JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS Jyväskylän kaupungin yleiskaava, Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava, Raspio-Iloniemen osayleiskaava, Leppälahden osayleiskaava, Länsi-Palokan osayleiskaava, Rantaväylän osayleiskaava, Tourujoen kehittämissuunnitelma, Jääskelän yleiskaavan muutos, Kanavuori-Kairahtan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma, Lintukangas- Ruokkeen maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma, Seppälän maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma Kortteli 9, Kauppakulma, Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulmaus, Kangas: Vanha paperitehdas ja Piippuranta, Kivääritehtaankatu, Seminaarinmäki, Mattilanniemi, Keskussairaala, Nisulan suojelukaava, Kuokkalan louhimon alue, Huhtalahti, tikanranta I, Pellonreuna, Kortepohjan keskusta, Haukkarannan kooulun alue, Savelan teollisuusalue, Tikkakosken keskusta, Matinmäen päiväkoti, Palokan entinen liikekeskus, Savulahti, Laukaantien varsi, Itäinen Palokärki, Ruoke, Vaajakosken keskusta, Vaajavirranranta, Varassaari-Haapalahti, Sulunperän teollisuusalueen laajennus, Väinölänranta, Kauramäki I, Säynätsalon keskusta, Huovilan yritysalue, Ikolanmäki, Kirkkolahti II, Korpilahden päiväkoti

2 SISÄLTÖ Kaavoituksen yhteystiedot 2 Johdanto 3 Tonttivaranto 4 Kaavoitusohjelma Yleiskaavoitus 10 Asemakaavoitus 12 KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kaavoituksen asiakaspalvelu Palvelupiste Hannikainen Hannikaisenkatu 17, 1 krs (Rakentajantalo) puh. (014) Kaavoitus Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) Postiosoite: Jyväskylän kaupunki, PL 233, Jyväskylä Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, p ASEMAKAAVOITUS Leila Strömberg, asemakaavapäällikkö p Tuija Solin, projektipäällikkö p Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti p Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti p Nana Pentti, kaavoitusarkkitehti p Paula Julin, kaavoitusarkkitehti p Janne Kähkönen, kaavoitusarkkitehti p Viljo Viinikainen, suunnitteluinsinööri p Ilona Sassi, kaavasuunnittelija p Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija p Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija p Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri p Anne Pitkänen, yleissuunnitteluhortonomi p Paula Tuomi, kaavasuunnittelija p Tuula Janatuinen, suunnitteluavustaja p Jaana Nyman, suunnitteluavustaja p Marja Särkkä, suunnitteluavustaja p YLEISKAAVOITUS Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö p Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti p Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti p Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri p Arto Sipinen, suunnitteluinsinööri p Hannu Onkila, projektipäällikkö p Anna Isopoussu, kaavoitustutkija p Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri p Helena Miettinen, suunnitteluavustaja p Eetu Lappalainen, paikkatietoasiantuntija p Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Internet: Jyväskylän kaupunki kaavoitus 2013 Työryhmä: Leena Rossi, Leila Strömberg, Tuija Solin, Nana Pentti, Anna Isopoussu, Jussi Sievänen Kannen kuva: Hämeenkadun alueen kaupunkirakenne Verstas Arkkitehdit Kuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainita Taitto: Jussi Sievänen Painopaikka: Kopijyvä Oy 2

3 JOHDANTO Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät yleis- ja asemakaavakohteet. Katsaus sisältää myös arvion tonttivarannon riittävyydestä Jyväskylässä. Kaavoituskatsaus perustuu kaupunkirakennepalveluiden strategioihin ja linjauksiin sekä maankäytön toteutusohjelmaan KymppiR2013. Maankäytön toteutusohjelman mukainen tonttitarjonta Jyväskylässä on alueellisesti ja laadullisesti monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. Sen lisäksi kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. Jyväskylän kaupungin väestönkasvu oli vuonna 2012 noin 1400 asukasta. Yleis- ja asemakaavojen ohjelmointi tukee kasvua myös tulevina vuosina. Kaavoitettavat kohteet ovat täydennysrakentamiskohteita. Näiden lisäksi kaupunki kaavoittaa kaupunkirakenteen laajentamiseksi pääasiassa omaa raakamaataan. Tarkoituksenmukaisten kaavoitettavien kokonaisuuksien mahdollistamiseksi on joissakin tapauksissa otettu mukaan yksityisessä omistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoitusprosessiin kuuluu monta työvaihetta, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaihe Kaavahankkeen alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat. Ne kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Luonnosvaihe: Kaavoittaja laatii lähtökohtien ja tavoitteiden perusteella kaavaluonnoksen. Luonnos asetetaan nähtäville, jotta kiinnostuneilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä parannusehdotuksia. Usein voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon luonnosvaiheessa esille tulleet asiat. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja nähtävillä olon aikana ehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Hyväksyminen Kun kaava on hyväksytty ja se on tullut voimaan, voidaan kaava-alueen toteuttaminen käynnistää. 3

4 TONTTIVARANTO Jyväskylän väestömäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 1420 henkilöä. Väestöarvio vuodelle 2020 on lähes asukasta. Väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaupungin kilpailukyvyn varmistamista kaavoittamalla uusia vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita. Jyväskylän tonttituotannosta huolehditaan vuosittain laadittavalla maankäytön toteutusohjelmalla KymppiR:llä. Ohjelma sisältää asuinalueiden käyttöönoton ajoituksen seuraavalle kymmenelle vuodelle, joista lähimpiä kolmea ja viittä vuotta tarkastellaan tarkemmin. Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylässä: on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi KymppiR2013-ohjelman Ohjelma luo mitoitusta ja aikatauluja koskevat tavoitteet alueiden kaavoitukselle ja toteuttamiselle. Vuoden 2013 ohjelmassa valtuusto totesi erityisesti, että 1. Ohjelman mukainen tonttitarjonta on alueellisesti ja laadullisesti muihin Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna erittäin monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. 2. Kerros- ja rivitaloasuntojen tuotantotavoite on k-m2 vuodessa. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää. Kankaan vuotuinen asuntotuotantotavoite on % Jyväskylän kerros- ja rivitalotuotannosta. 3. Rakenteilla ja jo kaavoitettavana olevien alueiden toteutumisen edistämiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten KymppiR-ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. 4. Kaupunki tarjoaa myös riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. ARVIO ASUMISEN TONTTIVARANNOSTA KymppiR2013-ohjelmassa linjattujen tavoitteiden mukaisesti kaupunki varautuu turvaamaan riittävän tonttivarannon tulevien vuosien asuntotuotannolle. Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee ylläpitää 500 omakotitontin kaavavarantoa kaupungin maalla. Tavoitteena on kaavoittaa vuosittain noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tämä vastaa viime vuosien omakotitonttien kysyntää. Kerros- ja rivitalotuotannolle on tavoitteena ylläpitää viiden vuoden ( k-m2) kaavavarantoa kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain tulee kaavoittaa vuoden varannon verran lisää eli yhteensä k-m2. Kaupungin omakotitonttivarannon tilanne on tällä hetkellä hyvä ja varannon määrä on kasvanut parin edellisen vuoden aikana. Elokuussa 2013 markkinoinnissa oli lähes 100 tonttia ja myöhemmin luovutettavien tonttien varannossa oli 648 tonttia eri puolilla kaupunkia. Myös kerros- ja rivitaloille kaavoitetun varannon määrä on kasvanut. Elokuussa 2013 kerros- ja rivitalojen varanto oli noin k-m2, josta kaupungin omistuksessa on noin puolet. Tonttien menekkiä seurataan tiiviisti ja kaupungilla tulee olla valmius tarvittaessa lisätä tonttitarjontaa. Tavoitteena on varmistaa laadukas ja riittävän kattava alueellinen tonttitarjonta myös jatkossa. Vuosien kaavoitusohjelman mukaisesti uusia omakotialueita kaavoitetaan Kauramäkeen Savulahteen, Ruokkeelle ja Kirkkolahteen. Näistä kaavoista ei saada uusia omakotitontteja tavoitteiden mukaisesti, mutta koska lainvoimaisten omakotitonttien varannon tilanne on hyvä, on lähivuosien omakotitonttien tarjonta turvattu. Kerros- ja rivitaloille kaavoitettavan varannon tavoitemäärä kolmelle vuodelle täyttyy. Keskusta-alueen kerros- ja rivitalotuotannon keskeisin kohde 4

5 Kuokkalan Kristillisen opiston alueen viereen muodostuu uutta asuinaluetta Arkkitehtitoimisto Sigge Oy on Kangas. Aluekeskusten lisäksi uusia kerros- ja rivitalokaavoituskohteita kaavoitetaan eri puolille kaupunkia mm. Väinölänrantaan ja Savulahteen. Kaavoituksella mahdollistetaan uusia rakennuspaikkoja kyliin. Jo hyväksytyissä ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa oli vuoden 2013 alussa jäljellä noin 900 maaseudun rakennuspaikkaa. Periaatteena on, että vireillä on yksi-kaksi kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitus suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palvelujen saavutettavuus). ARVIO TYÖPAIKKARAKENTAMISEN TONTTIVARANNOSTA Asemakaavoissa oli elokuussa 2013 kaavavarantoa liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m2, josta kaupungin maalla oli noin k-m2. Lisäksi asemakaavoitettua teollisuuden tonttimaata oli noin 144 hehtaaria, josta kaupungin maalla noin 112 hehtaaria. Valmiilla kunnallistekniikalla varustettuja tontteja oli tarjolla 32,4 hehtaaria eli 34 tonttia. Asemakaavoitettua työpaikka-aluevarannon alueellista ja laadullista monipuolisuutta on parannettu ja kaavallinen tonttivaranto on hyvä. Tulevalla ohjelmakaudella haasteena on alueiden saattaminen rakentamiskelpoiseksi. Uusien työpaikka-alueiden kaavoittaminen jatkuu Itäisen Palokärjen alueella, joka on osa laajempaa Seppälänkankaan Palokärjen teollisuuspainotteista yritysaluetta. Alueen maankäytön suunnittelu ja rakentaminen kytkeytyy koilliseen kehäväylään ja Laukaantien parantamissuunnitelmaan. Luovutettavaa tonttimaata alueella tulisi olemaan noin 60 ha. Sulunperän alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus aloitetaan ohjelmakaudella. Aluekeskuksissa panostetaan työpaikkoja sisältäviin asemakaavahankkeisiin. Kankaan alueen kehittäminen on merkittävä myös keskusta-alueen työpaikkarakentamisen kannalta; tavoitteena on noin km2 työpaikkaintensiivisiä toimintoja, toimistoja palveluja ja toimitilaa. 5

6 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE YLEISKAAVOITUS A B C D E F G H I J Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kauramäki-Eteläportti osayleiskaava Raspio-Iloniemi osayleiskaava Leppälahden osayleiskaava Länsi-Palokan osayleiskaava Kanavuori-Kairahtan maankäytön ja liikenteen yleisuunnitelma Seppälän maankäytön ja liikenteen yleisuunnitelma Rantaväylän osayleiskaava Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa, Vespuolen kylät) Tourujoen kehittämissuunnitelma Jääskelän osayleiskaava KESKUSTA JA LÄHI- KESKUKSET ASEMAKAAVOITUS 1. Kortteli 9 2. Kauppakulma 3. Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulmaus 4. Kangas 5. Kivääritehtaankatu 6. Seminaarinmäki 7. Mattilanniemi 8. Keskussairaala 9. Nisulan suojelukaava 10. Kuokkalan louhimon alue 11. Huhtalahti 12. Tikanranta I 13. Pellonreuna 14. Kortepohjan keskusta 15. Haukkarannan koulu 16. Savelan teollisuusalue POHJOISET ALUEET 17. Tikkakosken keskusta 18. Matinmäen päiväkoti 19. Palokan entinen liikekeskus 20. Savulahti 21. Laukaantien varsi 22. Itäinen Palokärki 23. Ruoke ITÄISET ALUEET 24. Vaajakosken keskusta 25. Vaajavirranranta 26. Varassaari-Haapalahti 27. Sulunperän teollisuusalueen laajennus 28. Väinölänranta 6 ETELÄISET ALUEET 29. Kauramäki 30. Säynätsalon keskusta 31. Huovilan yritysalue 32. Ikolanmäki 33. Kirkkolahti II 34. Korpilahden päiväkoti

7 7 Korpilahti Vaajakoski Palokka Tikkakoski Säynätsalo Tikkala Saukkola Moksi Vesanka Oittila Putkilahti Korpiaho Saakoski Puolakka Synsiä Leppälahti Oravasaari Nyrölä Puuppola A B G C E J F D I H H H H Työpaikkarakentaminen tai muu maankäyttö Asuminen

8 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen vuosien työohjelma koostuu Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta, oikeusvaikutteisista osayleiskaavoista, kyläselvityksistä ja yleispiirteisiä yleiskaavoja tarkentavista maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelmista (ns. MaLi-suunnitelmat). Jyväskylän kaupungin yleiskaava (Rossi) asukkaan Jyväskylän ennakoidaan kasvavan lähes asukkaan kaupungiksi. Yleiskaavan suunnittelualueena on koko Jyväskylän kaupungin alue, joka muodostuu kolmen, vuoden 2009 alusta yhteen liittyneen kunnan monimuotoisista keskustoista, kaupunginosista, taajamista ja kylistä. Yleiskaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ohjaaminen siten, että olemassa oleva kaupunkirakenne eheytyy ja laajenee viisaasti ja että kylähelmien elinvoimaisuus säilyy. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä toukokuussa Yleiskaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta Tavoitteena on, että kaava valmistuu ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2014 aikana. A Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava (Teivaistenaho) Kaupungin lounaispuolella, Roninmäen takana sijaitseva suunnittelualue rajautuu 9-tiehen, Ronsuntaipaleen-tiehen, kaupungin rajaan ja Myllyjärven alueeseen. Alueelle suunnitellaan monimuotoista asuinaluetta, jonka lähipalvelut sijoittuisivat Eteläporttiin tulevaan palvelukeskukseen, joka palvelee myös Keljonkankaan ja Sääksvuoren alueita. Eteläporttiin kaavaillaan päivittäistavara-kauppaa, tilaa vaativaa kauppaa sekä teollisuusja toimistotyöpaikkoja. Kaavaluonnos oli nähtävillä elo-syyskuussa 2012 ja kaavaehdotus valmistuu vuoden 2014 aikana. Hyväksymisaikataulu kytkeytyy tekeillä olevaan Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaan. B Raspio-Iloniemen osayleiskaava (Sipinen) Kaavassa tarkastellaan Korpilahden keskustan laajenemismahdollisuuksia Päijänteen rannoille, 9-tien liikennejärjestelyitä ja työpaikka-alueita sekä Raspion ja Maatianjärven maaseutumaista miljöötä. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa keväällä Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset toukokuussa Kaavasta on valitettu edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Niiltä osin, johon ei kohdistu valituksia, kaava on kaupunginhallituksen päätöksellä saatettu lainvoimaiseksi. C Leppälahden osayleiskaava (Sipinen) Leppälahden kyläselvitys valmistui kesällä Selvitysalueena oli koko Leppäveden itäpuolelle sijoittuva kaupungin osa-alue. Tavoitteena oli tarkentaa tulevan osayleiskaavan sisältökysymyksiä, selvittää maankäytön kehittämisen edullisuusvyöhykkeitä ja määritellä osayleiskaavalle perusteltu aluerajaus. Työ jatkuu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana koko Leppälahden alueella. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma aikatauluineen julkaistaan alkuvuonna D Länsi-Palokan osayleiskaava (Rajaniemi) Läntisen Palokan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma valmistui Työ jatkuu osayleiskaavana. Lintukangas-Ruokkeen välille suunnitellaan kehätievarausta. Osayleiskaavassa osoitetaan kehätien ja muun liikenneverkon ratkaisut sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen ja asumisen aluevarauksia. Erityisenä haasteena on vesiensuojelun näkökulmasta Tuomiojärven valuma-alueeseen kuuluvan alueen hulevesien hallinnan järjestelyt osana tulevaisuuden elinkeinoaluetta. Kaavaluonnosvaihe E Kanavuori-Kairahtan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma (Teivaistenaho) Kanavuori-Kairahta sijoittuu Vaajakosken eteläpuolelle, valtateiden 4 ja 9 risteysalueen ympäristöön, Päijänteen ja Leppäveden järvien väliselle alueelle. Yleissuunnitelman tavoitteena on tarkentaa yleiskaavan aluevarauksia ja tutkia maankäytön rakennetta, asumisen ja työpaikkojen mitoitusta, viheralueiden laajuutta sekä liikenneverkkoa. MaLi-suunnitelma kytkeytyy käynnissä olevaan Kanavuoren eritasoliittymän ja vt 4:n parantamisen suunnitteluun. F Seppälän maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma (Teivaistenaho) Kaupunginvaltuustossa vuonna 2002 hyväksytty Seppälän osayleiskaavan muutos ohjaa Seppälän työpaikka- ja 8

9 liikealuetta rakenteeltaan keskustamaisen kaupunginosan suuntaan. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa Seppälä on strategisen keskusta-alueen osa. Yleissuunnitelmalla luodaan kokonaiskäsitys Seppälän alueen tulevasta maankäytöstä ja liikenteestä. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan alueen liittyminen ulkoiseen liikenneverkkoon ja viereisen Kankaan asuin- ja työpaikka-alueen suunnitelmat. Työn yhteydessä arvioidaan myös liikenteen parantamistoimien ajoitus. Yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2015 aikana. G Rantaväylän osayleiskaava (Rossi ja Vuoriainen) Keski-Suomen Ely-keskuksen ja Liikenneviraston on tarkoitus käynnistää valtakunnallisesti merkittävän Jyväskylän Rantaväylän parantamisen suunnittelu. Suunnittelun ohessa selvitetään tarpeet ja aluerajaus osayleiskaavana tehtävälle maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelulle. Osayleiskaavaa pohjustava esiselvitys laaditaan kevääseen 2015 mennessä. H Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa, Vespuolen kylät) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tultua kyliä tukevine maankäyttöratkaisuineen hyväksytyksi vapautuu resursseja uusien kyläselvitysten käynnistämiseen. Syksyllä 2014 on mahdollista käynnistää kaksi uutta kyläselvitystä, vuonna toiset kaksi. Kaupunkirakennelautakunta päättää erikseen kyläselvitysten kohteista ja järjestyksestä yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. I Tourujoen kehittämissuunnitelma (Vallinkoski) Tourujoen kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistetään keväällä Suunnittelualue kattaa koko Tourujoen Jyväsjärveltä Palokkajärvelle. Tourujoki on tärkeä osa kaupungin hyväksytyn viherpolitiikan mukaista Kehä Vihreää. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on saada kokonaiskäsitys mm. alueen virkistyskäytöstä ja suojelutarpeista, joen kunnostusperiaatteista, eroosiontorjuntatoimenpiteiden tarpeesta ja luonteesta, virkistysreittien kehittämisestä, kasvillisuuden kehittämisestä ja hoidosta sekä valaistuksesta. J Jääskelän yleiskaavan muutos (Rajaniemi) Jääskelän oikeusvaikutteinen yleiskaava on vuodelta Yleiskaavan muutoksen tavoitteena on yritystoimintojen ja matkailijoiden palveluiden kehittäminen alueen luonnon- ja virkistysarvot ja kulttuuriperinne huomioiden. Yleiskaavan pohjaksi on valmistunut Jääskelän master plan suunnitelma. Kaavoitus käynnistyy vuonna Eteläportti-Kauramäen osayleiskaava-aluetta Lentokuva Vallas Oy 9

10 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen vuosien työohjelma sisältää ydinkeskustan, Kankaan alueen ja aluekeskusten kehittämis- ja kaavoitushankkeita sekä monipuolisesti muita asumisen ja työpaikkarakentamisen kaavoituskohteita. Kaavoituskatsauksen kohteiden lisäksi on käynnissä tai käynnistymässä noin 80 pienempää aluetta koskevaa tai vähemmän merkityksellistä asemakaavan muutosta sekä usein kaupungin omia kaavahankkeita, jotka tulevat vuoden aikana kiireisellä aikataululla. KESKUSTA JA LÄHIKESKUKSET 1. Kortteli 9 (Sassi) Valtiontaloa, sen viereistä rakentamatonta tontin kulmaa sekä koko korttelia suunnitellaan vetovoimaisen keskustan kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on keskittää huoltoliikennettä, parantaa korttelin sisäisiä jalankulkureittejä ja mahdollistaa korttelin uudistuminen ja täydennysrakentaminen. 2. Kauppakulma (Sassi) Kauppakulman kaavoitus on ollut pysähdyksissä ja jatkuu uusilla suunnitelmilla. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelialueelle liike- ja toimistotilaa sekä pysäköintiä alempiin kerroksiin ja asumista ylimpiin kerroksiin. Alueelle laaditaan uusi asemakaavaluonnos. 3. Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulmaus (Sassi) Kaava-alue sisältää tontit Yliopistonkadusta Väinönkeskukseen. Kaavamuutoksella tavoitellaan Yliopistonkadun kulmaan uutta kaupunkikuvaa ehostavaa rakentamista, Väinönkadun varrella olevien rakennusten suojelua, yhteistä ajo- ja huoltoväylää tonttien takaosaan sekä tonttien hallittua täydennysrakentamista. 4. Kangas: Vanha paperitehdas ja Piippuranta (Heinänen) Kankaan alueen asemakaavoituksen 1. vaihe on käynnistynyt v kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vanhan paperitehtaan asemakaavan muutoksella. Kangas tullaan asemakaavoittamaan useassa vaiheessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on saada Kankaalle ja vanhalle paperitehtaalle aktiivista käyttöä jo alueen kehittymisen alkuvaiheista lähtien, mikä edellyttää mm. tilapäisiä pysäköintiratkaisuja alueella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kankaan van- Havainnekuva Mattilanniemen Kampuksen arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta LOOP Arkkitehtitoimisto JKMM Oy 10

11 Aluekartta keskustaajaman ja lähikeskusten kaavoituskohteista. han paperitehtaan uusi käyttötarkoitus liike-, toimisto-, palvelu- ja asumiskäytössä. Ensimmäisen asuinaluekokonaisuuden Piippurannan asemakaavoitus on käynnistymässä arkkitehtikilpailulla, joka ratkeaa vuoden 2014 aikana Kivääritehtaankatu (Tommila) Keskustan tuntumassa sijaitseva Tourulan kivääritehtaan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tarkoitus on tiivistää yhdyskuntarakennetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella asuntorakentamisella osittain vanhan teollisuushallin tilalle. Asuinkerrostalojen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa rakenteellisena. 6. Seminaarinmäki (Julin) Yliopiston kampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jolle laaditaan suojelukaava. Kaavassa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja viheralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdollinen täydennysrakentaminen Mattilanniemi (Solin, Sievänen) Mattilanniemen asemakaavaa muutetaan vastaamaan Jyväskylän yliopiston ja siihen liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Kaavamuutoksessa turvataan alueen kulttuuriperintö- ja virkistysarvot. Kaavamuutos perustuu Mattilanniemen kampuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. 8. Keskussairaala (Halinen, Pentti) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden keskussairaalan (laajennus- ja uudisrakennusten) rakentaminen. Asemakaavan yhteydessä ratkaistaan nykyisen sairaala-alueen ja sen ympäristön maankäyttö, liikenneyhteydet, paikoitus, rakennussuojelumääräykset, erityisalueet sekä viherympäristö. 9. Nisulan suojelukaava (Strömberg) Keskustan tuntumassa Harjun länsipuolella sijaitseva Nisulan pientaloalue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen asemakaavan suojelumääräyksiä tarkistetaan. Alue on rakennuskiellossa kaavan laatimista varten Kuokkalan louhimon alue (Sievänen) Kuokkalan keskustassa sijaitseva louhimon kortteli muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asuinrakentaminen täydentää Kuokkalan keskustan rakennetta ja luo tärkeän näkymän Siltakadun ja Pohjanlammentien risteysalueelle. Alueelle voidaan sijoittaa myös seniori- ja palveluasumista

12 11. Huhtalahti (Sievänen) Nenäinniemessä sijaitsevan Huhtalahden louhimon alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asuntorakennetta vaativassa maastossa Päijänteen rannalla luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen Tikanranta I (Hähkiöniemi) Tikanranta I on monimuotoinen ja tiivis asumisen täydennysrakentamiskohde Pohjanlahden pohjukassa. Alue täydentää olemassa olevaa pien- ja rivitalovaltaista kaupunkirakennetta. Tavoiteaikataulu: Pellonreuna (Hähkiöniemi) Kuokkalaan kehäväylän, Kekkolantien, Pellonreunan ja Pohjanlahdentien rajaamalle alueelle kaavoitetaan kaupunkikuvallisesti laadukasta kerrostalopainotteista täydennysrakentamisen kohdetta. Kohde jatkaa Kuokkalan kehäväylän varteen jo toteutuneiden ja suunniteltujen moni-ilmeisten kerrostalokohteiden sarjaa. 14. Kortepohjan keskusta (Tommila) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Kortepohjan keskusta-aluetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella asuntorakentamisella. Ratkaisevaa tulevalle rakentamisen määrälle ovat liikenteellisten ratkaisujen kehittäminen ja pysäköinnin järjestäminen. Oleellista on säilyttää Kortepohjan rakennetun ympäristön keskeisimmät elementit ja suhteuttaa uudisrakentaminen olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Kaavoitusprosessin yhteydessä ratkaistaan myös Ylioppilaskylän MNOP-talon mahdollinen suojelu Haukkarannan koulun alue (Julin) Haukkarannan koulun toiminta on siirtymässä Kukkumäkeen vuoden 2015 lopussa. Kaavamuutoksen tavoitteena on sijoittaa koulun tilalle monipuolista asumista ja täydentää Haukkalan pientalovaltaista asuinaluetta Savelan teollisuusalue (Solin) Asemakaavamuutoksen valmistelu käynnistyy lähtökohtatilanteen kartoittamisella yhdessä toimijoiden kanssa talvella Tavoitteena on perinteisen työpaikkaalueen toimintaedellytysten parantaminen mm. selkiyttämällä alueen sisäinen liikenne ja liittyminen ulkoiseen liikenneverkkoon sekä muuhun kaupunkirakenteeseen niin toiminnallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin POHJOISET ALUEET 17. Tikkakosken keskusta (Solin) Tikkakosken asemakaavojen muutokset ja laajennukset käynnistetään tarpeen mukaan vaiheittain. Tavoitteet perustuvat Tikkakosken keskustan yleispiirteiseen kehittämissuunnitelmaan, missä on ideoitu täydennysrakentamista, liikennettä, ulkoilu- ja viheralueita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden kehittämisperiaatteita. Syksyllä 2013 käynnistyi taajama-alueen tulevaisuutta visioiva arkkitehtuurin alan diplomityö, jonka tuottamat ideat ovat myös suunnittelun taustalla Matinmäen päiväkoti (Kähkönen) Matinmäentien varteen tutkitaan paikkaa päiväkodin sijoittamiseksi Palokan entinen liikekeskus (Kähkönen) Palokan keskustaan, entisen Palokan Liikekeskuksen tontille Lukutien ja Koivutien kulmaan, on valmisteilla monipuolista asumista ja asumiseen liittyviä palveluita sisältävä asemakaavan muutos. Tavoitteena on viihtyisän ja elävän asuinympäristön muodostuminen sekä Palokan keskustan kaupunkikuvallinen kehittäminen Savulahti (Sievänen) Savulahti sijaitsee Tuomiojärven rantamaisemissa Ruokkeentien molemmin puolin. Laadittava asemakaava mahdollistaa uuden kerros- ja pientaloalueen rakentumisen. Ruokkeentien eteläpuolella oleva alue täydentää Tuomiojärven ympäristön erinomaisia asumisalueita kuten Haukkalanrantaa. Ruokkeentien pohjoispuolelle suunnitellaan osin jyrkkään rinnemaastoon kerrostaloja pientaloasutusta. Alueen suunnittelussa huomioidaan Tuomiojärven ympäri suunniteltava virkistysreitistö ja päiväkoti/koulun sijoittuminen alueelle. 12

13 21. Laukaantien varsi (Heinänen, Viinikainen) Laukaantien varrella on valmisteilla asemakaavojen muutoksia, joiden taustalla ovat mm. kiinteistöjen laajenemistarpeet, Laukaantien parantamissuunnitelma sekä entisen ratapohjan käyttöön liittyvät maankäytölliset tarpeet. Laukaantien parantamissuunnitelma on valmistumassa ja toteutuakseen tiesuunnitelman ja asemakaavojen on oltava yhteensopivia. 22. Itäinen Palokärki (Solin, Viinikainen) Itäisen Palokärjen alue on osa laajempaa teolliseen toimintaan painottuvaa yritysaluetta. Asemakaavoitettava alue on kooltaan noin 320 hehtaaria ja sijaitsee Laukaantien itäpuolella rajoittuen pohjoisessa Laukaan kunnan rajaan. Asemakaavoituksen yhteydessä tullaan ratkaisemaan myös tulevan Koillisen kehäväylän sijainti asemakaavan osalta. Asemakaavoituksen valmistelu on alkanut vuonna 2013 valmistuneen kaavarunkosuunnitelman pohjalta. Alueen maankäytön suunnittelu kytkeytyy Koilliseen kehäväylään ja Laukaantien parantamissuunnitelmaan. Alue tullaan toteuttamaan useassa vaiheessa Ruoke (Pentti) Ruokkeen alueen asemakaavoitus on käynnistynyt aiemmin laaditun kaavaluonnoksen pohjalta. Kaavalla mahdollistetaan alueelle uusia omakotitontteja yksityiselle ja kaupungin maalle. ITÄISET ALUEET 24. Vaajakosken keskusta (Solin, Tommila) Vaajakosken keskustassa on suunnitteilla useita merkittäviä kehitys- ja kaavamuutoshankkeita. Ajankohtaisin on Vaajalan asemakaavan muutos, minkä tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisella rakentamisella. Entisen S-marketin paikalle on tarkoitus rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi asumista ja liiketiloja. Asuntojen pysäköinti on ajateltu toteutettavan rakenteellisena pihakannen alle. 25. Vaajavirranranta (Hähkiöniemi) Vaajakoskelle Vaajavirran rannalle, entisen Naulatehtaan ympärille kaavoitetaan asuin-, toimisto- ja toimitilarakentamista rantapuiston kehittämistarpeet ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutarpeet huomioon ottaen. Asemakaavan muutos perustuu Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailun tavoitteisiin ja ideoihin Varassaari-Haapalahti (Solin, Tommila) Varassaaren asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on varata alueita moottoritielle ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta sekä osoittaa vanhoille teollisuusalueille uusi käyttötarkoitus, turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevarauksia ja reitistöjä virkistykselle sekä Ideakuva Vt 4 ohitustien uudesta linjauksesta Varassaaren kohdalla A-Insinöörit Kuva!!! 13

14 osoittaa korttelialueita teollisuudelle, kaupallisille ja julkisille palveluille. Alueella tutkitaan myös asumisen täydennysrakentamismahdollisuuksia. Vuonna 2012 laadittuun kaavarunkotyöhön perustuen alueelle tehdään kaksi erillistä asemakaavan muutosta. Ensimmäisessä vaiheessa laadittava asemakaava käsittää lähinnä Varassaaren alueen, toisessa vaiheessa Haapalahden Sulunperän teollisuusalueen laajennus (Solin) Teollisuusalueen laajennus asemakaavoitetaan ja toteutetaan ainakin kahdessa vaiheessa taustalle laaditun kaavarunkotarkastelun pohjalta. Alueet tukeutuvat koilliseen kehäväylään, jonka tarveselvitys on tehty Väinölänranta (Tommila) Väinölänrantaan Äijälänsalmen rannalle osittain entisen konepaja-alueen paikalle on tarkoitus kaavoittaa kaupunkikuvallisesti laadukasta ja korkealuokkaista asuntorakentamista luonto- ja virkistysarvot huomioiden. Aluetta tarkastellaan osana laajempaa kaupunkikokonaisuutta, joka muodostaa merkittävän sisääntulonäkymän Päijänteeltä vesiteitse Äijälän jokikanavaa pitkin kaupungin keskustaan saavuttaessa. ETELÄISET ALUEET 29. Kauramäki I (Julin) Kauramäen uuden asuinalueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain alueelle laadittavan osayleiskaavan pohjalta. Ensimmäinen kaava-alue sijoittuu Keljonkankaan nykyisen kaupunkirakenteen tuntumaan Eteläväylän ja Kankaan tilan välille. Alueelle on tavoitteena sijoittaa houkuttelevaa ja monipuolista asumista pientaloista tiiviimpiin asumismuotoihin sekä tontti uudelle päiväkodille tai päiväkoti-koululle Säynätsalon keskusta (Julin) Säynätsalon keskustan kehittäminen jatkuu. Työn pohjana ovat Säynätsalon asukasfoorumin ajatukset vuodelta 2006 sekä keskusta-alueesta tehty diplomityö. Tavoitteena on kehittää Säynätsaloa houkuttelevana asuin- ja elinkeinoympäristönä sekä tukea paikallisesta aloitteesta käynnistyneitä hyviä hankkeita. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön ja Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon lähiympäristön kehittäminen vaatii erityisen herkkää kaupunkikuvallista otetta Ikolanmäen aluerakennetta Taavi Tenhu 14

15 Näkymäkuva Säynätsalon keskusta-alueen ideasuunnitelmasta (diplomityö) Kuutti Halinen 31. Huovilan yritysalue (Sievänen) Korpilahdelle, Ysitien varrelle asemakaavoitetaan työpaikkatontteja nykyisten ja tulevaisuuden liikenneratkaisujen pohjalta monipuolistamaan alueen työpaikkatonttitarjontaa Ikolanmäki (Kähkönen) Ikolanmäen alue on Korpilahden keskustan alueella laajin ja parhaiten säilynyt esimerkki jälleenrakennuskauden taajamarakentamisesta. Alueen rakennuskanta on inventoitu kesällä 2008 ja asemakaava tarkistetaan alueen ominaispiirteet ja suojeluarvot huomioiden. 33. Kirkkolahti II (Pentti) Kirkkolahden kaavamuutos on käynnistetty uudelleen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston kaavamuutosta koskeneen hyväksymispäätöksen. Kirkkolahden suunnittelussa pyritään mahdollistamaan uudenlainen matala-tiivis asuminen korpilahtelaisittain. 34. Korpilahden päiväkoti (Kähkönen) Korpilahden keskustaan tutkitaan paikkaa päiväkodin sijoittamiseksi. 15

16