KYMPPI R 2015 OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMPPI R 2015 OHJELMA"

Transkriptio

1 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

2 SISÄLTÖ 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 2. Omakotitaloalueet 3. Kerros ja rivitaloalueet PÄÄTÖSESITYS LIITTEET

3 1 KYMPPI R OHJELMAN TAVOITTEET

4 KYMPPI R OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti ja kouluverkkojen hallintaa Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. 4

5 EDELLISVUODEN KYMPPI R 2014 OHJELMA Kymppi R 2014 ohjelmassa ryhdyttiin jalkauttamaan Jyväskylän kaupungin asumisvisiota sekä tarkistettiin uusien asuinalueiden ajoitusta. Lisäksi tarkistettiin tuotannollisen toiminnan ja toimitilatonttien varantoa ja tavoitetta. Erityisteemana ohjelmassa oli seniori ja erityisasumisen sekä yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon soveltuvan tonttivarannon riittävyys. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Kymppi R 2014 ohjelman kokouksessaan Ohjelman mukaan: 1. Asumisen tonttitarjonta on sekä kerros ja rivitalojen että omakotitalojen osalta määrällisesti riittävää, laadullisesti monipuolista ja alueellisesti kattavaa. Tarjolle tulee tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta taajamiin ja maaseudun kyliin. Tulevissa kyläselvityskohteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota asumisen ja tilantarpeiltaan erityyppisen yrittäjyyden yhdistämisen mahdollistavaan tonttitarjontaan. 2. Asumisen kaavavaranto on suuri ja laadullisesti monipuolinen. Uusia asumisen kaavoituskohteita käynnistetään harkiten rakenteilla olevien ja kaavoitettujen alueiden toteutumisen edistämiseksi. Perusteena tulee olla myönteinen vaikutus kaupungin talouteen. 3. Keskustan läheisillä täydennysrakentamis ja maankäytön muutosalueilla edistetään soveltuvissa kohteissa pienimittakaavaista pientalotonttien tuotantoa. 4. Kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto, tuotanto ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5. Senioriasumisen tarpeisiin vastataan varaamalla vuosittain toteutettavaksi senioriasumisen kohteita alue ja lähikeskusten palvelujen läheisyyteen. Nämä päätökset toimivat Kymppi R 2015 ohjelman valmistelun lähtökohtina. Työpaikka alueiden mitoitusta ja toteutuksen ajankohtaa tarkastellaan jatkossa omana kokonaisuutena TYKKI raportissa, joka tuodaan kaupunkirakennelautakunnan käsiteltäväksi syksyn 2015 aikana. 5

6 KYMPPI R 2015 OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY Kymppi R 2015 ohjelma on katsaus asuinrakentamisen nykytilanteeseen ja erityisesti vuoden 2009 jälkeiseen kehitykseen. Ohjelmassa tarkastellaan asuinrakentamisen mahdollistavia tekijöitä kuten kaavoitusta ja tonttitarjontaa sekä tarkistetaan asuinalueiden ohjelmoinnin lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on luoda jatkoeväitä Kymppi R 2016 ohjelman valmistelulle, jossa pureudutaan syvällisemmin tilannekatsauksen esiin nostamiin kysymyksiin. Näitä ovat mm. täydennysrakentamisen edistäminen, vuoden 2020 jälkeen avattavien uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksen tarkentaminen sekä perusteet uusien kaavoituskohteiden nostamiseksi ohjelmaan. Kymppi R 2015 ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. KaJo Kaupunkirakennelautakunta esittely Kaupunkirakennelautakunta päätös Ohjelma tiedoksi kaupunginhallitukselle lokakuu/marraskuu 2015 ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU 6

7 KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OMAKOTITALOALUEET (AO) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k m 2, josta k m 2 senioriasumista. TOTEUTUMINEN Toteutui: Yhteensä 685 tonttia (nyt markkinoinnissa olevat + myöhemmin luovutukseen tuleva asemakaavavaranto). Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Ei toteutunut: Vuonna 2014 ei saanut lainvoiman yhtään kaupungin maalla omakotitontteja sisältävää kaavaa. Vuosina keskiarvo on kuitenkin ollut 153 uutta asemakaavoitettua kaupungin AO tonttia / vuosi, joten pitkällä aikavälillä tavoite on ylittynyt. Ei toteutunut: Vuosi 2014 oli poikkeus yleiseen tontinluovutustavoitteeseen, sillä markkinoinnissa oli ainoastaan tontteja, joiden toteuttaminen ei edellyttänyt infrainvestointeja. Markkinointiin tuli siten uutena ainoastaan 23 tonttia. Näiden lisäksi tarjolla oli noin 100 aiemmin markkinointiin tullutta tonttia. Vuosina on tuotu markkinointiin keskimäärin 76 uutta tonttia/vuosi. TOTEUTUMINEN Toteutui: Kerros ja rivitalovarantoa oli 6/ k m 2. Tämä vastaa lähes 7 vuoden varantoa. Kunnallistekniikalla varustettuja, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä oli n k m 2. Ei toteutunut: Vuonna 2014 lainvoiman kaavoissa sai yhteensä k m 2. Vuosien keskiarvo on kuitenkin ollut n k m 2 / vuosi, joten pitkällä aikavälillä tavoite on ylittynyt. Senioriasumisen kaavoitustavoite ei toteutunut. Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). Toteutui: Kokonaisuudessaan markkinoinnissa oli k m 2 :n edestä. Uutta markkinoitavaa vuonna 2014 oli yhteensä k m 2. 7 Lisätietoa kaavavarannosta ja kaavoituksesta: liitteet 1 ja 2

8 ASUNTOTUOTANTO Painopiste siirtynyt omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen asuntoja Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2014 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht k m 2 ), mikä on hieman alle vuosien keskiarvon. Valmistuneiden omakotitaloasuntojen määrä on ollut laskeva. Sen sijaan kerrostalorakentamisen osuus on kasvussa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Vuonna 2014 rakennuslupia myönnettiin yhteensä asunnolle (yht k m 2 ), joista 89 % kerros ja rivitaloille. Tämä viittaa rakentamisen painopisteen siirtymiseen odotetusti yhä enemmän etenkin kerrostalotuotantoon. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vuoden 2015 asuntotuotanto on ollut vilkkaampaa. Elokuun 2015 loppuun mennessä on valmistunut yhteensä jo 846 asuntoa ( k m 2 ) ja lupia on myönnetty yhteensä 938 asunnolle ( k m 2 ). 8

9 KIRKKOLAHTI SAVULAHTI 2 OMAKOTITALOALUEET 9 TANHUKAARI

10 OMAKOTITALOLUPIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSLUVAT Asemakaava alueille Osayleiskaava alueille* 24 Maaseudulle % 12 % 8 % % 12 % 14 % % 20 % 6 % % 20 % 8 % % 8 % 8 % % 13 % 8 % % 16 % 8 % % 14 % 9 % Yhteensä (6/2015 mennessä) YHTEENSÄ * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu Vuonna 2014 pientalolupia haettiin selvästi vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2015 tilanne näyttää tähän saakka edellisvuoden kaltaiselta. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava alueille. Maaseutualueista Puuppolan ja Vesangan rakennuspaikat ovat olleet kysytyimpiä (Lisätietoja liite 4.)

11 OMAKOTITALORAKENTAMINEN Onko 100 pientalotontin markkinointi /kaavoitustavoite edelleen ajantasainen? KYLLÄ! Viime vuosina omakotitalorakentamisen määrä on laskenut sekä valmistuneiden asuntojen että rakennuslupien määrällä mitattuna. Kokonaisuutena katsottuna kaupungin tarjoamat uudet omakotitontit ovat menneet hyvin kaupaksi. Vuosina on luovutettu yhteensä 504 pientalotonttia ja vastaavana ajankohtana uusia tontteja on tullut markkinointiin 453. Uusista tonteista ei siten ole ollut tarkasteluajanjaksolla ainakaan ylitarjontaa luovutettuihin nähden, mutta eri alueilla kysyntä on ollut erilaista. Suurin vetovoima on ollut alle 7 km päähän keskustasta sijoittuvilla tonteilla sekä Vaajakosken ja Palokan aluekeskuksissa. Esimerkiksi Mannisenmäen I ja II vaiheiden 37 pientalotonttiin tuli vuonna 2015 yhteensä ennätykselliset 204 hakemusta. Sen sijaan Tikkakoskella ja Korpilahdella tonttien kysyntä on ollut vähäisempää. Hinta ei vaikuttaisi olevan määräävin tekijä tonttien kysynnässä, sillä suuri osa nyt vapaista tonteista on hinnaltaan alle Sijainnin lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin tontin koko ja tasaisuus, kaavamääräykset sekä palvelujen saatavuus. Vuosittain valmistuvien pientalojen määrä (n. 200/vuosi) on ollut keskimäärin yli 100 enemmän kuin mitä kaupunki vuoden aikana luovuttaa pientalotontteja. Karkeasti arvioiden vuoden 2009 jälkeen vain alle puolet omakotitaloista on rakennettu kaupungin luovuttamille tonteille. Yksityisessä omistuksessa olevaa asemakaavoitettua tonttivarantoa (06/2015 yht. 475 tonttia) voidaan pitkällä tähtäimellä pitää vain kaupungin tonttitarjontaa täydentävänä. Uudet pientalotontit kaavoitetaan kaupungin maapolitiikan periaatteiden mukaisesti pääosin kaupungin maalle. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin tonttien määrää ei ole siten ainakaan toistaiseksi tarpeen laskea nykyisestä tavoitteestaan, vaikka pientalorakentamisen määrä laskisi pysyvämmin muutaman vuoden takaisesta. Riittävällä asemakaavoitetulla ja kysyjien tarpeisiin vastaavalla vetovoimaisella tonttitarjonnalla tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehitystä. 100 tontin kaavoitustavoite / vuosi on edelleen tarkoituksenmukainen. Koska asemakaavavarannon tilanne on hyvä ja vuoteen 2020 saakka uusien pientaloalueiden kaavat ovat suurelta osin jo lainvoimaisia, ei määrällinen kaavoitustavoite ole aivan lähivuosina tonttitarjonnan kannalta kriittinen tavoite. 11

12 KYMPPI R 2015 OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto eli 100 omakotitonttia lisää. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 12

13 UUDET OMAKOTITONTIT Markkinoinnissa Vuonna 2015: 78 Vuonna 2016: 83 13

14 TUNNELINMÄKI III RUOKE MATINMÄKI MANNISENMÄKI SAVULAHTI YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI I SÄÄKSVUORI TANHU KAARI VÄÄRÄJÄRVI TUOHIMUTKANRINNE HUPELI HAAPANIEMI UUDET OMAKOTITONTIT Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta. Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava alueiden rakennuspaikat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnistyneet Kuohu Sarvenperän, Kuikka Nyrölän ja Putkilahden alueilla. TIKKALA KINKOVUORI MITÄ UUSIA ASUINALUEITA TULISI AVATA VUOSINA ? KIRKKOLAHTI RASPIO ILONIEMI Vuoteen 2020 saakka jo asemakaavoitettujen ja vireillä olevien asemakaavojen tonttivaranto on riittävä. Pienillä yksittäisillä alueilla ei voida täyttää 100 tonttia / vuosi kysyntää enää vuoden 2020 jälkeen. Uusien yleiskaava alueiden avaaminen on tällöin välttämätöntä. Laajimmat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa olevat asemakaavoittamattomat aluekokonaisuudet ovat Kauramäki Eteläportti, Läntinen Palokka, Raspio Iloniemi ja Matinmäentien varren alueet. Näiden alueiden toteuttamisjärjestystä tarkennetaan seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa. 14

15 PÄIVÄKOTI JA KOULUVERKON KEHITTÄMINEN OMAKOTITONTTITARJONNAN REUNAEHTONA Viime vuosina uudet asuinalueet ovat sijoittuneet jo olemassa olevien päiväkotien ja koulujen piiriin. Tontteja on voitu luovuttaa ilman merkittävää kapasiteetin lisäystarvetta. Nyt päiväkodit ja koulut ovat täynnä monella suunnalla ja mittava tilankäytön tehostaminen ei enää onnistu. Vuosina päiväkoti ikäisten määrän arvioidaan kasvavan noin 800:lla ja alakouluikäisten noin 650:lla (Liite 5). Uusia päiväkoteja ja kouluja tarvitaan, jotta pientalotontteja voidaan luovuttaa. Uudet päiväkoti koulut ovat myös tonttimarkkinoinnin vetovoimatekijöitä. Palvelujen riittävyyden kannalta kriittisimpiä alueita ovat Keljonkangas ja Läntinen Palokka. Kauramäen 1. vaiheen toteuttaminen on tarpeellista etenkin Keljonkankaan päiväkoti ja kouluverkon näkökulmasta. Sen myötä mahdollistetaan paikka uudelle päiväkotikoululle ja helpotetaan Sääksvuoren rakentumisesta johtuvaa päiväkotija koulupaikkavajetta Keljonkankaalla. Seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa tulee palvelujen mitoitusta varten muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. KAURAMÄKI I Myös Läntisessä Palokassa päiväkoti ja koulupaikkojen tarve kasvaa etenkin Mannisenmäen ja Savulahden uusien asuinalueiden myötä. Riittävien päiväkoti ja koulupalvelujen mitoitusta varten tarvitaan näkemys Läntisen Palokan uusien asuinalueiden avaamisaikataulusta. Myös tähän palataan Kymppi R 2016 ohjelmassa. SÄÄKSVUORI 15

16 VAPAUDENKATU PALOKAN KESKUSKORTTELI KANGAS PUUKUOKKA 3 KERROS JA RIVITALOALUEET KANGAS VÄINÖLÄNRANTA

17 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN Vuosina Jyväskylään valmistui vuodessa keskimäärin k m 2 kerros ja rivitaloja. Viime vuosina määrät ovat olleet tätä suurempia. Asuntotuotanto on ollut vilkasta etenkin kantakaupungin alueella, Kortepohjassa ja Kuokkalassa. Vastaavana aikana kerros ja rivitaloasumiselle kaavoitettiin yhteensä k m 2 eli noin k m 2 /vuosi. Tämä on vastannut hyvin laskennallista kerros ja rivitalojen asuntotuotantotarvetta. (1 100 uu a asukasta/vuosi k m 2 uutta asumista/vuosi, josta 70 % kerros ja rivitaloissa = k m 2 ). Kymppi R ohjelmassa kerros ja rivitalorakentamisen ohjelmoinnin lähtökohtana on pidetty k m 2 vuotuista tuotantoa. Käytännössä tällainen määrä voi koostua esim. seuraavasti: 26 kerrostaloa (keskimääräinen kerrosala 2300 k m2, viisi kerrosta, 32 asuntoa / talo) + 20 rivitaloa (keskimääräinen kerrosala 500 k m2, viisi asuntoa / talo) Lisätietoja valmistuneiden kerros ja rivitalojen määristä sekä kaavoituksesta: Liitteet 2 ja 3 17

18 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN: LAINVOIMAINEN KAAVAVARANTO k m Osuus kokonaiskaavavarannosta Kantakaupunki (29 %) Kortepohja Kypärämäki (3 %) Lohikoski (4 %) Huhtasuo (6 %) Kuokkala* (11 %) Keltinmäki Myllyjärvi (1 %) Keljo (11 %) Halssila (1 %) Säynätsalo (6 %) Tikkakoski (3 %) Palokka (17 %) Vaajakoski Jyskä (8 %) Korpilahti (2 %) ennen * Kuokkalan alueeseen laskettu myös Äijälänrannan asuntomessualue Kerros ja rivitalotonttien asemakaavavaranto on k m 2. Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Kaupungin osuus varannosta on 53 %. Kunnallistekniikalla varustettua, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä on n k m 2 eli noin viiden vuoden varanto. Suurin osa näistä on yksityisen omistuksessa. Vuosina kerrosalan suhteen tarkasteltuna eniten on kaavoitettu kantakaupungin alueelle, mutta myös etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan (Lisätietoja Liite 3). Tämä näkyy myös lainvoimaisen kaavavarannon määrässä. Huomattava osa lainvoimaisesta asemakaavavarannosta sijoittuu kantakaupungin alueelle (mm. Lutakko, Kangas, Kivelänranta, Kivääritehtaankatu). Noin viidennes kaavavarannosta on kaavoitettu ennen vuotta Yli 15 vuotta vanhojen kaavojen toteutuminen on viime vuosina ollut marginaalista. Etenkin Säynätsalossa, Tikkakoskella ja Korpilahdella kokonaiskaavavaranto on suhteellisen vanhaa muihin alueisiin verrattuna. Kokonaisuudessaan tilanne on hyvä. Alueilla, joilla lainvoimaista kaavavarantoa on vähän tai se on pääosin vanhaa, tulee erityisesti edistää uusien rakentamismahdollisuuksien luomista.

19 KYMPPI R 2015 KERROS JA RIVITALO TONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k m 2, josta k m 2 senioriasumista. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). 19

20 TIKKAKOSKI PALOKKA UUDET KERROS JA RIVITALOTONTIT KORPILAHTI KORTEPOHJA KELTINMÄKI KANTA KAUPUNKI LOHIKOSKI KANGAS ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS KUOKKALA HUHTASUO HALSSILA VAAJAKOSKI Uusia kerros ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Heti rakennettavissa olevien tonttien varanto on erinomainen ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Muun muassa Kankaan rakentaminen on käynnistynyt. Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. Ohjelmassa on myös kohteita, joiden ajoitus ja mitoitus täydentyy tulevina vuosina (mm. Hippos ja Keskussairaalanmäki). Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti lähes kaikki uudet alueet toteuttavat kestävän liikkumisen periaatteita tukeutumalla joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja myös kävelyyn. SÄYNÄTSALO Ikääntyvien asumiseen panostetaan myös jatkossa. Alue ja lähikeskusten ytimet ovat luontevia senioriasumisen kohteita. 20

21 UUDET KERROS JA RIVITALOTONTIT Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2015 Vapaassa markkinoinnissa

22 Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2015 Vapaassa markkinoinnissa vuonna

23 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN: täydennysrakentaminen vs. uudisalueet Kerros ja rivitalorakentamisen määrä on viime vuosina kasvanut. Vuosina valmistuneiden kerros ja rivitalojen kerrosalan määrä on 80 % siitä, mitä vastaavana ajankohtana on kaavoitettu. Määrällisesti kerros ja rivitalotontteja on kaavoitettu vähintäänkin riittävästi k m 2 :n vuotuinen kaavoitustavoite kerros ja rivitaloille on edelleen ajantasainen. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa keskeiset haasteet liittyvät täydennysrakentamisen ja uudisalueiden avaamisen väliseen tasapainoon. Täydennysrakentamiskohteet sijoittuvat osaksi nykyistä kaupunkirakennetta ja usein niillä saavutetaan mm. kustannusetuja kun olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluverkosto ovat jo hyödynnettävissä. Uudisalueiden avaaminen laajentaa kaupunkirakennetta nykyisestään ja niihin liittyy väistämättä myös kunnallisteknisiä investointitarpeita. Kerros ja rivitaloalueiden lainvoimainen asemakaavavaranto sekä vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen varanto on riittävä vielä ainakin 2020 luvun alkupuolelle saakka ilman kaupunkirakenteen laajentamista. Omakotitonttien kysyntä ja toisaalta kerros ja rivitalotonttitarjonnan sisällölliset tekijät edellyttävät myös uudisalueiden avaamisia vuoden 2020 tienoilla. Suurin osa kerros ja rivitalotonteista kaavoitetaan nykyisin kumppanuuskaavaperiaatteella, jolloin tonttien tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa alueen asemakaavaa. Kumppanuuskaavoilla voidaan vaikuttaa laatutason turvaamiseen, edistää osapuolten sitoutumista, nopeuttaa aikatauluja ja edistää kaavan toteutumista. Mistä saadaan vapaasti markkinoitavia tontteja? Vapaasti markkinoitavilla tonteilla varmistetaan Jyväskylän rakennusmarkkinoiden avoimuus myös uusille toimijoille. Tavoitteena on ollut tarjota vuosittain k m 2 ns. vapaasti markkinoitavaa, joka ei ole kaavoitusvaiheessa sidottu yksittäisille toimijoille vaan on vapaasti kaikkien haettavissa. Tämä on koostunut suhteellisen pienistä kohteista. Vuoteen 2017 saakka ohjelmoitujen alueiden osalta tavoite on toteutettavissa. Tämän jälkeen tavoitteen toteutuminen on yhä enemmän riippuvainen uudisalueiden (mm. Kauramäki Eteläportti) avaamisesta ja myös maanhankinnasta strategisesti keskeisiltä kaupunkialueilta. Suurin osa vireillä ja suunnitteilla olevista kaavoituskohteista on kerrostalorakentamiselle. Rivitalokohteita on vähän ja ne keskittyvät pitkälti samoille uudisalueille kuin minne myös vapaasti markkinoitavia tontteja on tulossa. Kysyntää on enemmän kuin mitä viime vuosina on pystytty tarjoamaan. Rivitalotonttikysyntään vastaaminen edellyttää uudisalueiden avaamista. 23

24 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN: täydennysrakentaminen vs. uudisalueet Paljonko esimerkiksi seuraavan viiden vuoden aikana nousee esille uusia kohteita, joilla on asemakaavoituspainetta? Vuosina Kymppi R ohjelmaan nousi huomattava määrä uusia kaavoituskohteita (noin 4 vuoden varantoa vastaava määrä), joista monet olivat suhteellisen pieniä täydennysrakentamiskohteita. Näiden lisäksi uutena kokonaisuutena ohjelmointiin nousi Kangas, joka vastaa noin kahden vuoden varantoa. Jos vastaava määrä uusia alueita nousee asemakaavoitettavaksi ja toteutukseen verrattuna edelliseen viiteen vuoteen, on sillä vaikutusta siihen, millä aikataululla keskeneräiset alueet ja nykyiset suunnitelmat toteutuvat. Millä perusteella uusien kohteiden asemakaavoitus käynnistetään? Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Ohjelmointiin tarvitaan uusia alueita, mutta vasta vuosina avattavaksi, sillä 2020 luvun alkupuolelle saakka Kymppi R ohjelman mukaisten alueiden varanto on riittävä. Maankäytön toteutumisen ohjelmoinnin yksi keskeinen tavoite on varmistaa tonttitarjonnan alueellinen kattavuus ja vetovoimaisuus myös pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi täydennysrakentamiskohteita kannattaa säästää myös myöhemmin kaavoitettavaksi ainakin niiden kohteiden osalta, jotka sijoittuvat alueille, joilla on jo merkittävä määrä lainvoimaista kaavavarantoa. Uusien kohteiden nostamisessa kaavoitukseen yhtenä perusteena on asuntotuotannon monipuolisuuden edistäminen. Kymppi R 2015 ohjelman kerros ja rivitaloalueista lähes puolet on kohteita, joiden toteuttaminen ei edellytä infrainvestointeja tai investointitarve on suhteellisen pieni. Tällaiset kohteet on suurimmalta osin ohjelmoitu jo lähivuosille. Ohjelmoinnissa vuoden 2020 jälkeen uudisalueiden osuus kasvaa, joten vuosittaisten infrakustannusten tasaisen jakautumisen edistämiseksi uusien asuinalueiden ajoitusta tulee tarkistaa myös tältä osin. Vuonna 2014 hyväksytyssä Jyväskylän kaupunkistrategiassa korostetaan toimivan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen merkitystä kilpailukyvyn vahvistamisessa. Seuraavan Kymppi R 2016 ohjelman erityisteemana on täydennysrakentaminen. Mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan ja millaisia tavoitteita siihen asetetaan? Millaisilla toimintatavoilla täydennysrakentamista edistetään Jyväskylässä? 24

25 PÄÄTÖSESITYS Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2015 ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Uusien kerros ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan Kymppi R 2016 ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. Ohjelma lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 25

26 LIITTEET 26

27 LIITE 1: Omakotitonttitarjonta ja asemakaavavaranto omakotitonttia Myöhemmin luovutukseen tulevien + heti rakennettavissa olevien vapaiden tonttien varanto = lähes 700 tonttia. 7 vuoden varanto (kysynnällä n. 100 tonttia / vuosi). Varannollinen lanne on hyvä. Suurimmat yksittäiset alueet ovat Sääksvuori, Kinkovuori, Matinmäki, Mannisenmäki ja Ylämäyrämäki. omakotitonttia / / / / / / /2015 myöhemmin luovutukseen tulevat vapaat / / / / / /2014 varatut (poikkileikkaustilanne) luovutetut (kertymä vuoden alusta) Uusia tontteja markkinointiin / vuosi /2015 MYÖHEMMIN LUOVUTUKSEEN tilanne 4/2015 Ylämäyrämäki 65 Halssilan hajatontit TONTTEJA 3 Kinkovuori 76 Tunnelinmäki 60 Sääksvuori 170 Äijälänranta 1 Tanhukaari 17 Matinmäki 62 Kouluranta 4 Mannisenmäki 79 Ruoke 44 YHTEENSÄ 581 Omakotitontteja on luovutettu vuosina yhteensä 504 (keskimäärin 84 / vuosi). Vastaavalla ajanjaksolla uusia tontteja on tuotu markkinointiin yhteensä 453 tonttia (keskimäärin 76 tonttia / vuosi). Kokonaisuutena tonteista ei ole ollut ylitarjontaa luovutettuihin nähden. HUOM! Vuonna 2014 markkinointiin tuli ainoastaan tontteja, joiden toteuttaminen ei edellyttänyt infrainvestointeja. 27

28 VUOSI LIITE 2: Kaavoitettu ja valmistunut kerros ja rivitalokerrosala / omakotitonttimäärä vuosina KAAVOITUS: AK+AR k m 2 KAAVOITUS: AK+AR k m 2 (kaup) VALMISTUNEET KERROS JA RIVITALOT: AK+AR k m 2 KAAVOITUS: AO tontit KAAVOITUS: AO tontit (kaup) VALMISTUNEET PIENTALOT: rakennuksia (06/2015 mennessä) YHTEENSÄ / VUOSI TAVOITE / VUOSI (Kymppi R 2015) Luvut koostuvat uuden asuntotuotannon mahdollistavasta kerrosalasta. Kaavamuutostilanteissa on laskettu myös vanha rakennusoikeus, mikäli rakennusoikeus on ollut käyttämättä. Kerros ja rivitalokaavoituksen määrällinen tavoite on täyttynyt pitkällä aikavälillä mitattuna. Tavoite vastaa hyvin viime vuosina valmistuneiden kerros ja rivitalojen määrää ja on siten edelleen ajantasainen. Omakotitonttien kaavoituksen määrällinen tavoite on täyttynyt pitkällä aikavälillä mitattuna. Suhteessa valmistuneiden pientalojen määrään tontteja ei ole kaavoitettu yli tarpeen. 28

29 LIITE 3: Kaavoitettu ja valmistunut kerros ja rivitalokerrosala alueen mukaan * *06/2015 mennessä Kantakaupunki TIKKAKOSKI KANTA KAUPUNKI Kortepohja Kypärämäki Kuokkala KORTEPOHJA KYPÄRÄMÄKI PALOKKA LOHI KOSKI Huhtasuo Palokka KELTINMÄKI MYLLYJÄRVI HUHTASUO HALSSILA KUOKKALA Eteläportti Keljonkangas ETELÄPORTTI KELJONKANGAS VAAJAKOSKI Halssila Vaajakoski SÄYNÄTSALO Lohikoski Keltinmäki Myllyjärvi Korpilahti Tikkakoski Säynätsalo KORPILAHTI Valmistuneet Kaavoitettu k m2 29

30 LIITE 4: Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Osayleiskaava alueen nimi 1 Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Vireillä olevat Jäljellä n. kpl Hyväksytyt Puuppola Lintukangas Kuohu Vesanka Ruoke: länsiosa (Kuohu) Kuohu Vesanka Ruoke: itäosa (Vesanka ja Ruoke) Taka Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio Iloniemi oyk) Leppälahti

31 IKÄ LIITE 5: Väestöarvio 2025/ Yht SUURALUE Kantakaupunki Kypärämäki Kortepohja Lohikoski Seppälänkangas Lasten määrän kasvu on suurta vielä lähivuosina. Työikäisten määrä kasvaa vielä jonkin verran, mutta suhteessa ikäluokan kokoon kasvu on vähäistä vuotiaiden määrän kasvu on nyt suurta, mutta vuoden 2020 jälkeen määrä kääntyy laskuun. Sen sijaan sekä yli 85 vuotiaiden määrät kasvavat nopealla tahdilla vuotta 2030 kohden. Alueellisesti väestönkasvu suurinta keskustan alueella sekä + 7 km kehällä keskustasta: Palokka, Vaajakoski, Keljonkangas. KORTEPOHJA KYPÄRÄMÄKI KELTINMÄKI MYLLYJÄRVI KUOHU VESANKA TIKKAKOSKI NYRÖLÄ PALOKKA PUUPPOLA KANTA KAUPUNKI LOHI KOSKI HUHTASUO HALSSILA Huhtasuo Kuokkala KELJO VAAJAKOSKI KUOKKALA Keltinmäki Myllyjärvi Keljo Halssila (ml. Asuntomessualue) Säynätsalo SÄYNÄTSALO Tikkakoski Nyrölä Palokka Puuppola Vaajakoski Jyskä KORPILAHTI Kuohu Vesanka Korpilahti Ei tietoa Yhteensä

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi

MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi 30.9.2015 Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä

Lisätiedot

KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023

KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Lisätiedot

Kymppi R 2012 ohjelma

Kymppi R 2012 ohjelma Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R

Lisätiedot

Kymppi R 2012 ohjelma

Kymppi R 2012 ohjelma Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia

Kaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia Kaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki 11.5.2012 Jyväskylän kaupungin maankäyttö viitekehys ja aikajana 2008 2009 2010 2011 2012 ELVIS: yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO

Lisätiedot

1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 1. KYMPPI R -TOIMINTAMALLI 2013 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

Lisätiedot

Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta

Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki Esitykseni sisältö

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Päiväkoti-kouluverkkoselvitys 2014. Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati 24.3.2014

Päiväkoti-kouluverkkoselvitys 2014. Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati 24.3.2014 Päiväkoti-kouluverkkoselvitys 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati 24.3.2014 25.3.2014 TAVOITE Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen 2014 tavoitteena on päivittää edellisen selvityksen pohjalta päiväkotien

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS Jyväskylän kaupungin yleiskaava, Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava, Raspio-Iloniemen osayleiskaava, Leppälahden osayleiskaava, Länsi-Palokan osayleiskaava, Rantaväylän

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa

Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa YT kehitysprojektin tuotokset ja uudet menetelmäideat Anna Isopoussu, Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen kontra uusi alue kaavoituksessa

Täydennysrakentaminen kontra uusi alue kaavoituksessa Täydennysrakentaminen kontra uusi alue kaavoituksessa Asuntomessualue 2014 Täydennysrakentamista Pirkanmaan rakennuspäivä 4.11.2014 Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö 4.11.2014 Jyväskylän täydennysrakentaminen

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Kymppi-Moni hanke Vantaalla:

Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2014-2025 KYMPPI R -PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ LUONNOS 20.2.2014

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2014-2025 KYMPPI R -PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ LUONNOS 20.2.2014 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2014-2025 KYMPPI R -PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ LUONNOS 20.2.2014 SISÄLTÖ DIA Työryhmä 3 Johdanto 4 Selvityksen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi 5 Palvelulinjaukset

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 15.2.2012 täydennetty 28.2.2012 Riikka Henriksson, talous- ja suunnittelukeskus Jussi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025

Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 Asumisen kehittämisen linjaukset ja toimenpiteet Kaupunkirakennelautakunta 25.3.2014 Kaupunginhallitus 10.2.2014 Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö Jyväskylän SISÄLTÖ 1 JOHDANTO: Miksi Jyväskylän asumisvisio

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA 2011 2013

KAAVOITUSOHJELMA 2011 2013 KAAVOITUSOHJELMA 2011 2013 1 Johdanto Kaavoitusohjelma on Jyväskylän kaavoituksen työohjelma vuosille 2011-2013. Sen tavoitteena on asettaa painopistealueet lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle.

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 1) ASUMINEN 1a) Valmiit toteutettavat asumisen kaavat 174_Tiimari_asemakaava / AK 200 asukasta INFRA VALMIS 206_Taruma_asemakaava / AO 200 asukasta INFRA PUUTTUU 209_Mannikko_pohjoinen_asemakaava

Lisätiedot

Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 DA:143/2014 LEMUNNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET. 1 Suunnittelualue

Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 DA:143/2014 LEMUNNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET. 1 Suunnittelualue 1 Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 A:143/2014 LMUNNIMN OSAYLISKAAVAN MUUTOKSN TAVOITTT Kaupunkiseudun rakennemallin mukaan Lemunniemeen uusi 10.000 15.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle.

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS Jyväskylän kaupunki Marraskuu 2013 Mitoitusselvityksen tavoite ja lähtökohdat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 09.01.2013 Kaupunki sai etuosto-oikeudella 1,5 vuotta sitten,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2016-2025 Uuden asuinalueet

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2016-2025 Uuden asuinalueet MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2016-2025 Uuden asuinalueet 1. OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Ajankohtaisia maankäyttöön liittyviä asioita käsittelevä tekniikan- ja ympäristön toimialan sisäinen työryhmä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2013 SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 21: 51 63 22: 51 598 1. Mikä maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Keskustan Oulun kunnallisjärjestö MAAPOLITIIKAN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET OULUSSA

Keskustan Oulun kunnallisjärjestö MAAPOLITIIKAN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET OULUSSA Keskustan Oulun kunnallisjärjestö MAAPOLITIIKAN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET OULUSSA TAUSTAA Oulun kaupunki on laatimassa maapoliittista ohjelmaa, jonka ensimmäinen versio valmistuu vuoden 2014 alussa. Edellinen,

Lisätiedot

Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia

Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia Tampere 4.12.2012 Leena Rossi Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT: Jyväskylän paikkatietopohjainen Kymppi R menetelmä herättänyt

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015

Lisätiedot

Jyväskylän vuorohoito

Jyväskylän vuorohoito Jyväskylän vuorohoito Jyväskylän kaupungin vuorohoito Myllytuvan päiväkoti Tikkakosken päiväkoti ma - la 5.00-22.30 Kuokkalan päiväkoti Tapiolan päiväkoti Keskusta Yö- ja viikonloppuhoito Luhtisen päiväkoti

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2011-2015

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2011-2015 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2011-2015 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 29.09.2010 Kuntakehitystoimikunta 5.10.2010 Valtuusto 16.11.2010 1 OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ... 3 2 LÄHTÖKOHTIA... 4 2.1 Päätöksiä

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2016

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus 2016 Vuosittain julkaistavassa kaavoitusohjelmassa on esitetty ajankohtaiset ja suunnitteilla olevat kaavoitushankkeet. Tämän kautta kaupunkilaiset saavat tietoa maankäytön suunnittelusta

Lisätiedot