KYMPPI R 2015 OHJELMA

Transkriptio

1 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

2 SISÄLTÖ 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 2. Omakotitaloalueet 3. Kerros ja rivitaloalueet PÄÄTÖSESITYS LIITTEET

3 1 KYMPPI R OHJELMAN TAVOITTEET

4 KYMPPI R OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti ja kouluverkkojen hallintaa Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. 4

5 EDELLISVUODEN KYMPPI R 2014 OHJELMA Kymppi R 2014 ohjelmassa ryhdyttiin jalkauttamaan Jyväskylän kaupungin asumisvisiota sekä tarkistettiin uusien asuinalueiden ajoitusta. Lisäksi tarkistettiin tuotannollisen toiminnan ja toimitilatonttien varantoa ja tavoitetta. Erityisteemana ohjelmassa oli seniori ja erityisasumisen sekä yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon soveltuvan tonttivarannon riittävyys. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Kymppi R 2014 ohjelman kokouksessaan Ohjelman mukaan: 1. Asumisen tonttitarjonta on sekä kerros ja rivitalojen että omakotitalojen osalta määrällisesti riittävää, laadullisesti monipuolista ja alueellisesti kattavaa. Tarjolle tulee tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta taajamiin ja maaseudun kyliin. Tulevissa kyläselvityskohteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota asumisen ja tilantarpeiltaan erityyppisen yrittäjyyden yhdistämisen mahdollistavaan tonttitarjontaan. 2. Asumisen kaavavaranto on suuri ja laadullisesti monipuolinen. Uusia asumisen kaavoituskohteita käynnistetään harkiten rakenteilla olevien ja kaavoitettujen alueiden toteutumisen edistämiseksi. Perusteena tulee olla myönteinen vaikutus kaupungin talouteen. 3. Keskustan läheisillä täydennysrakentamis ja maankäytön muutosalueilla edistetään soveltuvissa kohteissa pienimittakaavaista pientalotonttien tuotantoa. 4. Kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto, tuotanto ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5. Senioriasumisen tarpeisiin vastataan varaamalla vuosittain toteutettavaksi senioriasumisen kohteita alue ja lähikeskusten palvelujen läheisyyteen. Nämä päätökset toimivat Kymppi R 2015 ohjelman valmistelun lähtökohtina. Työpaikka alueiden mitoitusta ja toteutuksen ajankohtaa tarkastellaan jatkossa omana kokonaisuutena TYKKI raportissa, joka tuodaan kaupunkirakennelautakunnan käsiteltäväksi syksyn 2015 aikana. 5

6 KYMPPI R 2015 OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY Kymppi R 2015 ohjelma on katsaus asuinrakentamisen nykytilanteeseen ja erityisesti vuoden 2009 jälkeiseen kehitykseen. Ohjelmassa tarkastellaan asuinrakentamisen mahdollistavia tekijöitä kuten kaavoitusta ja tonttitarjontaa sekä tarkistetaan asuinalueiden ohjelmoinnin lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on luoda jatkoeväitä Kymppi R 2016 ohjelman valmistelulle, jossa pureudutaan syvällisemmin tilannekatsauksen esiin nostamiin kysymyksiin. Näitä ovat mm. täydennysrakentamisen edistäminen, vuoden 2020 jälkeen avattavien uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksen tarkentaminen sekä perusteet uusien kaavoituskohteiden nostamiseksi ohjelmaan. Kymppi R 2015 ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. KaJo Kaupunkirakennelautakunta esittely Kaupunkirakennelautakunta päätös Ohjelma tiedoksi kaupunginhallitukselle lokakuu/marraskuu 2015 ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU 6

7 KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OMAKOTITALOALUEET (AO) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k m 2, josta k m 2 senioriasumista. TOTEUTUMINEN Toteutui: Yhteensä 685 tonttia (nyt markkinoinnissa olevat + myöhemmin luovutukseen tuleva asemakaavavaranto). Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Ei toteutunut: Vuonna 2014 ei saanut lainvoiman yhtään kaupungin maalla omakotitontteja sisältävää kaavaa. Vuosina keskiarvo on kuitenkin ollut 153 uutta asemakaavoitettua kaupungin AO tonttia / vuosi, joten pitkällä aikavälillä tavoite on ylittynyt. Ei toteutunut: Vuosi 2014 oli poikkeus yleiseen tontinluovutustavoitteeseen, sillä markkinoinnissa oli ainoastaan tontteja, joiden toteuttaminen ei edellyttänyt infrainvestointeja. Markkinointiin tuli siten uutena ainoastaan 23 tonttia. Näiden lisäksi tarjolla oli noin 100 aiemmin markkinointiin tullutta tonttia. Vuosina on tuotu markkinointiin keskimäärin 76 uutta tonttia/vuosi. TOTEUTUMINEN Toteutui: Kerros ja rivitalovarantoa oli 6/ k m 2. Tämä vastaa lähes 7 vuoden varantoa. Kunnallistekniikalla varustettuja, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä oli n k m 2. Ei toteutunut: Vuonna 2014 lainvoiman kaavoissa sai yhteensä k m 2. Vuosien keskiarvo on kuitenkin ollut n k m 2 / vuosi, joten pitkällä aikavälillä tavoite on ylittynyt. Senioriasumisen kaavoitustavoite ei toteutunut. Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). Toteutui: Kokonaisuudessaan markkinoinnissa oli k m 2 :n edestä. Uutta markkinoitavaa vuonna 2014 oli yhteensä k m 2. 7 Lisätietoa kaavavarannosta ja kaavoituksesta: liitteet 1 ja 2

8 ASUNTOTUOTANTO Painopiste siirtynyt omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen asuntoja Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2014 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht k m 2 ), mikä on hieman alle vuosien keskiarvon. Valmistuneiden omakotitaloasuntojen määrä on ollut laskeva. Sen sijaan kerrostalorakentamisen osuus on kasvussa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Vuonna 2014 rakennuslupia myönnettiin yhteensä asunnolle (yht k m 2 ), joista 89 % kerros ja rivitaloille. Tämä viittaa rakentamisen painopisteen siirtymiseen odotetusti yhä enemmän etenkin kerrostalotuotantoon. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vuoden 2015 asuntotuotanto on ollut vilkkaampaa. Elokuun 2015 loppuun mennessä on valmistunut yhteensä jo 846 asuntoa ( k m 2 ) ja lupia on myönnetty yhteensä 938 asunnolle ( k m 2 ). 8

9 KIRKKOLAHTI SAVULAHTI 2 OMAKOTITALOALUEET 9 TANHUKAARI

10 OMAKOTITALOLUPIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSLUVAT Asemakaava alueille Osayleiskaava alueille* 24 Maaseudulle % 12 % 8 % % 12 % 14 % % 20 % 6 % % 20 % 8 % % 8 % 8 % % 13 % 8 % % 16 % 8 % % 14 % 9 % Yhteensä (6/2015 mennessä) YHTEENSÄ * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu Vuonna 2014 pientalolupia haettiin selvästi vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2015 tilanne näyttää tähän saakka edellisvuoden kaltaiselta. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava alueille. Maaseutualueista Puuppolan ja Vesangan rakennuspaikat ovat olleet kysytyimpiä (Lisätietoja liite 4.)

11 OMAKOTITALORAKENTAMINEN Onko 100 pientalotontin markkinointi /kaavoitustavoite edelleen ajantasainen? KYLLÄ! Viime vuosina omakotitalorakentamisen määrä on laskenut sekä valmistuneiden asuntojen että rakennuslupien määrällä mitattuna. Kokonaisuutena katsottuna kaupungin tarjoamat uudet omakotitontit ovat menneet hyvin kaupaksi. Vuosina on luovutettu yhteensä 504 pientalotonttia ja vastaavana ajankohtana uusia tontteja on tullut markkinointiin 453. Uusista tonteista ei siten ole ollut tarkasteluajanjaksolla ainakaan ylitarjontaa luovutettuihin nähden, mutta eri alueilla kysyntä on ollut erilaista. Suurin vetovoima on ollut alle 7 km päähän keskustasta sijoittuvilla tonteilla sekä Vaajakosken ja Palokan aluekeskuksissa. Esimerkiksi Mannisenmäen I ja II vaiheiden 37 pientalotonttiin tuli vuonna 2015 yhteensä ennätykselliset 204 hakemusta. Sen sijaan Tikkakoskella ja Korpilahdella tonttien kysyntä on ollut vähäisempää. Hinta ei vaikuttaisi olevan määräävin tekijä tonttien kysynnässä, sillä suuri osa nyt vapaista tonteista on hinnaltaan alle Sijainnin lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin tontin koko ja tasaisuus, kaavamääräykset sekä palvelujen saatavuus. Vuosittain valmistuvien pientalojen määrä (n. 200/vuosi) on ollut keskimäärin yli 100 enemmän kuin mitä kaupunki vuoden aikana luovuttaa pientalotontteja. Karkeasti arvioiden vuoden 2009 jälkeen vain alle puolet omakotitaloista on rakennettu kaupungin luovuttamille tonteille. Yksityisessä omistuksessa olevaa asemakaavoitettua tonttivarantoa (06/2015 yht. 475 tonttia) voidaan pitkällä tähtäimellä pitää vain kaupungin tonttitarjontaa täydentävänä. Uudet pientalotontit kaavoitetaan kaupungin maapolitiikan periaatteiden mukaisesti pääosin kaupungin maalle. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin tonttien määrää ei ole siten ainakaan toistaiseksi tarpeen laskea nykyisestä tavoitteestaan, vaikka pientalorakentamisen määrä laskisi pysyvämmin muutaman vuoden takaisesta. Riittävällä asemakaavoitetulla ja kysyjien tarpeisiin vastaavalla vetovoimaisella tonttitarjonnalla tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehitystä. 100 tontin kaavoitustavoite / vuosi on edelleen tarkoituksenmukainen. Koska asemakaavavarannon tilanne on hyvä ja vuoteen 2020 saakka uusien pientaloalueiden kaavat ovat suurelta osin jo lainvoimaisia, ei määrällinen kaavoitustavoite ole aivan lähivuosina tonttitarjonnan kannalta kriittinen tavoite. 11

12 KYMPPI R 2015 OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto eli 100 omakotitonttia lisää. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 12

13 UUDET OMAKOTITONTIT Markkinoinnissa Vuonna 2015: 78 Vuonna 2016: 83 13

14 TUNNELINMÄKI III RUOKE MATINMÄKI MANNISENMÄKI SAVULAHTI YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI I SÄÄKSVUORI TANHU KAARI VÄÄRÄJÄRVI TUOHIMUTKANRINNE HUPELI HAAPANIEMI UUDET OMAKOTITONTIT Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta. Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava alueiden rakennuspaikat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnistyneet Kuohu Sarvenperän, Kuikka Nyrölän ja Putkilahden alueilla. TIKKALA KINKOVUORI MITÄ UUSIA ASUINALUEITA TULISI AVATA VUOSINA ? KIRKKOLAHTI RASPIO ILONIEMI Vuoteen 2020 saakka jo asemakaavoitettujen ja vireillä olevien asemakaavojen tonttivaranto on riittävä. Pienillä yksittäisillä alueilla ei voida täyttää 100 tonttia / vuosi kysyntää enää vuoden 2020 jälkeen. Uusien yleiskaava alueiden avaaminen on tällöin välttämätöntä. Laajimmat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa olevat asemakaavoittamattomat aluekokonaisuudet ovat Kauramäki Eteläportti, Läntinen Palokka, Raspio Iloniemi ja Matinmäentien varren alueet. Näiden alueiden toteuttamisjärjestystä tarkennetaan seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa. 14

15 PÄIVÄKOTI JA KOULUVERKON KEHITTÄMINEN OMAKOTITONTTITARJONNAN REUNAEHTONA Viime vuosina uudet asuinalueet ovat sijoittuneet jo olemassa olevien päiväkotien ja koulujen piiriin. Tontteja on voitu luovuttaa ilman merkittävää kapasiteetin lisäystarvetta. Nyt päiväkodit ja koulut ovat täynnä monella suunnalla ja mittava tilankäytön tehostaminen ei enää onnistu. Vuosina päiväkoti ikäisten määrän arvioidaan kasvavan noin 800:lla ja alakouluikäisten noin 650:lla (Liite 5). Uusia päiväkoteja ja kouluja tarvitaan, jotta pientalotontteja voidaan luovuttaa. Uudet päiväkoti koulut ovat myös tonttimarkkinoinnin vetovoimatekijöitä. Palvelujen riittävyyden kannalta kriittisimpiä alueita ovat Keljonkangas ja Läntinen Palokka. Kauramäen 1. vaiheen toteuttaminen on tarpeellista etenkin Keljonkankaan päiväkoti ja kouluverkon näkökulmasta. Sen myötä mahdollistetaan paikka uudelle päiväkotikoululle ja helpotetaan Sääksvuoren rakentumisesta johtuvaa päiväkotija koulupaikkavajetta Keljonkankaalla. Seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa tulee palvelujen mitoitusta varten muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. KAURAMÄKI I Myös Läntisessä Palokassa päiväkoti ja koulupaikkojen tarve kasvaa etenkin Mannisenmäen ja Savulahden uusien asuinalueiden myötä. Riittävien päiväkoti ja koulupalvelujen mitoitusta varten tarvitaan näkemys Läntisen Palokan uusien asuinalueiden avaamisaikataulusta. Myös tähän palataan Kymppi R 2016 ohjelmassa. SÄÄKSVUORI 15

16 VAPAUDENKATU PALOKAN KESKUSKORTTELI KANGAS PUUKUOKKA 3 KERROS JA RIVITALOALUEET KANGAS VÄINÖLÄNRANTA

17 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN Vuosina Jyväskylään valmistui vuodessa keskimäärin k m 2 kerros ja rivitaloja. Viime vuosina määrät ovat olleet tätä suurempia. Asuntotuotanto on ollut vilkasta etenkin kantakaupungin alueella, Kortepohjassa ja Kuokkalassa. Vastaavana aikana kerros ja rivitaloasumiselle kaavoitettiin yhteensä k m 2 eli noin k m 2 /vuosi. Tämä on vastannut hyvin laskennallista kerros ja rivitalojen asuntotuotantotarvetta. (1 100 uu a asukasta/vuosi k m 2 uutta asumista/vuosi, josta 70 % kerros ja rivitaloissa = k m 2 ). Kymppi R ohjelmassa kerros ja rivitalorakentamisen ohjelmoinnin lähtökohtana on pidetty k m 2 vuotuista tuotantoa. Käytännössä tällainen määrä voi koostua esim. seuraavasti: 26 kerrostaloa (keskimääräinen kerrosala 2300 k m2, viisi kerrosta, 32 asuntoa / talo) + 20 rivitaloa (keskimääräinen kerrosala 500 k m2, viisi asuntoa / talo) Lisätietoja valmistuneiden kerros ja rivitalojen määristä sekä kaavoituksesta: Liitteet 2 ja 3 17

18 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN: LAINVOIMAINEN KAAVAVARANTO k m Osuus kokonaiskaavavarannosta Kantakaupunki (29 %) Kortepohja Kypärämäki (3 %) Lohikoski (4 %) Huhtasuo (6 %) Kuokkala* (11 %) Keltinmäki Myllyjärvi (1 %) Keljo (11 %) Halssila (1 %) Säynätsalo (6 %) Tikkakoski (3 %) Palokka (17 %) Vaajakoski Jyskä (8 %) Korpilahti (2 %) ennen * Kuokkalan alueeseen laskettu myös Äijälänrannan asuntomessualue Kerros ja rivitalotonttien asemakaavavaranto on k m 2. Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Kaupungin osuus varannosta on 53 %. Kunnallistekniikalla varustettua, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä on n k m 2 eli noin viiden vuoden varanto. Suurin osa näistä on yksityisen omistuksessa. Vuosina kerrosalan suhteen tarkasteltuna eniten on kaavoitettu kantakaupungin alueelle, mutta myös etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan (Lisätietoja Liite 3). Tämä näkyy myös lainvoimaisen kaavavarannon määrässä. Huomattava osa lainvoimaisesta asemakaavavarannosta sijoittuu kantakaupungin alueelle (mm. Lutakko, Kangas, Kivelänranta, Kivääritehtaankatu). Noin viidennes kaavavarannosta on kaavoitettu ennen vuotta Yli 15 vuotta vanhojen kaavojen toteutuminen on viime vuosina ollut marginaalista. Etenkin Säynätsalossa, Tikkakoskella ja Korpilahdella kokonaiskaavavaranto on suhteellisen vanhaa muihin alueisiin verrattuna. Kokonaisuudessaan tilanne on hyvä. Alueilla, joilla lainvoimaista kaavavarantoa on vähän tai se on pääosin vanhaa, tulee erityisesti edistää uusien rakentamismahdollisuuksien luomista.

19 KYMPPI R 2015 KERROS JA RIVITALO TONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k m 2, josta k m 2 senioriasumista. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). 19

20 TIKKAKOSKI PALOKKA UUDET KERROS JA RIVITALOTONTIT KORPILAHTI KORTEPOHJA KELTINMÄKI KANTA KAUPUNKI LOHIKOSKI KANGAS ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS KUOKKALA HUHTASUO HALSSILA VAAJAKOSKI Uusia kerros ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Heti rakennettavissa olevien tonttien varanto on erinomainen ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Muun muassa Kankaan rakentaminen on käynnistynyt. Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. Ohjelmassa on myös kohteita, joiden ajoitus ja mitoitus täydentyy tulevina vuosina (mm. Hippos ja Keskussairaalanmäki). Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti lähes kaikki uudet alueet toteuttavat kestävän liikkumisen periaatteita tukeutumalla joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja myös kävelyyn. SÄYNÄTSALO Ikääntyvien asumiseen panostetaan myös jatkossa. Alue ja lähikeskusten ytimet ovat luontevia senioriasumisen kohteita. 20

21 UUDET KERROS JA RIVITALOTONTIT Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2015 Vapaassa markkinoinnissa

22 Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2015 Vapaassa markkinoinnissa vuonna

23 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN: täydennysrakentaminen vs. uudisalueet Kerros ja rivitalorakentamisen määrä on viime vuosina kasvanut. Vuosina valmistuneiden kerros ja rivitalojen kerrosalan määrä on 80 % siitä, mitä vastaavana ajankohtana on kaavoitettu. Määrällisesti kerros ja rivitalotontteja on kaavoitettu vähintäänkin riittävästi k m 2 :n vuotuinen kaavoitustavoite kerros ja rivitaloille on edelleen ajantasainen. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa keskeiset haasteet liittyvät täydennysrakentamisen ja uudisalueiden avaamisen väliseen tasapainoon. Täydennysrakentamiskohteet sijoittuvat osaksi nykyistä kaupunkirakennetta ja usein niillä saavutetaan mm. kustannusetuja kun olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluverkosto ovat jo hyödynnettävissä. Uudisalueiden avaaminen laajentaa kaupunkirakennetta nykyisestään ja niihin liittyy väistämättä myös kunnallisteknisiä investointitarpeita. Kerros ja rivitaloalueiden lainvoimainen asemakaavavaranto sekä vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen varanto on riittävä vielä ainakin 2020 luvun alkupuolelle saakka ilman kaupunkirakenteen laajentamista. Omakotitonttien kysyntä ja toisaalta kerros ja rivitalotonttitarjonnan sisällölliset tekijät edellyttävät myös uudisalueiden avaamisia vuoden 2020 tienoilla. Suurin osa kerros ja rivitalotonteista kaavoitetaan nykyisin kumppanuuskaavaperiaatteella, jolloin tonttien tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa alueen asemakaavaa. Kumppanuuskaavoilla voidaan vaikuttaa laatutason turvaamiseen, edistää osapuolten sitoutumista, nopeuttaa aikatauluja ja edistää kaavan toteutumista. Mistä saadaan vapaasti markkinoitavia tontteja? Vapaasti markkinoitavilla tonteilla varmistetaan Jyväskylän rakennusmarkkinoiden avoimuus myös uusille toimijoille. Tavoitteena on ollut tarjota vuosittain k m 2 ns. vapaasti markkinoitavaa, joka ei ole kaavoitusvaiheessa sidottu yksittäisille toimijoille vaan on vapaasti kaikkien haettavissa. Tämä on koostunut suhteellisen pienistä kohteista. Vuoteen 2017 saakka ohjelmoitujen alueiden osalta tavoite on toteutettavissa. Tämän jälkeen tavoitteen toteutuminen on yhä enemmän riippuvainen uudisalueiden (mm. Kauramäki Eteläportti) avaamisesta ja myös maanhankinnasta strategisesti keskeisiltä kaupunkialueilta. Suurin osa vireillä ja suunnitteilla olevista kaavoituskohteista on kerrostalorakentamiselle. Rivitalokohteita on vähän ja ne keskittyvät pitkälti samoille uudisalueille kuin minne myös vapaasti markkinoitavia tontteja on tulossa. Kysyntää on enemmän kuin mitä viime vuosina on pystytty tarjoamaan. Rivitalotonttikysyntään vastaaminen edellyttää uudisalueiden avaamista. 23

24 KERROS JA RIVITALORAKENTAMINEN: täydennysrakentaminen vs. uudisalueet Paljonko esimerkiksi seuraavan viiden vuoden aikana nousee esille uusia kohteita, joilla on asemakaavoituspainetta? Vuosina Kymppi R ohjelmaan nousi huomattava määrä uusia kaavoituskohteita (noin 4 vuoden varantoa vastaava määrä), joista monet olivat suhteellisen pieniä täydennysrakentamiskohteita. Näiden lisäksi uutena kokonaisuutena ohjelmointiin nousi Kangas, joka vastaa noin kahden vuoden varantoa. Jos vastaava määrä uusia alueita nousee asemakaavoitettavaksi ja toteutukseen verrattuna edelliseen viiteen vuoteen, on sillä vaikutusta siihen, millä aikataululla keskeneräiset alueet ja nykyiset suunnitelmat toteutuvat. Millä perusteella uusien kohteiden asemakaavoitus käynnistetään? Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Ohjelmointiin tarvitaan uusia alueita, mutta vasta vuosina avattavaksi, sillä 2020 luvun alkupuolelle saakka Kymppi R ohjelman mukaisten alueiden varanto on riittävä. Maankäytön toteutumisen ohjelmoinnin yksi keskeinen tavoite on varmistaa tonttitarjonnan alueellinen kattavuus ja vetovoimaisuus myös pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi täydennysrakentamiskohteita kannattaa säästää myös myöhemmin kaavoitettavaksi ainakin niiden kohteiden osalta, jotka sijoittuvat alueille, joilla on jo merkittävä määrä lainvoimaista kaavavarantoa. Uusien kohteiden nostamisessa kaavoitukseen yhtenä perusteena on asuntotuotannon monipuolisuuden edistäminen. Kymppi R 2015 ohjelman kerros ja rivitaloalueista lähes puolet on kohteita, joiden toteuttaminen ei edellytä infrainvestointeja tai investointitarve on suhteellisen pieni. Tällaiset kohteet on suurimmalta osin ohjelmoitu jo lähivuosille. Ohjelmoinnissa vuoden 2020 jälkeen uudisalueiden osuus kasvaa, joten vuosittaisten infrakustannusten tasaisen jakautumisen edistämiseksi uusien asuinalueiden ajoitusta tulee tarkistaa myös tältä osin. Vuonna 2014 hyväksytyssä Jyväskylän kaupunkistrategiassa korostetaan toimivan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen merkitystä kilpailukyvyn vahvistamisessa. Seuraavan Kymppi R 2016 ohjelman erityisteemana on täydennysrakentaminen. Mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan ja millaisia tavoitteita siihen asetetaan? Millaisilla toimintatavoilla täydennysrakentamista edistetään Jyväskylässä? 24

25 PÄÄTÖSESITYS Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2015 ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Uusien kerros ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan Kymppi R 2016 ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. Ohjelma lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 25

26 LIITTEET 26

27 LIITE 1: Omakotitonttitarjonta ja asemakaavavaranto omakotitonttia Myöhemmin luovutukseen tulevien + heti rakennettavissa olevien vapaiden tonttien varanto = lähes 700 tonttia. 7 vuoden varanto (kysynnällä n. 100 tonttia / vuosi). Varannollinen lanne on hyvä. Suurimmat yksittäiset alueet ovat Sääksvuori, Kinkovuori, Matinmäki, Mannisenmäki ja Ylämäyrämäki. omakotitonttia / / / / / / /2015 myöhemmin luovutukseen tulevat vapaat / / / / / /2014 varatut (poikkileikkaustilanne) luovutetut (kertymä vuoden alusta) Uusia tontteja markkinointiin / vuosi /2015 MYÖHEMMIN LUOVUTUKSEEN tilanne 4/2015 Ylämäyrämäki 65 Halssilan hajatontit TONTTEJA 3 Kinkovuori 76 Tunnelinmäki 60 Sääksvuori 170 Äijälänranta 1 Tanhukaari 17 Matinmäki 62 Kouluranta 4 Mannisenmäki 79 Ruoke 44 YHTEENSÄ 581 Omakotitontteja on luovutettu vuosina yhteensä 504 (keskimäärin 84 / vuosi). Vastaavalla ajanjaksolla uusia tontteja on tuotu markkinointiin yhteensä 453 tonttia (keskimäärin 76 tonttia / vuosi). Kokonaisuutena tonteista ei ole ollut ylitarjontaa luovutettuihin nähden. HUOM! Vuonna 2014 markkinointiin tuli ainoastaan tontteja, joiden toteuttaminen ei edellyttänyt infrainvestointeja. 27

28 VUOSI LIITE 2: Kaavoitettu ja valmistunut kerros ja rivitalokerrosala / omakotitonttimäärä vuosina KAAVOITUS: AK+AR k m 2 KAAVOITUS: AK+AR k m 2 (kaup) VALMISTUNEET KERROS JA RIVITALOT: AK+AR k m 2 KAAVOITUS: AO tontit KAAVOITUS: AO tontit (kaup) VALMISTUNEET PIENTALOT: rakennuksia (06/2015 mennessä) YHTEENSÄ / VUOSI TAVOITE / VUOSI (Kymppi R 2015) Luvut koostuvat uuden asuntotuotannon mahdollistavasta kerrosalasta. Kaavamuutostilanteissa on laskettu myös vanha rakennusoikeus, mikäli rakennusoikeus on ollut käyttämättä. Kerros ja rivitalokaavoituksen määrällinen tavoite on täyttynyt pitkällä aikavälillä mitattuna. Tavoite vastaa hyvin viime vuosina valmistuneiden kerros ja rivitalojen määrää ja on siten edelleen ajantasainen. Omakotitonttien kaavoituksen määrällinen tavoite on täyttynyt pitkällä aikavälillä mitattuna. Suhteessa valmistuneiden pientalojen määrään tontteja ei ole kaavoitettu yli tarpeen. 28

29 LIITE 3: Kaavoitettu ja valmistunut kerros ja rivitalokerrosala alueen mukaan * *06/2015 mennessä Kantakaupunki TIKKAKOSKI KANTA KAUPUNKI Kortepohja Kypärämäki Kuokkala KORTEPOHJA KYPÄRÄMÄKI PALOKKA LOHI KOSKI Huhtasuo Palokka KELTINMÄKI MYLLYJÄRVI HUHTASUO HALSSILA KUOKKALA Eteläportti Keljonkangas ETELÄPORTTI KELJONKANGAS VAAJAKOSKI Halssila Vaajakoski SÄYNÄTSALO Lohikoski Keltinmäki Myllyjärvi Korpilahti Tikkakoski Säynätsalo KORPILAHTI Valmistuneet Kaavoitettu k m2 29

30 LIITE 4: Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Osayleiskaava alueen nimi 1 Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Vireillä olevat Jäljellä n. kpl Hyväksytyt Puuppola Lintukangas Kuohu Vesanka Ruoke: länsiosa (Kuohu) Kuohu Vesanka Ruoke: itäosa (Vesanka ja Ruoke) Taka Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio Iloniemi oyk) Leppälahti

31 IKÄ LIITE 5: Väestöarvio 2025/ Yht SUURALUE Kantakaupunki Kypärämäki Kortepohja Lohikoski Seppälänkangas Lasten määrän kasvu on suurta vielä lähivuosina. Työikäisten määrä kasvaa vielä jonkin verran, mutta suhteessa ikäluokan kokoon kasvu on vähäistä vuotiaiden määrän kasvu on nyt suurta, mutta vuoden 2020 jälkeen määrä kääntyy laskuun. Sen sijaan sekä yli 85 vuotiaiden määrät kasvavat nopealla tahdilla vuotta 2030 kohden. Alueellisesti väestönkasvu suurinta keskustan alueella sekä + 7 km kehällä keskustasta: Palokka, Vaajakoski, Keljonkangas. KORTEPOHJA KYPÄRÄMÄKI KELTINMÄKI MYLLYJÄRVI KUOHU VESANKA TIKKAKOSKI NYRÖLÄ PALOKKA PUUPPOLA KANTA KAUPUNKI LOHI KOSKI HUHTASUO HALSSILA Huhtasuo Kuokkala KELJO VAAJAKOSKI KUOKKALA Keltinmäki Myllyjärvi Keljo Halssila (ml. Asuntomessualue) Säynätsalo SÄYNÄTSALO Tikkakoski Nyrölä Palokka Puuppola Vaajakoski Jyskä KORPILAHTI Kuohu Vesanka Korpilahti Ei tietoa Yhteensä