KymppiR2011-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki

Transkriptio

1 KymppiR2011-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki 1

2 KymppiR2011-ohjelman sisältö 1. Ohjelman tavoite ja käsittely 1.1. Viime vuoden KymppiR2010-ohjelman päätökset 2. Mitä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana 2.1. Kaupunki sai haltuunsa Kankaan tehdasalueen 2.2. Valkeamäen osayleiskaava hyväksyttiin 2.3. Valtakunnalliset asuntomessut vuonna 2014 Äijälänrannassa 2.4. Asuntotuotanto lähti nousuun, erityisesti kerrosasuntotalotuotanto 2.5. Seudullinen asuntokatsaus 2.6. Asumisen lähipalvelujen varmistaminen ja joukkoliikennepalvelut 3. Uusien alueiden rakentaminen 3.1. Omakotialueet: Hyviä alueita tulossa tarjontaan 3.2. Kerros- ja rivitaloalueet: Kerrostalotontteja tulee kaavoittaa urakalla 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä Päätösehdotus 2

3 1. KymppiR2011-ohjelman tavoitteet KymppiR-ohjelma on maankäytön toteutusohjelma kymmeneksi vuodeksi. Tarkoituksena on varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluita jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus 3

4 KymppiR2011-ohjelman käsittely Tämä KymppiR2011-ohjelma tarkistaa alueiden ajoituksia viime vuoden KymppiR2010-ohjelmassa linjattujen periaatteiden ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti (kv ). Kerran valtuustokaudessa ja muulloinkin, kun on tarpeen tehdä periaatteellisia linjauksia, ohjelma hyväksytään valtuustossa. Välivuosina sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Nyt on kyse välivuodesta eli ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta, ja ohjelma saatetaan myös kaupunginhallituksen tiedoksi. Maary KRP-jory Kaup.rak.ltk, esittely Kaup.rak.ltk, päätös Rak.ja ymp.ltk, tiedoksi Kh tiedoksi 4

5 1.1. Viime vuoden KymppiR2010-ohjelman päätökset KV hyväksyi Kymppi R 2010-ohjelman ja totesi erityisesti, että 1. Kyliä kehitetään kaavoituksen keinoin. Periaatteena on, että vireillä on kaksikolme kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitusta suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palveluiden saavutettavuus). 2. Aluekeskuksia vahvistetaan monipuolisella uudisrakentamisella (Huhtasuo, Keljonkangas, Korpilahti, Kortepohja, Kuokkala, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vaajakoski) 3. Tonttituotannon turvaamiseksi valmistaudutaan ottamaan käyttöön uusia, merkittäviä aluekohteita yhdistymissopimuksen mukaisilla kasvusuunnilla: ydinkeskusta-palokka-tikkakoski, ydinkeskusta-vaajakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Lisäksi Valkeamäen ja Iloniemen suunnittelua jatketaan aktiivisesti siten, että ne voidaan erillisin päätöksin avata seuraavalla valtuustokaudella. 4. Uusien alueiden avaamiseen liittyen tulee erityisesti tarkistaa Keljon suuralueen ja Keltinmäki-Myllyjärven suuralueen koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisut. KymppiR2010-ohjelman hyväksymiseen liittyvät päätökset ovat tämän vuoden ohjelman lähtökohtina. Nämä merkittävät päätökset ovat sellaisenaan edelleen ajankohtaisia. 5

6 2. Mitä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana? Viimeisen vuoden aikana on Jyväskylässä tehty kolme merkittävää päätöstä: 1. Kankaan tehdasalueen osto 2. Valkeamäen osayleiskaavan hyväksyminen 3. Valtakunnalliset asuntomessut pidetään vuonna 2014 Äijälänrannassa. 6

7 2.1. Kaupunki sai haltuunsa Kankaan tehdasalueen Kaupunki käytti etuosto-oikeutta ja osti Kankaan tehdaskiinteistön (KV ). Alueelle tavoitellaan noin kerrosneliömetrin verran uutta asumista ja noin asukasta. Kankaan alueelle mahtuu kaupungin noin kolmen vuoden koko asuinkerrostalotuotanto. Kaupungissa pitää kuitenkin olla yhtäaikaisesti tarjolla useita alueita, sillä yksi alue ei tyydytä kaupungin monipuolista kysyntää. Alueen toteutus vienee vuotta. Lisäksi Kankaan alueelle tavoitellaan työpaikkarakentamista ja palveluita. Etuosto-oikeuden käyttöä perusteltiin mm.: Kankaan tehtaan alue sijaitsee keskeisellä paikalla yhdyskuntarakenteessa, Jyväskylän keskustaan rajautuen. Sijainti mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittymisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Kaupungin kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi tulee KV:n vahvistaman Maankäytön toteuttamisohjelman KymppiR mukaisesti pyrkiä voimakkaasti kerrostalotonttien kaavallisen varannon lisäämiseen. 7

8 2.2. Valkeamäen osayleiskaava hyväksyttiin (KV ) Valkeamäkeen on tulossa noin uutta omakotitonttia ja kem2 kerros- ja rivitalorakentamista, asukkaita noin Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on saada alueelle monipuolista asumista ja hyvät joukkoliikennepalvelut. Hyvä palvelutaso saavutetaan olemassa olevia reittejä jatkamalla. 6 kilometrin säde keskustasta. Uusia asuinalueita kartalla ruskealla 8

9 2.3. Valtakunnalliset asuntomessut vuonna 2014 Jyväskylän Äijälänrannassa Puitesopimus solmittu 04/2011 Messuille rakennetaan: 37 omakotitaloa 1 tornitalo pienkerrostalokortteli 1 rivitalo Yhteensä alueelle: kem2 rakentamista asukasta Arkkitehtikilpailu tornitalosta YIT:n kanssa 05/ /2011 Laatukilpailu pienkerrostalokorttelista 04 11/2011 9

10 2.4. Asuntotuotanto lähti nousuun, erityisesti kerrostaloasuntotuotanto Jyväskylän asuntotuotanto asuntoina Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuonna 2010 Jyväskylään valmistui asuntoa, joista 827 kerros- ja rivitaloihin ja 220 omakotitaloihin. Asuntotuotannon ennakoidaan pysyvän lähivuosina asunnon tasolla; kerrostalotuotanto on korkea. Omakotitalojen rakentaminen on myös kasvussa; vuonna 2010 myönnettiin rakennuslupa 286 uudelle omakotiasunnolle. 10

11 2.5. Seudullinen asuntokatsaus Jyväskylän seudun kunnat Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen laativat yhteisen asuntokatsauksen vuosittain. Vuoden 2010 Asuntokatsaus valmistui maaliskuun 2011 alussa. Asuntokatsauksen/asuntoyhteistyön tavoitteena on esimerkiksi voimat yhdistämällä saavuttaa synergiaetuja mm. neuvonta- ja viranomaistehtävissä. Katsaus on internetissä Asuntokatsauksen mukaan Jyväskylän asuntokunnista on 1 2 henkilön asuntokuntia noin 76 %. Myös muissa seudun kunnissa 1 2 henkilön asuntokuntia on yli 60 % Jyväskylässä oli yhden hengen asuntokuntia 42,8 % ( kpl) ja kahden 33,4 % ( kpl). Yhteensä asuntokuntia oli kpl. 11

12 2.6. Asumisen lähipalvelujen varmistaminen ja joukkoliikennepalvelut Uudet alueet sijoittuvat melko hyvin asumisen lähipalvelujen (päiväkodit ja alakoulut) palveluverkkoihin. Palveluja joudutaan kuitenkin joissakin tapauksissa hakemaan etäämpää. Erityisesti pientaloalueilla etäisyydet palveluihin saattavat olla pidempiä. Päiväkotipaikat olivat vuoden 2011 alkupuolella kaikki käytössä ja lapsia oli ylimääräisilläkin paikoilla. Ns. Örebro-tutkimuksen jälkeen on selvitetty ilmanvaihdon/sisäilman riittävyyttä olemassa olevissa päiväkodeissa. Yhteensä kaupungin päiväkodeissa on vähenemässä tämän takia noin 100 (-120) kpl ylimääräistä päiväkotipaikkaa. Jyväskylän väestömäärän ennustetaan kasvavan, samoin kaupungin päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän Väestö yhteensä vuotiaat vuotiaat Päiväkoti-ikäisiä oli lasta vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2009 lopun luku oli , joten määrä kasvoi 103:lla. Kasvun ennakoidaan jatkuvan samana vuoteen 2020: 0 6-vuotiaiden määrän lisäys vuoteen 2020 on lasta. Mikäli heistä 41 %:lle tarjotaan päiväkotipaikka, se tarkoittaa noin 437 päiväkotipaikan eli 4 5 ison päiväkodin verran lisätilatarvetta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Alakoulupaikkoja oli kaikille oppilaille. Joihinkin kouluihin olisi mahtunut lisääkin oppilaita vuodenvaihteessa 2010/ vuotiaita oli vuoden 2010 lopussa. Vuotta aiemmin heitä oli 7 653, joten määrä kasvoi 68:lla vuonna Kasvuvauhti lisääntyy: vuonna 2020 on 7 12-vuotiaita (alaluokkien 1 6-oppilaat) ennusteiden mukaan lasta/nuorta enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Myös vuotiaiden (yläluokkien 7 9-oppilaat) määrä on kasvussa, joten yläluokkatiloja ei vapaudu alaluokkien käyttöön. 12

13 2.6. Asumisen lähipalvelujen varmistaminen ja joukkoliikennepalvelut Alueiden toteutusjärjestystä valmisteltaessa on varmistuttu asumisen lähipalvelujen, päivähoito- ja alakoulupalvelujen riittävyydestä yhteistyössä päivähoidon, perusopetuksen, tilapalvelun ja kaavoituksen kesken (KymppiR-palveluryhmä). Verkollinen yhteistyö palvelee ennalta varautumista, ja sitä kautta löydetään yhteisiä resurssisäästöjä. Yhteistyöllä ohjelmointiin on saatu reunaehtoja (esim. alueen toteuttaminen tulee jaksottaa useampaan vaiheeseen, jotta palvelut riittävät), toisaalta päivähoito ja perusopetus palvelujen järjestäjinä ja tilapalvelu tiloista vastaavana saavat tietoa uusista alueista. KymppiRpalveluryhmä on valmistellut syksyn 2010/kevään 2011 aikana yhteistyössä päiväkoti- ja kouluverkkojen kehittämistarpeita. Nämä tarpeet käsitellään tilojen investointiohjelmien yhteydessä. Joukkoliikenne Viime vuonna KymppiR2010-ohjelmaa valmisteltaessa arvioitiin uusia alueita joukkoliikenteen palvelutason suhteen: hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Arvioperusteena oli mm. montako vuoroa lähimmällä reitillä on vuorokaudessa ja etäisyys pysäkille. Viimevuotiseen nähden tähän ohjelmaan on tullut uusina alueina mm. Kankaan ja Hämeenkadun alueet. Ne molemmat sijoittuvat hyvin nykyisiin joukkoliikennereitteihin nähden. Muuten tilanne on vuoden takainen: Palvelutaso on hyvä useille uusille alueille (esim. Palokan Savulahti ja Pölkintie, Vaajakosken keskusta, Huhtasuon keskusta) tai todennäköisesti tulee olemaan hyvä (esim. Valkeamäki ja Eteläportti). Esim. Tikkakosken Tunnelinmäessä, Palokan Matinmäessä ja Lintukankaalla sekä Korpilahden keskustassa palvelutaso on tyydyttävä. Palvelutaso jäänee huonoksi esim. Säynätsalon Kinkovuoressa ja Pajukannassa sekä Korpilahden Tikkalassa. Joukkoliikenteen saavutettavuutta ja alueiden edullisuutta suhteessa joukkoliikenteeseen tarkastellaan edelleen Yleiskaavan joukkoliikenne 20X0 -selvityksessä. 13

14 3. Uusien alueiden rakentaminen Määrälliset tavoitteet AO-/ OMAKOTITALOALUEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 200 omakotitonttia kaupungin maalle AK+AR-/ KERROS- JA RIVITALOALUEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli kem2 kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli kem2 TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan uutta omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla kem2, josta uusille alueille kem2 Ohjelmointityön rinnalla on kehitetty alueiden toteutuksen seurantamallia. Näin halutaan varmistaa, että tavoitteisiin päästään. 14

15 3.1. Omakotialueet Korpilahden Kirkkolahti, havainnekuva 15

16 Myös omakotirakentaminen piristyi; kaupungin AO-tonttivaranto on kuitenkin edelleen tavoitteen mukainen Asemakaavoitetut omakotitontit (kaupungin luovutuksessa olevat ja luovutukseen tulevat alueet) / / / / / /2010 luovutetut varatut vapaat luovutukseen tulevat Kaupungin luovuttamien omakotitonttien seuranta palvelee KymppiR ohjelmoinnin lisäksi mm. talousarvion kolmannesvuosiseurantaa. 16

17 Omakotialueiden ohjelmointi Keskimäärin vuodessa tulee uusia omakotitontteja kaupungin hakumenettelyyn 137 kpl vv kpl vv kpl vv Lisäksi kaupunki tarjoaa jo aloitetuilta alueilta tontteja. Niitä oli vuoden 2010 lopussa vapaana 90 kpl. Lisäksi yksityisten mailla on vapaita, kaavoitettuja rakennuspaikkoja sekä asema- että kyläyleiskaavaalueilla. 17

18 OMAKOTITONTTITARJONTA Kaupungin tarjoamat omakotitontit Kaavallisesti varaudutaan kaupungin maille 400 AOtontin jatkuvaan reserviin; tonttien menekkiä seurataan tiiviisti. Rakentajien saataville tulee kaupungin tarjoamana uutta tonttia vuosittain. Tarjolle tulee hyviä alueita isojen vesistöjen tuntumasta: mm. Alvajärven (Matinmäentie), Leppäveden (Kaunisharju) ja Päijänteen (Hupeli, Säynätsalon kouluranta, Korpilahden Kirkkolahti) tuntumasta. Mikäli kaupungin tonttikysyntä kasvaa lähivuosina, voidaan tonttitarjontaa lisätä nopeuttamalla jonkun alueen toteuttamista (mm. Sääksvuori). Omakotitalon rakentaminen voi alkaa Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuosina Vuosina Vuonna 2011 tai sitä ennen Asemakaavoitettu alue vuonna 2010 Yksityisten tonttitarjonta Lisäksi on yksityistä tonttitarjontaa jo valmiilla alueilla ympäri kaupunkia. 18

19 Maaseudun rakennuspaikat Asemakaavoitettu alue Viime vuonna ( ) oli hyväksytyissä kyläyleiskaavoissa 772 ja vireillä olevissa 281 eli yhteensä noin maaseudun rakennuspaikkaa (rakennuspaikat/ei vielä rakennuslupaa asumisen uudisrakennukselle). Miten voitaisiin edistää maaseudun kyliin jo kaavoitettujen rakennuspaikkojen toteutumista? Kysymys on edelleen ajankohtainen. Vuoden 2011 alussa rakennuspaikkoja oli jäljellä noin kpl. Esimerkiksi Puuppola-Lintukankaalle myönnettiin 8 rakennuslupaa vuonna 2010 (11 kpl v. 2009). 19

20 Omakotitaloja maaseudulle/ asemakaavoitetulle alueelle AO-rakennusluvat Valmistuneet AOtalot 1/2000 8/ ,5 % (55kpl) 16 % (429kpl) 12,5 % (55kpl) 10 % (280kpl) 75 % (332kpl) 74 % (2 061 kpl) YHT (442 kpl) (2 770 kpl) Vuosina myönnetyistä omakotitalojen (AO) rakennusluvista sijoittui maaseudulle 12,5 %, kyläyleiskaavaalueille 12,5 % ja asemakaavoitetuille alueille 75 %. Maaseudun rakentaminen on suuntautumassa enemmän kyläyleiskaavaalueille, mikä on kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista. AO-rakennusluvat vuosina , kpl Vuosina muualle kuin asemakaava-alueelle myönnetyt AO-luvat sijoittuvat : Tikkakoski-Nyrölään (suuralue 10) Palokka-Puuppolaan (suuralue 11) Vaajakoski-Jyskään (suuralue 12) Korpilahdelle (suuralue 14). Esim. Korpilahdella myönnettiin lupia maaseudulle, vain 2 kyläyleiskaavaalueille. 20

21 3.2. Kerros- ja rivitaloalueet Pölkintie, havainnekuva 21

22 AK/AR-tonttivarantoa kaupungilla ja yksityisillä Isojen rakennusliikkeiden asemakaavoitettu kerrostalotonttivaranto oli noin kem Vapaita tontteja, joilla ei vielä ollut rakennuslupaa oli mm. Lutakossa, Savelassa, Keljon keskuksen vieressä Åströmin alueella, Kangasvuoressa, Vääräjärvellä, Palokan Haukkamäessä, Haapaniemessä ja Väinölässä. Kaupungilla oli vapaata kerrostalorakennusoikeutta noin kem2. Lisäksi oli tonttivarantoa, jolla ei ole infraa, noin kem2. Tonttivarantoa, jota muutetaan asemakaavalla (Korteniityssä) sekä tonttivarantoa, jonka ottamista tonttimarkkinointiin selvitetään, on noin kem2. Kaupungin tarjolla oleva kerros- ja rivitalotonttivaranto oli melko kohtuullinen vielä Vuonna 2010 uusille asemakaava-alueille vahvistui vain kem2 ja vuonna 2011 tulee noin kem2. 22

23 Kerros- ja rivitalovarannon kehittyminen Vuonna 2010 ei uusia kerrostalotontteja saatu kaavoitetuksi tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2011 näillä näkymin kerrostalotonttien vuotuisen kaavoittamisen tavoite täyttyy. Varanto ei kokonaisuutena ole kuitenkaan riittävä. Kerrostalotonttien asemakaavoitukseen tulee lähivuosina panostaa siten, että tontteja on tarjolla ohjelman mukaisessa aikataulussa. Vuonna alkavaksi ohjelmoiduista alueista vain Kortepohjan keskustassa on lainvoimainen asemakaava (KV ). Muilla vuosina alkamassa olevilla alueilla ei vielä ole lainvoimaista asemakaavaa. Alueet ovat asemakaavoitettavina tai valitusprosessissa (Mankola II ja Tanhukaari -kaavoista on valitettu). Hyvä puoli kuitenkin on, että todennäköisesti olemassa oleva yksityinen kerrostalovaranto lähtee rakenteille, kun asunnoista on kysyntää eikä kaupungilla ole tarjota kuin muutamia lisätontteja. Yksityinen tonttivaranto sijoittuu alueille, joilla on jo kunnallistekniikka valmiina. Seuraavilla sivuilla kerrotaan uusista alueista kerros- ja rivitaloille. Taulukoissa näytetään kaavojen vaihe Taulukoissa esitetään alueet sen mukaan, milloin alueelle pääsee rakentamaan taloja. Yksittäisiin kaavaprosesseihin liittyy ennalta arvaamattomia tekijöitä, joten kaavaprosessi saattaa viivästyä tai nopeutua nyt arvioidusta. 23

24 Sivu 1 24

25 Sivu 2 Uusia alueita kerros- ja rivitaloille ollaan mahdollistamassa (talonrakentaminen voi alkaa vuonna) mm.: Vuonna 2013 Vaajakosken keskusta, 1. vaihe Vuonna 2014 Eteläportti, Mannisenmäki Vuosina Kangas/ vaihe, Savulahti II:n 1.vaihe Palokassa, Valkeamäki/ 1.vaihe Vuosina Lintukangas Palokassa, Palokan keskusta, Säynätsalon keskusta ja Tikkakosken keskusta 25

26 Uusia alueita kerros- ja rivitaloille Jo toteutumassa olevia alueita Keskeisten suuralueiden numeroita 26

27 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä I Isoilla rakennusliikkeillä oli hallussaan merkittävä määrä kerrostalotontteja maaliskuussa Yhteensä niillä oli rakennusoikeutta noin kem2. Uusia tonttivarauksia tulee antaa harkiten ja tiukoin ehdoin. Vuonna 2010 ja myös vuonna 2011 asemakaavoitetut kohteet ovat olleet kerrosalamäärältään pieniä. Kohteet ovat täydennysrakentamiskohteita, joissa kaavaprosessit kestävät ja jotka ovat valitusherkkiä. Vuonna 2010 ei saatu uusia kerrostalotontteja tavoitteen mukaisesti ( kem2 uusille alueille). Vuonna 2011 näillä näkymin kerrostalotonttien vuotuisen kaavoittamisen tavoite täyttyy, mutta varanto ei kokonaisuutena ole kuitenkaan riittävä. Kerrostalotonttien kaavoitukseen tulee suunnata aiempia vuosia enemmän voimavaroja. 27

28 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä II Tämän ohjelman mukainen uusien alueiden avaaminen ei Äijälänrannan asuntomessualuetta lukuun ottamatta aiheuta vuodelle 2012 normaalitasoa ylittäviä kunnallistekniikan investointitarpeita. Jatkossa pienten täydennysrakentamiskohteiden ja aluekeskusten ohella tulee asemakaavoittaa isoja, selkeitä kohteita. Näitä ovat erityisesti Kankaan alue, Eteläportti-Kauramäki ja Valkeamäki sekä Palokan Savulahti. Kaupunki tarvitsee tonttitarjonnan varmistamiseksi alueita, joilta voidaan tarjota tontteja pidemmän aikajakson ajan. Isojen aluekokonaisuuksien toteutuksen huolellinen jaksotus mahdollistaa myös sen, että alueille ei tarvitse toteuttaa palveluja maksimitarpeita varten, vaan väestö kehittyy palvelujen riittävyyden kannalta optimaalisesti. 28

29 4. Johtopäätöksiä ja toimenpiteitä III Uusia rakennuspaikkoja kyläyleiskaava-alueilla on kpl. Miten saataisiin yksityiset maanomistajat kiinnostumaan jo kaavoitettujen rakennuspaikkojen myynnistä? Jatkossa kaikille pientaloalueille tulee kaavoittaa myös rivi- ja pienkerrostalotontteja, näin mahdollistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Maanhankintaa tulee edelleen tehostaa mm. eri puolilla Palokkaa, Kauramäessä, Kanavuori-Kairahdan alueella ja Korpilahden keskustassa. Näin turvataan markkinoille tonttitarjontaa optimaalisessa aikataulussa kaupungin eri osiin. 29

30 5. Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy KymppiR2011-ohjelman ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki 30