1. Kymppi R -toimintamalli
|
|
- Siiri Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 1. KYMPPI R -TOIMINTAMALLI 2013
2 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli 2. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä 3. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä 4. Alueellinen väestöarvio 5. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä Laatija: Anna Isopoussu, kaavoitustutkija Jyväskylän kaupunki Heinäkuu 2013
3 SISÄLLYSLUETTELO TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSIEN YHTEENSOVITTAMISEN TARVE... 4 KYMPPI R -TOIMINTAMALLI... 6 PROSESSIT... 8 TOIMIJAT JA OHJAUS TONTTITUOTANTOPROSESSI VÄLINE: KYMPPI R -OHJELMA PROSESSIN OHJAUS PALVELUVERKKOPROSESSI VÄLINE: PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSET PROSESSIN OHJAUS TOIMINTAMALLIN VAIKUTTAVUUS VUOSIKELLO KYMPPI R -TOIMINTAMALLIN ONNISTUMISEN TAUSTATEKIJÖITÄ JA KEHITYSTARPEITA... 24
4 4 TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSIEN YHTEENSOVITTAMISEN TARVE Maankäytön suunnitteluun, tonttituotantoon ja palveluverkkoihin liittyvillä valinnoilla on suuri merkitys yhdyskuntarakenteen toimivuudelle, kuntien taloudelle sekä asukkaiden arjen sujuvuudelle. Miten kasvavassa kaupungissa varmistetaan riittävä tonttitarjonta? Mikä on riittävä tonttitarjonta? Miten uusille asuntoalueille saadaan palvelut riittävän ajoissa? Miten olemassa olevaa palveluverkkoa voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin? Kuinka yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan ohjata optimaalisella tavalla rajallisin taloudellisin resurssein? Tulevaisuudessa tämä on yhä haastavampi tehtävä. Voidaanko yhdyskuntatekniikan ja päiväkoti- ja kouluhankkeiden kustannuksia ennakoida pitkällä tähtäimellä ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Onko päätöksentekotilanteissa käytettävissä tarvittava määrä tietoa ja mistä sitä löytyy? Yhdyskuntarakenne syntyy usean eri toimijan työn tuloksena - kaavoituksen, maa- ja tonttipolitiikan, yhdyskuntatekniikan ja palveluverkkojen kautta. Eri toimijoiden näkökulmien yhteensovittamiseen liittyy usein ristiriitaisiakin intressejä. Miten yhteisen suunnittelun menetelmiä voidaan parantaa siten, että kokonaisuus olisi hallittavissa? Miten paikkatietomenetelmät tukevat yhteensovittamistyötä? Jyväskylässä otettiin ratkaiseva askel kohti näiden kysymysten ratkaisuun tähtäävän toimintamallin, Kymppi R :n, kehittämistä 1990-luvun lopulla. Sana Kymppi R on lyhenne sanoista kymmenen vuotta ja rakentaminen. Sysäyksen Kymppi R :n kehittämiselle antoi täydennysrakentamisen osayleiskaava, jossa uusia asuinalueita sijoittui eri puolille kaupunkia yhteensä asukkaalle. Alueiden mitoitus vaihteli asukkaan välillä. Samaan aikaan silloisen Jyväskylän alueen väestö kasvoi noin asukasta vuodessa. Heräsi kysymys, missä järjestyksessä uudet asuinalueet tulisi toteuttaa ja onko nykyisten palvelujen, erityisesti päiväkotien ja koulujen, mitoitus riittävä? Maankäytön toteuttamiseen haluttiin tuoda pitkän tähtäimen suunnitelmallinen näkökulma. Tahtotila kysymysten ratkaisemiseksi oli vahva. Jyväskylän kaupungin ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyö sai alkunsa vuonna 1999, jolloin perustettiin rakennusalan tietotekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun yhteinen tutkijakoulu. Tavoitteena oli tarkastella ja edistää tietotekniikan soveltamista kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Tiedonhallinnan ja kustannuslaskennan systemaattinen kehittäminen käynnistyi Yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmä hankkeen myötä ( ). Kehitystyöhön on liittynyt väitöskirjatasoista tutkimusta, jonka tulokset on viety käytännön suunnitteluun 1. Ensimmäinen maankäytön toteutusohjelma valmistui 2004 pientaloalueiden kymmenvuotisohjelmana tutkittiin kerrostaloasumista ja ensimmäinen varsinainen asumisen Kymppi R valmistui vuonna Systemaattinen palveluverkkoselvitystyö käynnistyi ja eteni palvelusektorikohtaisesti Tilapalvelun johtamana vuodesta Leena Rossi (2005). Tietotekniikan soveltaminen Maankäyttö- ja rakennuslain kaavojen toteutuksen ohjelmointiin.
5 5 Kymmenessä vuodessa Kymppi R -toimintamalli on saavuttanut vakiintuneen aseman Jyväskylän pitkän tähtäimen maankäytön toteuttamista ohjaavana välineenä. Kymppi R on tänä päivänä laajempi käsite kuin sen konkreettinen tuote, maankäytön toteutusohjelma. Kyse on myös toimijoiden välisestä yhteistyömallista ja suunnittelua tukevasta, paikkatietojärjestelmästä suunnittelun tukijärjestelmäksi kehittyneestä tiedonhallintamallista. Paikkatietomenetelmien soveltaminen on osoittanut käyttökelpoisuutensa mm. kaavojen toteutuksen ohjelmoinnissa. Kymppi R -toimintamallin asema on säilynyt ja vahvistunut kuntien yhdistymisen tuomissa haasteissa ja muuttuneissa organisaatiorakenteissa. Toimintamallin tuotoksena syntyvien Kymppi R -ohjelman ja palveluverkkoselvitysten toteuttamiseen on sitouduttu ja ne toimivat pohjana usealle eri työohjelmalle, investointiohjelmalle ja selvitykselle. Kymppi R -toimintamallia, siihen liittyviä menetelmiä ja tiedonhallintaa kehitetään jatkuvasti. Kehittämisessä on otettu jälleen uusi askel. Jyväskylän kaupungin esittämä idea Kymppi R - suunnittelumenetelmän kehittämisestä ja monistamisesta palkittiin syyskuussa 2010 Kuntaliiton ja Tekesin järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta kilpailussa. Syntyi Jyväskylän kaupungin ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteishanke, Kymppi-Moni. Hanke tähtää julkisesti saatavilla olevaan menetelmään, joka osaltaan ratkaisee kuntien ja seutujen tonttituotannon ja palveluverkkojen yhteensovittamiseen liittyvää suunnittelutarvetta. Kehityshankkeen päätavoitteena on Jyväskylän paikkatietopohjaisen Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän tutkimusorientoitunut kehittäminen, kuvaaminen sekä monistettavuuden pilotointi muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamistyön tueksi. Seuraavat kuvaukset ovat osa Kymppi-Moni hanketta, jossa dokumentoidaan Jyväskylän nykymenetelmä. Kuvauksissa hahmotetaan Kymppi R -suunnittelumenetelmän tavoite, sen toteuttamiseen osallistuvat toimijat, työhön liittyvät toimintatavat sekä suunnittelua ja päätöksentekoa tukeva tiedonhallintajärjestelmä. Kymppi R -suunnittelumenetelmästä on erotettu neljä keskeistä ydinprosessia, jotka on kuvattu erityisesti tiedonhallinnallisesta näkökulmasta. Tämän raportin lisäksi nykymenetelmän dokumentoinnista on laadittu seuraavat dokumentoinnit: 1. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä 2. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä 3. Alueellinen väestöarvio 4. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä Nykymenetelmän dokumentointityötä on ohjannut Kymppi-Moni hankkeen projektiryhmä. Dokumentoinnin laadinnasta on vastannut Jyväskylän kaupungin kaavoitustutkija Anna Isopoussu. Heinäkuu 2013
6 6 KYMPPI R -TOIMINTAMALLI Kymppi R -toimintamallin keskeinen tavoite on tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien sisäinen ja näiden välinen yhteensovittaminen. Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamiseen liittyy useita erilaisia näkökulmia: Näkökulmia tonttituotantoon: Asiakas: asiakkaan kriteerit täyttävien tonttien saatavuus Maapolitiikka: tonttimaan riittävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä Kaavoitus: kaavoitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen Tonttimarkkinointi: kysyntää vastaava tonttien tarjonta Yhdyskuntatekniikka: kunnallistekniikka, investoinnit, ylläpito Näkökulmia palveluverkkoihin: Asiakas: palvelutarve Palvelun sisällöntuottaja: mm. palvelun sisällön laatu, tuotantotapa, mitoitus Kiinteistöt: tilat, pihat, investoinnit, ylläpito Kaavoitus / tonttituotanto: palveluiden sijoittuminen ja tonttitarjonta Talous: talouden reunaehdot Yhdyskuntarakenteen toimivuus: asuinalueiden ja palveluiden fyysinen saavutettavuus, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus, väestöpohjan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa Kymppi R -toimintamallissa sovitetaan yhteen tonttituotantoprosessin eri osa-alueet: yleiskaavoitus, asemakaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan kustannuslaskenta ja suunnittelu. Näiden rinnalla kulkee palveluverkon suunnittelu ja sen muutostarpeisiin varautuminen. Tavoitteena on maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittaminen siten, että kokonaisuus on hallittavissa aina maapolitiikasta palveluiden mitoituksen ja sijoittamiseen saakka (kuva 1). Kymppi R -toimintamalli leikkaa tonttituotantoprosessista kymmenen vuoden ajanjakson tarkempaan tarkasteluun: mitkä asuinalueet avataan rakentamiselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Asuinalueiden rakentamispäätökset sekä palvelutoimipisteiden investointi- ja lakkauttamispäätökset ovat yhteisesti perusteltuja.
7 Kuva 1. Jyväskylän omakoti- ja kerrostalotonttiprosessit. 7
8 8 PROSESSIT Kymppi R -toimintamallin ytimen muodostavat tonttituotanto- ja palveluverkkoprosesseja ohjaavat ryhmät, päätöksenteon edellyttämä tietopohja ja menetelmät (kuva 2). Tavoitteena on talouden reunaehdot huomioiva kokonaissuunnittelu. Vahva tietopohja edellyttää tehokasta tiedonhallintaa. Tietojärjestelmien kehittäminen on tunnistettu toimintamallin tukiprosessiksi, sillä se luo edellytyksiä kokonaisprosessin toimivuudelle. Kuva 2. Kymppi R -toimintamalli, menetelmät ja niiden linkittyminen toisiinsa. Toiminnan lähtökohta lähtee motiivin määrittelystä: mitkä ovat asioita, joihin tulisi voida vaikuttaa ja mihin halutaan vaikuttaa? Tämän jälkeen määritellään keinot ja menetelmät, joiden avulla niihin voidaan vaikuttaa. Kymppi R -toimintamallissa tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisen menetelmät voidaan kuvata joukkona toisiinsa liittyviä toimintoja ja niiden edellyttämiä lähtötietoja ja resursseja, joiden avulla panokset muutetaan seuraavaa vaihetta palveleviksi tuotoksiksi. Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessit voidaan jakaa viiteen tieto- ja menetelmäkeskeisiin kokonaisuuksiin: 1. Kaavavarantotietojen lähtötiedot ja niiden ylläpidon menetelmä 2. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä
9 9 3. Alueellisen väestöarvion laadintamenetelmä 4. Palveluverkon lähtötietojen ja ylläpidon menetelmä 5. Palveluverkon muutosten mallintamisen ja ajoittamisen menetelmä Kaavavarantotietojen ylläpidon ja sen ajoittamisen prosessit 1 ja 2 sijoittuvat tonttituotantoprosessin alle. Alueellisen väestöarvion laadintamenetelmä toimii työkaluna tonttituotantoprosessin ja palveluverkon muutosten rajapinnassa. Palveluverkkoprosessi jakautuu prosesseihin 4 ja 5. Kaavavarantotiedot muodostavat prosessin keskeisen lähtötietoaineiston asuntotuotannon maankäytöllisten edellytysten hahmottamiselle: minne uutta rakentamista on mahdollista saada? Ajoituksessa ratkaistaan kaavavarannon toteuttamisen ajoitus: missä järjestyksessä uudet asuinalueet toteutetaan? Tämä toimii edelleen tärkeänä lähtötietona alueellisen väestöarvion laadinnalle: miten eri asuinalueiden väestö kehittyy? Palveluverkkosuunnittelussa hyödynnetään näiden kaikkien menetelmien kautta tuotettua tietoa palveluverkon muutostarpeiden hahmottamiseksi. Kyseessä on kaksisuuntainen prosessi, jossa palveluverkkotarkastelussa tuotettava tieto vaikuttaa myös tontinluovutuksen ajoitukseen. Menetelmien sisältöä avataan tarkemmin menetelmäkohtaisissa kuvauksissa.
10 10 TOIMIJAT JA OHJAUS Kymppi R -toimintamallia on vuosien saatossa toteutettu Jyväskylässä useassa eri organisaatiorakenteessa. Vuoden 2013 alusta voimaan astui uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiokokonaisuus. Kymppi R -toimintamallissa yhteistyö ulottuu useamman palvelukokonaisuuden alle (kuva 3). Kuva 3. Jyväskylän kaupungin organisaatio 2013 ja Kymppi R -toimintamalliin osallistuvat toimijat.
11 11 Kaupunkirakennelautakunta vastaa maankäytöstä, kaavoituksesta ja mm. Kymppi R -maankäytön toteutusohjelman valmistelusta. Tilapalvelun johtokunta vastaa tiloista ja mm. tilojen investointiohjelman valmistelusta. Palveluverkosta on vastaa ao. palvelusta vastaava lautakunta. Vuoden 2013 alusta palveluverkkoa koskevat linjaukset hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kymppi R -toimintamallin oleellinen edellytys on toimijoiden välinen yhteistyö. Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisen ohjaukseen liittyy valintakysymyksiä. Ketkä osallistuvat prosessien käytännön työn ohjaamiseen? Kuka toimii prosessin vetäjänä ja projektipäällikkönä? Kymppi R -toimintamallissa tonttituotanto- ja palveluverkkoprosesseja ohjaa kaksi eri työryhmää (kuva 4). Kymppi R -valmisteluryhmä vastaa tonttituotantoprosessista ja Kymppi R -palveluverkkoryhmä palveluverkkoprosessista. Kymppi R -valmisteluryhmän ja Kymppi R -palveluverkkoryhmän toiminnan synkronoinnista vastaa Maankäyttö-pääprosessin strateginen suunnittelu palveluyksikkö (yleiskaavapäällikkö ja kaavoitustutkija). Yleiskaavapäällikkö toimii ryhmien puheenjohtajana. Sihteerinä ja käytännön työn organisoinnista vastaavana projektipäällikkönä toimii kaavoitustutkija. Kuva 4. Kymppi R -prosessien ohjaus. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti kolmen viikon välein. Prosessien ohjaus tapahtuu ns. vertaisohjauksena, jossa toimijat ovat hallinnollisesti tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Kymppi R - valmisteluryhmään kuuluu jäseniä seuraavista palveluyksiköistä: STRATEGINEN SUUNNITTELU: yleiskaavapäällikkö (puheenjohtaja), kaavoitustutkija (sihteeri) MAANKÄYTÖN HALLINTO: kaupunginarkkitehti
12 12 ASEMAKAAVOITUS: asemakaavapäällikkö, asemakaava-arkkitehti TONTIT JA MAANHALLINTA: tonttipäällikkö, maankäyttöteknikko, projektipäällikkö (mm. erityisasumisen hankkeet) INVESTOINNIT: rakennuttajapäällikkö JYVÄSKYLÄN ENERGIA: vesihuollon suunnittelupäällikkö Kymppi R -palveluverkkoryhmään osallistuvat: STRATEGINEN SUUNNITTELU: yleiskaavapäällikkö (puheenjohtaja), kaavoitustutkija (sihteeri) ASEMAKAAVOITUS: asemakaavapäällikkö, asemakaava-arkkitehti PERUSOPETUSPALVELUT opetusjohtaja, sivistyspalvelujen tukipalvelujen suunnittelija VARHAISKASVATUSPALVELUT: päivähoidon johtaja JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU: suunnittelupäällikkö TONTTITUOTANTOPROSESSI VÄLINE: KYMPPI R -OHJELMA Tonttituotantoprosessin ohjauksen keskeisenä välineenä toimii Kymppi R -maankäytön toteutusohjelma. Ohjelma laaditaan vuosittain ja sen keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluja jatkuva hallintaprosessi Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus
13 13 Kuva 5. Esimerkki KymppiR-ohjelman projektisuunntelmasta (Kymppi R 2013-ohjelma). Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelma viedään vähintään kerran valtuustokaudessa kaupunginvaltuustoon asti hyväksyttäväksi tai mikäli ohjelmassa on periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Periaatteellisia päätöksiä ovat esimerkiksi ohjelman tavoitteiden asettelun muutokset esimerkiksi määrällisten tavoitteiden osalta ja merkittävimpien asuinaluekokonaisuuksien ajoituksen muuttuminen. Kymppi R -ohjelman kautta luottamushenkilöt saavat tietoa maankäytön kokonaisuudesta yksittäisten kaavapäätöksen taustaksi.
14 14 Eri vuosien ohjelmilla on ollut tarpeen mukaan erilaisia painopisteitä. Ohjelman erityisteemoja ovat olleet mm. maanhankintakysymykset ja kunnallistekniikan investointien ennakoinnit. Uusin Kymppi R -ohjelma: Ennen uuden ohjelman laadinnan käynnistymistä kaavoitustutkija laatii projektisuunnitelman, jossa määritellään ohjelman yhteisesti sovitut painopisteet (kuva 5). Toiminnan tavoitteiden asettelu Ohjelma asettaa toiminnalle tarkempia määrällisiä tavoitteita, jotka koskevat erityisesti asemakaavoitusta ja tonttituotantoa: mitä pitäisi saada aikaan. Keskeinen elementti ohjelmassa on myös toiminnan seuranta: mitä on saatu aikaan. Tavoitteet tarkastetaan vuosittain Kymppi R -ohjelman laadinnan yhteydessä kysyntää vastaavaksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti kolmannesvuosikatsauksissa. Tilannekatsaus raportoidaan tarvittaessa myös kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmälle. Kaavoituksen tavoitteet Kaavavarannollinen tavoite: paljonko lainvoimaisissa kaavoissa tulee olla kaavavarantoa 1) omakotitalorakentamiselle 2) kerros- ja rivitalorakentamiselle Toiminnallinen tavoite: paljonko vuosittain tulee kaavoittaa varantoa 1) omakotitalorakentamiselle 2) kerros- ja rivitalorakentamiselle Tonttituotannon tavoitteet paljonko vuosittain tarjotaan 1) uusia omakotitontteja 2) kerros- ja rivitalorakentamisen kerrosalaa yhteensä ja paljonko tästä on vapaasti markkinoitavaa. Viimeisimmässä Kymppi R 2013-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ylläpitää lainvoimaisissa asemakaavoissa vähintään 500 omakotitontin kaavavarantoa kaupungin omistamalla maalla. Kerros- ja rivitalotonttien suhteen tavoitteena on vähintään viiden vuoden kaavavaranto kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle ja k-m 2 kerros- ja rivitalorakentamiselle kaupungin ja yksityisen maalle. Tonttituotannon tavoitteena on vuosittain tarjota noin 100 uutta omakotitonttia. Kerros- ja rivitalomarkkinoinnissa on tavoitteena tarjota noin k-m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa on k-m 2. Uudella vapaasti markkinoitavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennusoikeutta, jota ei ole kaavan laadintavaiheessa sidottu yksittäisiin toimijoihin. Kerros- ja rivitaloalueiden osalta vapaaseen markkinointiin tulevan rakennusoikeuden määrässä haetaan vielä tarkoituksenmukaista tasoa. Jyväskylässä huomattava osa kerros- ja rivitaloalueista kaavoitetaan ns. kumppanuuskaavape-
15 15 riaatteella. Kumppanuuskaavoituksessa tonttien tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa alueen asemakaavaa. Toimijoiden näkökulmat voidaan huomioida jo kaavan laadinnan alkuvaiheessa, mikä parantaa osapuolten sitoutumista hankkeeseen. Kumppanuuskaavoilla voidaan vaikuttaa laatutason turvaamiseen, nopeuttaa aikatauluja ja edistää kaavan toteutumista. Vapaasti markkinoinnissa olevilla kerros- ja rivitalotonteilla on haluttu luoda kasvu- ja toimintaedellytyksiä myös uusille ja pienille rakennusliikkeille. Määrällisten tavoitteiden lisäksi ohjelma sisältää myös maankäytön toteuttamista koskevia periaatteellisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia jatkosuunnittelua varten. Näitä ovat viime vuosien ohjelmissa olleet mm. kylien kaavoitus, aluekeskusten vahvistaminen, ikääntyvälle väestölle soveltuvan asuinrakentamisen edistäminen, monipuolisen asuntokannan ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten mahdollistaminen sekä uusien merkittävien aluekohteiden käyttöönotto kuntien yhdistymissopimusten mukaisilla kasvusuunnilla. PROSESSIN OHJAUS Kymppi R -valmisteluryhmä toimii yhtenä toimijoiden välisenä tiedonvaihtofoorumina ja vaikutuskanavana. Kymppi R -valmisteluryhmän toiminnan keskiössä on Kymppi R -ohjelman valmistelu. Kokouksissa käsitellään seuraavia asioita: Kuluvan vuoden maankäytön toteuttaminen ja tonttitarjonta o Seurataan Kymppi R -ohjeman tavoitteiden toteutumista: tonttien menekkiä ja kaavavarannon tilannetta. o Seurataan asuntoalan toimijoiden hanketilannetta o Valmistellaan asuinalueiden avaamista: tonttihaun järjestäminen ja kunnallistekniikan rakentaminen Lähivuosien valmistelu o Valmistellaan uutta Kymppi R -ohjelmaa, kaavoitusohjelmaa ja yhdyskuntatekniikan investointiohjelmaa o Seurataan kaavoitusohjelmassa olevien kohteiden suunnittelun etenemistä ja tiedotetaan mahdollisista uusista kaavahankkeista o Valitaan vuosikohtaisesti tonttitarjontaan tulevat alueet: uusien asuinalueiden avaamisen ajoitus o Valitaan kohteita alustavaan yleissuunnittelu- ja kustannustarkasteluun Pitkä aikavälin mahdollisuuksien turvaaminen o Yleiskaavatyöhön linkittyminen Kymppi R -ohjelma yleiskaavan toteuttamisen välineenä o Maanhankinnan painopisteiden määrittely ja seuranta, välineenä kolmen vuoden välein päivitettävä maanhankintaohjelma. Kymppi R -ohjelman kytkentä eri tahojen tuottamiin selvityksiin mm. palveluverkot, vesihuolto, joukkoliikenne Lisäksi pienryhmätyöskentelyä varsinaisten kokousten ulkopuolella, esim. o Yksittäisten asuinalueiden tarkempi vaiheistus
16 16 o Ara-tuotannolle/ikääntyvien asumiselle/opiskelija-asumiselle jne. sopivien kohteiden kartoitus Lisäksi kokouksissa käy tarvittaessa suunnittelijoita esittelemässä kaavoja. Varsinaista kaavasuunnittelua kokouksissa ei kuitenkaan tehdä. Kaikista kokouksista laaditaan muistio (kuva 6 ja 7). Kymppi R -toimintamallissa on hahmotettavissa kaksi erilaista päätöksentekotasoa; luottamushenkilökäsittelyyn päätettäväksi vietävät asiat sekä päätöksentekotilanteet, jotka tulevat eteen Kymppi R - ohjelmaa ja palveluverkkoselvityksiä valmisteltaessa. Keskeisimmät päätökset Kymppi R - valmisteluryhmässä liittyvät etenkin uusien asuinalueiden avaamisjärjestyksen määrittelyyn. Miten ajoitusjärjestykseen päädytään ja miten eri näkökulmien synteesi käytännössä tapahtuu? Esimerkkejä näistä tilanteista kuvataan tarkemmin menetelmäkuvausten yhteydessä. Kuva 6. Ote Kymppi R -valmisteluryhmän kokouksen esityslistasta.
17 Kuva 7. Ote Kymppi R -valmisteluryhmän kokouksen muistiosta. 17
18 18 PALVELUVERKKOPROSESSI Palveluverkolla tarkoitetaan eri palvelujen muodostamaa toiminnallista ja fyysistä kokonaisuutta. Kymppi R -toimintamallissa on keskitetty ns. dynaamisiin palveluverkkoihin. Näitä ovat pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut. Luonteenomaista näille on kysynnässä tapahtuvat nopeat muutokset, johon maankäytön toteuttamisella on suuri vaikutus. Tässä dokumentoinnissa palveluverkko-sanalla viitataan jatkossa päiväkoti- ja koulupalveluihin. DYNAAMISET PALVELUVERKOT Väestöpohjan muutoksista riippuvaisia, kysyntä muuttuu nopeammin Maankäytön toteuttamisella suuri merkitys alueittaisen ikärakenteen ja palvelutarpeen kehittymiseen Asiakas käyttää palveluita joka arkipäivä Pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut STAATTISET PALVELUVERKOT Hitaammin muuttuvat palveluverkot Ei jokapäiväisessä käytössä olevat palvelut Alueellisen väestöpohjan muutokset eivät vaikuta nopeasti palvelujen kysyntään ja mitoitukseen Esim. terveyspalvelut, kirjastopalvelut Jyväskylässä palveluverkkoyhteistyötä tehdään hajautetussa, verkostomaisessa mallissa. Palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tehdään useamman eri palvelualueen ja lautakunnan alaisuudessa (kts. s. 9). Palveluverkkoyhteistyön tavoitteena on palveluverkkojen hallinta siten, että maankäytön, tilojen ja tiloissa toimivien palvelusisältöjen ratkaisut ovat yhteisesti valmisteltuja ja perusteluja, päättää niistä sitten mikä taho hyvänsä. VÄLINE: PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSET Palveluverkot ovat jatkuvasti vähittäisen muutoksen alaisia. Muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja ovat palveluverkkoselvitykset, jossa analysoidaan verkon nykytila ja sen kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Jyväskylässä päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksiä päivitetään tarpeen mukaan n. 2-4 vuoden välein. Palveluverkkoselvityksessä ei ole kyse ainoastaan uuden suunnittelusta vaan kokonaisvaltaisesti myös olemassa olevan verkon muutostarpeista. Palveluverkkoselvityksissä ei toimita ainoastaan yhden hankkeen puitteissa.
19 19 Selvityksessä käydään läpi seuraava prosessi: 1. Nykyisen palveluverkon mallintaminen: Missä ovat palvelutoimipisteet ja mikä niiden kapasiteetti (mitoitus) on? 2. Kysynnän kehityksen mallintaminen: Missä ovat kaupunkirakenteen tulevat laajenemissuunnat (Kymppi R -ohjelman alueet)? Millainen on alueiden väestökehitys kokonaisuutena ja erityisesti lasten ikäryhmien osalta? 3. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tarkastelu: Vastaako nykyinen päiväkoti- ja koulukapasiteetti kysyntää? Onko joillakin alueilla ylimääräisiä päiväkoti- ja koulupaikkoja tai vajetta niistä? Miten kysyntä kehittyy ja aiheutuuko tarvetta muutoksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana? 4. Alustavat tilamallinnukset: Mitä, mihin, milloin? Millä palvelu/tilakonseptilla kysyntään vastataan (uusi päiväkoti, olemassa olevan päiväkodin laajennus, uusi päiväkotikoulu, alakoulu jne). Missä tarvitaan peruskorjauksia ja mitkä toimipisteet lakkautetaan? Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten pohjalta esitetään hankkeet Tilapalvelun investointiohjelmaan. Välivuosina päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksestä tehdään kevyempi tarkastelu sen pohjalta, mitä muutoksia Kymppi R -ohjelmassa on tapahtunut edelliseen ohjelmaan nähden ja miten tämä vaikuttaa alueellisiin väestöarvioihin. Päiväkoti- ja kouluverkkokapasiteetista tehdään tarkastelua kriittisiltä alueilta ja tämän pohjalta esitetään johtopäätökset ja tarkennetaan hankkeiden aikataulua Tilapalvelun investointiohjelmaa varten. Hankesuunnittelun yhteydessä tarkennetaan hankkeiden mitoitusta. Palveluverkkoselvityksen päivityksen tarpeen voi nostaa esille mm. maankäytön toteutusohjelman sekä koko kaupungin ja alueellisten väestöarvioiden muutokset. Myös palveluverkon toimipisteiden käytettävyydessä voi tapahtua muutoksia, jotka nostavat tarpeen tarkastella tulevia investointeja laajemmalla tasolla. Tällaisia ovat esim. yllättäviä peruskorjaus- tai uudisrakennusinvestointeja edellyttävät toimipisteet ja niiden vaikutukset koko palveluverkkoon. PROSESSIN OHJAUS Kymppi R -palveluverkkoryhmä toimii tiedonvaihtofoorumina ja vaikutuskanavana palveluverkkokokonaisuuteen vaikuttavien toimijoiden välillä. Kymppi R -palveluverkkoryhmän toiminnan keskiössä on erityisesti palveluverkkoselvitysten laadinta. Kokouksissa käsitellään seuraavia asioita: Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten laadintaa ja tilannekatsauksia Tilannepäivitystä o Kymppi R -ohjelman valmistelu, Tilapalvelun investointiohjelman eteneminen Hankkeiden mitoitustarkennukset ja sijaintipaikkatarkastelut o Uudishankkeiden tarkemmat sijaintitarkastelut, tarvittavat kaavamuutokset, liikennejärjestelyt o Väestötarkastelut mitoituksen pohjaksi o Akuutit hankkeet, esim. yksityiset päiväkotitoimijat, sijaintipaikan osoittaminen, Y- tonttitarkastelut
20 20 Erityisteematarkastelut, esim. o Pienten kyläkoulujen toimintaedellytysten tarkastelu o Päivähoidon- ja opetustoimen asiakasrekisteritarkastelut, päiväkotien ja koulujen alueellinen vaikuttavuus Palveluverkkotyöhön linkittyvien selvitysten ym. esittelyä o Esim. maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksiin osallistuu tarvittaessa myös esim. aluerehtoreita, tonttituotannon edustajia ja kaavasuunnittelijoita. Kaikista kokouksista laaditaan muistio (kuva 8 ja 9). Kuva 8. Ote Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksen asialistasta.
21 21 Kuva 9. Ote Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksen muistiosta. Keskeisimmät päätökset Kymppi R -palveluverkkoryhmässä tiivistyvät palvelutoimipisteisiin liittyviin investointiesityksiin ja niiden ajoitukseen. Miten johtopäätöksiin palveluverkon kehittämistarpeista käytännössä päädytään? Näitä päätöksentekotilanteita kuvataan tarkemmin menetelmäkohtaisissa kuvauksissa. Kymppi R -palveluverkkoryhmän lisäksi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ns. laajennettu palveluverkkoryhmä, johon osallistuvat myös sosiaali- ja terveys-, vanhus- ja vammais- sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen edustajat. Toiminta hakee vielä muotoaan. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on mm. eri palvelualojen hankkeiden yhteensovittaminen, eri palvelujen sijoittumis- ja tonttikysymykset sekä tilankäytön tehostaminen yhdessä julkisten, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
22 22 TOIMINTAMALLIN VAIKUTTAVUUS Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun (kuva 10). Investointiohjelmista Kymppi R -ohjelma palvelee erityisesti Tilapalvelun ja kunnallistekniikan investointiohjelmia. Tilapalvelun investointiohjelman talonrakennuskohteet esitetään palveluverkkoselvitysten tulosten pohjalta, jossa Kymppi R -ohjelma toimii yhtenä lähtökohtana. Tilapalvelun investointiohjelman tilannetta käydään läpi myös Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksissa. Kunnallistekniikan investointiohjelmassa varaudutaan uusien asuinalueiden toteuttamiseen Kymppi R -ohjelman mukaisesti. Kymppi R -ohjelmassa päätetyt kaavoituksen tavoitteet ja uusien asuinalueiden toteutusjärjestys toimivat pohjana kaavoituskatsausta laadittaessa. Kaavoituskatsaus on Jyväskylän kaavoituksen keskipitkän tähtäimen työohjelma. Sen tavoitteena on asettaa lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle painopistealueet. Kaavoituskatsaus laaditaan kolmen vuoden jaksolle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kymppi R -ohjelma asettaa asemakaavoitukselle tavoitteet vuosittain kaavoitettavasta pientalojen määrästä sekä kerros- ja rivitalotuotantoon osoitettavan rakennusoikeuden määrästä. Kuva 10. Kymppi R -ohjelman vaikuttavuus selvityksin, investointi- ja työohjelmiin
23 23 Kymppi R -ohjelman toimii lähtökohtana myös maanhankintaohjelmalle. Maanhankintaohjelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Siinä määritellään alueet, jonne aktiivista maanhankintaa suunnataan. Ohjelman tavoitteiden saavuttamista seurataan mm. Kymppi R -ohjelman valmisteluryhmän kokouksissa. Investointi- ja työohjelmien sekä palveluverkkoselvitysten lisäksi Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtötietoaineistoa useille kaupunkisuunnittelua ja muita palvelualoja palveleville selvityksille. VUOSIKELLO Kymppi R -toimintamallissa on erotettavissa vuosittain toistuvat vaiheet, jotka linkittyvät mm. eri investointiohjelmiin (kuva 11). Kymppi R -ohjelma päivitetään vuosittain. Varsinaisen ohjelman laadinta ajoittuu pääasiassa tammi-huhtikuun aikaan, mutta valmistelu aloitetaan jo syksyllä. Tällöin linjataan tulevan ohjelman keskeiset teemat. Kymppi R -ohjelman hyväksymiskäsittely ajoittuu huhti-kesäkuun ajalle. Ennen virallista luottamushenkilökäsittelyä ohjelma esitellään mm. kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmälle. Kuva 11. Kymppi R -ohjelman vuosikello.
24 24 Kymppi R -ohjelman hyväksyminen ajoittuu kaupungin talousarvion laadinnan aloittamisen ajankohtaan. Tilapalvelun ja kunnallistekniikan investointiohjelmien laadinta aloitetaan keväällä ja ne hyväksytään loppuvuodesta kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tilapalvelu järjestää kevään aikana tilafoorumeja, joissa käydään läpi hallintokuntien talonrakennuksen investointihankkeet ja niiden ajoitus. Ennen tilafoorumeja Kymppi R -palveluverkkoryhmässä käydään läpi päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksissä esiin tulleet toimenpidetarpeet. Koko kaupungin kattavat päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset valmistellaan siten, että ne ovat käytettävissä keväällä investointiohjelman laadintaa ja tilafoorumeja varten. Välivuosina, jolloin päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä ei päivitetä koko kaupungin alueelta, käydään läpi akuuteimmat hankkeet ja tarkennetaan niiden ajoitusta investointiohjelmassa. KYMPPI R -TOIMINTAMALLIN ONNISTUMISEN TAUSTATEKIJÖITÄ JA KEHITYS- TARPEITA Kymppi R -toimintamallin onnistumisen taustalla voidaan hahmottaa useita tekijöitä. Yksi keskeinen menestystekijä on ollut vahva maapolitiikka. Kaupungin maapolitiikka perustuu riittävään kaupungin maanomistukseen ja aktiiviseen maanhankintaan. Maa pyritään lähtökohtaisesti hankkimaan raakamaana ennen alueen tarkempaa kaavoittamista. Yksityisten omistaman raakamaan kaavoitusta maankäyttösopimuksin tehdään vain poikkeustapauksissa. Maanhankinnan suuntautumista suunnitellaan Kymppi R -valmisteluryhmässä yhteisiin tavoitteisiin perustuen. Vahva maapolitiikka mahdollistaa asuntotuotannon suuntaamisen ja ajoittamisen keskeiseksi katsotuille suunnille sekä kunnallisteknisten ja palveluinvestointien täysimääräisen hyödynnettävyyden. Tärkeä edellytys toiminnalle on yhteistyötahto. Kymppi R -toimintamalli kokoaa yhteen maankäytön toteuttamisen ja palveluverkkojen yhteensovittamisen kannalta keskeiset toimijat. Toimintamalli antaa toimijoille mahdollisuudet vaikuttaa ja nähdä oman toimintansa merkityksen osana kokonaisuutta. Yhteistyöstä koetaan saavan hyötyä oman toiminnan organisointiin. Toiminnassa on pystytty asettamaan tavoitteita, tekemään päätöksiä ja sitoutumaan niihin. Tämä on edellyttänyt vuorovaikutteisuutta ja virastojen välisten rajojen ylittämistä. Osa päätöksistä on ollut vaikeita eivätkä ne ole aina syntyneet yksimielisesti. Mm. taloudellinen tilanne luo omat haasteensa. Tavoitteissa on alettu painottaa yhä enemmän talouden realiteettien huomiointia. Kokonaisuuden hallinta edellyttää talousnäkökulman integrointia prosessin jokaiseen vaiheeseen. Kymppi R -toimintamallissa yhteistyö on organisoitu säännöllisillä kokoontumisella ja toimintaa ohjaa säännöllinen vuosikello. Säännöllisyyden merkitys korostuu toimintamallissa monessa eri yhteydessä. Maankäytön, kaavoituksen, tonttien kysynnän ja tarjonnan sekä palveluverkkojen tilanne muuttuvat jatkuvasti. Tilanteen tasalla pysyminen edellyttää tilanteen säännöllistä seurantaa ja tonttituotantoprosessiin vaikuttavien toimijoiden säännöllistä kokoontumista.
25 25 Kymppi R -toimintamallin tuotoksena syntyy toimintaa ohjaavia välineitä: Kymppi R -ohjelma ja palveluverkkoselvitykset. Näitä päivitetään säännöllisesti. Nämä luovat suuntaviivoja toiminnalle ja auttavat hahmottamaan muutostarpeita, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa. Toimintamallin tuotosten keskusteluttaminen ja hyväksyttäminen poliittisessa päätöksenteossa mahdollistavat päätöksenteon yhtenäisen suunnan. Toimintamalli edellyttää myös riittäviä henkilöresursseja. Kymppi R -toimintamallin organisointi, Kymppi R -ohjelman ja palveluverkkoselvitysten kokoaminen, prosesseissa tarvittavien lähtötietojen ylläpito ja tiedon tuottaminen on edellyttänyt yhden henkilön lähes päivittäistä työpanosta. Toimintamallin kehittämistä voidaan kuvata pieninä askeleina etenemisenä. Kokonaisuuden haltuunottotavoite on onnistuttu jakamaan pienempiin tavoitteisiin, joiden myötä toimintamallin sisältöä on laajennettu vähitellen. Ensimmäisenä laadittiin omakotitonttiohjelma, myöhemmin kerros- ja rivitalo-ohjelma. Aikajänne on vähitellen ulottunut kattamaan maankäytön toteuttamisen kymmenen vuoden ajanjakson. Palveluverkkoprosessin integroinnissa aloitettiin päiväkotiverkosta ja laajennettiin kouluverkkoon. Viimeisimpinä askeleina ovat olleet mm. maankäytön toteuttamisen kustannusten pitkän aikavälin systemaattinen tarkastelu. Jatkossa palveluverkkotyöskentelyssä korostuu yhä enemmän tarve eri palvelusektoreiden toiminnan yhteensovittamiseen. Tämä tarkoittaa mm. tilojen yhteiskäytön edistämistä, siten että päiväkotien ja koulujen tilojen lisäksi myös terveys-, kulttuuri- ja vanhuspalvelujen tilojen yhteensovittamista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Jyväskylässä palveluverkkoselvityksissä on korostunut tilakeskeinen näkemys. Jatkossa palveluverkkoa tulisi kuvata yhä enemmän myös saavutettavuuden näkökulmasta. Tämä vahvistaisi palveluverkkoselvitysten yhdyskuntarakenteellista aspektia. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä jatkossa yhä enemmän esille nousee ikääntyvien palveluverkon merkitys. Kymppi R -toimintamallissa on kyse tietoriippuvaisesta kokonaisuudesta. Päätöksenteon tukena täyttyy olla riittävä määrä tietoa kaavavarannon määrästä, toteuttamisen kustannuksista, väestömäärien kehittymisestä sekä palveluverkon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Toimintamalli on edellyttänyt systemaattista ja motivoitunutta tiedonhallintaa. Tämä tarkoittaa mm. tapoja hallita lähtötietomassoja ja menetelmiä, joiden avulla tietoa jalostetaan päätöksentekotilanteessa tarvittavaan muotoon. Toimintamallin menetelmien ja tiedonhallinnan kehittämisen edellytyksenä on ollut jatkuva innostus ja panostus. Menetelmiä kehitetään myös jatkossa. Menetelmäkehitysideoita kuvataan tarkemmin menetelmäkohtaisissa kuvauksissa.
26
Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma
Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET
LisätiedotKymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotKYMPPI R 2015 OHJELMA
2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotKaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?
RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotYhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa
Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa YT kehitysprojektin tuotokset ja uudet menetelmäideat Anna Isopoussu, Jyväskylän kaupunki
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön
LisätiedotMAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI
MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI 21.3.2013 PITKO Maankäytön ja yhdyskuntatekniikan hankkeiden pitkän aikavälin ohjelmoinnin (PITKO) tarkoituksena on luoda jatkuva
LisätiedotJOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20
JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,
LisätiedotKYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013
KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUM ENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JAA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli
LisätiedotJyväskylän nykymenetelmän kuvaus
Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotKymppi-Moni hanke Vantaalla:
Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotKaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä
Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...
LisätiedotSisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA
Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO
LisätiedotJyväskylän Kymppi R suunnittelumenetelmä
Jyväskylän Kymppi R suunnittelumenetelmä Kymppi Moni tulosseminaari 21.3.2013 Tampere Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki Kymppi Moni työpaketit & esityksen sisältö 1. Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi:
Lisätiedot(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi
(Väli )Yhteenvetoa Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi Jyväskylä 1999 2000 Ns. pilottiprosessi: maankäytön toteutusohjelma tehtiin vallitsevissa tiedonhallintakäytännöissä Havaintojen
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotTee oikeat valinnat yhdyskuntien kehittämisessä
Tee oikeat valinnat yhdyskuntien kehittämisessä Kirjoittaja: Anu Kerkkänen, Ritva Laine Kuvat: Markku Mäkelä ISBN 978-952-293-1771- (nid.) ISBN 978-952-293-178-8 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotLångvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle
Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto MRL-uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotKYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 3. KAAVAVARANNON TOTEUTUKSEN AJOITUSMENETELMÄ 2013
KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUM ENTOINTI 3. KAAVAVARANNON TOTEUTUKSEN AJOITUSMENETELMÄ 2013 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf
LisätiedotPalvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen
Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,
LisätiedotTonttituotannon ja palveluverkon yhteensovittaminen ja YT-järjestelmän pilotointi
Tonttituotannon ja palveluverkon yhteensovittaminen ja YT-järjestelmän pilotointi Kymppi-Moni hankkeen tulosseminaari Tampere 21.3.2013 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Maankäytön toteuttamisen
LisätiedotKymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia
Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia Tampere 4.12.2012 Leena Rossi Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT: Jyväskylän paikkatietopohjainen Kymppi R menetelmä herättänyt
LisätiedotYhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta
luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki Esitykseni sisältö
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotAsianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotMATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan
MATTI Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan Yleiskaavasuunnittelija Sakari Jäppinen HSY Paikkatietoseminaari 22.3.2017 06 / 2015 Intro ENTER MATTI MATTI-hankkeen tausta MAankäytön
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotNUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotLohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma
Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotKAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU
KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella
LisätiedotPalveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon
LisätiedotInfraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?
Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotRakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia
Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan
LisätiedotKokonaisuuden hallinta merkitys kunnille
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä
LisätiedotHelsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi
Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,
LisätiedotKYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023
KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017
LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotKymppi Monin jälkeen Jyväskylässä tapahtunutta
Kymppi Monin jälkeen Jyväskylässä tapahtunutta Kymppi Moni seurantatapaaminen 20.6.2016 Anna Isopoussu Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Jyväskylän kaupunki Puheenvuoron sisältö Kymppi Moni hankkeen
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotMAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala
MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus 4.9.2017 Anna Isopoussu Kaavoitustutkija Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotKOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012
KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille
LisätiedotHarkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen
Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotSuomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka
Lisätiedot1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:
PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä
LisätiedotJOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.
JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA vv
LAIHIAN KUNTA KAAVOITUSOHJELMA vv. 2017 2019 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
Lisätiedot