Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä

Transkriptio

1 Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja Anna Isopoussu ja Mika Koliseva

2 Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina YT:n tiedot reaalisesti käytössä olevan tonttivarannon ja tulevan tonttivarannon määrästä. Kymppi R -ohjelma: vuosittain laadittava maankäytön toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys. Kymppi R -valmisteluryhmän päätökset eri alueiden vaiheistuksesta ja ajoitusjärjestyksestä Ajoitusjärjestykseen vaikuttavat mm. kaavahankkeiden etenemisen tilanne, maanomistusolosuhteet, kunnallisteknisten investointien vaatimusten määrä sekä vaikutukset päiväkoti- ja kouluverkkoihin. Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtökohtia: Kaavoitusohjelmalle Maanhankinnalle Kunnallistekniikan investointiohjelmalle Viherpalveluohjelmalle Palveluverkon muutoksille (väestöarviot) Kymppi R -valmisteluryhmässä valmistellut ajoitustiedot siirretään YT-järjestelmän ajoitukseen. Kyseessä on excel-pohjainen sovellus. YT:n ajoituksen lopputuloksena saadaan pienalueittaiset raportit vuosittain valmistuvasta kerrosalaarviosta käyttötarkoituksen mukaan (AO ja AK+AR). Tämä toimii lähtötietona alueittaisen väestöennusteen laadinnassa.

3 KymppiR ohjelman määrälliset tavoitteet KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli k m2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k m2. OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 200 omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla k m2, josta uusille alueille k m2 TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan uutta omakotitonttia kaupungin maalle Määrälliset tavoitteet tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain KymppiR-ohjelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan 3. vuosikatsauksissa

4 AO alueet Uudet asuinalueet ja kaupungin AOtonttien suunniteltu rakentamisen alkaminen Yksityisen maanomistuksen määrä Vuosittain markkinointiin tulevien tonttien tavoitemäärä perustuu Kymppi R ohjelman tavoitteisiin.

5 AK+AR alueet Alueiden vaiheistus ja suunniteltu ajoitus Vapaasti markkinoitavat alueet / sopimuskaavat / yksityisen maalle KymppiR ohjelman kaavallinen tavoite ( k m2) ja tonttimarkkinoinnin tavoite k m2 uusille alueille Kaavan vaihe

6

7 YT:n ajoitus: pientalot Suunnittelualueiden kohdalle merkitään molemmille riveille (kaupungin ja yksityisen) montako tonttia tulee kyseisenä vuotena talonrakentamiselle tarjolle. Pientaloajoituksen tiedot siirtyvät ns. ajoitusexceliin. Ohjelma laskee alueen AO tonttien toteutuvan viidessä vuodessa seuraavasti: 1. vuosi 20 %, 2. vuosi 50 %, 3. vuosi 20 %, 4. vuosi 5 % ja 5. vuosi 5 % Esim. Mankola II: 16 AO ton a vuodelle kem2 v. 2012, 1440 kem2 v. 2013, 576 kem2 v ja 144 kem2 v ja 144 kem2 v eli yhteensä 16*180 kem2= 2880 kem2

8 YT:n ajoitus: kerros ja rivitalot Suunnittelualueen yhteensä sarakkeessa näkyy mitoitustiedot käyttötarkoituksen mukaan. Jäljellä sarakkeissa on ajoittamatta oleva kerrosalan määrä kaupungin ja yksityisen omistuksen osalta erikseen. Tähän näkymään syötetään S hankkeita (suunnitteilla olevia) AK ja AR riveille, erikseen yksityisen ja kaupungin maille. Vuosi on rakennuksen arvioitu valmistumisvuosi ja lukema on valmistuvan asuinkerrosalan määrä. AO rivien rakentumisarviotiedot ovat siirtyneet pientaloajoituksesta. V+R sarakkeisiin tulostuu YT järjestelmästä vireillä olevat rakennukset (R) arvioidun valmistumisvuoden mukaan ja jo valmistuneet rakennukset (V).

9 YT:n raportit Ajoituksen lopputuloksena saadaan pienalueittaiset rakentumisarviot / vuosi käyttötarkoituksen mukaan.

10 Kunnallisteknisten investointien ennakointi Kaavojen kunnallisteknisiä kustannuksia lasketaan jo yleiskaavavaiheessa. Tiedot tarkentuvat kaavasuunnittelun edetessä. Jyväskylässä laskentaan käytetään FORE ohjelmaa. Laskennan tiedot kootaan aluelomakkeisiin. Aluelomakkeet nähtävillä kaupungin sisäisesti dokumentinhallintajärjestelmässä. Laskennassa huomioidaan sekä liittymis että sisäiset kustannukset. Kustannuksia suhteutetaan myös mitoitukseen mittareiden avulla (yhteensä / k m2, yhteensä / AO tontti) Infrainvestointilistaus: kunnallisteknisten investointien ajoittuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana Asumisen alueet, työpaikka alueet, suuret viherhankkeet, kehäväylähankkeet Kokonaiskuvan hahmottamiseen

11

12

13

14