Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta

Transkriptio

1 KATSAUS 299/2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen I väliraportti

2 10

3 Simo Aho ja Ari Mäkiaho Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen I väliraportti Tekesin katsaus 299/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tekes rahoittaa Suomessa vuosina MEADOW-tutkimusprojektin, jossa hyödynnetään Euroopan komission rahoituksella aiemmin kehitettyä välinettä koota tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen organisaatio- ja johtamiskäytännöistä sekä työvoiman käyttötavoista. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen toimintatapojen kehittyneisyydestä, syventää käsitystä organisaatioiden tuloksellisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä auttaa ymmärtämään paremmin, millaisia kehittämistarpeita Suomessa on näillä alueilla. Tutkimuksella saadaan tietoa myös mm. siitä, miten erikokoiset ja eri sektorien organisaatiot eroavat toisistaan, miten kasvuyritykset eroavat muista yrityksistä ja mitkä tekijät ovat yhteydessä organisaatioiden tuloksellisuuteen ja innovatiivisuuteen. MEADOW-tutkimus on siinä mielessä ainutlaatuinen, ettei tämäntyyppisiä kysymyksiä ole toistaiseksi juuri analysoitu Suomessa yritys- tai yhteisötasoisella datalla. Ainutlaatuista tutkimuksessa on myös se, että samoista yrityksistä ja yhteisöistä kootaan erikseen aineisto työnantajien edustajilta ja työntekijöiltä. MEADOW-tutkimuksen aineistot tarjoavatkin mahdollisuuksia monenlaisiin mielenkiintoisiin analyyseihin. Tässä MEADOWtutkimuksen ensimmäisessä väliraportissa esitetään työnantajahaastattelujen tuloksia. MEADOW-tutkimuksen toteuttajina ovat toimineet Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat. Haastattelut on toteuttanut Tilastokeskus. Tutkimuksen toteuttamista ideoineessa ja ohjanneessa hankkeen johtoryhmässä ovat olleet edustettuina Tekes, työmarkkinakeskusjärjestöt, Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus kytkeytyy Tekesin vuonna 2012 käynnistämään Liideri liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmaan ( Helsingissä, elokuussa 2013 Tuomo Alasoini Liideri-ohjelman vastuullisena johtajana 5

6 Sisältö Esipuhe...5 Yhteenveto MEADOW mitä ja miksi?...12 MEADOW-hankkeen kansainvälinen konteksti...12 Suomen hankkeen tavoitteet ja toteutus...13 Työnantaja-aineisto...14 Tämän raportin tavoitteet ja sisältö Työnantajahaastattelujen tuloksia sektorin ja organisaation koon mukaan...16 Organisaation rakenteesta...16 Organisaation hierarkkisuus...16 Vertikaalinen jako yksiköihin...17 Itseohjautuvien ryhmien yleisyys...17 Yritysten kuuluminen konserniin...19 Yritysten asiakasrakenne...19 Kenelle tuotteet ja palvelut on suunnattu...19 Räätälöityjä vai standardoituja tuotteita?...20 Yhteistyö ja ulkoistaminen...21 Yhteistyö...21 Ulkoistaminen...21 Työvoiman käyttö...22 Määrä- ja osa-aikaisen sekä vuokratyövoiman käyttö...22 Työaikajousto ja etätyö...23 Rekrytointiongelmat...24 Sairauspoissaolojen määrä...25 Työntekijämäärän muutos...25 Henkilöstöpolitiikka...27 Henkilöstön kouluttaminen...27 Henkilöstön suoriutumisen arviointi...27 Työhyvinvoinnin edistäminen

7 Organisaation ja toimintatapojen muutokset...28 Organisaatiomuutokset...28 Toiminnan muutokset eri syistä...30 Kehittäminen, innovaatiot...31 Uudistukset ja innovaatiot...31 Henkilöstön osallistuminen kehittämiseen...32 Konsulttien käyttö...33 Onko strategiasuunnitelma?...34 Laadun seuranta...35 Informaatioteknologian käyttö...36 Työn tuottavuus verrattuna kilpailijoihin/muihin toimijoihin Miten innovatiiviset organisaatiot eroavat muista...39 Johdanto...39 Innovatiivisuuden vaihtelu toimialan, sektorin ja organisaation koon mukaan...40 Työvoiman käyttötavat...41 Yhteistyö ja ulkoistaminen...42 Itseohjautuvien ryhmien yleisyys...44 Organisaatiomuutokset...44 Muita havaintoja Miten kasvuyritykset eroavat muista...49 Johdanto...49 Kasvuyritykset toimialoittain ja kasvun yhteys yrityksen kokoon ja konserniin kuulumiseen...50 Kasvu ja innovatiivisuus...53 Kasvu ja organisaatiomuutokset...53 Yhteistyö ja ulkoistaminen...55 Itseohjautuvien ryhmien yleisyys...56 Muita havaintoja Miten vientiyritykset eroavat muista...61 Johdanto...61 Vientiyritykset toimialoittain ja yrityksen koon mukaan...61 Vientiyritysten työvoima ulkomailla ja konserniin kuuluminen...62 Vienti ja innovatiivisuus...65 Organisaatiomuutokset...66 Yhteistyö ja ulkoistaminen...67 Työvoiman käyttö...68 Itseohjautuvien ryhmien yleisyys...69 Muita havaintoja

8 Liitteet 1 Työnantajaotoksen poiminta Haastattelulomake ja kansainvälinen mallilomake Työnantajahaastattelujen katoanalyysin tuloksia Muuttujien jakaumat painotettuna organisaatioiden työntekijöiden määrällä Organisaatiomuutoksia koskevien avovastausten koodaus Suppea toimialaluokitus Liitetaulukot Tekesin katsauksia

9 Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella kehitetty ja testattu väline kerätä tietoa työn ja organisaatioiden muutoksesta luotettavasti, monipuolisesti ja vertailukelpoisesti eurooppalaisella tasolla. Hankkeen päätavoite oli luoda toimintalinjat kerätä ja tulkita harmonisoitua tietoa työorganisaation ja työn muutoksista sekä näiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista EU-maissa. Kansainvälisen MEADOW-konseptin mukainen tutkimushanke toteutetaan Suomessa vuosina Tekesin rahoituksella. Hankkeessa on vuoden 2012 aikana Tilastokeskuksen toteuttamina puhelinhaastatteluina koottu laaja aineisto, joka koostuu sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja organisaatiot) edustavasta otoksesta että samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitusta otoksesta. Tilastokeskuksen haastatteluorganisaatio toteutti työnantajaotokseen kohdistuneen tiedonkeräyksen puhelinhaastatteluina Keskimäärin nettovastausprosentti oli 76,1 ja toteutettujen haastattelujen määrä oli Työntekijähaastattelut toteutettiin syksyllä 2012, ja niiden tuloksia kuvataan erillisessä väliraportissa, jonka julkaistaan rinnan tämän raportin kanssa. Vuoden 2013 loppuun mennessä laaditaan molempia aineistoja hyödyntävä loppuraportti. Tässä raportissa kuvataan työnantajahaastatteluilla saatujen tulosten sisältöä ja luodaan lähtökohtia loppuraportissa toteutettavalle varsinaiselle analyysille. Esimerkkejä kerätyn tiedon sisällöstä Raportissa on ensinnäkin kuvattu työnantajahaastatteluissa saatua tietoa kattavasti, tarkastellen tulosten vaihtelua sektoreittain ja kiinnostavimmilta osin organisaation koon mukaan. Kerätty tieto koskee muun muassa organisaatiorakenteita, työvoiman käyttötapoja, henkilöstöpolitiikkaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja organisaatiomuutoksia. Esimerkkeinä tähän mennessä selvinneistä kiinnostavimmista yrityksiä ja organisaatioita kuvaavista tuloksista valikoimme tähän yhteenvetoon seuraavat: On tavallista, että organisaatioissa on tiimejä, jotka ohjaavat itse toimintaansa ja vastaavat sen tuloksesta. Keskimäärin runsaat puolet työntekijöistä osallistuu tällaisten tiimien toimintaan. Sellaisia organisaatioita, joissa mitään mainituntyyppisiä tiimejä ei ole, on teollisuudessa 23 prosenttia, palveluyrityksissä 15 prosenttia, valtiolla kahdeksan prosenttia ja kuntasektorilla vain kolme prosenttia. Kaikilla sektoreilla karkeasti 30 prosenttia organisaatioista on sellaisia, joissa koko henkilöstö on mukana tiimityöskentelyssä. Runsas neljännes vähintään 10 henkilön yrityksistä on osa laajempaa konsernia. Noin joka kymmenes on kansainvälisen yrityksen tytäryhtiö. 71 prosenttia vähintään 10 henkilön teollisuusyrityksistä ja 44 prosenttia palveluyrityksistä myy eniten palveluistaan tai tuotteistaan muille yrityksille. Vajaan viidenneksen suurin asiakas on julkinen sektori. Enimmäkseen tai pelkästään kuluttajia palvelee 13 prosenttia teollisuusyrityksistä ja 37 prosenttia palveluyrityksistä. Noin puolet palveluyrityksistä ja kaksi kolmannesta teollisuusyrityksistä ilmoitti tuottavansa pääasiassa asiakkaan toiveen tai tilauksen mukaan räätälöityjä tuotteita tai palveluja. Valtaosa organisaatioista tekee yhteistyötä muiden tuottajien kanssa esim. kehitystoiminnassa, hankinnoissa tai markkinoinnissa. 29 prosenttia yrityksistä, noin puolet valtion organisaatioista ja 60 prosenttia kuntaorganisaatioista on ulkoistanut tällaisia toimintoja edeltävien kahden vuoden aikana. Yksityisen sektorin organisaatioista runsas kolmannes kuului työvoimaansa kasvattaneisiin ja 12 prosenttia työvoimaansa vähentäneisiin. Kuntasektorin organisaatioista 9

10 noin viidennes oli lisännyt henkilöstöään ja 14 prosenttia vähentänyt. Valtiolla vajaa kymmenesosa organisaatioista kuului henkilöstöään lisänneisiin, mutta peräti runsas neljännes henkilöstöä vähentäneisiin. Viimeisen kahden vuoden aikana 45 prosentissa yrityksistä ja noin 60 prosentissa julkisen sektorin organisaatioista oli toteutettu organisaatiomuutos. Yleisimmin kyse oli vastuiden tai työnjaon muutoksista yms. kehittämisestä, toiseksi yleisintä oli organisaation keskittäminen ja kolmanneksi yleisintä sen eriyttäminen tai hajauttaminen. Koko organisaation perusteiden muutos oli kyseessä alle 10 prosentissa uudistuksista. Organisaatiomuutoksiin liittyi usein henkilöstön määrän muutos joko lisäys tai vähennys. Viimeisen kahden vuoden aikana noin 40 prosenttia organisaatioista oli kehittänyt uuden tuotteen tai palvelun, joista noin puolet oli kokonaan uusia markkinoilla. 70 prosenttia yrityksistä ja yli 80 julkisen sektorin organisaatioista oli parantanut tuotantoprosesseja. Keskimäärin yli puolet työntekijöistä osallistui tavalla tai toisella säännöllisesti organisaation kehittämiseen osuus oli pienissä organisaatioissa suurempi kuin suurissa. Yhtenä yritysten ja organisaatioiden menestyksen edellytyksenä ja myös tuloksellisen toiminnan mittarina voidaan pitää niiden kykyä tuottaa innovaatioita ja uudistaa ja kehittää toimintatapojaan. Muodostimme muutamien työnantajahaastattelun kysymysten pohjalta järjestysasteikollisen mittarin, joka luokittelee organisaatiot neljään luokkaan niiden innovatiivisuuden mukaan. Mittari toimii siten, että kaikkein innovatiivisimpien organisaatioiden luokkaan (tuotettu innovaatio markkinoille viimeisten 2v aikana) kuuluu noin viidennes kaikista, ja toinen viidennes kuuluu toiseksi innovatiivisempien luokkaan (kehitetty organisaation tuotevalikoimaan uusi tuote tai palvelu, joka ei ole uusi markkinoilla). Noin 40 prosenttia kuuluu luokkaan, joka ei ole tehnyt tuoteinnovaatiota mutta on kehittänyt tuotantoprosessia tai toimintatapaa koskevan parannuksen ja loput noin 20 prosenttia ei ole kahteen vuoteen tehnyt innovaatioita tai toiminnan uudistuksia. Tämän muuttujan avulla voimme esittää seuraavia alustavia tuloksia. Ei liene yllätys, että tietointensiivisillä toimialoilla innovatiivisten yritysten osuus oli selvästi suurempi kuin muilla. Innovatiivisuus näyttää olevan melko suoraviivaisessa ja selvässä yhteydessä organisaation kokoon: mitä suurempi organisaatio, sitä suurempi on innovatiivisten organisaatioiden osuus. Vähintään 250 työntekijän organisaatiot kuuluvat kaikkein innovatiivisimpien luokkaan 2 3 kolme kertaa useammin kuin alle 50 työntekijän organisaatiot. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja myös ulkoistaminen erilaisilla haastatteluissa kysytyillä osa-alueilla (tuotekehitys, hankinnat, myynti/markkinointi) lisääntyy innovatiivisuuden myötä. Kehittämiseen osallistuvien osuus henkilöstöstä, itseohjautuvien ryhmien käyttö, konsulttien käyttö, kirjallisen strategian olemassaolo, henkilöstön suoriutumisen säännöllinen arviointi sekä sosiaalisen median ja online-palvelujen käyttö kaikki olivat sitä yleisempiä, mitä innovatiivisemmasta organisaatiosta oli kyse, varsinkin yksityisellä sektorilla tällainen yhteys oli hyvin selvä. Myös organisaatiouudistusten toteuttaminen edellisten kahden vuoden aikana oli varsin selvästi sitä yleisempää, mitä innovatiivisemmasta organisaatiosta oli kyse. Innovatiivisimmista organisaatioista 60 prosenttia oli käynyt läpi organisaatiomuutoksen, kun vähiten innovatiivisista osuus oli 20 prosenttia. Miten innovatiiviset organisaatiot eroavat muista Miten kasvuyritykset eroavat muista Tutkimus mahdollistaa sen selvittämisen, mitkä seikat ovat yhteydessä yrityksen nopeaan ja jatkuvaan kasvuun. Otoksen poiminnassa ja analyysissa erotettiin vuosina poikkeuksellisen nopeasti (henkilöstön vuosittainen kasvu keskimäärin vähintään 15 prosenttia) kasvaneet yritykset muista. Kasvuyrityksen kriteerit oli asetettu siten, että teollisuuyrityksistä viisi prosenttia ja palveluyrityksistä seitsemän prosenttia luokittui kasvuyrityksiksi. Kuitenkin noin puolet nopeasti kasvaneista yrityksistä oli sellaisia, joiden kasvu vuoden 2010 jälkeen oli pysähtynyt tai joissakin tapauksissa henkilöstö oli jopa vähentynyt. Tämä liittynee suhdannetilanteeseen, koska kasvu oli muita useammin pysähtynyt teollisuusyrityksissä, jotka tuottivat tavaroita muille yrityksille ja palveluyrityksissä, joiden asiakkaat olivat yksityisiä kuluttajia. Kasvuyritykset ovat jonkun verran innovatiivisempia kuin muut, mutta ero ei ole dramaattinen. Jatkuvasti kasvaneiden yritysten joukossa ei kuitenkaan juuri ole sellaisia, joissa ei olisi edellisen kahden vuoden aikana tehty mitään innovaatioita tai toiminnan uudistuksia. Organisaatiouudistukset ovat nopean ja jatkuvan kasvun yrityksissä melko selvästi tavallisem- 10

11 pia kuin muissa yrityksissä. Ensin mainituista 70 prosenttia oli kahden vuoden aikana läpikäynyt organisaatiomuutoksen, kun muiden yritysten joukossa vastaava osuus oli noin prosenttia. Jatkuvasti kasvaneissa palveluyrityksissä toiminnan kehittämiseen osallistuvien osuus henkilöstöstä oli muita korkeampi. Kasvuyrityksissä oli käytetty konsulttipalveluja vähän yleisemmin kuin muissa. Muutamat muutkin organisaation ja toiminnan kehittämiseen liittyvää aktiivisuutta kuvaavat seikat ovat kasvuyrityksissä jonkun verran yleisempiä kuin muissa. Miten kansainväliset yritykset eroavat muista Eräs kiinnostava vertailumahdollisuus, jonka MEADOW-tutkimus tarjoaa, on selvittää miten vientiä harjoittavat yritykset ovat erilaisia kuin muut yritykset. Työnantajahaastattelun kysymyksen ja rekisteritiedon mukaan muodostimme kolmeluokkaisen muuttujan, joka kuvaa yritysten kansainvälisyyden astetta. Kaikista (vähintään 10 henkilöä työllistävistä) yrityksistä 79 prosenttia kuului luokituksessamme vain kotimarkkinoilla toimivien luokkaan, ja pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla toimi kahdeksan prosenttia. Loput 13 prosenttia toimivat pääasiassa kotimarkkinoilla, mutta kuitenkin harjoittivat myös vientiä. Teollisuudessa kansainvälisyys on huomattavan yleistä, pelkästään kotimarkkinoilla toimi 63 prosenttia teollisuusyrityksistä ja 14 prosenttia pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla. Tietointensiivisen teollisuuden aloilla pääosa yrityksistä oli vientiyrityksiä ja lähes puolet toimi pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla. Sen sijaan rakennusalalla kansainvälisyys oli harvinaista. Palvelualoilla pelkästään kotimarkkinoilla toimi 87 prosenttia yrityksistä ja pääsiassa kansainvälisillä markkinoilla viisi prosenttia. Vientiyrityksien osuus oli selvästi sitä suurempi, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse työntekijän yrityksistä pelkästään kotimarkkinoilla toimi neljä viidesosaa, mutta yli 250 yrityksistä vain noin puolet. Alle 50 henkilön yrityksistä pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla toimi seitsemän ja yli 250 henkilön yrityksistä 17 prosenttia. Vientiyrityksistä selvästi suurempi osa kuin vain kotimarkkinoilla toimivista kuului konserniin. Näistä suurin osa joko oli kansainvälisen yrityksen tytäryhtiöitä, tai yrityksiä joilla oli omia tytäryhtiöitä ulkomailla. Niistä teollisuusyrityksistä, jotka toimivat pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla, noin puolet kuului konserniin. Näistä taas noin puolet oli kansainvälisen yrityksen tytäryhtiöitä ja toinen puoli sellaisia, joilla oli omia tytäryhtiöitä ulkomailla. Organisaatiomuutokset ovat sitä yleisempiä, mitä kansainvälisemmistä yrityksistä on kyse. Kun vain kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä 40 prosenttia oli hiljattain läpikäynyt organisaatiomuutoksen, pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä 72 prosenttia oli toteuttanut organisaatiomuutoksen. Vientiyritykset harjoittivat uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä selvästi useammin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja myös ulkoistamista kuin muut yritykset. Vientiä harjoittavissa yrityksissä itseohjautuvat tiimit olivat vähän yleisempiä kuin kotimarkkinayrityksissä, ja pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla toimivissa ne olivat selvästi yleisempiä kuin muissa yrityksissä. Vientiä harjoittavat yritykset ovat jonkun verran innovatiivisempia kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivat, eikä niiden joukossa juurikaan ole sellaisia, joissa ei olisi edellisen kahden vuoden aikana tehty mitään innovaatioita tai toiminnan uudistuksia. Vientiyrityksissä ja varsinkin pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä kehittämistoimintaan osallistui suurempi osa työntekijöistä kuin muissa yrityksissä. 11

12 1 MEADOW mitä ja miksi? MEADOW-hankkeen kansainvälinen konteksti MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on EU:n komission rahoituksella vuosina kehitetty ja testattu väline kerätä tietoa työn ja organisaatioiden muutoksesta luotettavasti, monipuolisesti ja vertailukelpoisesti eurooppalaisella tasolla. Hankkeen päätavoite oli luoda toimintalinjat, joiden mukaan tulisi kerätä harmonisoitua tietoa työorganisaation ja työn muutoksista sekä näiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista EU-maissa. Yhteisistä toimintalinjoista julkaistiin käsikirja The MEADOW Guidelines ( Guidelines.html). MEADOW perustuu organisaatioiden johdolta ja työntekijöiltä samoilta työpaikoilta koottaviin, toisiinsa yhdistettäviin haastatteluaineistoihin, joita voidaan täydentää rekisteritiedoin. Tiedonkeruun perusyksikkönä on toimipaikka tai yritys. Tiedonkeruu voidaan toistaa paneelitutkimuksena tietyin väliajoin. Kuvassa 1 on esitetty MEADOW-käsikirjan mukainen tutkimuskonsepti. Tavoitteena on tarjota tavanomaisia organisaatio- ja työolotutkimuksia monitasoisempi väline tarkastella työorganisaatioita ennen kaikkea muutostilanteissa. Tutkimuskonseptissa tarkastelun piiriin kuuluu: 1. organisaatioiden kontekstin taloudellis-poliittiset muutosvoimat: esimerkiksi talouden ja julkisen politiikan institutionaalinen kehitys 2. organisaation strategiat ja politiikat 3. johtamiskäytännöt ja -tekniikat 4. organisatorinen malli: organisaation yksiköt ja työnjako, sosiotekniset järjestelmämallit, oppivat organisaatiot 5. työsuhteen ja työvoiman käytön ehdot: henkilöstöpolitiikka, palkitsemisjärjestelmät, työtaitojen hyödyntäminen ja kehittäminen, työsuhteen jatkuvuus 6. organisaation taloudellinen ja sosiaalinen tuloksellisuus (tuottavuus, innovaatiot, työolot, työhyvinvointi, jne.) Mainittuja seikkoja voidaan MEADOOW-tutkimuksessa mitata vain rajallisten ja valikoitujen indikaattorien avulla. MEADOWaineiston tärkeimmät vahvuudet verrattuna muuhun nykyisin saatavissa olevaan tietoon ovat, että se yhdistää sekä työnantajaorganisaatiosta että työntekijöiden kokemustasolta koottavan tiedon ja että se tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. 12

13 Kuva 1. MEADOW n tutkimuskehys Ulkopuoliset taloudelliset ja poliittiset muutosvoimat Organisaation strategiat ja politiikka Johtamistekniikat ja -käytännöt ml. informaatio- ja kommunikaatiotekniikan käyttö Organisaation rakenne ryhmittyminen yksikköihin ja alayksikköihin, koordinoinnin ja kontrollin järjestelmät Organisatorinen malli Työn organisointi työn kontrolli, työtehtävien keskinäinen riippuvuus, työnjako työnteon paikka Työsuhteen ja työvoiman käytön ehdot rekrytointi, sovitut järjestelyt, koulutus ja työtaitojen kehittäminen, urakehitys ja liikkuvuus Tuloksellisuus Taloudellinen tuottavuus, innovaatiot, taloudellinen tulos, kannattavuus Sosiaalinen palkat, työolot, työhyvinvointi, työn ja muun elämän tasapaino Suomen hankkeen tavoitteet ja toteutus Tekes rahoittaa kansainvälisen MEADOW-konseptin mukaisen tutkimushankkeen aineiston kokoamisen ja perusraportoinnin Suomessa vuosina Tutkimusryhmään kuuluvat erikoistutkija Simo Aho hankkeen vastaavana johtajana sekä professori Jouko Nätti, professori Antti Saloniemi, tutkija Jaana Minkkinen sekä tutkimussihteeri Ari Mäkiaho. Tutkimusryhmä toimii Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa. Hankkeen johtoryhmässä on Tekesin, työmarkkinakeskusjärjestöjen, Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön edustus. MEADOW-aineiston tuottaman tiedon keskeisimmät tavoitellut hyödyt työorganisaatioiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kannalta voidaan tiivistää seuraavasti: Auttaa muodostamaan kuvan suomalaisten yritysten organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen sekä työvoiman käyttötapojen kehittyneisyydestä (vastaavanlaista yritys- ja organisaatiotasoista tietoa ei ole nykyisellään saatavilla minkään kyselyn tms. pohjalta). Tämä kuvaus tehdään esim. toimialoja ja organisaatiotyyppejä vertaillen sekä tulevaisuudessa myös kansainvälisesti vertaillen. 13

14 Auttaa ymmärtämään, miten nämä käytännöt ovat yhteydessä yrityksen/organisaation tuloksellisuuteen ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Auttaa ymmärtämään, millaisia keskeisiä kehittämistarpeita yrityksillä ja muilla työorganisaatioilla Suomessa on em. alueilla. Hankkeessa on vuoden 2012 aikana Tilastokeskuksen toteuttamina puhelinhaastatteluina koottu laaja aineisto, joka koostuu sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia (vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset ja organisaatiot) edustavasta otoksesta sekä samojen organisaatioiden palkansaajakunnasta poimitusta otoksesta. Aineistoihin yhdistetään myös organisaatioita ja niiden työvoiman rakennetta pitkällä aikavälillä kuvaavia rekisteritietoja. Rekisteritietoja voidaan jatkossa päivittää myöhemmiltä ajankohdilta, mikä mahdollistaa seurannan. Vuonna 2014 aineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteiden tietoarkistoon, jolloin se avautuu tutkijoiden yleiseen käyttöön ja toivottavasti johtaa monien lisätutkimusten toteuttamiseen tämän ainutlaatuisen aineiston avulla. Tässä ensimmäisessä väliraportissa esitellään työnantajahaastatteluihin perustuvan aineiston sisältöä ja tähän aineistoon perustuvia ensimmäisiä analyysituloksia. Työntekijähaastatteluaineistoa ja sen tuloksia kuvataan toisessa väliraportissa, joka valmistuu rinnan tämän raportin kanssa kesällä Vuoden 2013 loppuun mennessä laaditaan molempia aineistoja hyödyntävä loppuraportti. Loppuraportin teemana ovat erityisesti uusien käytäntöjen vaikutukset. Vastauksia haetaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Miten erilaiset organisaatio- ja johtamiskäytännöt sekä työvoiman käyttötavat ovat yritystasolla yhteydessä yrityksen tuloksellisuuteen? Miten näiden käytäntöjen soveltaminen on yksilötasolla yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin? Miten organisaatiotasoinen tuloksellisuus ja yksilötasoinen työhyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa? Missä määrin yhteydet ovat erilaisia eri toimialoilla, eri sektoreilla, erikokoisissa yrityksissä ja kasvuyrityksissä vs. muissa yrityksissä? Työnantaja-aineisto Työnantajahaastattelujen otos päätettiin poimia ositettuna otantana yritysrekisteristä siten, että se edustaa erikokoisia vähintään 10 henkilöä työllistäviä organisaatioita yksityisen ja julkisen sektorin eri toimialoilta, pois lukien maa- ja metsätalous. Yksityiseltä sektorilta päätettiin poimia erikseen riittävän suuri otos kasvuyrityksistä, jotta on mahdollista erikseen tarkastella nopeasti kasvaneita yrityksiä muihin verrattuna. Kun nopeasti usean vuoden ajan kasvaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä ei ole kovin suuri (osuus on käyttämämme kriteerin mukaan kuusi prosenttia yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä), lisäotoksella turvattiin, että tällaisia yrityksiä tulee tutkimusaineistoon riittävä määrä. Yksityisen sektorin otosta poimittaessa perusjoukko jaettiin osioihin päätoimialojen ja organisaation koon mukaan, ja jokaisesta osiosta poimittiin erikseen otos sekä kasvuyritysten että muiden yritysten joukosta. Kaikkiaan vastaukset saatiin 207 kasvuyrityksestä, joka vastaa noin 13 prosenttia kaikista perusjoukon kasvuyrityksistä. Muilta yrityksiltä saatuja vastauksia aineistossamme on 816, noin viisi prosenttia perusjoukosta. Otoksen poiminta on lähemmin kuvattu liitteessä 1. Julkisen sektorin organisaatioita edustamaan päätettiin poimia erikseen valtion virastoja, kuntasektorin organisaatioita ja evankelisluterilaisia seurakuntia edustavat otokset. Kuntasektorilta poimittiin erikseen otokset pienehköistä kunnista (alle 300 työntekijää), suurempien kuntien neljään luokkaan jaetuilla hallinnonaloilla toimivista organisaatioista sekä kunnallisista liikelaitoksista. Otoksen poiminta on lähemmin kuvattu liitteessä 1. Suomenkielinen haastattelulomake muotoiltiin kansainvälisessä MEADOW-hankkeessa laaditun lomakkeen pohjalta tutkimusryhmän ja Tilastokeskuksen yhteistyönä ja hyväksyttiin hankkeen johtoryhmässä. Käytetyssä lomakkeessa useita kansainvälisen lomakkeen kysymyksiä on jätetty pois, useita kysymyksiä on lisätty, ja joitakin kysymyksiä on muotoiltu uudelleen. Muutosten tavoitteena on ollut haastattelun sisällön soveltaminen suomalaisiin olosuhteisiin sekä joidenkin kansallisesti kiinnostavien seikkojen saaminen mukaan tiedonkeräykseen. Sekä suomalainen että alkuperäinen MEADOW-lomake, samoin kuin niiden erot on esitetty liitteessä 2. Lomake käännettiin myös ruotsiksi. 14

15 Tilastokeskuksen haastatteluorganisaatio toteutti työnantajahaastattelut Aineiston kokoaminen onnistui varsin hyvin. Hyväksyttyjä haastatteluja toteutettiin Keskimäärin nettovastausprosentti oli 76,1. Julkisella sektorilla vastausprosentti oli pääosin yli 90 prosenttia, ja yksityisellä sektorilla se vaihteli toimialoittain rakennusalan 60,3 prosentista koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen 79,4 prosenttiin. Kadon yleisin (45 %) syy oli kieltäytyminen ajan tai kiinnostuksen puutteen vuoksi. Muutoin syynä yleisimmin oli oikean haastateltavan tavoittamiseen liittyvät ongelmat tai tilanne, jossa organisaatio ei enää ollut olemassa tai ei vastannut otoskriteereitä. Tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina ja aineiston laatua hyvänä. Katoanalyysin tuloksia on tarkemmin esitelty liitteessä 3. Työntekijähaastattelujen kokoamista kuvataan lähemmin II väliraportissa. Tämän raportin tavoitteet ja sisältö Kolmannessa, neljännessä ja viidennessä luvussa tarkastellaan miten organisaatiot ja yritykset eroavat toisistaan innovatiivisuuden, kasvutahdin ja viennin merkityksen perusteella muodostettujen luokitusten mukaan. Nämä luokitukset ja niiden pohjalta tehdyt tarkastelut ovat esimerkkejä niistä analyysimahdollisuuksista, joita MEADOW-aineisto tarjoaa. Ellei toisin mainita, kaikki raportin taulukoissa esitetyt jakaumat 2 on painokertoimen avulla korjattu siten, että ne edustavat perusjoukkoa (kukin otoksen osio on painotettu vastaamaan sen suuruutta perusjoukossa). On huomattava, että aineisto ei edusta koko työelämää eikä esimerkiksi palkansaajia, vaan yli 10 työntekijän (yksityisen ja julkisen sektorin) organisaatioita. Tässä raportissa on tavoitteena kuvata työnantaja-aineiston kokoaminen sekä kattavasti työnantajahaastatteluilla saatujen tietojen jakaumat ja luoda lähtökohtia loppuraportissa toteutettavalle varsinaiselle analyysille. Seuraavassa luvussa on esitetty kaikki huomionarvoiset työnantajahaastatteluissa saatujen vastausten jakaumat sektoreittain ja kiinnostavilta osilta myös organisaation koon mukaan 1. 1 Lisäksi liitteessä 4 on esitetty pääosin vastaavat jakaumat painotettuina organisaatioiden työntekijöiden määrällä. Nämä jakaumat ilmeisesti vastaavat vähintään 10 työntekijän organisaatioiden palkansaajien perusjoukon vastaavia jakaumia ainakin karkeasti. 2 Ei osaa sanoa vastausten osuus on esitetty taulukoissa vain niissä tapauksissa, joissa niiden osuus on suurempi kuin yksi prosentti. 15

16 2 Työnantajahaastattelujen tuloksia sektorin ja organisaation koon mukaan Organisaation rakenteesta Haastattelussa kysyttiin muutamia kysymyksiä organisaation rakenteesta montako hierarkkista tasoa ja millaisin perustein muodostettuja vertikaalista osastoja organisaatiossa on, sekä miten yleisiä organisaatiossa ovat enemmän tai vähemmän itseohjautuvat tiimit tai ryhmät. Yksityisen sektorin organisaatioiden osalta kysyttiin myös kuulumista konserniin. Organisaation hierarkkisuus Taulukko 2.1. Kuinka monta organisaatiotasoa yrityksessänne/ organisaatiossanne on nyt Suomessa, mukaan lukien korkein taso kuten ylin johto ja alin taso kuten tuotantotyöntekijät? Vastausjakaumat sektoreittain Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat 1 2 tasoa 31 % 37 % 6 % 28 % 45 % 3 tasoa 47 % 46 % 41 % 39 % 36 % 4 tasoa 18 % 13 % 40 % 21 % 11 % Yli 4 tasoa 5 % 4 % 11 % 13 % 6 % EOS 0 % 0 % 1 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Matala hierarkia enintään kaksi tasoa oli noin kolmanneksessa yrityksistä (palveluyrityksissä hieman useammin kuin teollisuusyrityksissä), vajaassa puolessa seurakunnista ja runsaassa viidenneksessä valtiosektorin organisaatioista. Kuntasektorin organisaatioissa näin matala hierarkia oli harvinainen. Yleisin oli kolmiportainen organisaatio, lähes puolessa yrityksistä ja noin 40 prosentissa muiden sektorien organisaatioista. Neljä tai enemmän organisaatiotasoja oli 23 prosentissa teollisuusyrityksistä, 17 prosentissa palveluyrityksistä, runsaassa puolessa kuntasektorin, kolmanneksessa valtiosektorin organisaatioista ja 17 prosentissa seurakunnista (taulukko 2.1). Haastattelussa kysyttiin myös organisaatiotasojen määrää kaksi vuotta sitten. Vertaamalla tätä koskevaa vastausta nykytilannetta koskevaan laskimme, kuinka yleisesti hierarkian portaiden määrä on vähentynyt tai lisääntynyt. Yksityisellä sektorilla hierarkiatasoja oli lisätty melko usein palveluyrityksistä peräti 10 prosenttia ja teollisuusyrityksistäkin kuusi prosenttia oli kasvattanut hierarkiaa. Samaan aikaan viisi prosenttia palveluyrityksistä ja kaksi prosenttia teollisuusyrityksistä oli madaltanut hierarkiaa. Valtiollisista organisaatioista kuudessa prosentissa hierarkiaa oli madallettu, mutta vain hyvin harvoin kasvatettu. Hierarkkisuuden muutos suuntaan tai toiseen oli kunnissa ja seurakunnissa varsin harvinainen (taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Organisaatiotasojen määrän muutos edellisten kahden vuoden aikana sektoreittain Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Vähentynyt 2 % 5 % 2 % 6 % 1 % Entisellään 92 % 85 % 94 % 93 % 96 % Lisääntynyt 6 % 10 % 3 % 1 % 2 % EOS 0 % 0 % 1 % - 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Organisaatiotasojen määrä lisääntyi luonnollisesti melko selvästi organisaation koon kasvun myötä (liitetaulukko 2.1). Hierarkkisten tasojen määrän muutos ei huomionarvoisesti vaihdellut organisaation koon mukaan (liitetaulukko 2.2). 16

17 Vertikaalinen jako yksiköihin Organisaation vertikaalista jakautumista toiminnon tai tuotteen mukaan sekä alueellisesti kysyttiin muutamalla kysymyksellä, joihin saadut vastaukset on esitetty taulukossa 2.3. Toimintojen tyypin (esim. hallinto, tutkimus, tuotanto tai myynti) ja samoin tuotteen tai palvelun tyypin mukainen jako osastoihin oli pääsääntö kuntasektorilla ja oli hyvin yleisenä käytäntönä muillakin sektoreilla. Erillisiä toimipaikkoja oli valtaosalla kunnista ja seurakunnista. Erilaiset vertikaalisen eriytymisen muodot luonnollisesti yleistyvät organisaation kasvun myötä (liitetaulukko 2.3). Vertikaalinen jako osastoihin tai yksiköihin usealla eri perusteella oli erityisen yleistä kuntasektorin organisaatioissa. Tämä on luonnollista, koska kuntien toimialakirjo on hyvin laaja. Selvä enemmistö muistakin organisaatioista jakautui osastoihin vähintään kahdella eri perusteella, paitsi teollisuusyrityksistä neljänneksessä ei ollut lainkaan vertikaalisia osastoja, ja lisäksi 30 prosentissa osastoja oli vain yhdellä jakoperusteella Taulukko 2.3. Millaisilla perusteilla organisaatioon oli muodostettu erilaisia yksiköitä tai osastoja? Eri perusteilla toteutetun vertikaalisen jakautumisen yleisyys sektoreittain Erillisiä yksiköitä/ osastoja Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Taulukko 2.4. Vertikaalisten yksiköiden jakoperusteiden lukumäärä sektoreittain eri toiminnoille 63 % 62 % 87 % 76 % 65 % eri tuoteryhmille 32 % 54 % 94 % 71 % 69 % tai palveluille myynti- tai 28 % 36 % 69 % 43 % 44 % toimintaalueittain erillisiä toimipaikkoja/ toimipisteitä 35 % 49 % 91 % 66 % 90 % Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat 0 24 % 16 % 2 % 6 % 4 % 1 30 % 19 % 3 % 12 % 15 % 2 20 % 29 % 9 % 29 % 22 % 3 16 % 18 % 24 % 27 % 28 % 4 10 % 18 % 62 % 26 % 31 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % (tavallisimmin funktionaalisesti) (taulukko 2.4). Myös vertikaalisen eriytymisen perusteiden lukumäärä kasvoi selvästi organisaation koon myötä (liitetaulukko 2.4). Itseohjautuvien ryhmien yleisyys Moniosaisella kysymyssarjalla kysyttiin, onko organisaatiossa työryhmiä tai tiimejä, jotka tavalla tai toisella ohjaavat itse toimintaansa tai vastaavat sen tuloksellisuudesta. (Viimeisessä kysymysosiossa ryhmä kehittää tuotteita tai palveluja kysymykseen ei välttämättä sisälly itseohjautuvuuden ulottuvuutta.) Tällainen oli erittäin yleistä, ja erityisen yleistä se oli kuntasektorilla. Yksityisellä sektorilla itseohjautuvien tiimien käyttö ei ollut aivan yhtä yleistä kuin julkisella sektorilla. Palvelusektorilla tiimejä oli yleisemmin kuin teollisuudessa. Kysytyistä itseohjautuvuuden dimensioista selvästi muita harvinaisempaa oli, että ryhmät valitsevat itse jäsenensä. Yleisintä tämä oli kuntasektorilla, jonka organisaatioissa noin kolmanneksessa oli ryhmiä jotka valitsivat itse jäsenensä, ja harvinaisinta tällainen itsenäisyys oli teollisuusyrityksissä ja seurakunnissa, joista vastaava osuus oli 15 prosenttia. Sellaisia ryhmiä, jotka kehittivät tuotteita tai palveluja, oli kullakin sektorilla myös vähän vähemmän kuin muita kysyttyjä kriteereitä täyttäviä ryhmiä samoilla sektoreilla. Tällaisia kehittämisryhmiä oli teollisuusyrityksistä 46 prosentissa ja kuntaorganisaatioista 82 prosentissa (taulukko 2.5). Useimmissa tapauksissa organisaatioissa on tiimejä, jotka täyttävät useamman kuin yhden kysymyssarjassa kysytyistä kaikkiaan seitsemästä kriteeristä. Luonnollisesti tiimit saattoivat täyttää yhtä aikaa monia kriteereitä, eli sama ryhmä saattoi esimerkiksi päättää toimintansa suunnittelusta ja pitää yhteyksiä alihankkijoihin jne., ja kussakin organisaatioissa saattoi olla useita tiimejä, joista kaikki eivät välttämättä täyttäneet samoja kriteereitä. Tyypillisesti organisaatioissa oli tiimejä, jotka olivat itseohjautuvia kuuden tai vähintään viiden kysymyksissä esitetyn asian suhteen. Itseohjautumisen moninaisuus oli yleisintä kunnissa (keskimäärin 5,7 seitsemästä mahdollisesta) ja alhaisinta teollisuusyrityksissä (keskimäärin 3,7) (taulukko 2.6). Seuraavassa taulukossa (taulukko 2.7) on esitetty vastaukset kysymykseen, kuinka suuri osa työntekijöistä osallistuu tiimien työskentelyyn. Keskimäärin osuus on runsaat puolet kaikista työntekijöistä. Sellaisia organisaatioita, joissa mitään mainituntyyppisiä tiimejä ei ole, on teollisuudessa 23 prosenttia kaikista, palveluyrityksissä 15 prosenttia, valtiolla ja seurakunnissa vajaat 10 prosenttia ja kunnissa vain kolme 17

18 Taulukko 2.5. Onko yrityksessänne/organisaatiossanne työryhmiä tai tiimejä, jotka/joilla? Erilaisten ryhmien olemassaoloa koskevaan kysymykseen myönteisesti vastanneiden osuus sektoreittain Organisaatiossa toimii ryhmiä, jotka/joilla päättävät itse toimintansa päivittäisestä tai viikoittaisesta suunnittelusta Kunnat Valtio Seurakunnat 62 % 71 % 91 % 83 % 83 % vastaavat itse työnsä laadusta 70 % 74 % 91 % 77 % 82 % valitsevat itse jäsenensä 15 % 21 % 32 % 20 % 15 % on suoria yhteyksiä muihin tiimeihin 58 % 68 % 89 % 77 % 82 % on suoria yhteyksiä asiakkaisiin/ 57 % 72 % 88 % 76 % 83 % alihankkijoihin kehittävät jatkuvasti toimintaansa 63 % 72 % 96 % 80 % 80 % kehittävät tuotteita ja palveluja 46 % 61 % 82 % 63 % 76 % Taulukko 2.6. Moneenko edellisessä taulukossa mainittuun kysymykseen annettiin myöntävä vastaus? Erityyppisesti itseohjautuvien tiimien olemassaoloa koskeviin kysymyksiin annettujen myönteisten vastausten summa ja keskiarvo sektoreittain Teollisuusyritykset Palveluyritykset Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat 0 23 % 15 % 3 % 8 % 7 % 1 5 % 3 % 1 % 5 % 2 6 % 5 % 1 % 5 % 6 % 3 6 % 5 % 2 % 2 % 4 % 4 10 % 10 % 4 % 11 % 7 % 5 16 % 18 % 16 % 16 % 19 % 6 25 % 29 % 47 % 39 % 46 % 7 10 % 15 % 26 % 14 % 11 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Keskiarvo 3,7 4,4 5,7 4,8 5,0 Taulukko 2.7. Kuinka suuri osa työntekijöistä prosenteissa lasketun arvionne mukaan työskentelee joissakin näistä työryhmistä tai tiimeistä? Jakauma ja keskiarvo sektoreittain Sektori Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Ei tiimejä 23 % 15 % 3 % 8 % 7 % 1 29 % 19 % 16 % 19 % 20 % 15 % % 16 % 15 % 21 % 17 % 34 % % 16 % 19 % 25 % 20 % 17 % 100 % 23 % 34 % 27 % 31 % 27 % EOS 2 % 1 % 5 % 5 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Tiimeihin osallistuvien osuus keskimäärin 48 % 59 % 63 % 59 % 59 % prosenttia. Kaikilla sektoreilla karkeasti 30 prosenttia organisaatioista on sellaisia, joissa koko henkilöstö on mukana tiimityöskentelyssä. Korkein tämä osuus on palveluyrityksissä (34 %) ja alhaisin teollisuusyrityksissä (23 %). Keskimäärin erilaisiin tiimeihin osallistuu teollisuuden työntekijöistä vähän alle puolet ja muilla luokituksemme sektoreilla noin 60 prosenttia. Erilaiset tiimit ovat sitä yleisempiä mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse (liitetaulukko 2.5), mutta se, kuinka suuri osa henkilöstöstä keskimäärin osallistui tiimien toimintaan, ei olennaisesti vaihdellut organisaation koon mukaan. (liitetaulukko 2.6). 18

19 Yritysten kuuluminen konserniin Yksityisen sektorin organisaatioilta kysyttiin, kuinka usein ne olivat osa suurempaa konsernia. Keskimäärin 28 prosenttia oli osa konsernia ja 72 prosenttia toimi yksittäisenä itsenäisenä yrityksenä. Tämä osuus oli suunnilleen yhtä suuri sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Teollisuusyrityksistä 12 prosenttia ja palveluyrityksistä 16 prosenttia oli osa vain kotimaassa toimivaa konsernia. Teollisuusyrityksistä 9 prosenttia oli kansainvälisen yrityksen tytäryhtiöitä ja seitsemällä prosentilla oli tytäryhtiöitä ulkomailla. Palvelualoilla vastaavat osuudet olivat 11 ja kaksi prosenttia (taulukko 2.8). Konserniin kuuluminen oli varsin selvästi sitä yleisempää, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Alle 20 henkilön yrityksistä vain 15 prosenttia oli osa konsernia, kun yli 500 henkilön yrityksistä 68 prosenttia kuului konserniin. Suurehkoista henkilön yrityksistä peräti runsas kolmannes oli ulkomaisen konsernin tytäryhtiöitä. Kaikkein suurimmista yli 500 henkilön yrityksistä taas runsas viidennes oli sellaisia, joilla oli omia tytäryhtiöitä ulkomailla (taulukko 2.9). Yritysten asiakasrakenne Kenelle tuotteet ja palvelut on suunnattu Yksityisen sektorin vastaajilta kysyttiin myös mille kohderyhmälle he tuottavat tavaroita tai palveluita, ja mille kohderyhmälle he tuottavat niitä eniten. Kohderyhminä tässä olivat saman konsernin sisaryritykset (kysyttiin vain konserniin kuuluvilta), muut yritykset, julkinen sektori sekä kuluttajat. Teollisuusyrityksistä peräti 93 prosenttia tuotti palveluita ainakin osittain muille yrityksille. Lähes 60 prosentilla asiakkaana oli julkinen sektori ja yhtä suuri osa myi tuotteitaan suoraan kuluttajille. Palvelualojen yrityksistä 69 prosenttia tuotti palveluita yrityksille ja vähän yli 60 prosentilla oli asiakkaina julkisen sektorin toimijoita ja/tai kuluttajia. Eniten tuotteita tai palveluita saman konsernin sisälle tuotti viisi prosenttia teollisuusyrityksistä ja kaksi prosenttia palveluyrityksistä. Vain muille yritykselle suunnattua tuotantoa oli 21 prosentilla teollisuusyrityksistä ja 15 prosentilla palveluyrityksistä. Suurin osa tuotteista oli suunnattu yritysasiakkaille Taulukko 2.8. Teollisuus- ja palveluyritysten kuuluminen suomalaiseen tai kansainväliseen konserniin Yksittäinen itsenäinen yritys Osa kotimaista konsernia Yritystyyppi Kansainvälisen yrityksen tytäryhtiö Omia tytäryhtiöitä ulkomailla Yhteensä Teollisuus 73 % 12 % 9 % 7 % 100 % Palvelut 71 % 16 % 11 % 2 % 100 % Kaikki yritykset 72 % 14 % 10 % 4 % 100 % Taulukko 2.9. Yritysten kuuluminen suomalaiseen tai kansainväliseen konserniin niiden koon mukaan Työntekijämäärä Suomessa Yksittäinen itsenäinen yritys Osa kotimaista konsernia Yritystyyppi Kansainvälisen yrityksen tytäryhtiö Omia tytäryhtiöitä ulkomailla Yhteensä % 8 % 6 % 1 % 100 % % 16 % 9 % 4 % 100 % % 20 % 18 % 7 % 100 % % 31 % 13 % 8 % 100 % % 18 % 35 % 8 % 100 % % 23 % 23 % 22 % 100 % Kaikki yritykset 72 % 14 % 10 % 4 % 100 % 19

20 kaikkiaan peräti 71 prosentilla teollisuusyrityksistä ja 43 prosentilla palveluyrityksistä. Eniten julkiselle sektorille suunnattua tuotantoa harjoitti 16 prosenttia teollisuusyrityksistä ja 19 prosenttia palveluyrityksistä. Vain julkista sektoria palvelevia yrityksiä oli vain kolme prosenttia kaikista. Suurin osa tuotannosta oli suunnattu kuluttajille 13 prosentilla teollisuusyrityksistä ja 36 prosentilla palvelualojen yrityksistä. Pelkästään kuluttajia palveli vain pari prosenttia teollisuusyrityksistä ja 11 prosenttia palveluyrityksistä (taulukko 2.10). Kun yritysten asiakasrakennetta tarkastellaan yrityksen koon mukaan, huomionarvoisimmat havainnot ovat seuraavat: Pienistä teollisuusyrityksistä suuri enemmistö toimittaa tuotteitaan eniten toisille yrityksille. Keskisuurista teollisuusyrityksistä muun kokoisiin verrattuna pienempi osuus tuottaa eniten tuotteita kuluttajille (liitetaulukko 2.7). Pienissä palveluyrityksissä on suuria enemmän sellaisia, jotka ovat suuntautuneet palvelemaan vain muita yrityksiä tai vain kuluttajia. (liitetaulukko 2.8). Taulukko Asiakasrakenne teollisuus- ja palveluyrityksissä Toimiala Teollisuus Palvelut Kaikki yritykset Yritys tuottaa palveluita Sisaryrityksille 22 % 15 % 17 % Muille yrityksille 93 % 69 % 77 % Julkiselle sektorille 59 % 61 % 60 % Kuluttajille 56 % 62 % 60 % Yritys tuottaa eniten palveluita Yrityksille 71 % 44 % 53 % eniten sisaryrityksille 5 % 3 % 4 % vain muille yrityksille 19 % 14 % 16 % Julkiselle sektorille 16 % 19 % 18 % vain julkiselle sektorille 2 % 4 % 3 % Kuluttajille 13 % 37 % 28 % vain kuluttajille 2 % 11 % 8 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Räätälöityjä vai standardoituja tuotteita? Yrityksiltä kysyttiin myös, olivatko niiden tuotteet pääasiassa asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä vai standardisoituja. Keskimäärin noin puolet palveluyrityksistä ja kaksi kolmannesta teollisuusyrityksistä ilmoitti tuottavansa pääasiassa räätälöityjä palveluja (taulukko 2.11). Räätälöityjä tuotteita pääasiassa tuottavien osuus oli korkein pienissä yrityksissä ja väheni yrityksen koon kasvun myötä. Suurista yrityksistä selvä enemmistö tuotti pääasiassa standardisoituja tuotteita tai palveluja (taulukko 2.12). Taulukko Teollisuus- ja palveluyritykset: tuotettiinko pääasiassa asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä vai standardisoituja tuotteita/palveluja? Toimiala Asiakkaiden toiveiden mukaisia tuotteita Pääasiallinen tuotanto Standardisoituja tuotteita Yhteensä Teollisuus 69 % 31 % 100 % Palvelut 51 % 49 % 100 % Kaikki yritykset 57 % 43 % 100 % Taulukko Erikokoiset yritykset: tuotettiinko pääasiassa asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä vai standardisoituja tuotteita/palveluja? Työntekijämäärä Suomessa Asiakkaiden toiveiden mukaisia tuotteita Pääasiallinen tuotanto Standardisoituja tuotteita Yhteensä % 37 % 100 % % 45 % 100 % % 47 % 100 % % 50 % 100 % % 55 % 100 % % 68 % 100 % Kaikki yritykset 57 % 43 % 100 % 20

21 Yhteistyö ja ulkoistaminen Yhteistyö Työnantajahaastatteluissa kysyttiin, tekivätkö organisaatiot yhteistyötä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä, hankinnoissa tai myynnissä ja markkinoinnissa. Noin 70 prosenttia vastaajista kertoi, että yhteistyötä tehdään uusien palvelujen tai tuotteiden kehittämisessä; kunnissa tämä osuus oli vielä selvästi suurempi, 87 prosenttia. Hankinnoissa kunnista peräti runsaat 90 prosenttia teki yhteistyötä, valtion organisaatioista ja seurakunnista osuus oli runsaat 70 prosenttia, ja yksityisellä sektorilla noin 45 prosenttia. Myynnin ja markkinoinnin alueella yhteistyö oli yleisintä yksityisellä sektorilla; teollisuusyrityksistä 52 ja palveluyrityksistä 57 prosenttia harjoitti tällaista yhteistyötä. Kuntasektorilla vastaava osuus oli runsas kolmannes ja valtiosektorilla neljännes organisaatiosta. Vähintään jollakin mainituista alueista yhteistyötä oli 81 prosentilla yrityksistä. Julkisella sektorilla osuus oli vielä korkeampi, kaikkein korkein kunnissa, peräti 98 prosenttia (taulukko 2.13). Ulkoistaminen Niiltä, jotka kertoivat että yhteistyötä jollakin edellä mainitulla alueella tehdään, kysyttiin edelleen, onko näitä toimintoja ulkoistettu (joko osittain tai kokonaan). Toimintoja ulkoistaneiden osuudet on tässä laskettu kaikista organisaatioista. Uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistyötä oli yksityisen sektorin organisaatioista ulkoistanut keskimäärin 13 prosenttia, hankintoja 14 prosenttia ja myyntiä tai markkinointia 16 prosenttia. Palveluyrityksissä ulkoistaminen oli hiukan yleisempää kuin teollisuusyrityksissä, mutta ero oli vain pari prosenttiyksikköä. Julkisella sektorilla hankintojen ulkoistaminen oli huomattavasti yleisempää kuin yksityisellä sektorilla: valtiolla ja seurakunnilla osuus oli noin 40 prosenttia ja kuntasektorilla 54 prosenttia. Myös uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä ulkoistaminen oli kunta- ja valtiosektorilla jonkun verran yleisempää kuin yrityksissä. Sen sijaan ulkoistaminen myynnissä ja markkinoinnissa oli julkisella sektorilla selvästi harvinaisempaa kuin yksityisellä. Taulukko Tekeekö yrityksenne/organisaationne yhteistyötä muiden yritysten/organisaatioiden kanssa seuraavilla alueilla Kyllä-vastauksen antaneiden osuudet sektoreittain Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat Uusien tuotteiden/palveluiden 67 % 68 % 87 % 71 % 69 % kehittäminen Hankinnat muilta tuottajilta 44 % 45 % 91 % 71 % 71 % Myynti/markkinointi 52 % 57 % 36 % 25 % 42 % Yhteistyötä vähintään yhdessä edellisistä 80 % 81 % 98 % 87 % 86 % 21

22 Taulukko Onko yrityksenne/organisaationne ulkoistanut seuraavia toimintojaan tällä hetkellä/kaksi vuotta sitten? Kyllä-vastauksen antaneiden osuudet sektoreittain Kunnat Valtio Seurakunnat Uusien tuotteiden/palveluiden 11 % 14 % 17 % 20 % 8 % kehittäminen 2 v sitten 9 % 10 % 13 % 16 % 5 % Hankinnat muilta tuottajilta 13 % 15 % 54 % 42 % 42 % 2 v sitten 10 % 11 % 48 % 36 % 35 % Myynti/markkinointi 15 % 17 % 9 % 7 % 3 % 2 v sitten 10 % 13 % 8 % 6 % 2 % Ulkoistamista vähintään 29 % 29 % 60 % 49 % 45 % yhdessä edellisistä 2 v sitten 23 % 23 % 53 % 43 % 36 % N Yrityksistä 29 prosenttia, valtion organisaatioista ja seurakunnista vajaat puolet ja 60 prosenttia kuntasektorin organisaatioista oli ulkoistanut toimintojaan vähintään yhdellä mainituista alueista (taulukko 2.14). Yhteistyö ja samaten ulkoistaminen tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä ja hankinnoissa lisääntyi jonkun verran organisaation koon myötä, mutta myynnissä ja markkinoinnissa vastaavaa koon mukaista johdonmukaista vaihtelua ei havaittu. (liitetaulukot 2.9 ja 2.10). Ulkoistaminen oli yleistynyt edeltävien kahden vuoden aikana. Toimintoja ulkoistaneista karkeasti viidennes ei vielä kaksi vuotta aikaisemmin mainitulla alueella toteuttanut ulkoistamista. Kuitenkin julkisella sektorilla myynnin ja markkinoinnin kohdalla melko harvinainen ulkoistaminen oli lisääntynyt hyvin vähän. oli keskimäärin kahdeksan prosenttia ja palveluyrityksissä 12 prosenttia ja julkisella sektorilla vielä vähän korkeampi. Osaaikaisen työvoiman osuus on teollisuudessa hyvin vähäinen (2 %). Palveluyrityksissä se on 15 prosenttia ja kunnissa ja valtiolla 6 7 prosenttia. Tarkastelluista sektoreista seurakunnissa määräaikaisen (19 %) ja osa-aikaisen (12 %) työvoiman käyttö on suhteellisesti yleisintä. Vuokratyövoiman käyttö on varsin harvinaista. Yleisintä se oli teollisuusyrityksissä (3 %) (taulukko 2.15). Määräaikaisten työsopimusten osuus on keskimääräistä vähän alempi työntekijän organisaatioissa ja keskimääräistä suurempi yli 500 työntekijän organisaatioissa. Osa-aikaisten osuus on yli 100 hengen organisaatioissa selvästi suurempi kuin pienemmissä (taulukko 2.16). Taulukko Määrä- ja osa-aikaisten sekä vuokratyövoiman osuus henkilöstöstä keskimäärin sektoreittain Työvoiman käyttö Määrä- ja osa-aikaisen sekä vuokratyövoiman käyttö Työnantajilta kysyttiin määrä- ja osa-aikaisten työsopimusten sekä vuokratyövoiman osuutta koko henkilöstöstä. Kyseessä on siis haastattelussa kysytty arvio eikä tarkka tieto. Vastausten mukaan määräaikaisen työvoiman osuus teollisuusyrityksissä Määräaikaisten työsopimusten osuus Osa-aikaisten työsopimusten osuus Vuokratyövoiman osuus Teollisuusyritykset Palveluyritykset Teollisuusyritykset Palveluyritykset Kunnat Valtio Seurakunnat 8 % 12 % 14 % 14 % 19 % 2 % 15 % 7 % 6 % 12 % 3 % 1 % 0 % 1 % 0 % 22