Sisältö. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ohjelman x.x Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen 2
|
|
- Lauri Salonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisältö 1. Johdanto ja Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi Asumisen ilmiöitä 4. Asuntopolitiikka kokemuksia ja tarkennuksia 5. Uudet kerros- ja rivitaloalueet 6. Uudet pientaloalueet 7. Yhteenveto ja päätösesitys Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ohjelman x.x Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen 2
3 1 KYMPPI R -OHJELMA Tavoitteet
4 Kymppi R -ohjelman tavoitteet Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta eheästä yhdyskuntarakenteesta Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. 4
5 A s u m i s v i s i o JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Maankäytön toteuttamisohjelma Asuminen ja palvelut Kymppi R ASEMAKAAVOITUS Alueiden toteutus ja tonttivaranto Yrittäminen ja työpaikat TYKKI E l i n k e i n o - p o l i t i i k k a Palveluverkko Elinkeinomarkkinointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa esitettyjen uusien rakentamisalueiden toteuttamisjärjestystä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi R -ohjelma kattaa asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma työpaikkarakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan muun muassa millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jotta mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. asukkaat TARPEET rakennusliikkeet kiinteistökehittäjät kiinteistösijoittajat yritykset Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu. 5
6 Edellinen Kymppi R 2018-ohjelma erityisteemana asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka Ohjelmassa määriteltiin sosiaalisen kestävyyden seurannan mittarit - väestön sosioekonomisen aseman alueellinen jakautuminen ja asuntokannan monipuolisuus. Tehdyn tarkastelun perusteella väestön sosioekonomiset ominaisuudet ovat jossain määrin kasaantuneet ja alueelliset erot ovat jonkin verran syventyneet. Ohjelman osana hyväksyttiin asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden linjaukset, maankäytön toteutuksessa, asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa käytettävät keinot asuntokannan ja - tuotannon monipuolistamiseksi. Asuntopolitiikan teemaa jatketaan tämän vuoden ohjelmassa. Jyväskylän kaupunki edistää asuinasuinalueiden sosiaalista kestävyyttä: 1. Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta. 2. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. 3. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia. 4. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. 5. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä. 6. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin kaupunkiympäristö -ohjelmassa. 6
7 Kymppi R 2018-ohjelman määrälliset tavoitteet Toteutuivat osin, kaavoituksen pääpaino yksityisessä kerrostalorakentamisessa OMAKOTITALOALUEET Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Toteutui: Vuoden 2018 lopussa heti rakennettavissa olevia tontteja oli 102. Myöhemmin luovutettavia tontteja oli lainvoimaisissa asemakaavoissa yhteensä 517. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 80 omakotitonttia kaupungin maalle. Ei toteutunut: Vuonna 2018 kaupungin maalle kaavoitettiin yhteensä 1 omakotitontti. Vuosittain tarjotaan noin uutta omakotitonttia kaupungin maalla. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. Toteutui: Vuonna 2018 uutena markkinointiin tuli yhteensä 79 tonttia. KERROS- JA RIVITALOALUEET Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Toteutui: Vuoden 2018 lopussa asemakaavavarantoa oli yhteensä noin k-m 2, eli varannon määrä kasvoi edellisvuodesta. Enemmistö tästä varannosta on kerrostalorakentamiselle, josta yli puolet on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevan rivitalo-varannon määrä pysyi edellisen vuoden tasolla (noin k-m 2.) Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k-m 2. Toteutui: Vuonna 2018 lainvoiman sai yhteensä k-m 2 uutta kerrostalo- ja rivitalovarantoa sisältävää asemakaavaa. Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k-m 2 rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k-m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). Toteutui osin: Vuonna 2018 tarjolla oli k-m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa oli k-m 2. 7
8 Kaavoituksen ja tonttimarkkinoinnin määrällisten tavoitteiden tarkistaminen Kun painopiste on siirtynyt täydennysrakentamiseen, on yksityisessä omistuksessa olevien hankkeiden rooli kerros- ja rivitalorakentamisessa on kasvanut. Iso osa kaupungin vapaasti markkinoitavista kerros- ja rivitalotonteista on alueilla, jotka eivät ole yhtä houkuttelevia kuin keskusta. Toisaalta kaupungilla on useita hyvillä sijainnilla olevia kaavoituskohteita, jotka sisältävät esimerkiksi suojelu- tai purkukohteita. Niitä on tyypillisesti markkinoitu jo asemakaavavaiheessa avoimella haulla. Nämä tekijät ovat synnyttäneet tarpeen kerros- ja rivitalotonttien markkinointitavoitteen tarkistamiselle. Jatkossa tavoitteena on tarjota vuosittain kerrosalaneliömetrin verran uusia markkinoituja kerros- ja rivitalotontteja. Lukuun lasketaan myös asemakaavavaiheessa avoimella menettelyllä tarjotut tontit. Kaupungin tontinluovutuksen tulee sisältää monipuolisia kohteita erilaisilla sijainneilla. Laajoja alueita täydentää pienet, usein kaavamuutosten kautta toteutettavat rivitalokohteet. 8
9 2 VUOSI 2018 Väestökehitys & asuntotuotanto 9
10 Väestökehitys ja ennuste kasvulle Jyväskylän väestönkasvu jatkuu vakaana IKÄ Yht Muutos / vuosi Jyväskylä kasvoi vuonna 2018 yli asukkaalla. Viime vuoden kasvu oli edellisvuosia hitaampaa. Viime vuoden väestönlisäyksestä yli 70 % selittyi kuntien välisellä nettomuutolla eli kuntien välisen tulo- ja lähtömuutoksen erotuksella, mikä on korkein luku koko 2010-luvulla. Luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestönkasvusta oli hyvin pieni eli alle 10 %. Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa, mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. Vaikka Jyväskylän väestömäärän arvioidaan kasvavan, eri ikäluokkien ennakoitu väestökehitys eroaa toisistaan. Erityisesti merkittävää väestömuutoksissa on ollut syntyvyyden nopea väheneminen, mikä näkyy lähivuosina erityisesti alle kouluikäisten ikäluokkien pienenemisenä ja 2020-luvulla alakouluikäisten väestömäärän vähenemisenä. 10
11 Asuntotuotannossa edelleen vahvaa kasvua Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuosi 2018 oli asuntotuotannoltaan 2000-luvun ennätysvuosi, kun tarkastellaan valmistuneiden asuntojen määriä. Asuntoja valmistui yhteensä Asuntotuotannossa jatkui edelleen vahva painotus kerrostaloihin, joihin sijoittui 85 % asunnoista. Kerrostaloihin valmistuneista asunnoista 85 % oli yksiöitä tai kaksioita. Rivitaloasuntoja valmistui 108 asuntoa eli tuotanto pieneni vuodesta Pientalojen valmistumismäärässä on ollut kasvua. Rakennusluvissa myönnettyjen asuntojen määrä putosi vuoden 2016 lukemiin, eli toteutuneen asuntotuotannon huippu on todennäköisesti saavutettu. Vuonna 2018 myönnettyjen rakennuslupien perusteella vuonna 2019 toteutuvan asuntotuotannon määrä olisi kuitenkin yli luvun keskiarvon. 11
12 TIKKAKOSKI Täydennysrakentaminen Asuntotuotannossa vahva täydennysrakentamispainotus PALOKKA LOHIKOSKI HUHTASUO Vuonna 2018 valmistuneista asunnoista huomattava osa oli täydennysrakentamista. Erityisesti keskusten ytimiin ja keskeiselle joukkoliikennekäytävälle valmistui selvästi enemmän asuntoja aiempiin vuosiin verrattuna. Valmistuneista alle 8 % (noin 163 asuntoa) sijaitsi täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella. KORTEPOHJA VAAJAKOSKI KELTINMÄKI Keskusten ytimet* V1-vyöhyke V2-vyöhyke Keskeinen joukkoliikenne-käytävä V1+V2- vyöhykkeet yht. Osuus valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista ETELÄPORTTI KUOKKALA Yht valmistuneet (suluissa 2017) Kaikki kerros- ja rivitaloasunnot 38 % 39 % 86 % 10 % 95 % (32 %) (28 %) (85 %) (10 %) (95 %) 33 % 44 % 75 % 20 % 95 % KORPILAHTI SÄYNÄTSALO Osuus kaikista asunnoista Yht valmistuneet (suluissa 2017) 34 % 35 % 80 % 12 % 92 % (29 %) (26 %) (80 %) (12 %) (92 %) Kaikki asunnot 26 % 35 % 64 % 23 % 87 % Osuus väestöstä % 28 % 57 % 27 % 83 % % 28 % 56 % 27 % 83 % *strateginen keskusta-alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet 12
13 Pientalorakentaminen seudullisesti Omakoti- ja paritalorakentamisen määrä nousussa Valmistuneiden pientalojen määrä kasvoi seudulla edellisvuodesta. Erityisesti Jyväskylässä pientalojen määrä on kasvanut vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2018 pientaloja valmistui seudulle yhteensä JYVÄSKYLÄ Valmistuneet pientaloasunnot seudullisesti (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) Vuonna 2018 Jyväskylän osuus seudun pientalorakentamisesta oli 68 % ja on kasvanut viime vuosista LAUKAA Paritalorakentamisen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun. Vuonna 2017 Jyväskylässä valmistuneista pientaloasunnoista 37 % oli paritaloasuntoja. MUURAME Asuntoja Rakennuksia Asuntoja Rakennuksia Asuntoja Rakennuksia YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja Pientalorakennuksia Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien väestötietorekisteri sekä rakennus- ja huoneistorekisteri. 13
14 3 ASUMISEN ILMIÖITÄ Seudullisesti ja asuntopoliittisesti 14
15 Hallintamuotojen muutos seudullisesti Keskeisin muutos vuokra-asumisessa Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra asunnot. Samalla myös ns. ARA-asuntojen määrä on vähentynyt luvulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus on ohittanut ARA-tuetut vuokra-asunnot. Omistusasumisen osuus on ollut lievässä laskussa. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni vain 3 % seudun asuntokannasta. Muuramessa ja Laukaassa asuminen on vahvasti omistusasuntopainotteista. Jyväskylässä hallintamuodot jakautuvat tasaisemmin. Omistusasumisen ja vapaarahoitteisen vuokraasumisen osuudet ovat suurimpia. Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on selvä yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 12 % on omistusasuntoja. 27 % 18 % 23 % 16 % Asuntojen hallintamuotojen muutos Jyväskylässä 3 % 1 % 3 % 2 % v % v % Kaikki omistusasunnot Arava tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Hallintamuotojen muutos on ollut samansuuntaista muissa suurissa kaupungeissa, joskin muutoksen suuruudessa on alueellista vaihtelua. Jyväskylässä ARA-vuokraasuntokuntien määrä on vähentynyt erityisesti 2010-luvulla. Vuonna 2017 ARA-asuntokuntia oli yli 2000 asuntoa vähemmän kuin vuonna Vastaavasti muiden vuokra-asuntojen kasvu on ollut erityisen suurta vuosina
16 Seudulliset vuokra-asuntomarkkinat Yksiöiden vuokrataso selkeästi isompia asuntoja suurempi 16,0 15,0 14,0 13,0 15,64 Huoneistojen vuokraneliöhinnat ovat kasvaneet koko 2010-luvun seudullisesti. Jyväskylässä kaksioiden vuokran kasvu hidastui hieman vuonna 2016 edellisvuosiin verrattuna, mutta jatkoi luvun keskimääräistä kasvuvauhtia vuonna vuokra /m 2 12,0 11,0 10,0 9,0 12,59 10,11 9,26 12,44 11,21 10,88 9,63 8,88 Jyväskylässä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat selvästi ARA-tuettuja vuokraasuntoja korkeampia, kun taas Muuramessa ja Laukaassa tilanne on alle asukkaan kunnille tyypilliseen tapaan päinvastainen. 8,0 7,0 8,76 8,08 7, Jyväskylä Yksiöt Jyväskylä Kaksiot Jyväskylä Kolmiot+ Alle asukasta Yksiöt Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliöhinta vuoden neljänneksellä oli 14,0 /m² neliöltä ja ARA-tuetun 12,08 /m². Ero on suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin 2010-luvulla. Lisätietoja vuokrahintojen kehityksestä Jyväskylässä ja neljässä suurimmassa kaupungissa. 16
17 Asuntokuntien muutos seudullisesti Yhden ja kahden hengen asuntokunnat kasvussa 2010-luvulla asuntokuntien määrä on seudullisesti kasvanut yli 10 prosenttia. Tästä kasvusta yli 70 % on johtunut yhden hengen asuntokuntien kasvusta ja alle 30 % kahden hengen asuntokuntien kasvusta. Yhden hengen asuntokunnista noin 40 % on nuorten aikuisten eli alle 35-vuotiaiden asuntokuntia. Näiden ikäluokkien suhteellinen osuus kaikista yhden hengen asuntokunnista on myös kasvanut 2010-luvulla. Selvimmin opiskelijaikäisten (alle 25-vuotiaiden) asuntokuntien osuus ei ole oikeastaan kasvanut vuosien välillä lukuun ottamatta vuotta 2017, jolloin opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Suhteellisesti voimakkaimmin on kasvanut vuotiaiden osuus kaikista yhden hengen asuntokunnista. Yhden hengen talouksista seudulla yli 64-vuotiaita on noin 25 %. Yhden hengen asuntokuntien jakautuminen ikäluokittain seudulla ,0 % 21,0 % 19,0 % 17,0 % 15,0 % 13,0 % 11,0 % 9,0 % 7,0 %
18 Muutosten vaikutus asuntotuotantoon Miten kerrostaloihin sijoittuvat pienet asuntokunnat asuvat? yksiö kaksio kolmio neliö tai isompi 2 HENGEN ASUNTOKUNNAT 44 % 4 % 5 % 47 % 18% 1 HENGEN ASUNTOKUNNAT 11 % 1 % 45 % 43 % yksiö kaksio kolmio neliö tai isompi Pienten asuntojen rakentamista on usein perusteltu pienten asuntokuntien kasvulla. Tämä yhden ja kahden hengen asuntokuntien kasvu on ollut erityisen näkyvää Jyväskylässä kerrostaloasumisessa. Pienistä asuntokunnissa kuitenkaan kaikki eivät asu pienissä asunnoissa: yhden hengen kerrostaloasuntokuntien kasvusta alle puolet sijoittui yksiöihin ja kahden hengen lähes puolet kaksioita suurempiin. Yhden hengen asuntokunnat Kahden hengen asuntokunnat 81% Vuosina Jyväskylässä kerrostaloihin sijoittuvista asuntokunnista kasvoi ainoastaan yhden hengen (81 % kaikkien asuntokuntien kasvusta) ja kahden hengen (18 % kasvusta) asuntokunnat. Kasvun jakautumista erikokoisiin asuntoihin on kuvattu yllä. Tarkastelemalla asuntokuntien kehitystä ja niiden sijoittumista eri kokoisiin asuntoihin näyttää asuntojen kokojakauma seuraavanlaiselta: Yksiöitä 38 % Kaksioita 44 % Kolmioita 17 % Neliöitä tai isompia 1 %
19 4 ASUNTOPOLITIIKKA Kokemuksia ja tarkennuksia 19 Kuva: Kuokkalan Kalon, Collaboratio
20 Kokemuksia Kymppi R :n asuntopoliittisesta ohjauksesta Asunnon keskipinta-alan ohjaus Jyväskylässä Ohjausta on käytetty asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa mutta ei toistaiseksi maankäyttösopimuksissa. Käytetyt vähimmäiskeskipinta-alat ovat olleet m 2 :n välillä. Lisäksi on ohjattu yksiöiden enimmäisosuutta. Ohjaus ehkäisee kaikista yksipuolisimpia asumiskohteita, mutta on ainoana sosiaalisen kestävyyden toimenpiteenä riittämätön. Toisaalta sijoittajavetoinen, yksiövaltainen kerrostalotuotanto näyttää ilmiönä heikkenevän. Ohjauksella ei pidä vahvistaa markkinailmiöitä. Lähtökohtaisesti ei tule käyttää suurempia pinta-aloja houkuttelevilla alueilla ja vastaavasti pienempiä pinta-aloja vähemmän houkuttelevilla alueilla. Keskipinta-alojen ohjauksessa pyritään samanaikaisesti tasapuolisuuteen ja joustavuuteen. Jyväskylässä käytetyt vähimmäiskeskipinta-alat ovat vaihdelleet alueen lähtötilanteen, talotyyppien monipuolisuuden sekä muiden kohteeseen liittyvien tekijöiden kuten suojelu- ja purkukustannusten perusteella. Pinta-alaohjausta tukee uudet tutkimukset, joiden mukaan yksipuolinen asuntorakenne yksiövaltaisuudellaan lisää turvattomuutta, viihtymättömyyttä ja muuttoaikeita 1. 1 mm. Virtanen 2018, pro gradu -työ Keskipinta-alaohjaus on vain osa asuntopolitiikkaa. Keskeisin keino asuntokannan monipuolisuuden edistämiseksi on edelleen talotyyppien monipuolisuus. Keskustan ulkopuolisissa hankkeissa onkin sovitettava vaatimukset tiivistettävästä kaupunkirakenteesta ja monipuolisesta asuntokannasta. Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota myös asunnon ja rakennuksen ulkopuolisiin tekijöihin. Pienten asuntojen keskittymiseen voidaan vastata myös uudenlaisilla yhteiskäyttötiloilla tai panostamalla pihojen viihtyisyyteen. Alueiden saavutettavuus muuten kuin henkilöautolla on keskeisessä roolissa asuinalueiden sosiaalisessa kestävyydessä. 20
21 Mitä muuta asuntopolitiikassa on tehty? SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ Kartoitettiin rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja kiinteistökehittäjien näkemyksiä asuntopolitiikasta. Tarkoituksena oli kehittää uusia kannustimia ja keinoja asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi. Tulokset on esitetty tarkemmin seuraavalla sivulla. ASUNTOREFORMIKILPAILU 2018 JA KUOKKALAN KALON Kolmen kaupungin järjestämä suunnittelukilpailu, jolla haettiin uudenlaisia asumisen ratkaisuja mm. Kuokkalan keskustaan. Teemoina olivat kestävä kaupunkikehitys ja asuminen, kohtuuhintaisuus, asukaslähtöiset toteuttamismallit ja uudet asumisen palvelut. Jyväskylän voittajaksi valitun Kalonin uusia ideoita olivat esimerkiksi yhteiseteiset, yhteiskäyttöiset keittiö- ja ruokailutilat ja muut yhteisomisteiset ratkaisut. Toteutuskumppaneiden haku monikumppanuuskaavoitukseen on käynnistynyt huhtikuussa Tavoitteena on prosessi, jossa rakentamisen kustannukset ovat läpinäkyviä. KOKEILU KEVYISTÄ KAAVAMÄÄRÄYKSISTÄ Kauramäen asemakaavassa kokeiltiin asuinkortteleiden kaavoitusta, jossa oli määräyksiä lähinnä kerrosluvun ja rakennusoikeuden osalta. Suunnitteilla on täydenpalvelun asumisen konsepti. Väljä kaavamääräys on mahdollistanut erilaisten talotyyppien yhdistelmät. Kaavamääräysten keventämistä aiotaan kokeilla myös muilla alueilla. Kaavamääräysten keventämiskokeilut vastaavat kiinteistöja rakennusalan esittämiin toiveisiin. MUUTA KÄYNNISSÄ Kankaalle laaditaan asunto-ohjelmaa, jossa linjataan alueellisia keinoja edistää sosiaalisesti kestävää asumista sekä ehkäistä asuntokannan yksipuolisuutta. Opiskelija-asumisen opinnäytetyön laatiminen käynnistyy kesällä Työllä selvitetään opiskelija-asumisen nykytilannetta ja tulevaisuutta Jyväskylässä. 21
22 Selvitys kiinteistö- ja rakennusalan näkemyksistä Syksy 2018 Selvityksessä haastateltiin Jyväskylässä toimivia rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja kiinteistöalan vaikuttajien edustajia sekä kansallisen tason asiantuntijoita, joiden näkökulmasta: Asuntopolitiikka Asuntopolitiikasta pitäisi siirtyä asumisen politiikkaan, erityisesti tulisi tiivistää kytköstä julkiseen liikenteeseen. Valtion tulisi ottaa Jyväskylän seutu mukaan MAL-sopimuksellisuuteen kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tiivis ja käveltävä kaupunkirakenne on sosiaalisesti kestävää. Toivotaan kaupungin vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämistä erityisesti uusien alueiden avauksista osalta. Päätelmiä keinovalikoimasta Rakennus- ja kiinteistöalan toimijat tuntevat melko huonosti sosiaalisen kestävyyden teemaa asumisessa. Sitä myöten kiinteistö- ja rakennusalan omassa käytössä oleva keinovalikoima on kehittymätön. Selvityksessä mukana olleet toimijat ovat kuitenkin kiinnostuneita edistämään uusia ja moninaisia asumismuotoja, kuten yhteisölliset korttelit, asuntojen muuntojoustavuus sekä asumisen uudet palvelut. Kehitystoiveet kaupungille Rakentamisen kustannuksiin vaikuttava hinnoittelu: maankäyttösopimusmaksun huojennukset ja joustavuus tontinhinnoittelussa sisältäen vuokrausmahdollisuuden. Kustannuksiin vaikuttava sääntely: autopaikoitukseen liittyvien normien keventäminen, kaavamääräysten väljentäminen esimerkiksi julkisivua koskien. Muut asiat: Vuoropuhelu rakennusliikkeiden kanssa varhaisessa vaiheessa alueiden suunnittelua, monen toimijan työyhteenliittymät alueiden kehittämisessä, rohkeisiin kokeiluihin ja innovaatioihin kannustaminen. Selvityksen tiivistelmä: www2.jkl.fi/asuntopolitiikka/asuntopolitiikkaselvitys-tiivistelma.pdf Koko raportti: www2.jkl.fi/asuntopolitiikka/asuntopolitiikkaselvitys-loppuraportti.pdf 22
23 Asuntopolitiikan tarkennukset Tällä ja seuraavalla sivulla esitetyillä tarkennuksilla nostetaan esille kokemusten myötä tulleita keinoja sekä otetaan kantaa edellä esitettyihin kiinteistö- ja rakennusalan nostamiin näkemyksiin: Tonttimarkkinoinnin tavoitetta muutetaan Kymppi R 2019-ohjelman yhteydessä kerros- ja rivitalotonteissa kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden edistämiseksi lähtökohtana on avoin ja kilpailua edistävä tontinluovutus Vapaasti markkinoitavien kerros- ja rivitalotonttien markkinointitavoite on jatkossa kerrosalaneliömetriä vuodessa. Tavoitteella varmistetaan muun muassa Jyväskylän rakennusmarkkinoiden avoimuus uusille toimijoille sekä huolehditaan kaupungin mahdollisuuksista ohjata tapapuolista asuntotuotantoa. Tavoitteeseen luetaan jatkossa myös kaavoitusvaiheessa vapaasti markkinoitavat tontit. Kaupungin luovutuksessa olevien alueiden osalta monikumppanuuskaavat toteutetaan pääsääntöisesti avoimen haun tai suunnittelukilpailujen kautta. Laajojen alueiden rakentamiseen haetaan aina useampia toteutuskumppanitahoja (rakennusliikkeitä tai rakennuttajia). Vuoropuhelu kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa on osa kaupungin asuntopolitiikkaa. Vuoropuhelua käydään yksittäisissä hankkeissa esimerkiksi monikumppanuusmallin kautta sekä vuosittain järjestettävässä rakennusalan yhteistyöfoorumissa (AVOin foorumi). Viestintää kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden suuntaan kehitetään. Kaupunki on kokeillut kevyitä kaavamääräyksiä esimerkiksi Kauramäen alueella. Vastaavanlaisia kokeiluja on tarkoitus toteuttaa muuallakin. 23
24 Asuntopolitiikan tarkennukset Kehitetään maapoliittisia keinoja asuntopoliittisten tavoitteiden edistämiseksi seuraavien keinojen ja periaatteiden mukaisesti: Kehitetään edelleen keinoja kaupungin maanomistuksen ja ohjauksen kehittämiselle isoissa yksityisissä täydennysrakentamishankkeissa esimerkiksi maankäyttösopimusten kautta. Määritellään jatkossa tarkemmin tontinluovutuksessa ARA-tuettuun tuotantoon tarjottavat tontit. Selvitetään asuinkerrostalojen tontinvuokrausmahdollisuuden laajentamista. Selvittämisen yhteydessä huomioidaan myös mahdollisten muutosten vaikutus kaupungin talouteen. Tontinvuokrausmahdollisuutta on jo kokeiltu osassa kaupungin luovuttamista kerrostalotonteista. Maankäyttösopimusmaksujen huojennukset ovat rajatuissa tapauksissa ja määräaikaisina toimiva keino edistää kaupungin tavoitteiden mukaista asuntotuotantoa, kuten nyt on tehty keskustan asumisen osalta. Huojennuksia ei tässä vaiheessa laajenneta. Keskusta-alue on tunnistettu kohteeksi, jossa tarvitaan erityisiä alueellisia linjauksia. Sosiaalisesti kestävää asumista ja asuntokannan monipuolisuutta edistetään asemakaavoilla ohjaamalla asuntojen keskipinta-alaa ja asumisen laatua. Tavoitteena on ohjata asuntojen keskipinta-alaksi vähintään 45 m 2. Kaupungin autopaikkanormeja on kevennetty syksyllä Uudistuksen tavoitteena on siirtää pysäköinnin järjestämisen vastuuta ja tarveharkintaa toteuttajille ja käyttäjille. 24
25 5 KERROS- JA RIVITALOALUEET Ohjelmoidut kohteet vuosille
26 TIKKAKOSKI Ohjelmoidut kerros- ja rivitalokohteet PALOKKA KANGAS KORTEPOHJA KELTINMÄKI KESKUSTA LOHIKOSKI HUHTASUO HALSSILA VAAJAKOSKI KUOKKALA Volyymiltaan suurin osa uusista kerros- ja rivitalokohteista sijoittuu keskustaan ja Kankaalle. Monia keskustan kohteita on noussut uusina ohjelmointiin, mikä heijastaa Jyväskylän keskustavision 2030 periaatteita keskustan asukasmäärän lisäämisestä. Muita uusia lisäyksiä vuoden takaiseen ohjelmointiin olleet yksittäiset, pääosin yksityisen maille sijoittuvat täydennysrakentamisen kohteet esimerkiksi Vaajakoskella, Kuokkalassa, Palokassa ja Halssilassa. Uudet kohteet ovat usein jo rakennettuja, mutta käyttötarkoitukseltaan muuttuvia alueita. Uusia avauksia ovat lähinnä Kauramäen alue Keljonkankaalla sekä Savulahden alue Palokassa. KORPILAHTI KELJONKANGAS JA KAURAMÄKI SÄYNÄTSALO Täydennysrakentamisen myötä tulevat kohteet painottuvat yhä enemmän yksityisessä omistuksessa oleviin alueisiin. Samalla kaupungin omistuksessa olevat alueet painottuvat purkua tai suojelua sisältäviin kohteisiin. Niissä tyypillisesti edetään monikumppanuusmallilla, eli rakentajataho haetaan jo asemakaavoituksen yhteydessä
27 Uudet kerros- ja rivitalokohteet Vapaassa markkinoinnissa 2019: Kauramäki, Mannisenmäki, Korpilahden päiväkodin rivitalot, Haapalammentie (ei mukana asemakaavavaiheessa markkinoitavia) 2020: Kauramäki, Savulahti II, Hietajärvenranta, Äijälänjoki 27
28 Uudet kerros- ja rivitalokohteet Vapaassa markkinoinnissa (ei mukana asemakaavavaiheessa markkinoitavia) 2019 /
29 6 PIENTALOALUEET Alueellisuus ja ohjelmoidut kohteet vuosille
30 Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu Yhteensä Asemakaava-alueille Yleiskaava-alueille* Maaseudulle Yhteensä % 12 % 14 % % 20 % 6 % % 20 % 8 % % 8 % 8 % % 13 % 8 % % 18 % 8 % % 15 % 3 % % 8 % 4 % % 10 % 3 % % 14 % 7 % Pientalolupien määrä on ollut nousussa viimeisten vuosien ajan. Vuonna 2018 asemakaava-alueille haettujen pientalolupien osuus on pysynyt edelleen suurena. Asemakaava-alueilla lupia on haettu tasaisesti monelle eripuolille Jyväskylää, eniten Sääksvuoren ja Savulahden alueelle. Hajanaisille täydennysrakentamisen sijainneille sijoittuu merkittävä osa omakotitaloluvista (viime vuosina noin lupaa vuodessa). 30
31 Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat Osayleiskaava-alue 1 Puuppola- Lintukangas 2 Kuohu-Vesanka- Ruoke: länsiosa kpl Rakennuspaikkoja jäljellä Rakennuspaikat Hyväksytyt Vireillä olevat Asuinrakennusluvat Kuohu-Vesanka- Ruoke: itäosa (mm. Ruoketta) Taka-Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio-Iloniemi oyk) Leppälahti Kuohu* YHTEENSÄ Vuonna 2018 osayleiskaavoitetuille maaseutualueille haettujen rakennuslupien määrä pysyi lähes samana. Eniten lupia haettiin Puuppola-Lintukankaan alueelle. * Kuohun rakennuspaikoista noin 10 sijaitsee jo hyväksytyn Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavan alueella. 31
32 Ohjelmoidut pientalokohteet Omakotitonttien tarjonta painottuu yli 7 kilometrin päähän keskustasta eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle Kauramäkeen ja läntiseen Palokkaan. Heti rakennettavissa olevia pientalotontteja on tarjolla eri puolilla Jyväskylää. Edelliseen Kymppi R -ohjelmaan nähden alueiden ajoituksiin ei ole tullut suuria muutoksia. Uusien alueiden osalta on tarkennettu Samulinniityn ja Kangasvuoren tonttimääriä. Tavoitteena on tarjota vuosittain uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Ohjelmoinnin ja kaavahankkeiden etenemisen perusteella nämä tonttitarjonta näyttää toteutuvat lähivuosina. Todennäköistä kuitenkin on, että seuraavina vuosina vastaavaa kaavoitustavoitetta ei saavuteta, vaan tontinluovutus tapahtuu pääosin valmiista varannosta. Ensi vuoden Kymppi R -ohjelmassa tarkennetaan uusien omakotialueiden ajoitusta suhteessa kaavoitusta ja tonttitarjontaa koskeviin tavoitteisiin. Kauramäen omakotitonttien markkinointi käynnistyy syksyllä 2019, jolloin nähdään millaista tonttikysyntää alueella on. Sen jälkeen voidaan tarkentaa Kauramäen jatkoksi suunniteltujen uusien pientaloalueiden kaavoituksen aikataulua
33 Uudet pientaloalueet AKSELI ALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) 02/ Infra valmiina, heti rakennettavissa Kaupungin maaalueilla Yksityisten maaalueilla Kaava Vi Lu Eh Hyv Valit > Yhteensä KESKUSTA Kortepohja Haukkarannan koulun alue ak Huhtasuo Pysäkkivuori ak Vääräjärvi ak Kangasrinne ak Halssila Hajatontit/suoj.kaava ak Keltinmäki Ylämäyrämäki A ak Ylämäyrämäki B (kaavamuutos) ak Kuokkala Samulinniitty ak Huhtalahti-Maso 0 ak POHJOINEN Palokka Matinmäki ak Savulahti II ( mitoitus alustava) ak Tikkakoski Oskarinkatu ak Tunnelinmäki III ak Liinalampi ak Petäispuro/Mutkaperä ak ITÄINEN Vaajakoski Haapaniemi, Kaaritie ak Haapaniemi ak Kaunisharju ak Hupeli (osittainen kaavamuutos) ak ETELÄINEN Eteläportti Sääksvuori ak Kauramäki I ak Säynätsalo Kinkovuori ak Kouluranta ak Korpilahti Kotamäki ak Mäntymäki ak Kirkonmäki ak Kirkkolahti ak Iloniemi oyk Tikkala* oyk Saakoski* kyläselv. LÄNTINEN Ruoke ak Vesanka* oyk KAAVAN VAIHE Markkinoinnissa vuonna 2019: Kauramäki & Vääräjärvi (kevät) Matinmäki (syksy) Markkinoinnissa vuonna 2020: Kauramäki, Ruoke, Savulahti, Liinalampi 33
34 7 YHTEENVETO JA PÄÄTÖSESITYS 34
35 Yhteenveto ASUNTOPOLITIIKKA Kymppi R 2018-ohjelman yhteydessä hyväksyttyjä asuntopoliittisia linjauksia on ryhdytty toteuttamaan kaupunkisuunnittelussa ja tontinluovutuksessa. Asuntopolitiikan tulee olla myös asumisen politiikkaa, joka huomioi laajemmin asumiseen vaikuttavia tekijöitä myös varsinaisen asunnon ulkopuolella. Haasteena uusien asumisen ratkaisujen eteenpäin viemiseen on, että varsinaisen toteuttajat eivät tunne kovin hyvin käytettävissä olevia keinoja. Toimijoilla on kuitenkin kiinnostusta kehittää ja kokeilla uusia toimintamalleja ja asumisen ratkaisuja. Kaupunki voi edistää näitä esimerkiksi kokeilujen ja kilpailujen kautta, joista hyvänä esimerkiksi on Kuokkalan asuntoreformikilpailu. Kaupunki vaikuttaa asumiseen myös esimerkiksi julkisen liikenteen järjestelyin. KERROS-, RIVI- JA PIENTALORAKENTAMISEN SEURANTA JA OHJELMOINTI Keskustan täydennysrakentamisen rooli korostuu kerrostalorakentamisessa. Ohjelmoituja kohteita on tällä hetkellä eniten keskustan ja muun kantakaupungin alueella. Kaupungin omistuksessa olevat uudet kerrostalokohteet painottuvat purkua tai suojelua sisältäviin kohteisiin. Rivitalorakentamisen määrä pysyi pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla. Kaupungin omistuksessa olevan rivitalotonttien asemakaavavarannon määrä pysyi entisellään. Rivitalorakentamista edistetään esimerkiksi toteuttamalla pieniä kaavamuutoskohteita olemassa olevien alueiden yhteyteen. Pientalorakentaminen keskittyy entistä enemmän asemakaavoitetuille alueille. Tällä hetkellä rakentaminen hajaantuu kuitenkin monelle alueelle, eniten kuitenkin Sääksvuoreen ja Savulahteen. Uusia pientalorakentamisen kohteiden kaavoitusta tulee käynnistää lähivuosina. Pientalorakentamisen ohjelmointia tarkistetaan seuraavassa Kymppi R -ohjelmassa. 35
36 Kohti uutta Kymppi R 2020-ohjelmaa joukkoliikenne ja asuminen Asumisen ja muiden toimintojen sijoittumisella ja riittävän tiiviillä rakenteella luodaan edellytyksiä toimivan joukkoliikenteen ja kestävän liikkumisen järjestämiselle. Jyväskylässä valmistuu vuoden 2019 aikana Joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Seuraavassa Kymppi R -ohjelmassa tarkastellaan maankäytön suunnittelun ja ohjelmoinnin yhtymäpintoja joukkoliikenteen kehittämiseen. Samalla tarkennetaan kestävän liikkumisen vyöhykkeiden roolia alueiden ohjelmoinnissa suhteessa joukkoliikenteen kehittämiseen. Seuraavan vuoden ohjelmassa käydään läpi myös opiskelija-asumisen selvityksen lopputuloksia. 36
37 Päätösesitys Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2019-ohjelman. 37
KYMPPI R 2015 OHJELMA
2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus 4.9.2017 Anna Isopoussu Kaavoitustutkija Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN
LisätiedotSisältö. Liitteet. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 TYKKI2018 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen
Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2017 Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 3. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 4. Uudet kerros- ja rivitaloalueet
LisätiedotKymppi R 2017 ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027
Kymppi R 2017 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 30.5.2017 Sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2016 Mitä on tapahtunut edellisen
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotKaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?
RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen
LisätiedotKymppiR2011-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki
KymppiR2011-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki 1 KymppiR2011-ohjelman sisältö 1. Ohjelman tavoite ja käsittely 1.1. Viime vuoden KymppiR2010-ohjelman päätökset 2. Mitä on
LisätiedotTYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet
Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä
LisätiedotKymppi 2016-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
R Kymppi 2016-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 3.5.2016 Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Erityisteemana täydennysrakentaminen
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKESKUSTELUA TULEVAISUUDEN KOULUVERKOSTA - foorumi
KESKUSTELUA TULEVAISUUDEN KOULUVERKOSTA - foorumi 11.12.2017 OHJELMA Tervetuloa suunnittelija Tanja Räty Puheenvuorot Jyväskylän kaupungin yleiskaava - Miten Jyväskylän kaupunkirakenne kehittyy tulevina
LisätiedotAjankohtaista Jyväskylän suunnittelussa. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti
Ajankohtaista Jyväskylän suunnittelussa Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti 1. Seminaarinmäeltä kaupunkiin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1950 1971 2. Jyväskylän rakentaminen
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen
SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA Janne Antikainen 1.11.2018 Sähköinen kommentointi ja työskentely https://mdi.screen.io/jkl Selvityksen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotKYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023
KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotHYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET
HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET 2019-2027 ASUMISEN VISIO KASVAVA JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI TARJOAA JOKAISEN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA ASUMISVAIHTOEHTOJA TURVALLISESSA JA VIIHTYISÄSSÄ ASUINYMPÄRISTÖSSÄ 2 ALKUSANAT
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotJyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta
Laukaan asuntomessualue Valon Herra Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta 17.1.2019 Jyväskylän Lutakko Jyväskylän seudun
LisätiedotKaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma
Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET
LisätiedotJyväskylän seudun. asumiskatsaus Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Puukuokka
Laukaan asuntomessualue Valon Herra Jyväskylän seudun Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti asumiskatsaus 2017 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta 18.5.2017 Jyväskylän Puukuokka Asumiskatsauksen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotTampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina
Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat
LisätiedotMAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi
MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi 30.9.2015 Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut
Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotAsukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista. Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.
Asukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.2017 7.9.2017 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitetään sekä alueiden että
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
Lisätiedotks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248
Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia
Kaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki 11.5.2012 Jyväskylän kaupungin maankäyttö viitekehys ja aikajana 2008 2009 2010 2011 2012 ELVIS: yhdyskuntarakenteen
LisätiedotPIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus
PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö 21.12.212 AI / kaavoitus TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Tikkakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21 Nyrölä: rakentaminen ja väestömäärä
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotSivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen
LisätiedotKymppi R 2010-ohjelma
Tunnelinmäki III, Tikkakoski Kymppi R 2010-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020 Jyväskylän kaupunki 18.5.2010 Huhtasuon keskusta Matinmäentie I, Palokka Vaajakosken keskusta Korpilahden keskusta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2018
TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotKoteja vai kopperoita (lapsillemme)? Tomi Henriksson I asumisasioiden päällikkö Oulun kaupunkisuunnitteluseminaari
Koteja vai kopperoita (lapsillemme)? Tomi Henriksson I asumisasioiden päällikkö Oulun kaupunkisuunnitteluseminaari 17.10.2018 Rakennuslehti 1/2018 Yle 13.1.2018 Yle 11.5.2016 HS 5.10.2018 HS 29.3.2018
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotPalvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta
Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus Asunto- ja kiinteistölautakunta Tammi-huhtikuu 2017 1 Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjat KAUPUNKISTRATEGIA VISIO JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN OHJAUS
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019
Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotAsunto-ohjelman valmistelu
Asunto-ohjelman 2018-2021 valmistelu 9.4.2018 Tila- ja asuntojaoston seminaari, päivitetty 12.4.2018 Anne Savolainen, asuntopäällikkö, Tekninen ja ympäristötoimi Taustaa asunto-ohjelman valmistelulle Uuden
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotTYKKI2017-ohjelma. Ohjelman sisältö 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS
TYKKI2017-ohjelma Ohjelmassa on seurattu alueiden toteutumista ja paikallisen elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotKymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotKohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys
Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu
KAAVOITUSOHJELMA 2015 2017 Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitusohjelma 2015 2017 Maankäytön suunnittelu yhdyskuntasuunnittelu / EHYT 7 1 5 6 4 3 2 EHYT-selvityksen aluekehittämiskohteet
LisätiedotYleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä
ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotKotikaupunkina Helsinki 2016
Kotikaupunkina Helsinki 2016 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) Kvsto 22.6.2016 Kaupunginkanslia 20.10.2016 Ohjelman sisältö Ohjelmassa linjataan kaupungin asunto- ja
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotRakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen
LisätiedotJyväskylän nykymenetelmän kuvaus
Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän
LisätiedotVantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen
Vantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen Hirsitaloteollisuus 6.4.2017 Rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki Nykytilanne Pientaloalueita eri puolilla Vantaata Vanhoilla rintamamies
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotKaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.
Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu
Lisätiedot