Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Transkriptio

1 Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja Leena Rossi ja Anna Isopoussu

2 Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste, väestösuunnite, väestöarvio Jyväskylän väestöarvio on kaksiportainen: koko kaupunki / suuralueet 1. Koko kaupungin väestöarvio ikäryhmittäin vuoteen 2030 ( 2040) Kaupungin hallintokeskus vastaa koko kaupungin väestöennusteen laadinnasta. Lähtökohtana Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatima arvio Jyväskylän väestökehityksestä, jota on tarkistettu todelliseen kehitykseen peilaten. Esim. lasten määrä on kasvanut jonkin verran voimakkaammin kuin mitä Tilastokeskus on ennustanut.

3 Jyväskylän väestöarvio Alueittainen väestöarvio 2. Alueittainen väestöarvio Alueittainen väestöarvio laaditaan pienalueittain, josta johdetaan myös tilasto ja suuralueittaiset väestöarviot. Yleisimmin julkaistaan vain suuralueittaiset arviot ikäryhmittäin. Kaupungissa on yhteensä 14 suuraluetta. Pohjana on arvio maankäytön toteutumisesta. Väestöarviota tarkistetaan vuosittain Kymppi R maankäytön toteutusohjelman laadinnan yhteydessä. Arvion laadinnassa panostetaan erityisesti 0 6 ja 7 12 vuotiaiden ikäryhmiin, joista ennusteet laaditaan myös pienaluetasoisina. Tarkoituksena ei ole arvioida täsmällisiä henkilömääriä vaan kaupungin eri osien demografista trendikehitystä ja tuottaa mitoitustietoa päiväkoti ja koulutilojen tarpeesta (tärkein hyödynnyskohde). Muista ikäryhmistä ennusteet laaditaan vain suuraluetasoina. Tässä pohjana on menneen kehityksen trendi.

4 Alueittaisen väestöarvion laadinta Yleisiä periaatteita Alueittainen väestöarvio laaditaan excelillä. Tarkastelu tehdään viisivuotisina jaksoina vuoteen 2030 saakka. Arviossa työstetään erikseen 1) nykyisissä ja 2) uusissa asunnoissa asuvien määrän kehitystä. Alueittaisten väestömäärien yhteenlaskettu summa on sama kuin koko kaupungin väestöarviossa. Alueittainen väestöarvio pohjautuu kerrosalapohjaiseen tarkasteluun. Arvio uusien asuntojen vuosittain valmistuvasta kerrosalan määrästä pienalueittain saadaan YT järjestelmän raporteista AO tuotanto ja AK+AR tuotanto, joihin tulostuvat tiedot suoraan YT:n ajoituksesta. Nykyisissä asunnoissa asuvien määrän oletetaan pienenevän asuntojen poistuman ja asumisväljyyden yleisen kasvun myötä. Asumisväljyyskerrointa on systemaattisesti nostettu pitkällä tarkastelujaksolla kaavoitustutkijan arvioon perustuen. Asumisväljyyskerrointa on myös säädetty alueellisen vaihtelun mukaan jotta päästäisiin koko kaupungin väestöarviossa olevaan summaan kokonaisväestöstä.

5 Pien /suuralueittaisen väestöarvion laadinta YT Arvio uuden kerrosalan vuosittaisesta valmistumisesta pienalueittain Raportit: AO-tuotanto AK+AR-tuotanto Uusien AO-asuntojen väestömäärä viiden vuoden jaksolla = Uusissa asunnoissa asuvien määrän kertymä viiden vuoden jaksolla = KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖARVIO sama kokonaisväestömäärä Viiden vuoden aikana valmistuneen AO-kerrosalan määrä jaettuna asumisväljyydellä* Uusien AK+AR-asuntojen väestömäärä viiden vuoden jaksolla = Viiden vuoden aikana valmistuneen AK+ARkerrosalan määrä jaettuna asumisväljyydellä* TILASTOKESKUS / TEKLA GIS Viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen väestömäärä + edellisten ajanjaksojen uusien asuntojen väestömäärän kertymä* + + Vanhoissa asunnoissa asuvien määrän kertymä viiden vuoden jaksolla = Asuinrakennusten k-m2 jaettuna asumisväljyydellä* PIENALUEIT- TAINEN VÄESTÖARVIO TILASTO- / SUURALUEIT- TAINEN VÄESTÖARVIO Toteutunut väestömäärä pienalueittain Tiedot asuinrakennusten kerrosalan määrästä pienalueittain * Huomioituna asumisväljyyden kasvulla

6 Uusien pientaloasuntojen väestömäärä 1. YT:stä Raportti AO-tuotanto: arvio uusien AO-asuntojen vuosittain valmistuvasta kerrosalan määrästä Kopioidaan taulukkoon 3. Uusien AO-asuntojen väestömäärä viiden vuoden jaksolla: viiden vuoden aikana valmistuneen kerrosalan määrä / asumisväljyys 2. Yhteenlasketut summat valmistuvan kerrosalan määrästä / 5 vuotta Esim. Mannisenmäki, uusiin AOtaloihin asukkaita vuosina : / 55 k-m2 = 91 asukasta Uusien AO-asuntojen asumisväljyytenä on käytetty 55 k-m2/ henkilö koko ajanjaksolla

7 Uusien kerros ja rivitaloasuntojen väestömäärä 1. YT:stä Raportti AK+AR-tuotanto: arvio uusien AK+AR-asuntojen vuosittain valmistuvasta kerrosalan määrästä 3. Uusien AK+AR-asuntojen väestömäärä viiden vuoden jaksolla: viiden vuoden aikana valmistuneen kerrosalan määrä / asumisväljyys 2. Yhteenlasketut summat valmistuvan kerrosalan määrästä / 5 vuotta Esim. Lutakko, uusiin AK+ARrakennuksiin asukkaita vuosina : / 48,5 k-m2 = 675 asukasta Uusien AK- ja AR-asuntojen asumisväljyytenä on käytetty seuraavia lukuja 2010: 45 k-m2 / asukas 2015: 48, ja 2025: : 51,5

8 Nykyiset asunnot: asukasmäärä 2. Toteutunut asumisväljyyden kehitys Vuodet 2008 ja 2010 = asuinrakennusten kerrosala / väestömäärä 4. Väestönmäärä nykyisissä asunnoissa: Vuoden 2010 asuinrakennusten kerrosalan määrä jaettuna ko. vuoden asumisväljyydellä 1. Tilastokeskuksen / TEKLA GISjärjestelmän tiedot Asuinrakennusten kerrosala pienalueittain 3. Arvio asumisväljyyden kehityksestä Esim. vuosi 2015: Vuoden 2010 toteutuneeseen lukuun on lisätty 1,1 k-m2 Vuosi 2020: Vuoden 2010 toteutuneeseen lukuun on lisätty 2,85 k-m2 Esim. Lutakon nykyisissä asunnoissa vuonna / 52 = Asumisväljyyksien kehitystä on tarkennettu joidenkin pienaluiden osilta esim. alueen rakennuskannan iän ja rakennustyypin mukaan.

9 Väestöarvio = nykyisten ja uusien rakennusten väestömäärä yhteensä 3. Ennuste = uudet asunnot / väestöä yhteensä + nykyiset asunnot väestöä yhteensä 2. Nykyiset asunnot / väestöä yhteensä: taulukosta asukasmäärä vanhat rakennukset Toteutunut väestömäärä Uudet asunnot / väestöä yhteensä (kertymä) Edellisen dian taulukoista AO- ja AK+AR uudet rakennukset saadaan ko. ajanjaksolla valmistuvissa asunnoissa asuvien määrä. Myös uusien asuntojen kohdalla huomioidaan asumisväljyyden kasvu pidemmällä tarkastelulla. Esim. Kirkkopuiston pienalueella uusissa asunnoissa väestöä vuonna 2010: Uusissa AO-asunnoissa väestöä vuonna Uusissa AK + AR- asunnoissa väestöä 2010: = 23 asukasta Vuonna 2015: Uusissa AO-asunnoissa väestöä vuonna Uusissa AK + AR- asunnoissa väestöä vuonna (uudet asunnot / väestöä yhteensä vuonna 2010 x 0,92): x 0,92 = 211 asukasta

10 Suuralueittainen väestöarvio Pienalueittaisista summista saadaan kaavoilla tilastoalueittaiset ja suuralueittaiset väestöarviot. Kokonaisväestösumman tulee vastata koko kaupungin väestöennustetta. Puuttuu sarake kertoo miten nämä arviot täsmäävät. Jotta alueittaisen ja koko kaupungin väestöennusteen luvut saadaan täsmäämään, pitää asumisväljyyskertoimia säätää alueelliselle vaihtelulle. Käytännössä asumisväljyyskertoimia on muutettu alueittain nykyisissä asunnoissa asuvien osalta. Esim. alueilla, jotka ovat rakentuneet vasta viime vuosina, asumisväljyyden kasvu on arvioitu hitaammaksi. Vastaavasti asumisväljyys on arvioitu kasvavan nopeammin alueilla, jossa asuntokanta on vanhempaa.

11 Pienalueittainen väestöarvio ikäryhmittäin Yleisiä periaatteita Pienalueittaisia ennusteita on laadittu ainoastaan 0 6 ja 7 12 vuotiaiden määrästä. Esim. ikääntyneiden määrän arvioinnissa yksittäisten palveluasumishankkeen toteutuminen / toteutumatta jääminen saattaa vaikuttaa lukuihin merkittävästi, joten on nähty oleellisemmaksi arvioida väestön ikääntymisen trendejä suuraluetasolla. Pienalueittaisessa ikäryhmittäisessä väestöarviossa arvioidaan kertoimet ko. ikäryhmän osuudelle kokonaisväestöstä menneeseen kehitykseen perustuen. Kyseessä on siis kaavoitustutkijan arvio. Osuuksia on arvioitu perustuen alueen rakennuskantaan. Lasten osuudet ovat korkeimmillaan uusilla AO alueilla (esim. 0 6 vuotiaat 17 35%). Kerros ja rivitalovaltaisilla alueilla osuudet ovat selvästi pienempiä (esim. 0 6 vuotiaat 3 10%). Vanhoilla alueilla arviot osuuksista vaihtelevat paljon riippuen alueen rakennuskannan iästä ja tyypistä (esim. 0 6 vuotiaat 0 25%). Erityisen tärkeänä lasten määrän pienalueittaisessa väestöarvioissa on pidetty uusissa AOasunnoissa asuvien määrän huolellista tarkastelua, koska suurin osa lapsista asuu omakotitaloissa ja erityisesti uusilla omakotitaloalueilla lasten määrä on ollut suhteellisen suuri. Tämä vaikuttaa erityisesti alueen päiväkoti ja kouluinvestointien mitoitukseen. Ongelmana Tilastokeskuksen toteutuneiden väestömäärien myöhäinen julkaisuajankohta kaupungin väestöarvion toivottuun päivitysajankohtaan nähden (tarve maalis huhtikuun aikana) ja esim. Tilapalvelun investointiohjelmaan.

12 Pienalueittainen ikäryhmittäinen väestöarvio PIENALUETTAINEN VÄESTÖARVIO KOKO VÄESTÖMÄÄRÄSTÄ Uusissa AO-asunnoissa asuvan väestön määrä Uusissa AK+AR-asunnoissa asuvan väestön määrä KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖARVIO 0-6- VUOTIAAT Uusissa AO-asunnoissa asuvien 0-6-vuotiaiden määrä = Uusissa AO-asunnoissa asuvan väestön määrä X Arvio 0-6 vuotiaiden osuudesta koko väestöstä (kerroin 0,17 0,35) Uusissa AK+AR-asunnoissa asuvien 0-6- vuotiaiden määrä = Uusissa AK+AR-asunnoissa asuvan väestön määrä X Arvio 0-6 vuotiaiden osuudesta koko väestöstä (kerroin 0,032-0,10) Uusissa asunnoissa asuvien 0-6- vuotiaiden määrä = Uusissa AO-rakennuksissa asuvien määrä + Uusissa AK+AR-rakennuksissa asuvien määrä + + Nykyisissä asunnoissa asuvien 0-6 vuotiaiden määrä = Nykyisissä asunnoissa asuvien määrä X Arvio 0-6 vuotiaiden osuudesta koko väestöstä (kerroin 0 0,25) sama kokonaisväestömäärä PIENALUEIT- TAINEN VÄESTÖARVIO 0-6 -VUOTIAAT TILASTO- / SUURALUEIT- TAINEN VÄESTÖARVIO 0-6 -VUOTIAAT TILASTOKESKUS 0-6- vuotiaiden määrä pienalueittain vuosina

13 YT:n väestöarvio 13