JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

2 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen tarvetta vuoteen 2040 ja arvioidaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnoksen kaavavarannon määrää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Mitoituksella varmistetaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata pitkällä aikajänteellä. Realistisella mitoituksella edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Tarkastelussa jäsentelyn pohjana käytetty yleiskaavan OLLI- ja LALLI- ja MASSU-kehäjaottelua.

3 Mennyt väestökehitys ja väestöennuste : vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat koko väestö : : Yli 64- vuotiaiden määrä ylittää vuotiaiden määrän Vuosina Jyväskylän nykyisen alueen väestömäärä kasvoi yhteensä asukkaalla. Tilastokeskus ennakoi Jyväskylän väestömääräksi lähes asukasta vuonna 2040, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena asukasta lisää. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrä kasvaa vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64-vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä.

4 Mennyt asuntotuotanto asuntoa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuosina asuntotuotanto ollut keskimäärin asuntoa / vuosi. Vuosittainen asuntotuotanto vaihtelee huomattavasti mm. taloudellisista suhdanteista riippuen. Kerros- ja rivitaloasuntoja on valmistunut vuosittain kpl, keskimäärin 875 asuntoa / vuosi Omakotitaloasuntoja vuosittain kpl, keskimäärin 245 asuntoa / vuosi Menneen kehityksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä yksittäisen vuoden asuntotuotannon ennakoinnista. Omakotitaloasuntojen valmistumisen määrä vaihtelee kerros- ja rivitaloasumiseen nähden vähemmän.

5 Tulevan asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä 1. Väestömäärän kasvu Jyväskylän väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen (Tilastokeskuksen väestöennuste). L Ä H T Ö K O H D A T 2. Väestörakenteen muutos Asuntokuntien rakenne on muutoksessa: asuntokuntien koko pienenee, väestö vanhenee. Tämän ennakoidaan nostavan erityisesti pienten asuntojen ja kerrostaloasuntojen kysyntää. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan laskevan Jyväskylässä nykyisestä 1,99 asukkaasta 1,80 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan myös asumisväljyyden yleisen kasvutrendin johdosta. 3. Asuntojen poistuma Asuntojen purkaminen, tuhoutuminen, käyttötarkoituksen muuttuminen sekä asuntojen autioituminen ja ränsistyminen, jolloin asunto ei ole asumiskäytössä huonon kunnon, sijainnin tai varustepuutteiden vuoksi. VTT:n arvion mukaan koko maan asuntokannasta poistuu n. 0,2-0,4 % % vuosittain. Yleiskaavan mitoitusselvityksessä vuotuisen poistuman arviona käytetään 0,25 % asuntokannasta vuosille ja 0,3 % vuosille Yleiskaavan aikajänteellä nykyisen asuntokannan perusparannustarve kasvaa, mikä voi vaikuttaa poistumaa lisäävästi. 4. Asuntovarauman kehitys Ei-vakituisesti asuttujen asuntojen osuus koko asuntokannasta. Mm. tilapäisesti asutut asunnot, kakkosasunnot, muuton tai myynnin vuoksi tyhjillään olevat. Lisäksi asunnot jotka jäämässä kokonaan käyttämättä vakituiseen asumistarkoitukseen (käytännössä lähellä poistumaa). Jyväskylässä asuntovarauma 8,5 %, tämän odotetaan säilyvän ennallaan koko asuntokantaan nähden.

6 Tulevan asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Asuntokuntien määrä koon mukaan Jyväskylässä vuosina (Tilastokeskus) henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. tai enemmän Jyväskylän väestö iän ja talotyypin mukaan tarkasteltuna 01/2012 pientalot rivitalot Asuntokuntien määrän kasvu on ollut suurempaan suhteessa väestönkasvuun. Vuosina väestö kasvoi 27 %, mutta asuntokuntien määrä kasvoi 51 %. Eniten on kasvanut pienten asuntokuntien määrä. Yhä suurempi osa asuu kerrostalossa. Asuntokuntien keskikoko on laskenut. Vuonna 1990 asuntokuntien keskikoko oli 2,38 asukasta. Vuonna 2011 keskikoko oli enää 1,99. Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa yleiskaavan aikajänteellä uusien/vanhojen pientalojen kysyntään? 2638 kerros- ja luhtitalot vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Pientaloissa asuu nykyisin enemmän lapsia ja vuotiaita muihin ikäryhmiin nähden.

7 Asuntotuotantotarve vuoteen % 38% Asuntotuotantoon vaikuttavien tekijöiden arvioitu osuus asuntotuotannosta väestönkasvu asuntovarauma poistuma väestörakenteen muutos 24% 6% Vuoteen 2040 mennessä tarve on n uudelle asunnolle. Tämä vastaa n k-m 2. Poistuman korvaava osuus on tästä n k-m 2. Vuotuinen asuntotuotantotarve on keskimäärin asuntoa. Vuoteen 2020 saakka tarve säilyy vielä yli asuntoa / vuosi. Asuntotuotannon ja uuden asuinrakentamisen kerrosalan tarpeen arviointiin vaikuttavat useat epävarmuustekijät. Esim. asuntokuntien keskikoko voi laskea ennakoitua nopeammin, jolloin uusien asuntojen määrän tarve kasvaa suuremmaksi. Näiden epävarmuustekijöiden kompensoimiseksi yleiskaavassa tulee osoittaa ylimääräisiä asuinrakentamisen aluevarauksia, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli asuntotuotannon tarve kasvaa ennakoitua nopeammin.

8 Kaavavarannon riittävyys Asumisen aluevarausten riittävyyttä arvioidaan suhteessa asuntotuotantotarpeeseen. Kaavavarannon luokittelu

9 Kaavavaranto: lainvoimaisten + jo vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrä ILMAN YLEISKAAVAN UUSIA ASUINALUEVARAUKSIA Pientalovaranto 12% 22% 9% 56% OLLI (kaup) LALLI (kaup) OLLI (yksit) LALLI (yksit) Kerros- ja rivitalovaranto 3% 31% 46% 21% OLLI (kaup) LALLI (kaup) OLLI (yksit) LALLI (yksit)

10 Kaavavaranto: lainvoimaisten + jo vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrä ILMAN YLEISKAAVAN UUSIA ASUINALUEVARAUKSIA Omakotitonttien kaavavarannon riittävyys: Noin 100 tontin vuosiluovutuksella lähes 30 vuodeksi. Tämä edellyttäisi kolmen suuren osayleiskaava-alueen: Valkeamäen, Kauramäki-Eteläportin ja Raspio-Iloniemen toteutumista lähes 80 %:sti. Ilman Valkeamäen, Kauramäki-Eteläportin ja Raspio-Iloniemen avaamista arviolta 11 vuodeksi. Kerros- ja rivitalojen kaavavarannon riittävyys: Noin k-m2 vuosirakentamisella n. 19 vuodeksi Ilman Valkeamäen ja Kauramäki-Eteläportin avaamista n. 13 vuodeksi. Kaavavarannosta hieman yli puolet sijoittuu OLLI-kehälle. Suurin osa tästä on kerros- ja rivitalovarantoa. OLLI-kehän varantopotentiaalin hyödyntämisen myötä tullaan saavuttamaan säästöjä, kun hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Pientalotonttien varanto on laskennallisesti riittävä, mikäli tonttien kysynnässä ei tapahdu radikaalia muutosta. Tämä edellyttää kuitenkin isoja alueavauksia LALLI-kehällä (mm. Kauramäki-Eteläportti, Valkeamäki ja Raspio- Iloniemi). Kaupungin tavoitteena oleva alueellisesti monipuolinen pientalotonttitarjonta edellyttää pitkällä tähtäimellä uusia asuinalueavauksia myös muualla kuin em. alueilla. Kerros- ja rivitalovarantoa sijoittuu OLLI-kehälle huomattava määrä mm. Kankaan kaavoituksen myötä ja täydennysrakentamista tapahtuu eri puolilla OLLI-kehää. Nykyinen varanto on kuitenkin riittämätön yleiskaavan aikajänteellä etenkin ilman Valkeamäen ja Kauramäki-Eteläportin avaamista. Kaupungin on varauduttava myös kysynnässä tapahtuviin muutoksiin.

11 Yleiskaavaluonnoksen uusi kaavavaranto Arvio yleiskaavaluonnon aluevarausten sisältämästä uudesta asumisen kaavavarannon mitoituksesta. Arviossa ei ole huomioitu alueita, joilla on jo lainvoimainen asemakaava, asemavireillä vireillä/suunnitteilla, voimaan jäävä yleiskaava tai vireillä oleva osayleiskaava. nykyisten lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon toteumaarvio n. 2 milj. k-m 2 + arvo yleiskaavan uudesta rakennusoikeudesta n. 2 milj. k-m 2 laskennallinen tarve n. 2,8-3 milj. k-m 2 asumisen uudesta rakennusoikeudesta ylittyy

12 Yleiskaavaluonnoksen kaavavaranto Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on kuitenkin tarpeen: mahdollistaa tarvittavan joustavuuden mm. rakentamistavan suhteen. Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat alueiden realistiseen toteutumiseen. Nykyisten lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannosta 77 % kaupungin omistamalla maalla Yleiskaavassa esitetyistä uusista aluevarauksista perustaajaman osalta 23 %, joukkoliikennetaajamista, 31 % ja reservitaajamista 10 % kaupungin maalla. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat niiden kunnallistekniset kustannukset sekä vaikutukset palveluverkkoihin.

13 Väestön jakautuminen yleiskaavan kehillä Eniten väestömäärä kasvaa OLLI-kehällä. Oletuksena tarkastelussa Kivat Naapurit- ja muiden OLLI-kehän jo vireillä/suunnitteilla olevien kaavoituskohteiden toteutuminen. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvaa mm. tarve mahdollistaa uutta asumista olemassa olevaan kaupunkirakentamiseen hyvien palvelujen äärelle. LALLI-kehän väestöllinen merkitys ja osuus koko väestöstä kasvaa eniten. MASSU-kehän väestömäärä kasvaa jonkin verran. Suhteellinen osuus koko väestöstä säilyy ennallaan.

14 Pienalueittainen väestöennuste vuoteen 2030

15 Maaseutualueiden väestö Maaseudun lainvoimaisissa ja vireillä olevissa kyläyleiskaavoissa on rakennuspaikkoja jäljellä yhteensä 940 kpl. Esim. viimeisen kolmen vuoden aikana myönnetyistä uusien omakotitalojen rakennusluvista yksi neljäsosa sijoittui maaseudulle. Suurin osa maaseudun rakentamisesta suuntautuu nykyisin kyläyleiskaava-alueille. Yleiskaavassa uudet maaseutuasumisen rakennuspaikat suunnataan kylähelmiin. Kriteereinä ovat mm. hyvät liikenneyhteydet palveluihin ja vesihuolto.

16 Kymppi R -ohjelma yleiskaavan toteuttamisen välineenä YLEISKAAVA Kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat kohteet Yleiskaavassa ei oteta kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, välineenä tähän Kymppi R -ohjelma toteutus KYMPPI R -OHJELMA Uusien asuinalueiden toteutusjärjestys ja vaiheistus. Tarkoituksena varmistaa asuintonttien riittävyys alueellisesti tasapainoinen tonttitarjonta. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannuksiltaan kohtuullisella tavalla ja eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin tarpeisiin. Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Sen tarkoitus on toimia välineenä muutostarpeiden havaitsemiseen, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa. Yleiskaavan uudet asuinaluevaraukset sijaitsevat eri puolilla Jyväskylää, joten ne luovat edellytyksiä Kymppi R -ohjelman tavoitteiden toteutumiselle myös jatkossa. Montako uutta asuinaluetta on yhdyskuntarakenteellisesti järkevää avata samanaikaisesti ja minkä laajuisina? Kysymys koskee erityisesti LALLI-kehää. Kaikki LALLI-kehän asuinalueavaraukset eivät todennäköisesti vielä toteudu vuoteen 2040 mennessä. Päiväkoti- ja kouluverkossa suurimmat uudishankepaineet kohdistuvat LALLI-kehälle. OLLI-kehän uudet alueet täydentävät olemassa olevaa rakennetta ja hyvin suunnitellulla ajoituksella päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntä voidaan OLLI-kehällä pitää stabiililla tasolla.

17 Yleiskaavan keskukset Jyväskylän kaupungin strateginen keskusta-alue Monitoiminnallinen keskusta-alue, jonka kehittäminen tukeutuu olemassa olevan kulttuuriympäristöön. Tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää täydennysrakentamista sekä viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Aluekeskus Asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolisen kaupunginosan tiivis keskusta-alue, jolle voi sijoittua asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita, liikennealueita sekä rakennettuja puistoja. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korkeasta palvelutasosta ja yhteyksien sujuvuudesta. Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Eteläportti, Tikkakoski, Korpilahti

18 Yleiskaavan keskukset Lähikeskus Yleismääräys: Kaupunginosan tiivis keskusta-alue, jolle voi sijoittua asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita sekä rakennettuja puistoja. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korkeasta palvelutasosta ja sujuvista yhteyksistä. Kohteet: Keltinmäki, Kortepohja, Huhtasuo, Lohikoski, Säynätsalo, Valkeamäki

19 Yleiskaavan aluekeskukset Asuinalueavausten yhtenä kriteerinä mm. etäisyys palveluista (aluekeskuksista) ja joukkoliikenteen järjestämisedellytykset

20 Etäisyys aluelähikeskukseen > 3km Alueet, jonne voidaan järjestää ainoastaan keskitason joukkoliikenne / etäisyys joukkoliikenneväylästä pitkä Alueet, jonne mahdollista laajentaa kilpailutason joukkoliikennettä

21 Yleiskaavan työpaikka-alueet: teollisuus Yleiskaavassa tavoitteena turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset varaamalla työpaikkatoimintojen sijoittamiseen riittävästi tarkoituksenmukaisia alueita. Vuosina teollisuustontteja luovutettiin Jyväskylässä yhteensä noin 90 ha eli noin 8 ha / vuosi. Kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. Yleiskaavan aikajänteellä esimerkiksi hehtaarin vuosiluovutuksella luovutettavaa teollisuustonttimaata tarvittaisiin noin hehtaaria. Laskennallisesti yleiskaavan teollisuustyöpaikkavaraukset ylittävät tarpeen. Teollisuustonttitarjonnassa on kuitenkin varauduttava kysynnän vaihteluun ja käytännössä työpaikka-alueiden realistiseen toteutumiseen vaikuttavat mm. maanomistusolosuhteet.

22 Yleiskaavan työpaikka-alueet: teollisuus Työpaikka-alueiden tarkemmassa maankäytön suunnittelussa huomioitava tuotannollisen toiminnan laatu, joka asettaa reunaehtoja eri toimintojen sijoittumiselle. Esimerkiksi ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Pohjavesialueille sijoittuvat työpaikkaalueet Lisäksi yleiskaavassa esitettyjen uusien teollisuustyöpaikkaaluevarausten toteuttaminen on osittain riippuvainen mm. kehäväylähankkeiden, etenkin Koillisen ja Läntisen kehäväylän toteutumisesta.

23 Yleiskaavan työpaikka-alueet: liike- ja toimistotilan tarve FCG: Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys: Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin k-m 2 tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 muuhun erikoiskauppaan k-m 2 Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon on liiketilan lisätarve suurempi. Uuden toimistotilan tarvetta on vaikea ennustaa tarkasti, koska siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Catella Property on selvityksessään arvioinut Jyväskylän toimistotilan tarpeeksi n k-m 2 uutta toimistotilaa vuosittain. Todellinen tarve voi olla ennakoidusta hyvinkin poikkeava. Yleiskaavan esitysmittakaava ei mahdollista tarkkaa liike- ja toimistorakentamisen mitoitusta. Yleiskaavan tasolla näiden toimintaedellytysten varmistaminen tarkoittaa mm. kaupallisen palveluverkon periaatteiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvien alueiden määrittelyä. Toimistotyyppisentyöpaikkarakentamisen edellytysten huomiointi tarkoittaa mm. sen sijoittamisen mahdollistamista keskusten ja muun taajamarakenteen yhteyteen. KAUPAN OHJAUS: Kaupan mahdollisia sijaintipaikkoja Jyväskylässä ovat strateginen keskusta-alue, alue- ja lähikeskukset sekä erikseen tunnistetut muut, jo olemassa olevat kohdealueet. Tilaa vaativalle kaupalle on osoitettu uusia kehittymismahdollisuuksia ja aluevarauksia Seppälänkankaalle, Palokankeskus Kirri ja Eteläportti Muurame välille. YLEISKAAVAN RAAMILAUSE KESKUSTAHAKUISET TYÖPAIKAT: Keskustahakuisille (toimisto-, palveluja, kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue- ja lähikeskuksiin.