KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023

Transkriptio

1 KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R 4. MAANHANKINTA 5. SEURANTA: KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN 6. UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI 7. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT 8. YHTEENVETO JA PÄÄTÖSEHDOTUS

3 KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET JYVÄSKYLÄN OMAKOTITONTTI- / KERROSTALOTONTTIPROSESSI KYMPPI R 2012-OHJELMA KYMPPI R 2013-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY

4 4 KYMPPI R 2013-OHJELMAN TAVOITTEET Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja -kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluita jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun.

5 OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO RAKENNUS- VALVONTA YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P P I R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA YLLÄPITO TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

6 KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI vuotta ~ 4 vuotta ~ vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

7 7 KYMPPI R 2012-OHJELMA Kymppi R 2012-ohjelmassa tarkistettiin ohjelman lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita erityisesti omakotitaloalueiden osalta. Merkittävin alueellinen ja aikataulullinen muutos edelliseen Kymppi R 2011-ohjelmaan nähden oli Valkeamäen aloituksen siirtäminen ja painopisteen siirtäminen Kauramäki Eteläportin suuntaan. Erityisenä teemana ohjelmassa olivat maankäytön toteuttamiseen liittyvät investoinnit. Ohjelmassa arvioitiin Kymppi R -ohjelman tavoitteiden mukaisten uusien asuinalueiden toteutuksen keskimääräisiä kunnallisteknisiä kustannuksia sekä tarkasteltiin suuria kynnysinvestointeja edellyttävien alueiden toteutuksen ajoittumista. Asuinalueiden lisäksi mukana tarkastelussa olivat myös työpaikka-alueet sekä isot viher- ja kehäväylähankkeet. Erityisesti vuosina investointien tarpeen arvioitiin olevan tavallista suurempi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kymppi R 2012-ohjelman kokouksessaan. Päätöksessä todettiin erityisesti, että 1. Maankäytön toteuttamisessa tulee entistä pontevammin edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista. 2. Tonttitarjonnassa kiinnitetään erityistä huomiota alueelliseen kattavuuteen. Vuosittain tarjotaan kysynnän mukaan vähintään 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tonttien menekkiä seurataan tiiviisti ja kaupungilla tulee olla tarvittaessa valmius lisätä tonttitarjontaa, mikäli kysyntä kasvaa. 3. Valkeamäen avausta siirretään. Seuraavan kymmenen vuoden aikana keskusta-alueen asuntotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Ydinkeskusta Palokka Tikkakosken ja ydinkeskusta Vaajakosken kasvusuunnille ohjataan aluekeskuksia vahvistavaa rakentamista. Merkittävimmät kaupunkirakennetta laajentavat alueavaukset ovat eteläistä kasvusuuntaa tukevat Kauramäki ja Korpilahden Iloniemi. Uusien alueiden avausten kustannukset tulee päätöksenteon yhteydessä selvittää.

8 8 KYMPPI R 2013-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY Tässä Kymppi R -ohjelmassa: Tarkistetaan kerros- ja rivitalotuotantoon liitettäviä määrällisiä tavoitteita. Uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa siirrytään kasvusuunta- ja aluekeskuspohjaiseen tarkasteluun. Tuodaan esille Kankaan roolia Jyväskylän asuntotuotannossa Tarkennetaan maankäytön toteuttamisen kustannusten ajoitusta. Määritellään maanhankinnan kohdistamisen keskeiset suunnat. Luodaan suuntaviivoja erityisasumiseen soveltuvan tonttivarannon riittävyydelle. Maankäyttöryhmä Kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmä Kaupunkirakennelautakunta esittely 7.5. / päätös Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

9 VÄESTÖNKEHITYS KOKO JYVÄSKYLÄ / VÄESTÖNKASVUN PAINOPISTEET

10 JYVÄSKYLÄN VÄESTÖNKEHITYS Koko väestö vuotiaat: (16 %) (15 %) vuotiaat (69 %) (63 %) Yli 64-vuotiaat (15 %) (22 %) vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat koko väestö Jyväskylän väestömäärä kasvoi vuonna 2012 yhteensä 1420 asukkaalla. Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Jyväskylässä ennakoidaan olevan lähes asukasta. Tämä on noin asukasta enemmän vuonna 2009 laadittuun ennusteeseen nähden. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64 vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä. Yli 64 vuotiaiden määrä ylittää 0 14 vuotiaiden määrän vuonna 2014

11 11 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS TIKKAKOSKI Viime vuosina väestönkasvu on ollut suurinta keskustan alueella. Muita nopean väestönkasvun alueita ovat olleet Läntinen Palokka, Puuppola, Sääksvuori, Vesanka ja Vaajakoski. PUUPPOLA Vuoteen 2030 mennessä suurimman väestökasvun ennakoidaan kohdistuvan myös jatkossa näille alueille. Merkittävimmät väestönkasvun painopistealueet ovat erityisesti Kangas, Kauramäki-Eteläportti ja Läntinen Palokka. VESANKA LÄNTINEN PALOKKA KAURAMÄKI- ETELÄPORTTI KANGAS KUOKKALA VAAJA- KOSKI KORPILAHTI SÄYNÄTSALO

12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R

13 13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ILMASTOVIISAAMPI JA TALOUDELLISEMPI KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS YHTEENSOVITTAA MAANKÄYTTÖÄ, ASUMISTA JA LIIKENNETTÄ TÄYDENNYSRAKENTAA KESKUSTAA JA ALUEKESKUSTOJA EDISTÄÄ ELINKEINOJEN SIJAINTIMAHDOLLISUUKSIA LAAJENTAA VIHERALUEITA JA EHEYTTÄÄ REITTEJÄ TUKEE MAASEUDUN ELINKEINOJA JA KYLÄASUMISTA EHDOTUS VALMISTUU vuonna VALTUUSTOON vuonna 2014

14 14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R Yleiskaavassa osoitetaan kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat alueet. Yleiskaavan laadintaa on ohjannut mm. periaate kestävän liikkumisen maankäytöstä: joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne. VUOTEEN 2040 MENNESSÄ uutta asukasta TARVITAAN uutta asuntoa = 3 miljoonaa k-m 2 uutta asumista Yleiskaavassa varmistetaan riittävät maankäytön aluevaraukset. Yleiskaavan uusien asuinalueiden toteuttaminen edellyttää huolellista vaiheistusta ja ajoitusta, jotta yhdyskuntarakenteen ja alueellisen palvelutarpeen kehitys sekä investointitarpeet ovat hallittuja. Yleiskaavassa ei oteta kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, välineenä tähän on Kymppi R ohjelma. Yleiskaavan uudet asuinaluevaraukset sijaitsevat eri puolilla Jyväskylää. Tämä mahdollistaa Kymppi R -ohjelman alueellisesti tasapainoisen tonttitarjonnan tavoitteen toteuttamisen myös jatkossa.

15 MAANHANKINTA MIKSI KUNNAN KANNATTAA HANKKIA RAAKAMAATA MAANHANKINNAN PAINOPISTEET

16 16 MIKSI KUNNAN KANNATTAA HANKKIA RAAKAMAATA? Raakamaan hankinta yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta auttaa kehittämään kunnan yhdyskuntarakennetta toivottuun suuntaan. Kunnan hankkiman maan kaavoitus ja tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen sujuvat joutuisasti. Hankkimalla kaavoitettava maa kunnan omistukseen voidaan maanomistajia kohdella tasapuolisesti riippumatta tulevasta kaavaratkaisusta. Asemakaavoituksen synnyttämä maan arvonnousu voidaan käyttää kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Riittävä tonttivaranto ja tonttien luovutus antavat mahdollisuuden vaikuttaa tonttien sekä asumisen ja yrittämisen hintatasoon kunnassa. Lähde: Kuntaliiton julkaisu: Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa päättäjille. Kunnalla on paremmat mahdollisuudet varmistaa kaavan toteutuminen, yhdyskuntatekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen. Pitkäjänteinen maapolitiikka tuo maankäytön toteuttamiseen ennakoitavuutta.

17 17 MAANHANKINNAN PAINOPISTEET Seuraavien vuosien maanhankinnan painopisteet on määritelty vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kasvusuuntien mukaisesti. Kymppi R 2013-ohjelman uusien asuinalueiden kaupungin maanomistustilanne on hyvä, mutta täydennyksiä tarvitaan etenkin pohjoisella kasvusuunnalla. Maanhankinnan painopisteet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän työpaikka-alueiden ja uusien tieyhteyksien (Koillinen kehäväylä) toteuttamisen mahdollistamiseen. Kaupungin maapoliittiset periaatteet viedään kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn kevään 2013 aikana.

18 SEURANTA: KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN KYMPPI R 2012-OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OMAKOTITONTTIEN VARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT OMAKOTITALORAKENTAMINEN: ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KERROS-JA RIVITALOTONTTIEN VARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT ASUNTOTUOTANTO: JYVÄSKYLÄ / SEUTU KERROS- JA RIVITALOTUOTANNON KERROSALA

19 KYMPPI R 2012-OHJELMAN MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 19 OMAKOTITALOALUEET (AO) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla. TOTEUTUMINEN TOTEUTUI: yhteensä 560 omakotitonttia (12/2012). Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. Vuosittain tarjotaan vähintään 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. TOTEUTUI: lainvoiman sai useita pientalotontteja sisältäviä asemakaavoja, joissa oli yhteensä 215 pientalotonttia. EI TOTEUTUNUT: Uusia tontteja oli tarjolla yhteensä 72 kpl. Näiden lisäksi tarjolla oli n. 100 tonttia aiemmin markkinoinnissa olleilta alueita. KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli k m 2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. TOTEUTUMINEN TOTEUTUI: yhteensä k m 2, josta kaupungin osuus n. 44 % ( k-m 2 ) (12/2012). Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k m 2. TOTEUTUI: Vuonna lainvoiman sai useita kerros- ja rivitalotontteja sisältäviä kaavoja, joissa rakennusoikeutta oli yhteensä k m 2. Vuosittain on tarjolla k m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa k m 2. TOTEUTUI: Markkinoinnissa ollut yli k-m 2, josta uutena k m 2.

20 20 OMAKOTITONTTIVARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT Vuonna 2012 luovutettiin omakotitontteja hieman edellisvuosia vähemmän. Huomattava määrä tontteja on varauksessa. Uutena markkinoinnissa olivat asuntomessualueen tontit sekä tontteja Pikku Haukkalasta, Tunnelinmäestä, Matinmäestä, Holstista, Tikkalasta ja Saakoskelta. Lisäksi tarjolla oli noin 100 tonttia ennen vuotta 2012 markkinoinnissa olleilta alueilta. Alueellinen tarjonta on ollut kattavaa. Yhteensä tontteja oli tarjolla 17 alueelta. Vuonna 2012 vahvistui useita pientalotontteja sisältäviä kaavoja: Tunnelinmäki III, Tanhukaari, Matinmäki, Mankola II. Kaupungin pientalotonttien asemakaavavarannon tilanne on hyvä. Vuoden 2013 aikana ovat jo vahvistuneet Säynätsalon koulurannan ja Kaunisharju- Koskenniskan kaavat. Tavoitteena on myös Mannisenmäen kaavan lainvoimaisuus. Näissä kaupungin tontteja on yhteensä 124.

21 21 OMAKOTITALORAKENTAMINEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN: ASEMAKAAVA ALUE / MAASEUTU AO rakennusluvat Yhteensä vuosina Maaseudulle 15 8 % % 13 6 % 14 8 % 75 9 % Yleiskaava-alueille % % % % % Asemakaavaalueille % % % % % Yhteensä Vuonna 2012 uusien pientalojen rakennuslupia haettiin hieman aikaisempia vuosia vähemmän. Asemakaava-alueelle haettujen rakennuslupien osuus kaventui hieman. Maaseuturakentamisen määrä säilyi viime vuosien tasolla. Maaseudun rakentaminen on suuntautumassa yhä enemmän kyläyleiskaava alueille. Kokonaisuudessaan vuosina myönnetyistä uusien omakotitalojen rakennusluvista noin kolme neljäsosaa sijoittui asemakaavoitetulle alueelle. Riittävällä asemakaavoitetulla tonttitarjonnalla tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehitystä : 821 omakotitalon rakennuslupaa

22 22 KERROS-JA RIVITALOTONTTIVARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT Vuonna 2012 luovutettujen kerros ja rivitalotonttien määrä kasvoi viime vuodesta. Yksittäinen suuri kohde oli Palokunnanmäki ( k-m 2 ). Asemakaavoissa sai lainvoiman k m 2. Näistä suurin osa oli kumppanuuskaavoja. Kaupungin omistuksessa olevien kerros ja rivitalotonttien määrä (vapaat ja myöhemmin luovutukseen tulevat) on kasvanut. Asemakaavallista varantoa 12/2012 yhteensä n k m 2. Tästä k m 2 on heti rakennettavissa olevaa. Tämä vastaa lähes 5 vuoden varantoa. Uutena markkinointiin tulleille tonteille on riittänyt kysyntää. Markkinoinnissa on edelleen myös tontteja ns. vanhoilta alueilta, joiden tarjonta painottuu kaupungin eteläpuolelle (Keljonkangas, Kaijanlampi, Säynätsalo). Yksityisen omistuksessa olevan varannon määrä on vähentynyt jonkin verran edellisvuoteen nähden. Koko kaupungin AK+AR kaavallisesta varannosta 56 % on yksityisten omistuksessa. Käyttämätöntä yksityisen varantoa mm. Lutakossa, Mankolassa, Vääräjärvellä, Savelassa, Åströmin alueella, Palanderinkadulla, Lounatuulentiellä, Haapaniemessä ja Haukkamäessä. Kymppi R -tavoite (vuonna 2012) k-m 2 Vuoden 2013 aikana odotetaan vahvistuvan useita asemakaavoja, joissa on huomattava määrä varantoa kerros ja rivitalorakentamiselle (yht. n k-m 2 kaupungin ja yksityisen maalle ). Näistä laajin kohde on Mannisenmäki. Muita kohteita: Kuokkalan keskustan puukortteli, Vaajakoskentie 9, Korpilahden Siwan tontti, Säynätsalon koulunranta, Kaunisharju Koskenniska, Parviaisentie 10, Tikkakosken Kirkkokatu 24 (Kessun kasino), Kristillinen opisto, Hämeenkatu ja Kivelänranta.

23 23 ASUNTOTUOTANTO Vuosina valmistunut keskimäärin asuntoa vuodessa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotanto on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2012 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht k-m 2 ). Tämä on vuosien keskiarvoon nähden keskitasoa. Vuonna 2012 valmistuneista asunnoista 80 % oli kerrosja rivitaloasuntoja. Vuonna 2011 myönnettiin rakennuslupa yhteensä asunnolle (yht k-m 2 ).

24 24 SEUDULLINEN ASUNTOTUOTANTO 2012 UUSTUOTANTO , 2012 JA VUOSITUOTANTOARVIO Kunta Asuntotuotanto Josta ok ja rivitaloasuntoja Tuotanto per henkeä Tuotanto 2012 Tuotantoarvio Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen* Yhteensä * vuoden 2012 tietoja ei saatavilla Vuodesta 2000 noin 80 % koko seudun asuntotuotannosta on kohdistunut Jyväskylään. Omakoti- ja rivitaloasunnoista 63 % on rakennettu Jyväskylään.

25 25 KERROS- JA RIVITALOTUOTANNON KERROSALA Jyväskylässä vuosittain valmistunut kerros ja rivitaloasumisen kerrosala Vuosittain toteutuvan kerros- ja rivitalorakentamisen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina valmistui keskimäärin k-m 2 kerros- ja rivitalorakentamista / vuosi. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitusselvityksessä laskennalliseksi uuden asuinrakentamisen kerrosalan tarpeeksi on arvioitu noin k-m 2 / vuosi. Kokonaisasuntotuotannon kerrosalatoteutuma on viime vuosina vastannut hyvin laskennallista tarvetta. Vuosina valmistuneista asunnoista 21 % oli omakotitaloissa ja 78 % kerros- ja rivitaloissa. Valmistuneesta asuinkerrosalasta sijoittui 41 % omakotitaloihin ja 59 % kerros- ja rivitaloihin. Kerros- ja rivitalorakentamisen tarpeen odotetaan kasvavan mm. väestön ikääntymisen myötä. Arvio jatkossa: valmistuvasta asuinkerrosalasta 70 % kerros ja rivitaloissa = k m 2. Kymppi R ohjelman tavoitteena mahdollistaa k m 2 kerros ja rivitaloasuntotuotantoa / vuosi. Aikaisemmissa ohjelmissa kerros- ja rivitalotuotannon vuositoteutuksen lähtökohtana on pidetty noin k-m 2 / vuosi. Markkinoiden kysyntää vastaavalla tonttitarjonnan määrällä edistetään mm. kunnallisteknisten investointien täysimääräistä hyödynnettävyyttä ja asuinalueiden toteutumista kohtuullisessa aikataulussa.

26 UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI KYMPPI R 2013-OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET UUDET OMAKOTITONTIT MAASEUDUN RAKENNUSPAIKAT KERROS- JA RIVITALOTONTIT KANGAS KESKUSTA + LÄHIKESKUKSET, POHJOINEN, ITÄINEN JA ETELÄINEN KASVUSUUNTA PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO ERITYISRYHMIEN ASUMINEN

27 27 KYMPPI R 2013-OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) Kerros- ja rivitalojen asuntotuotantotavoite k-m 2 vuodessa. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k m 2. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin k m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa k m 2. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Vapaasti markkinoitava = tontteja ei ole kaavan laadintavaiheessa sidottu yksittäisille toimijoille.

28 TIKKAKOSKI Kymppi R -ohjelmassa uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa siirrytään suuralueista aluekeskuspohjaiseen tarkasteluun. 28 PALOKKA Kortepohja Keltinmäki Huhtasuo Lohikoski KESKUSTA KUOKKALA ETELÄPORTTI VAAJAKOSKI Jyväskylän kaupungin vireillä olevassa yleiskaavassa osoitetaan Jyväskylän kaupungin strateginen keskusta alue. Keskustan välittömään vaikutuspiiriin sijoittuu joukko lähikeskuksia: Kortepohja, Lohikoski, Huhtasuo ja Keltinmäki. Aluekeskukset ovat keskuksia, joilla on lähikeskusta laajempi väestöpohja ja seudullinen palvelumerkitys. Näitä ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Korpilahti sekä uutena aluekeskuksena Eteläportti. Säynätsalon lähikeskus sijoittuu Eteläportin vaikutusalueelle. KORPILAHTI Säynätsalo

29 UUDET OMAKOTITONTIT KESKUSTA sis. lähikeskukset* PALOKKA TIKKAKOSKI 201 VAAJAKOSKI ETELÄPORTTI** KORPILAHTI LÄNTINEN SUUNTA (Ruoke, Vesanka) *Kortepohja, Huhtasuo, Lohikoski, Keltinmäki ** Sis. myös Keljonkankaan, Säynätsalon Uusia omakotitontteja on tulossa kaikkien aluekeskusten vaikutuspiiriin, määrällisesti eniten etelän ja pohjoisen suunnalle. Tulossa on mm. rantatontteja (Kaunisharju, Kouluranta, Kirkkolahti) ja kaupunkipientalotontteja (Tanhukaari, Korteniitty). Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tonttitarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat. Asuntomessuvuoden erityismarkkinointiin säästetään tontteja erityisen kysytyiltä omakotialueilta (mm. Kaunisharjusta, Koulurannasta, Halssilasta ja Kangasvuoresta). Keskustaa ympäröivien lähikeskusten alueella uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta jatkossa pientalotonttien tarjonta painottuu yhä enemmän kaupunkirakenteen laajentumisalueille.

30 UUDET OMAKOTITONTIT TUNNELINMÄKI III MATINMÄKI VESANKA RUOKE SAVULAHTI KORTENIITTY B MANNISENMÄKI MANKOLA II KANGASVUORI TUOHIMUTKANRINNE KAUNISHARJU-KOSKENNISKA YLÄMÄYRÄMÄKI TANHUKAARI ÄIJÄLÄNRANTA HUPELI II TIKANRANTA I * Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KAURAMÄKI KORPILAHTI SÄÄKSVUORI ILONIEMI TIKKALA KINKOVUORI KOULURANTA KIRKKOLAHTI SAAKOSKI

31 UUDET OMAKOTITONTIT Markkinoinnissa vuonna 2013 yht. 92 uutta pientalotonttia (punaisella merkityt)

32 32 MAASEUDUN RAKENNUSPAIKAT 1 Osayleiskaavaalueen nimi Rakennuspaikat kpl Rakennuspaikkoja jäljellä n. kpl Hyväksytyt Myönnetyt rakennusluvat* Vireillä olevat Puuppola-Lintukangas Kuohu-Vesanka-Ruoke: länsiosa (mm. Kuohun taajama) Kuohu-Vesanka-Ruoke: itäosa (mm. Ruoketta) Taka-Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio- * asumisen uudisrakennusten luvat Iloniemi oyk) * Asumisen uudisrakennusten luvat 7 Kyläyleiskaavoissa oli vuoden 2013 alussa yhteensä 900 hyväksyttyä ja vireillä olevissa 50 maaseudun rakennuspaikkaa. Vuonna 2012 rakennuslupia haettiin etenkin Vesangan alueella. Tarkemman kyläkaavoituksen tarve tutkitaan ensin erillisellä kyläselvityksellä. Tällä hetkellä on käynnissä Leppälahden kyläselvitys.

33 LAINVOIMAINEN AK+AR -VARANTO, HETI RAKENNETTAVISSA k-m 2 = n. 5 vuoden varanto UUDET KERROS- JA RIVITALOTONTIT Lainvoimaisen, valmiilla kunnallistekniikalla varustetun kerros ja rivitalovarannon laskennallinen riittävyys on lähes 5 vuotta. Huomattava osa tästä sijaitsee Jyväskylän keskustassa ja tätä ympäröivissä lähikeskuksissa KYMPPI R 2013-OHJELMAN UUDET AK+AR ALUEET k-m 2 = 8,5 vuoden varanto Kymppi R 2013 ohjelman uusien alueiden mukainen riittävyys on 8,5 vuotta. Alueellisesti uutta varantoa on tulossa etenkin Kankaalle ja aluekeskuksiin. Lisäksi nykyisistä vireillä olevista osayleiskaavoista (Kangas ja Kauramäki-Eteläportti) riittää varantoa toteutettavaksi vuoden 2023 jälkeenkin. Kaiken kaikkiaan nykyisten lainvoimaisten asemakaavojen varannon sekä vireillä ja suunnitteilla olevien asema ja osayleiskaavojen varannon arvioidaan riittävän lähes 20 vuodeksi. *Kortepohja, Huhtasuo, Lohikoski, Keltinmäki ** Sis. myös Keljonkankaan, Säynätsalon Lisäksi Jyväskylässä on paljon potentiaalisia täydennysrakentamiskohteita, joille voi seuraavan kymmenen vuoden aikana kohdistua kaavoituspaineita. Tällaisista yksittäisistä kohteista suurin on nykyisen keskussairaalan alue, jonka vaikutus asuntotuotantoon tullaan selvittämään tulevien vuosien ohjelmassa. Jo rakenteilla olevan ja kaavoitettavana olevan varannon toteutumisen turvaamiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. Maankäytön toteutumisen ohjelmoinnissa on tärkeää varmistaa tonttitarjonnan alueellinen kattavuus ja houkuttelevuus myös vuoden 2020 jälkeen.

34 UUDET KERROS- JA RIVITALOT TIKKAKOSKI KIRKKOKATU 24 k-m 2 SAVULAHTI MANNISENMÄKI HEINÄLAMPI III KARPALOKUJA 5 KIVELÄNRANTA HUHTAKESKUS k-m 2 KORTEPOHJAN KESKUSTA KANGAS VAAJAKOSKEN KESKUSTA PALOKUNNANMÄKI HÄMEENKATU LUTAKKO ÄIJÄLÄNRANTA VAAJAVIRRAN- RANTA KUOKKALAN KESKUSTAN PUUKORTTELI VÄINÖLÄNRANTA KAURAMÄKI-ETELÄPORTTI * Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KORPILAHTI KOULURANTA SIWAN TONTTI

35 UUDET KERROS- JA RIVITALOTONTIT

36 Huomattava osa lähivuosien uusista kerros- ja rivitaloalueista on kaavoitettu kumppanuuskaavaperiaatteella. Vapaaseen markkinointiin tulevien alueiden määrä on vähäisempi. Kumppanuuskaavoituksessa tonttien tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa alueen asemakaavaa. Tämä mahdollistaa toimijoiden näkökulman huomioinnin jo kaavan alkuvaiheessa. Kumppanuuskaavoilla voidaan vaikuttaa myös laatutason turvaamiseen, nopeuttaa aikatauluja ja edistää kaavan toteutumista. Kumppanuuskaavojen lisäksi tarvitaan myös vapaaseen markkinointiin tulevia kerros- ja rivitalotontteja, jotta luodaan kasvu ja toimintaedellytyksiä myös uusille ja pienille rakennusliikkeille. Vuonna 2013 on tarkoitus markkinoida Kivelänrannan ja Mannisenmäen tontteja. Yhteensä näissä on k-m 2. Kaavat eivät ole vielä lainvoimaisia. 36

37 Kankaan alue on keskustan tärkein 37 laajentumisalue. Alueen keskeinen sijainti antaa erinomaiset mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja sijoittaa alueelle merkittävän osan Jyväskylän kerrostalotuotannosta sekä työpaikka- ja palvelurakentamisesta keskustaa laajentaen. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään luotaessa ainutlaatuista elinympäristöä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja samalla muodostuu alueelle voimakas ominaisidentiteetti Vuoteen 2025 mennessä alueelle tavoitellaan 3000 uutta asukasta ja 2000 työpaikkaa. Alueen suunnittelua on jatkettu vuonna 2012 ratkaistun arkkitehtikilpailun pohjalta. Kaavaehdotus on nähtävillä kevään 2013 aikana. Osayleiskaava on tarkoitus saada vahvistettua vuoden 2013 aikana. Alue asemakaavoitetaan vaiheittain. TOTEUTUSTAVOITE 2015: ALUE : VPT 2016: ALUE : ALUE : ALUE 4, 4b 2019: ALUE : ALUE 6, : ALUE 6, : ALUE 7, : ALUE 11 Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuonna Kankaan alueen vaiheistuksessa on esitetty asuinrakentamisoikeutta keskimäärin k m 2 / vuosi. Kankaan osuus Jyväskylän asuntotuotannossa on merkittävä - lähes % vuotuisesta kokonaiskerros ja rivitalotuotannosta.

38 *Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KESKUSTA JA LÄHIKESKUKSET HEINÄLAMPI III KARPALOKUJA 5 VÄÄRÄJÄRVI, (KAAVAMUUTOS?) 38 PIKKU HAUKKALA HAUKKALAN- RANNAN KOULU HUHTAKESKUS MANKOLA II PALANDERINKATU KORTENIITTY KIVELÄN- RANTA KANGASVUORI PALOKUNNANMÄKI KORTEPOHJAN KESKUSTA SAVELA JYVÄLÄ KANGAS HARJUNKULMA VETURITALLINKATU TUOHIMUTKANRINNE VAAJAKOSKENTIE 9 VALIMON- MÄKI CYGNAUKSENPUISTO HÄMEENKATU LUTAKKO ÄIJÄLÄN- RANTA YLÄMÄYRÄMÄKI KUOKKALAN KESKUSTAN PUUKORTTELI KRISTILLINEN OPISTO JOKIVARSI TANHUKAARI KUOKKALAN LOUHIMO VÄINÖLÄNRANTA TIKKA TIKANRANTA ÅSTRÖM

39 MANNISENMÄKI 39 POHJOINEN KASVUSUUNTA: PALOKKA-TIKKAKOSKI KESSUNKASINO PUUPPOLA- LINTUKANGAS OSAYLEISKAAVA MATINMÄKI TIKKAKOSKI KESSUNKASINO HEINÄLAMPI III TUNNELINMÄKI III HAUKKAMÄKI SAVULAHTI PÖLKINTIE MANNISENMÄKI HEINÄLAMPI III Tikkakosken taajama-alueella on käynnissä yleispiirteisen kehittämissuunnitelman laadinta, jossa tutkitaan mm. mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja. PIKKU HAUKKALA HAUKKALAN- RANNAN KOULU MANKOLA II RUOKE *Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti

40 ITÄINEN KASVUSUUNTA: VAAJAKOSKI 40 KAUNISHARJU- KOSKENNISKA KAUNISHARJU-KOSKENNISKA VAAJALA VAAJAVIRRANRANTA VÄINÖLÄNRANTA HUPELI HAAPANIEMI *Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti

41 ETELÄINEN KASVUSUUNTA: ETELÄPORTTI - KORPILAHTI 41 ÅSTRÖM KAURAMÄKI-ETELÄPORTTI KAIJANLAMPI KELJONKANKAAN KESKUSTA * Sisältää AO- ja AK+AR-kaavavarantoa ** Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti SÄÄKSVUORI LOUNATUULENTIE KINKOVUORI KOULURANTA PARVIAISTENTIE 10 KIRKKOLAHTI SIWAN TONTTI ILONIEMI

42 42 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 0-6- sekä 7-12-vuotiaiden määrän kasvun arvioidaan olevan suurinta nk. 7-kehällä. Erityisesti Keljonkangas (Sääksvuori), Läntinen Palokka, Puuppola, Vesanka ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. 7 km kehä Kymppi R 2013-ohjelmassa on tulossa tarjolle tontteja mm. näiden alueiden vaikutuspiiristä (Matinmäki, Savulahti, Ruoke, Sääksvuori, Kauramäki). Näillä alueilla erityisesti koulupaikkojen tarve kasvaa lähivuosina ilman uusia asuinalueavauksia jo rakentumassa olevien alueiden väestönkasvun johdosta. Mm. Kauramäki-Eteläportin alueen rakentamisen käynnistyminen ja uuden päiväkoti-koulun toteuttaminen on tarpeellista koko Keljonkankaan väestönkasvun näkökulmasta. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys, jossa yhteensovitetaan maankäyttöä ja palveluita ja tarkastellaan palvelujen riittävyyttä alueittain pitkällä tähtäimellä, päivitetään vuoden aikana.

43 43 ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Kymppi R 2012-ohjelman päätöksessä todettiin erityisesti, että: Maankäytön toteuttamisessa tulee entistä pontevammin edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista. Ikääntyville sopivien asumismuotojen tarve kasvaa Tehostettu palveluasuminen: Tarkoitettu paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Senioriasuminen: Tavanomaiseen rinnastettavaa asumista. Palveluita ja viriketoimintaa on saatavissa henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Asunnot ovat esteettömiä ja turvatekniikan käyttö on yleensä mahdollista. Myös muiden erityisryhmien asumisen tarpeet huomioitava, mm. Kehitysvammaiset Vammautuneet Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Muistihäiriöiset Kokonaisuudessaan palveluasumisen tarve on kasvussa. Palveluasuminen edellyttää kaavassa nykyisen toimintatavan mukaan Y-merkintää (yleisten rakennusten tontti). Y-tontteja edellyttäviä palveluja ovat myös mm. päiväkodit, koulut, päiväkeskukset ja toimintakeskukset. Nykyinen Y-tonttivaranto riittää noin 2-3 vuodeksi.

44 44 ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Mitä erityisryhmien asumisen huomiointi edellyttää maankäytön näkökulmasta: - Riittävää tonttivarantoa. Tonttivarantoa olisi oltava vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. - Oikeanlaisia tontteja oikeissa paikoissa. Miten tullaan edistämään: - Erityisryhmien asuminen pyritään sijoittamaan muun asumisen sekaan. - Palveluasumisen ja Y-tonttimerkintää edellyttävien palvelujen tarkastelu kokonaisuutena: millaisia tontteja eri toiminnot edellyttävät ja missä niille on tarvetta. - Asetetaan seniori- ja erityisryhmien asuntotuotannolle määrälliset tavoitteet ja seurataan säännöllisesti tavoitteiden toteutumista. - Jokaisen uuden kaava-alueen yhteydessä tarkastellaan mahdollisuus erityisryhmien asumiseen. Tarvittaessa laaditaan kaavamuutoksia. - Mahdollistetaan tontin käyttömahdollisuuksiin liikkumavaraa riittävän joustavilla kaavamerkinnöillä. Miten suuria senioriasumisen kokonaisuuksia halutaan? Miten erityisryhmät oikeasti haluavat asua? Kantaako nykyinen palvelurakentamisen malli pitkälle? Mitä tehdään vanhalle rakennuskannalle? Miten toimii asuntoverkostomalli? Pystytäänkö senioriasumista ohjaamaan palvelurakenteiden läheisyyteen? Mitä toimintoja halutaan sijoitettavan samaan kokonaisuuteen? Halutaanko palveluasumista vanhuksille vai palvelevaa asumista kaikenikäisille?

45 MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNNIT

46 46 KARKEA ARVIO KUNNALLISTEKNISTEN INVESTOINTIEN MÄÄRISTÄ JA AIKATAULUTUKSESTA VUOSINA Koillinen kehäväylä Viherhankkeet Muut työpaikka-alueet Läntinen Palokärki Kauramäki-Eteläportti Kangas AK+AR AO-tontit Tontinmyyntituloarvio Maankäyttösopimukset + tontinmyyntitulot, arviot Ei sisällä vesihuollon kustannuksia.

47 KUSTANNUSARVIO Kaupunkirakennepalvelujen kustannusten osuus: kadut, katuvihreä, lähivirkistys, sv-kaivot+liit.putket. Ei sisällä vesihuoltoa. INVESTOINTIKOHDE KUSTANNUS RAKENTAMINEN / VUOSI KESKIMÄÄRÄISET KUSTAN NUKSET YHT./ VUOSI AO tontit / tontti 100 / vuosi n. 1,7-2 milj. / vuosi AK+AR tontit 36 / k-m k-m 2 n. 2 milj. / vuosi Kangas Tontinluovutuksen vaiheistuksen mukaan, keskimäärin k-m 2 / vuosi. Kankaalta luovutettavat kerros- ja rivitalotontit vähentävät muiden AK+AR tonttien luovutustarvetta. n. 2,4 milj. / vuosi (ei sisällä Kankaan purkukustannuksia) Kauramäki Eteläportti Tontinluovutus vuodesta 2015 eteenpäin. Esim k-m 2 AK+AR-rakentamista / vuosi + 15 AO-tonttia / vuosi. Vuoteen 2020 mennessä kustannukset riippuvaisia toteutuksen vaiheistuksesta. 1a-vaiheen kustannukset arvioitu yht. 9,3 milj.. Arvioitu vuositoteutuksen kustannukset esim. 1. milj. / vuosi. n. 1 milj. / vuosi (vuodesta 2015 eteenpäin) Läntinen Palokärki Toteutus vaiheittain. Alueen toteuttamisen kokonaiskustannukset vuosina n. 5 milj.. n. 1 milj. / vuosi (vuoteen 2018 saakka) Muut työpaikka alueet (Sulunperä ja Itäinen Palokärki) n. 15,4 / m 2 Esim. 15 ha tonttimaata / vuosi n. 1,3 milj. / vuosi (vuodesta 2015 alkaen) Viherhankkeet Kehäväylähankkeet TULOARVIO Vuosien viherpalveluohjelmassa olevat itsenäistä budjettia vaativat erillishankkeet. Sisältää myös korjausinvestointeja. Koillinen kehäväylä vuodesta 2015 eteenpäin: Sulunperä Laukaantie välin kokonaiskustannusarvio n. 16 milj., kaupungin osuus esim. 50 %, toteutus neljässä vuodessa. n. 1,8 milj. / vuosi n. 2 milj. / vuosi ( ). KOHDE TULO KAUPUNGIN TONTINMYYNTIARVIO / VUOSI KESKIMÄÄRÄINEN TULOARVIO / VUOSI AO tontit / tontti Keskimääräiseen vyöhykehinnoitteluun perustuen. Osa tonteista myydään tarjouskilpailulla. 100 tonttia / vuosi. HUOM! Osa tonteista vuokratontteja, jolloin tonttitulot ajoittuvat pidemmälle ajanjaksolle n. 3 milj. / vuosi AK+AR tontit 166 / k-m k-m 2 n. 8,3 milj. / vuosi Työpaikka alueet n. 15,5 / m 2 Esim. 12 ha tonttimaata / vuosi. n. 1,8 milj. / vuosi Maankäyttösopimukset Yksityisen maalle kaavoitettujen tonttien maan arvonnousun hyöty ja kaavan edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset katetaan maankäyttösopimuksella. Maankäyttösopimustulojen määrä vaihtelee vuosittain. n. 3 milj. /vuosi

48 Viime vuosina rakennetut uudet asuinalueet ovat olleet yhdyskuntatekniikaltaan suhteellisen edullisia. Alueet ovat sijoittuneet olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai sen välittömään läheisyyteen, jolloin suurilta kynnysinvestoineilta on vältytty. Tontteja on voitu luovuttaa suhteellisen pienillä yhdyskuntatekniikan kustannuksilla. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan investointiohjelmassa kokonaismenot ovat viime vuosina vaihdelleet milj.. Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden lisäksi tähän sisältyvät myös mm. katujen saneeraukset ja satamapalvelut. Uusien asuin ja työpaikka alueiden investointitaso on ollut n. 5 milj. / vuosi. Läntinen Palokärki Itäinen Palokärki 48 Seuraavan kymmenen vuoden aikana on suunniteltu avattavaksi alueita, joihin liittyy kynnysinvestointeja. Tämä lisää yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Jo vuonna 2014 investointien tarve on aikaisempia vuosia suurempi sillä, tähän ajankohtaan ajoittuu mm. Kankaan rakentamisen alkaminen. Korkeimmillaan investointien tarpeen arvioidaan olevan vuosina Karkeasti arvioiden uusien asuin ja työpaikka alueiden investointitarve vuoteen 2020 mennessä on keskimäärin n. 8,8 milj. / vuosi. Koillinen kehäväylä Erillisinä hankkeina tarkastelluista asuinalueista Kankaan alueen kunnallistekniikan investoinnit on vaiheistettu toteuttamisen mukaan. Kauramäki Eteläportin toteutuksen kustannusten ajoittuminen on riippuvainen pitkälle mm. alueen toteutuksen tarkemmasta vaiheistuksesta. Alueen avaamiseen ei liity merkittäviä kynnyskustannuksia. Uusien asuinalueiden lisäksi avataan myös uusia työpaikka-alueita. Läntisen Palokärjen rakentaminen on käynnistynyt. Vuodesta 2015 eteenpäin on tavoitteena luovuttaa ensimmäiset tontit myös Itäisen Palokärjen ja Sulunperän teollisuusalueilta. Sulunperä Ajanjaksolle ajoittuu myös uusia kehäväylä- ja viherhankkeita. Koillisen kehäväylän toteuttaminen ainakin osittain tulee ajankohtaiseksi vuosien aikana. Koillinen kehäväylä liittyy myös Sulunperän ja Itäisen Palokärjen työpaikka-alueiden toteuttamiseen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 30 milj. (Sulunperä Palokka). Kaupungin osuutta kustannuksista selvitetään vielä. Viherhankkeista merkittävimmät uudisinvestoinnit ovat Kankaan puistot ja aukiot, virkistysreitit sekä Pohjanlammen lähiliikuntapaikka. Kunnallistekniikan investointiohjelmasta katettavien kustannusten lisäksi maankäytön toteuttamisen kustannukset käsittävät myös vesihuollon kustannukset (arviolta n. 35 % alueiden kunnallisteknisistä kokonaiskustannuksista) ja maanhankinnan. Raakamaanhinta Jyväskylässä on ollut keskimäärin 2 /m 2. Investointien katteeksi kaupunki saa tontinmyyntituloja. Investoinnit ja myyntitulot eivät kuitenkaan aina kohdistu samoille vuosille. Alueiden toteuduttua kokonaisuudessaan tulot kattavat tehdyt investoinnit. Vuosina investointien määrän arvioidaan ylittävän tontinmyyntitulot. Osa kunnallistekniikan investointitarpeista katetaan maankäyttösopimuksilla. Näin tarkasteltuna tontinmyynti- ja maankäyttösopimustulojen arvioidaan kattavan kunnallistekniikan kustannukset.

49 YHTEENVETO JA PÄÄTÖSEHDOTUS

50 50 TONTTITARJONTA Jyväskylän tonttitarjonta on alueellisesti monipuolista ja laadukasta. Tarjolle on tulossa useita odotettuja kohteita. Joukossa on myös isoja aluekokonaisuuksia kuten Kangas, Kauramäki-Eteläportti ja Mannisenmäki. Uudet asuinalueet turvaavat laskennallisesti riittävän tonttitarjonnan useiksi vuosiksi eteenpäin. Kerros- ja rivitaloalueiden osalta nykyinen lainvoimainen asemakaavavaranto sekä vireillä ja suunnitteilla olevien asema- ja yleiskaavojen varanto on riittävä ohjelman aikajänteellä ja sen jälkeenkin. Kankaan osuus Jyväskylän asuntotuotannossa on merkittävä - arviolta lähes % vuotuisesta kokonaiskerros- ja rivitalotuotannosta. Tulevina vuosina mm. erityisasumiseen soveltuvien tonttien kysynnän arvioidaan kasvavan. Asemakaavoituksen kaavoitusohjelmassa painopiste on viime vuosina ollut kerros- ja rivitalokaavoituksessa. Panostus on tuottanut tulosta kerros- ja rivitalotonttien kaavavaranto on kasvanut ja uusia kerros- ja rivitaloalueita on tulossa lähivuosina tarjolle asuntotuotannon näkökulmasta runsaasti. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa on tärkeää varmistaa näiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa. Uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. Näin varmistetaan myös kunnallisteknisten investointien täysimääräinen hyödyntäminen ja keskeisten alueiden houkutteleva tonttitarjonta myös tulevina vuosikymmeninä. Pientalotonttitarjonta painottuu etelän ja pohjoisen suuntaan. Asemakaavavarannollinen tilanne on hyvä. Lähivuosien uusien omakotialueiden kaavat ovat suurimmalta osin jo lainvoimaisia. Pientalojen osalta merkittävin asuinalueavaus on Kauramäki-Eteläportti. Omakotitonttitarjonnan alueellinen kattavuus säilyy myös jatkossa, kun Kauramäki- Eteläportin toteutus jaksotetaan pidemmälle aikavälille ja tontteja on tarjolla pidempään yhdessä muiden kaupungin alueiden kanssa. Pientalotuotannon sijoittumiselle mahdollistetaan laajempi toteuttamisvara mm. tonttikysynnän ja palvelujen riittävyyden mukaan. Tonttien kysynnän ja tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta tulee seurata jatkossakin säännöllisesti, jotta siihen voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

51 51 MAANHANKINNAN PAINOPISTE ASUMISESTA ELINKEINOIHIN Maankäytön pitkän tähtäimen toteuttaminen edellyttää riittävää raakamaavarantoa. Tilanne uusien asuinalueiden suhteen on hyvä, mutta täydennyksiä tarvitaan. Jatkossa painopiste on enemmän työpaikka-alueissa. Maanhankinnan ohjaamista on tarkastelu vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjalta. Kaupungin maanomistus tuo maankäytön toteuttamiseen ennakoitavuutta ja mahdollistaa uusien asuinalueiden toteuttamisen vaiheistamisen ja ajoituksen. Tämä on mm. päiväkoti- ja koulupalvelujen riittävyyden kannalta tärkeää, jotta olemassa olevaa palveluverkkoa voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT Maankäytön ohjelmoinnin toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti edellyttää riittäviä kunnallisteknisiä investointeja. Viime vuosina rakennetut uudet asuinalueet ovat olleet yhdyskuntatekniikaltaan suhteellisen edullisia. Uudet asuinalueet ovat jatkossa kalliimpia kuin tähän saakka luovutetut asuinalueet. 100 omakotitontin kunnallistekniikan toteuttaminen maksaa keskimäärin 2 milj. + 1 milj. (vesihuollon osuus). Kerros- ja rivitaloalueilla kustannukset ovat keskimäärin 1,9 milj. + 1 milj. (vesihuollon osuus). Lisäksi Kankaan toteuttaminen edellyttää n. 2,4 milj. / vuosi yhdyskuntatekniikan investointeja (ilman vesihuoltoa). Tiukentunut taloustilanne aiheuttaa siten painetta mm. katujen saneerauksien karsintaan. Investointien katteeksi kaupunki saa tontinmyyntituloja. Arvioiden mukaan omakotitonttien myyntitulot kattavat omakotialueiden kunnallistekniikan investoinnit (mukaan lukien vesihuolto). Kerros- ja rivitaloalueiden kohdalla tulot ovat yhdyskuntatekniikan investointimenoja suuremmat, sillä nämä ovat pitkälti tiiviitä täydennysrakentamiskohteita.

52 52 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteuttamisella on suuri merkitys erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysynnän alueellisessa kehityksessä. Erityisesti pientalotontit ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. Uuden väestöennusteen mukaan erityisesti alakouluikäisten määrä kasvaa tulevina vuosina ennakoitua nopeammin: vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisiä on noin 1160 enemmän kuin vuonna Päiväkoti-ikäisiä arvioidaan olevan 700 enemmän. Viime vuosina uudet asuinalueet ovat olleet pääasiassa pieniä täydennysrakentamiskohteita. Olemassa olevaa päiväkotija kouluverkkoa on pystytty hyödyntämään hyvin ja tontteja on tähän saakka voitu luovuttaa ilman merkittävää päiväkoti- ja koulupaikkakapasiteetin lisäystä. Nyt päiväkodit ja koulut alkavat olla täynnä monella suunnalla. Kriittisimpiä alueita ovat Keljonkangas, Puuppola, Läntinen Palokka ja Kuohu-Vesanka. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin kannalta tilanne on vaikea monet uudet asuinalueet sijaitsevat näiden alueiden palveluverkon vaikutuspiireissä. Näille alueilla on pitkällä tähtäimellä tulossa merkittävä määrä uutta asumista, joten uusia päiväkotija koulupaikkoja tarvitaan väistämättä. Erityisesti Kauramäki-Eteläportin avaamisella voidaan vaikuttaa palvelujen riittävyyden turvaamiseen koko kaupungin tasolla, sillä uusia alueita voidaan muualla kaupungissa käynnistää hallitusti. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä päivitettiin vuonna Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa, alueellisissa väestöarvioissa, päiväkoti- ja koulutiloissa tapahtuneiden muutosten sekä kaupungin taloustilanteen ja tilansäästötavoitteiden myötä päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä päivitetään syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana.

53 53 PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kymppi R 2013-ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Ohjelman mukainen tonttitarjonta on alueellisesti ja laadullisesti muihin Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna erittäin monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. 2. Kerros- ja rivitaloasuntojen tuotantotavoite on k-m 2 vuodessa. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää. Kankaan vuotuinen asuntotuotantotavoite on % Jyväskylän kerros- ja rivitalotuotannosta. 3. Rakenteilla ja jo kaavoitettavana olevien alueiden toteutumisen edistämiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. 4. Kaupunki tarjoaa myös riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin.