JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

2 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen tarvetta vuoteen 2040 ja arvioidaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnoksen kaavavarannon määrää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Mitoituksella varmistetaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata pitkällä aikajänteellä. Realistisella mitoituksella edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Tarkastelussa jäsentelyn pohjana käytetty yleiskaavan OLLI- ja LALLI- ja MASSU-kehäjaottelua.

3 Mennyt väestökehitys ja väestöennuste : vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat koko väestö : : Yli 64- vuotiaiden määrä ylittää vuotiaiden määrän Vuosina Jyväskylän nykyisen alueen väestömäärä kasvoi yhteensä asukkaalla. Tilastokeskus ennakoi Jyväskylän väestömääräksi lähes asukasta vuonna 2040, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena asukasta lisää. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrä kasvaa vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64-vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä.

4 Mennyt asuntotuotanto asuntoa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuosina asuntotuotanto ollut keskimäärin asuntoa / vuosi. Vuosittainen asuntotuotanto vaihtelee huomattavasti mm. taloudellisista suhdanteista riippuen. Kerros- ja rivitaloasuntoja on valmistunut vuosittain kpl, keskimäärin 875 asuntoa / vuosi Omakotitaloasuntoja vuosittain kpl, keskimäärin 245 asuntoa / vuosi Menneen kehityksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä yksittäisen vuoden asuntotuotannon ennakoinnista. Omakotitaloasuntojen valmistumisen määrä vaihtelee kerros- ja rivitaloasumiseen nähden vähemmän.

5 Tulevan asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä 1. Väestömäärän kasvu Jyväskylän väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen (Tilastokeskuksen väestöennuste). L Ä H T Ö K O H D A T 2. Väestörakenteen muutos Asuntokuntien rakenne on muutoksessa: asuntokuntien koko pienenee, väestö vanhenee. Tämän ennakoidaan nostavan erityisesti pienten asuntojen ja kerrostaloasuntojen kysyntää. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan laskevan Jyväskylässä nykyisestä 1,99 asukkaasta 1,80 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan myös asumisväljyyden yleisen kasvutrendin johdosta. 3. Asuntojen poistuma Asuntojen purkaminen, tuhoutuminen, käyttötarkoituksen muuttuminen sekä asuntojen autioituminen ja ränsistyminen, jolloin asunto ei ole asumiskäytössä huonon kunnon, sijainnin tai varustepuutteiden vuoksi. VTT:n arvion mukaan koko maan asuntokannasta poistuu n. 0,2-0,4 % % vuosittain. Yleiskaavan mitoitusselvityksessä vuotuisen poistuman arviona käytetään 0,25 % asuntokannasta vuosille ja 0,3 % vuosille Yleiskaavan aikajänteellä nykyisen asuntokannan perusparannustarve kasvaa, mikä voi vaikuttaa poistumaa lisäävästi. 4. Asuntovarauman kehitys Ei-vakituisesti asuttujen asuntojen osuus koko asuntokannasta. Mm. tilapäisesti asutut asunnot, kakkosasunnot, muuton tai myynnin vuoksi tyhjillään olevat. Lisäksi asunnot jotka jäämässä kokonaan käyttämättä vakituiseen asumistarkoitukseen (käytännössä lähellä poistumaa). Jyväskylässä asuntovarauma 8,5 %, tämän odotetaan säilyvän ennallaan koko asuntokantaan nähden.

6 Tulevan asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Asuntokuntien määrä koon mukaan Jyväskylässä vuosina (Tilastokeskus) henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. tai enemmän Jyväskylän väestö iän ja talotyypin mukaan tarkasteltuna 01/2012 pientalot rivitalot Asuntokuntien määrän kasvu on ollut suurempaan suhteessa väestönkasvuun. Vuosina väestö kasvoi 27 %, mutta asuntokuntien määrä kasvoi 51 %. Eniten on kasvanut pienten asuntokuntien määrä. Yhä suurempi osa asuu kerrostalossa. Asuntokuntien keskikoko on laskenut. Vuonna 1990 asuntokuntien keskikoko oli 2,38 asukasta. Vuonna 2011 keskikoko oli enää 1,99. Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa yleiskaavan aikajänteellä uusien/vanhojen pientalojen kysyntään? 2638 kerros- ja luhtitalot vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Pientaloissa asuu nykyisin enemmän lapsia ja vuotiaita muihin ikäryhmiin nähden.

7 Asuntotuotantotarve vuoteen % 38% Asuntotuotantoon vaikuttavien tekijöiden arvioitu osuus asuntotuotannosta väestönkasvu asuntovarauma poistuma väestörakenteen muutos 24% 6% Vuoteen 2040 mennessä tarve on n uudelle asunnolle. Tämä vastaa n k-m 2. Poistuman korvaava osuus on tästä n k-m 2. Vuotuinen asuntotuotantotarve on keskimäärin asuntoa. Vuoteen 2020 saakka tarve säilyy vielä yli asuntoa / vuosi. Asuntotuotannon ja uuden asuinrakentamisen kerrosalan tarpeen arviointiin vaikuttavat useat epävarmuustekijät. Esim. asuntokuntien keskikoko voi laskea ennakoitua nopeammin, jolloin uusien asuntojen määrän tarve kasvaa suuremmaksi. Näiden epävarmuustekijöiden kompensoimiseksi yleiskaavassa tulee osoittaa ylimääräisiä asuinrakentamisen aluevarauksia, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli asuntotuotannon tarve kasvaa ennakoitua nopeammin.

8 Kaavavarannon riittävyys Asumisen aluevarausten riittävyyttä arvioidaan suhteessa asuntotuotantotarpeeseen. Kaavavarannon luokittelu

9 Kaavavaranto: lainvoimaisten + jo vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrä ILMAN YLEISKAAVAN UUSIA ASUINALUEVARAUKSIA Pientalovaranto 12% 22% 9% 56% OLLI (kaup) LALLI (kaup) OLLI (yksit) LALLI (yksit) Kerros- ja rivitalovaranto 3% 31% 46% 21% OLLI (kaup) LALLI (kaup) OLLI (yksit) LALLI (yksit)

10 Kaavavaranto: lainvoimaisten + jo vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrä ILMAN YLEISKAAVAN UUSIA ASUINALUEVARAUKSIA Omakotitonttien kaavavarannon riittävyys: Noin 100 tontin vuosiluovutuksella lähes 30 vuodeksi. Tämä edellyttäisi kolmen suuren osayleiskaava-alueen: Valkeamäen, Kauramäki-Eteläportin ja Raspio-Iloniemen toteutumista lähes 80 %:sti. Ilman Valkeamäen, Kauramäki-Eteläportin ja Raspio-Iloniemen avaamista arviolta 11 vuodeksi. Kerros- ja rivitalojen kaavavarannon riittävyys: Noin k-m2 vuosirakentamisella n. 19 vuodeksi Ilman Valkeamäen ja Kauramäki-Eteläportin avaamista n. 13 vuodeksi. Kaavavarannosta hieman yli puolet sijoittuu OLLI-kehälle. Suurin osa tästä on kerros- ja rivitalovarantoa. OLLI-kehän varantopotentiaalin hyödyntämisen myötä tullaan saavuttamaan säästöjä, kun hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Pientalotonttien varanto on laskennallisesti riittävä, mikäli tonttien kysynnässä ei tapahdu radikaalia muutosta. Tämä edellyttää kuitenkin isoja alueavauksia LALLI-kehällä (mm. Kauramäki-Eteläportti, Valkeamäki ja Raspio- Iloniemi). Kaupungin tavoitteena oleva alueellisesti monipuolinen pientalotonttitarjonta edellyttää pitkällä tähtäimellä uusia asuinalueavauksia myös muualla kuin em. alueilla. Kerros- ja rivitalovarantoa sijoittuu OLLI-kehälle huomattava määrä mm. Kankaan kaavoituksen myötä ja täydennysrakentamista tapahtuu eri puolilla OLLI-kehää. Nykyinen varanto on kuitenkin riittämätön yleiskaavan aikajänteellä etenkin ilman Valkeamäen ja Kauramäki-Eteläportin avaamista. Kaupungin on varauduttava myös kysynnässä tapahtuviin muutoksiin.

11 Yleiskaavaluonnoksen uusi kaavavaranto Arvio yleiskaavaluonnon aluevarausten sisältämästä uudesta asumisen kaavavarannon mitoituksesta. Arviossa ei ole huomioitu alueita, joilla on jo lainvoimainen asemakaava, asemavireillä vireillä/suunnitteilla, voimaan jäävä yleiskaava tai vireillä oleva osayleiskaava. nykyisten lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon toteumaarvio n. 2 milj. k-m 2 + arvo yleiskaavan uudesta rakennusoikeudesta n. 2 milj. k-m 2 laskennallinen tarve n. 2,8-3 milj. k-m 2 asumisen uudesta rakennusoikeudesta ylittyy

12 Yleiskaavaluonnoksen kaavavaranto Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on kuitenkin tarpeen: mahdollistaa tarvittavan joustavuuden mm. rakentamistavan suhteen. Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat alueiden realistiseen toteutumiseen. Nykyisten lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannosta 77 % kaupungin omistamalla maalla Yleiskaavassa esitetyistä uusista aluevarauksista perustaajaman osalta 23 %, joukkoliikennetaajamista, 31 % ja reservitaajamista 10 % kaupungin maalla. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat niiden kunnallistekniset kustannukset sekä vaikutukset palveluverkkoihin.

13 Väestön jakautuminen yleiskaavan kehillä Eniten väestömäärä kasvaa OLLI-kehällä. Oletuksena tarkastelussa Kivat Naapurit- ja muiden OLLI-kehän jo vireillä/suunnitteilla olevien kaavoituskohteiden toteutuminen. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvaa mm. tarve mahdollistaa uutta asumista olemassa olevaan kaupunkirakentamiseen hyvien palvelujen äärelle. LALLI-kehän väestöllinen merkitys ja osuus koko väestöstä kasvaa eniten. MASSU-kehän väestömäärä kasvaa jonkin verran. Suhteellinen osuus koko väestöstä säilyy ennallaan.

14 Pienalueittainen väestöennuste vuoteen 2030

15 Maaseutualueiden väestö Maaseudun lainvoimaisissa ja vireillä olevissa kyläyleiskaavoissa on rakennuspaikkoja jäljellä yhteensä 940 kpl. Esim. viimeisen kolmen vuoden aikana myönnetyistä uusien omakotitalojen rakennusluvista yksi neljäsosa sijoittui maaseudulle. Suurin osa maaseudun rakentamisesta suuntautuu nykyisin kyläyleiskaava-alueille. Yleiskaavassa uudet maaseutuasumisen rakennuspaikat suunnataan kylähelmiin. Kriteereinä ovat mm. hyvät liikenneyhteydet palveluihin ja vesihuolto.

16 Kymppi R -ohjelma yleiskaavan toteuttamisen välineenä YLEISKAAVA Kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat kohteet Yleiskaavassa ei oteta kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, välineenä tähän Kymppi R -ohjelma toteutus KYMPPI R -OHJELMA Uusien asuinalueiden toteutusjärjestys ja vaiheistus. Tarkoituksena varmistaa asuintonttien riittävyys alueellisesti tasapainoinen tonttitarjonta. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannuksiltaan kohtuullisella tavalla ja eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin tarpeisiin. Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Sen tarkoitus on toimia välineenä muutostarpeiden havaitsemiseen, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa. Yleiskaavan uudet asuinaluevaraukset sijaitsevat eri puolilla Jyväskylää, joten ne luovat edellytyksiä Kymppi R -ohjelman tavoitteiden toteutumiselle myös jatkossa. Montako uutta asuinaluetta on yhdyskuntarakenteellisesti järkevää avata samanaikaisesti ja minkä laajuisina? Kysymys koskee erityisesti LALLI-kehää. Kaikki LALLI-kehän asuinalueavaraukset eivät todennäköisesti vielä toteudu vuoteen 2040 mennessä. Päiväkoti- ja kouluverkossa suurimmat uudishankepaineet kohdistuvat LALLI-kehälle. OLLI-kehän uudet alueet täydentävät olemassa olevaa rakennetta ja hyvin suunnitellulla ajoituksella päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntä voidaan OLLI-kehällä pitää stabiililla tasolla.

17 Yleiskaavan keskukset Jyväskylän kaupungin strateginen keskusta-alue Monitoiminnallinen keskusta-alue, jonka kehittäminen tukeutuu olemassa olevan kulttuuriympäristöön. Tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää täydennysrakentamista sekä viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Aluekeskus Asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolisen kaupunginosan tiivis keskusta-alue, jolle voi sijoittua asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita, liikennealueita sekä rakennettuja puistoja. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korkeasta palvelutasosta ja yhteyksien sujuvuudesta. Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Eteläportti, Tikkakoski, Korpilahti

18 Yleiskaavan keskukset Lähikeskus Yleismääräys: Kaupunginosan tiivis keskusta-alue, jolle voi sijoittua asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita sekä rakennettuja puistoja. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korkeasta palvelutasosta ja sujuvista yhteyksistä. Kohteet: Keltinmäki, Kortepohja, Huhtasuo, Lohikoski, Säynätsalo, Valkeamäki

19 Yleiskaavan aluekeskukset Asuinalueavausten yhtenä kriteerinä mm. etäisyys palveluista (aluekeskuksista) ja joukkoliikenteen järjestämisedellytykset

20 Etäisyys aluelähikeskukseen > 3km Alueet, jonne voidaan järjestää ainoastaan keskitason joukkoliikenne / etäisyys joukkoliikenneväylästä pitkä Alueet, jonne mahdollista laajentaa kilpailutason joukkoliikennettä

21 Yleiskaavan työpaikka-alueet: teollisuus Yleiskaavassa tavoitteena turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset varaamalla työpaikkatoimintojen sijoittamiseen riittävästi tarkoituksenmukaisia alueita. Vuosina teollisuustontteja luovutettiin Jyväskylässä yhteensä noin 90 ha eli noin 8 ha / vuosi. Kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. Yleiskaavan aikajänteellä esimerkiksi hehtaarin vuosiluovutuksella luovutettavaa teollisuustonttimaata tarvittaisiin noin hehtaaria. Laskennallisesti yleiskaavan teollisuustyöpaikkavaraukset ylittävät tarpeen. Teollisuustonttitarjonnassa on kuitenkin varauduttava kysynnän vaihteluun ja käytännössä työpaikka-alueiden realistiseen toteutumiseen vaikuttavat mm. maanomistusolosuhteet.

22 Yleiskaavan työpaikka-alueet: teollisuus Työpaikka-alueiden tarkemmassa maankäytön suunnittelussa huomioitava tuotannollisen toiminnan laatu, joka asettaa reunaehtoja eri toimintojen sijoittumiselle. Esimerkiksi ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Pohjavesialueille sijoittuvat työpaikkaalueet Lisäksi yleiskaavassa esitettyjen uusien teollisuustyöpaikkaaluevarausten toteuttaminen on osittain riippuvainen mm. kehäväylähankkeiden, etenkin Koillisen ja Läntisen kehäväylän toteutumisesta.

23 Yleiskaavan työpaikka-alueet: liike- ja toimistotilan tarve FCG: Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys: Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin k-m 2 tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 muuhun erikoiskauppaan k-m 2 Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon on liiketilan lisätarve suurempi. Uuden toimistotilan tarvetta on vaikea ennustaa tarkasti, koska siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Catella Property on selvityksessään arvioinut Jyväskylän toimistotilan tarpeeksi n k-m 2 uutta toimistotilaa vuosittain. Todellinen tarve voi olla ennakoidusta hyvinkin poikkeava. Yleiskaavan esitysmittakaava ei mahdollista tarkkaa liike- ja toimistorakentamisen mitoitusta. Yleiskaavan tasolla näiden toimintaedellytysten varmistaminen tarkoittaa mm. kaupallisen palveluverkon periaatteiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvien alueiden määrittelyä. Toimistotyyppisentyöpaikkarakentamisen edellytysten huomiointi tarkoittaa mm. sen sijoittamisen mahdollistamista keskusten ja muun taajamarakenteen yhteyteen. KAUPAN OHJAUS: Kaupan mahdollisia sijaintipaikkoja Jyväskylässä ovat strateginen keskusta-alue, alue- ja lähikeskukset sekä erikseen tunnistetut muut, jo olemassa olevat kohdealueet. Tilaa vaativalle kaupalle on osoitettu uusia kehittymismahdollisuuksia ja aluevarauksia Seppälänkankaalle, Palokankeskus Kirri ja Eteläportti Muurame välille. YLEISKAAVAN RAAMILAUSE KESKUSTAHAKUISET TYÖPAIKAT: Keskustahakuisille (toimisto-, palveluja, kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue- ja lähikeskuksiin.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS Jyväskylän kaupunki Marraskuu 2013 Mitoitusselvityksen tavoite ja lähtökohdat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KYMPPI R 2015 OHJELMA

KYMPPI R 2015 OHJELMA 2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KAAVAVARANTO

KAAVAVARANTO KAAVAVARANTO 31.1.016 Asemakaavareservi kerrosneliömetreissä talotyypeittäin (AO, AR, AK) sekä maanomistuksen mukaan (yksityinen / kunta) jaoteltuna Asemakaavareservi AO (kem) Asemakaavareservi AP, AR

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus LAPPEEN ALUERAATI 7.3.2017 7.3.2017 Tekninen toimi / kaavoitus YLEISKAAVAT 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

TYKKI-ohjelma / tilanne

TYKKI-ohjelma / tilanne TYKKI-ohjelma / tilanne 4.9.2013 TYKKI sisältää arvion uusista työpaikka-alueista Selvitystä pidetään ajan tasalla idea-, yleis- ja asemakaavatasolla Alueiden lajittelu pääkäyttötarkoituksen mukaan perustuu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kymppi R 2012 ohjelma

Kymppi R 2012 ohjelma Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R

Lisätiedot

Kymppi R 2012 ohjelma

Kymppi R 2012 ohjelma Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus

Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu -seminaari 13.12.2017 KASSU2-työkalun kehittämishanke

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa

Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa YT kehitysprojektin tuotokset ja uudet menetelmäideat Anna Isopoussu, Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus

PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö 21.12.212 AI / kaavoitus TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Tikkakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21 Nyrölä: rakentaminen ja väestömäärä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009-

Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009- Kokkolan kantakaupunki 2030 18.9.2008 KR Asuntotuotantotarve nykyisen Kokkolan alueella vuoteen 2030 mennessä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Väestöennuste 2010-2040 / Trendilaskelma (Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023

KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2013 SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 15.2.2012 täydennetty 28.2.2012 Riikka Henriksson, talous- ja suunnittelukeskus Jussi

Lisätiedot

1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 4. ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO 2013 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Kymppi-Moni hanke Vantaalla:

Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot