PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus

Transkriptio

1 PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus

2 TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Tikkakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21

3 Nyrölä: rakentaminen ja väestömäärä vuosina asuntoja / vuosi koko väestö Luonetjärven koulu Liinalammin koulu RAKENTAMINEN vuosina : Keskimäärin 2 omakotitaloa / vuosi Nyrölän koulu VÄESTÖKEHITYS Kokonaisväestömäärä on pysynyt tasaisena, samoin kouluikäisten määrä. Päiväkotiikäisten määrä on kasvanut hieman. Tämä nostaa tulevina vuosina kouluikäisten määrää hieman ilman uutta rakentamistakin. Puuppolan koulu KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA) Nyrölä on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa maaseutuasumisen nauhaalueeksi, jonne on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Maaseutuasumisen nauha alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Muu osa alueesta on maaseutuelinkeinojen aluetta, jonne voidaan sijoittaa ainoastaan maaseudun elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Saarenmaan koulu Ennen kyläselvitystä / kyläkaavoitusta rakentamisen odotetaan pohjautuvan pääasiassa olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittämiseen ja maaseutuelinkeinopohjaiseen asuinrakentamiseen. Mahdollisen uuden rakentamisen / kyläkaavoituksen vaikutuksen voidaan ennakoida olevan enemmän väestömäärää ylläpitävä kuin nostava.

4 Päiväkoti ikäisten määrän oletetaan laskevan ilman uutta asuinrakentamista. Skenaarion 2 mukaisella vaihtoehdolla päiväkotiikäisten määrä pysyy vuoteen 22 mennessä nykyisellä tasollaan vuotiaat: Nyrölä nykytilanne skenaario 1: ei uutta rakentamista skenaario 2: 1 2 AO taloa / vuosi vuotiaat: Nyrölä Kouluikäisten määrän oletetaan nousevan jonkin verran viime vuosina päiväkotiikäisten määrässä tapahtuneen kasvun myötä. Nykytilanteeseen nähden suurempaa kasvua voi tulla ainoastaan uuden rakentamisen myötä nykytilanne skenaario 1: ei uutta rakentamista skenaario 2: 1 2 AO taloa / vuosi

5 7 12 vuotiaat: Kuikka, Tikkakosken keskusta, Luonetjärvi vuotiaat: MINIMIARVIO 7 12 vuotiaat MAKSIMIARVIO Kuikan, Tikkakosken ja Luonetjärven alueiden päiväkotiikäisten määrä on kasvanut nopeasti vuosina Tämä näkyy tulevina vuosina kouluikäisten määrän kasvuna. Lisäksi Tunnelinmäen alueelle on tulossa lähivuosina uutta rakentamista. Vuoteen 218 mennessä näiden alueiden 7 12 vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan (n oppilasta nykyiseen määrää nähden). Odote avissa lanahtau a Luonetjärven koulussa? Lukioverkkoratkaisujen kautta tilaa lisää Luonetjärven kouluun? Vaikutus Nyrölän kouluun? 6 vuotiaat: Kuikka, Tikkakosken keskusta, Luonetjärvi vuotiaat

6 VAAJAKOSKI KANAVUORI ORAVASAARI LEPPÄLAHTI Vaajakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21

7 Oravasaari: rakentaminen ja väestömäärä vuosina asuntoja / vuosi koko väestö Oravasaaren koulu RAKENTAMINEN vuosina : Keskimäärin 2 omakotitaloa / vuosi VÄESTÖKEHITYS Kokonaisväestömäärä on pysynyt tasaisena. Kouluikäisten määrä on vähentynyt, mutta päiväkoti ikäisten määrä on ollut kasvussa. Tämä nostaa tulevina vuosina kouluikäisten määrää ilman uutta rakentamistakin. KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS) Oravasaaressa on kyläyleiskaava, joka jää voimaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa. Rakennuspaikkoja jäljellä n. 47 kpl. rakentamisen määrän voidaan jatkossa olettaa säilyvän ennallaan.

8 6 vuotiaat: Oravasaari Päiväkoti ikäisten määrän oletetaan laskevan hieman vuoteen 22 mennessä, mikäli väestökehitys ja rakentaminen jatkuvan skenaarion 2 mukaisesti nykyisen kaltaisena nykytilanne ei uutta rakentamista skenaario 1: 2 omakotitaloa / vuosi skenaario 2: 4 omakotitaloa / vuosi Kouluikäisten määrän odotetaan nousevan ilman uutta asuinrakentamista vuoteen 218 mennessä. Mikäli rakentaminen jatkuu skenaarion 2 mukaisesti nykyisen kaltaisena, on oppilasmäärien kasvu hieman suurempaa vuotiaat: Oravasaari nykytilanne ei uutta rakentamista skenaario 1: 2 omakotitaloa / vuosi skenaario 2: 4 omakotitaloa / vuosi

9 Kanavuori: rakentaminen ja väestömäärä vuosina asuntoja / vuosi koko väestö RAKENTAMINEN vuosina : Keskimäärin 7 omakotitaloa / vuosi. Vuonna 212 valmistunut 7 omakotitaloa. VÄESTÖKEHITYS Kokonaisväestömäärä kasvanut uuden rakentamisen myötä. Kouluikäisten määrä on pysynyt tasaisena, mutta päiväkoti ikäisten määrä on kasvanut nopeasti etenkin vuonna 211. Tämä nostaa tulevina vuosina kouluikäisten määrää ilman uutta rakentamistakin. KAAVOITUS JA TONTTITILANNE Alueella on muutamia vapaita kaupungin tontteja sekä yksityisen omistamia tontteja (yht. 7 kpl). Lisäksi alueella on 7 rakenteilla olevaa rakennusta. KymppiR212 ohjelmassa Hupelin alueelta on suunniteltu markkinoitavaksi 23 tontita vuonna 217. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnoksessa Kanavuori Kairahta alue on osoitettu yhdeksi kaupungin laajenemissuunnaksi.

10 12 6 vuotiaat: Kanavuori Vireillä olevan rakentamisen ja käyttämättömän rakentamispotentiaalin voidaan olettaa realisoituvan vuoteen 215 mennessä (skenaario 1), mikä nostaa sekä päiväkoti että kouluikäisten määrää nykyisestään. Päiväkoti ikäisten määrän kehitys on tämän jälkeen riippuvainen alueen tonttimarkkinoinnin ajoituksesta nykytilanne skenaario 1: 5 omakotitaloa / vuosi vuoteen 215 saakka skenaario 2: 4 5 omakotitaloa / vuosi Kouluikäisten määrän oletetaan nousevan ainakin vuoteen 218 saakka päiväkoti ikäisten määrässä viime vuosina tapahtuneen nopean kasvun myötä. Kouluikäisten määrän kehitys on tämän jälkeen riippuvainen alueen tonttimarkkinoinnin ajoituksesta. KymppiR212 ohjelman mukainen skenaario 2 nostaisi väestömäärää vuoden 22 tienoilla vuotiaat: Kanavuori Kanavuoren koulun tarve suhteessa muun 2 Vaajakosken alueen väestökehitykseen? nykytilanne skenaario 1: 5 omakotitaloa / vuosi vuoteen 215 saakka skenaario 2: 4 5 omakotitaloa / vuosi

11 Leppälahti: rakentaminen ja väestömäärä vuosina RAKENTAMINEN vuosina : Keskimäärin 4 omakotitaloa / vuosi asuntoja / vuosi koko väestö VÄESTÖKEHITYS Alueen kokonaisväestömäärä on kasvanut tasaisesti. Päiväkoti ikäisten määrä on kasvanut. Rakentamisen ansiosta myös kouluikäisten määrän lasku on tasoittunut. KAAVOITUSTILANNE Leppälahden keskeinen kyläalue on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jolle on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Leppälahteen laaditaan kevään 213 aikana kyläselvitys. Mahdollisesta kaavoittamisesta päätetään vielä erikseen. Yleiskaavaluonnoksen määräysten mukaisesti ennen kaavoitusta Leppälahden kyläalueella voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Alueella on myös maaseutuasumisen nauha aluetta, jonne voidaan ennen tarkempaa kaavoitusta/selvitystä sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Maaseutuelinkeinojen alueelle voi sijoittaa elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Väestömäärään merki ävämmin vaiku ava rakentaminen on mahdollista vasta kyläkaavoituksen jälkeen (todennäköisimmin vuoden 215 jälkeen). Ennen kyläselvitystä / kyläkaavoitusta rakentamisen odotetaan pohjautuvan pääasiassa olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittämiseen ja maaseutuelinkeinopohjaiseen asuinrakentamiseen.

12 Ilman merkittävää uutta rakentamista päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan laskevan nykyisestään (skenaario 1). Mikäli rakentamisen määrä kasvaa mahdollisen kyläkaavoituksen myötä, päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena vuotta 22 kohden (skenaario 2) nykytilanne skenaario 1: 1 / vuosi vuoteen 215 saakka skenaario 2: 1 AO / vuosi vuoteen 215 saakka, vuodesta AO / vuosi 6 vuotiaat: Leppälahti Kouluikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena ilman merkittävää uutta rakentamista vuoteen 22 saakka (skenaario 1). Mikäli rakentamisen määrä kasvaa mahdollisen kyläkaavoituksen myötä, vaikuttaa tämä kouluikäisten määrään nousevasti vuotta 22 kohden (skenaario 2) nykytilanne skenaario 1: 1 / vuosi vuoteen 215 saakka skenaario 2: 1 AO / vuosi vuoteen 215 saakka, vuodesta AO / vuosi 7 12 vuotiaat: Leppälahti

13 ETELÄ KORPILAHTI VESPUOLI Korpilahden koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21

14 Hurttian koulu Korpilahden yhtenäiskoulu Vespuolen koulu VESPUOLI: rakentaminen ja väestömäärä vuosina asuntoja / vuosi koko väestö RAKENTAMINEN vuosina : Keskimäärin 3 omakotitaloa / vuosi, viime vuosien rakentamisen painopiste Taipaleenharjun suunnassa. VÄESTÖKEHITYS Alueen kokonaisväestömäärä on pysynyt samana. Myös päiväkoti ja kouluikäisten määrä on pysynyt tasaisena. Väestöllinen painopiste on Oittilan puolella. KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS) Putkilahden kyläalue on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jonne on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Ennen kaavoitusta kyläalueella voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Alueelle on osoitettu myös maaseutuasumisen nauha aluetta, jonne on yleiskaava luonnoksen mukaan syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Maaseutuasumisen nauha alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maan omistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Muu osa alueesta on maaseutuelinkeinojen aluetta, jonne voidaan sijoittaa ainoastaan maaseudun elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Mahdollisen rakentamisen / kyläkaavoituksen vaikutuksen voidaan lähivuosina ennakoida olevan enemmän väestömäärää ylläpitävä kuin nostava.

15 Seuraavan kymmenen vuoden aikana päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena, mikäli uutta rakentamista on 1 2 omakotitaloa vuodessa (skenaario 1). Ilman uutta rakentamista määrä laskee vuotiaat: Vespuoli nykytilanne ei uutta rakentamista skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi vuotiaat: Vespuoli Kouluikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena vuoteen 215 saakka ilman uutta rakentamista. Mahdollisen uuden rakentamisen myötä kouluikäisten määrä nousee hieman vuoteen 215 mennessä. Vuotta 22 kouluikäisten määrän ennakoidaan laskevan molemmissa vaihtoehdoissa nykytilanne ei uutta rakentamista skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi

16 Saakosken koulu Korpilahden yhtenäiskoulu Hurttian koulu SAAKOSKI ja HIRVIMÄKI: rakentaminen ja väestömäärä vuosina asuntoja / vuosi koko väestö HUOM! Vuonna 28 pienaluerajoissa tehtyjen muutosten vuoksi alueelta ei ole saatavissa tätä ennen vertailukelpoista väestötietoa. RAKENTAMINEN vuosina : Keskimäärin 3 4 omakotitaloa / vuosi, rakentamisen painopiste Saakosken puolella. VÄESTÖKEHITYS Alueen kokonaisväestömäärä on laskenut hieman. Myös päiväkoti ja kouluikäisten määrä on laskenut. Väestöllinen painopiste on Oittilan puolella. KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS) Saakosken kyläalue on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jonne on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Ennen kaavoitusta kyläalueella voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Alueelle on osoitettu myös maaseutuasumisen nauha aluetta, jonne on yleiskaava luonnoksen mukaan syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Maaseutuasumisen nauha alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Muu osa alueesta on maaseutuelinkeinojen aluetta, jonne voidaan sijoittaa ainoastaan maaseudun elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Mahdollisen rakentamisen / kyläkaavoituksen vaikutuksen voidaan lähivuosina ennakoida olevan enemmän väestömäärää ylläpitävä kuin nostava.

17 Seuraavan kymmenen vuoden aikana päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena, mikäli uutta rakentamista on 1 2 omakotitaloa vuodessa (skenaario 1). Ilman uutta rakentamista päiväkoti ikäisten määrä laskee. Kouluikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena vuoteen 215 saakka ilman uutta rakentamista. Mahdollisen uuden rakentamisen myötä kouluikäisten määrä nousee hieman vuoteen 215 mennessä. Vuotta 22 kouluikäisten määrän ennakoidaan laskevan molemmissa vaihtoehdoissa. 6 vuotiaat: Saakoski ja Hirvimäki nykytilanne ei uutta rakentamista skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi vuotiaat: Saakoski ja Hirvimäki nykytilanne ei uutta rakentamista skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi

18 Kylähelmi: Kyläkeskus, jossa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän paikallisia julkisia, yhteisöllisiä ja/tai kaupallisia peruspalveluja. Kylä muodostaa osan kaupungin tai lähialueen palveluverkostosta. Kyläalue: Kyläalue, jossa sijaitsee maaseutumaista tiiviimpää asumista ja sitä tukevaa palvelu ja työpaikkatoimintoja. Kyläalueen kehittämisen tueksi ja rakentamisen ohjaamiseksi tulee laatia osayleiskaava tai tarpeen vaatiessa asemakaava. Uudisrakentaminen tulee liittää keskitettyyn vesi ja jätevesiverkostoon. Uudis ja korjausrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti kylämiljööseen, olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Alueelle voi sijoittaa myös muita toimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseutuasumisen lomaan. Alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Maaseutuasumisen nauha alue: Kyläalueen säilymisen tueksi ja maaseutumaisen asumisen kehittämiseksi, maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sekä alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Uudis ja korjausrakentaminen tulee sovittaa ympäristöön huolellisesti olevaa rakennetta täydentäen siten, että kylämiljöö, ympäröivä rakennuskanta, yhteydet oleviin palveluihin ja liittyminen olevaan vesi ja jätevesiverkostoon otetaan huomioon. Alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Maaseutuelinkeinojen alue: Alueelle voi sijoittaa maa ja metsätaloutta, näihin verrattavaa elinkeinotoimintaa sekä näitä palvelevaa asumista. Lisäksi alueelle voi sijoittua loma asutusta sekä myös muita elinkeinotoimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseudulle. Alueella voidaan sallia olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen sekä rakentaminen edellä mainittuja tarkoituksia varten. Muun rakentamisen, kuten pelkän asuinrakentamisen, katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ).

19 YHTEENVETO: MAASEUDUN KAAVOITUS JA VÄESTÖ Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteena on ohjata uutta maaseutumaista asumista kyliin ja tukea siten näiden alueiden palveluja (mm. koulut, vesihuolto ja joukkoliikenne). Yleiskaavassa on osoitettu kylähelmiä = kyläkeskuksia, joissa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän paikallisia julkisia, yhteisöllisiä ja/tai kaupallisia peruspalveluja. Kylähelmiä, joissa on koulu: Kuohu, Vesanka, Puuppola, Oravasaari, Tikkala, Saakoski Kylähelmiä, joissa ei ole koulua: Kuikka, Leppälahti, Putkilahti Kylähelmiin sijoittumattomat koulut: Nyrölä, Vespuoli Vuonna 211 valmistuneessa Maaseutualueiden maankäytön esiselvityksessä MASSU:ssa todettiin, että kaikkein rakentamispaineisimmat alueet, Kuohu Vesanka Ruoke ja Puuppola, on jo kaavoitettu. Näillä alueilla väestömäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaavoituksen myötä ja alueella on ollut luontaista rakentamispainetta. Muita jo kaavoitettuja kyliä, joissa on koulu, ovat Tikkala ja Oravasaari. Näissä rakentaminen on ollut kaavoituksesta huolimatta vähäistä Kuohuun, Vesankaan ja Puuppolaan nähden. Kaavoituksen vaikutus Tikkalan ja Oravasaaren kokonaisväestömäärään on ollut lähinnä väestömäärää ylläpitävä kuin nostava. Näin ollen kaavoituksen mahdollisuudet vaikuttaa maaseudun kokonaisväestömäärään nostavasti ovat rajalliset. Maaseutualueilla on eroja vetovoimaisuuden suhteen. Vetovoimaisuus muodostuu yleensä useamman eri kriteerin yhteisvaikutuksesta. Keskustaajaman läheisyys vaikuttaa olevin merkittävin tekijä, joka houkuttelee maaseutuasujia. Tarkastelussa olleiden pienten koulujen (Nyrölä, Saakoski, Oravasaari, Vespuoli) vaikutuspiiriin on viimeisen kolmen vuoden aikana rakennettu yhteensä keskimäärin 9 omakotitaloa vuodessa. Kehityksen voidaan olettaa pysyvän samana myös tulevina vuosina. Tästä määrästä ei riitä potentiaalisia rakentajia jokaisen kyläkoulun ympäristöön siinä määrin, että lapsimäärät kehittyisivät korkeimman skenaarion mukaisesti. Kauempana sijaitsevissa kylissä rakentamisen ja kaavoituksen vaikutus väestöpohjaan voi olla vain ylläpitävä tai väestömäärän pienenemisen vauhtia loiventava. Saarenmaa, Nyrölä ja Vespuoli (koulun alue) on yleiskaavassa merkitty kylänauha alueiksi, jonne on alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Saarenmaalla on todettu olevan rakentamispaineita mm. hyvän sijainnin ansiosta. Alueella ei ole vesiosuuskuntaa eikä rakenne ole kylämäinen, minkä vuoksi Saarenmaa on kyläkaavoituskohteena haasteellinen. Nyrölään ei ole todettu kohdistuvan huomattavia rakentamispaineita. Koulua lukuunottamatta muut palvelut ovat suhteellisen kaukana ja tiet keskuksiin ovat suhteellisen huonokuntoisia. Vespuolen alueella rakentamisen paineet kohdistuvat Taipaleenharjun suuntaan Kärkisten sillan lähimaastoon. Täältä luontevampi kulkusuunta on Korpilahden Iloniemen suuntaan. Saakoski on yleiskaavassa merkitty kyläalueeksi, jonne on alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava. Alueelle on laadittu kyläselvitys, mutta rakentamista ei ole määrällisesti ollut paljon. Alueen vahvuuksina on mm. hyvät liikenneyhteydet ja vesiosuuskunta verkostoineen. Kylähelmialueista, joilla ei ole koulua, rakentamishalukkuutta on mm. haettujen lupien perusteella ollut eniten Leppälahdessa. Alueelle laaditaan vuoden 213 aikana kyläselvitys, jossa tarkennetaan alueen suunnittelutarve.