads
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 1 Seuturaportti, Etelä-Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Etelä-Pohjanmaa, n=238 Järviseutu, n=40 33 34 Kuusiokunnat, n=46 3
Lisätiedot