SeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella

Transkriptio

1 SeutuRAMAVAkatsaus, syksy 2013 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella

2 SeutuRAMAVA Tuotetaan Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Sisältää lainvoimaisten asemakaavojen kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudun kunnista. Sisältää erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyviä tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Katsaus tuotetaan vain kerran vuodessa. Tässä katsauksessa esitetään joitakin oleellisia pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja. Kaavayksikköä käytetään tontin synonyyminä. 2

3 SeutuRAMAVA Varannolla tarkoitetaan lainvoimaisen asemakaavan kerrosalan toistaiseksi toteutumatonta kerrosalaa. Laskennallisessa varannossa mukana on jo tulkintaa mukaan ei lasketa sellaisia varantoja, joita ei todennäköisesti oteta käyttöön (varannon määrä tontilla alle 100 kem²). Varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kaavan rakentamisaste, kaavan sijainti, sisältövaatimukset ja maanomistusolosuhteet. Varantojen toteuttamiskelpoisuuden tulkinta vaatii aina lopulta kaavakohtaista asiantuntijatarkastelua rekisteritietojen pohjalta laskettua varannon määrää ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana lukuna. 3

4 1. Asumisen laskennallinen varanto Laskennallinen asumisen varanto, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Helsinki 1,33 1,12 2,44 Espoo 1,75 0,60 2,35 Vantaa 1,35 0,56 1,91 Kauniainen 0,16 0,03 0,19 Yhteensä 4,59 2,30 6,89 Pääkaupunkiseudulla oli syyskuussa 2013 SeutuRAMAVA-laskennan mukaan asumisen varantoa yhteensä noin 6,9 miljoonaa kerrosneliömetriä. Varanto on kasvanut hieman vuodentakaiseen lukemaan verrattuna. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD: AP ja AK 4

5 Asumisen laskennallinen varanto, syksy 2013 SeutuRAMAVA 9/2013 5

6 2. Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Laskennallinen asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Helsinki 0,60 0,77 1,37 Espoo 0,92 0,50 1,42 Vantaa 0,53 0,48 1,01 Kauniainen 0,05 0,02 0,06 Yhteensä 2,10 1,76 3,86 Pääkaupunkiseudulla oli syyskuussa 2013 SeutuRAMAVA-laskennan mukaan asumisen varantoa tyhjillä ja melkein tyhjillä kaavayksiköillä yhteensä noin 3,9 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta suurin osa oli pientalovarantoa. Eniten pientalovarantoa oli Espoossa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD: AP ja AK, RASTELUO: 1 ja 2 6

7 Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja melkein tyhjillä kaavayksiköillä, syksy 2013 SeutuRAMAVA 9/2013 7

8 3. Toimitilavaranto Toimitilojen laskennallinen varanto, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Kunta Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Yhteensä Helsinki 2,02 2,73 1,38 0,91 7,05 Espoo 2,02 0,78 1,40 0,76 4,97 Vantaa 1,63 3,16 0,78 0,67 6,24 Yhteensä 5,67 6,68 3,56 2,35 18,25 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla oli syyskuussa 2013 SeutuRAMAVAlaskennan mukaan yli 18 miljoonaa kem² muiden kuin asumisen käyttötarkoituksen laskennallista varantoa. Eniten oli teollisuus- ja varastorakennusten varantoa, noin 6,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD; K, T, Y, NN 8

9 Toimitilavaranto SeutuRAMAVA 9/2013 9

10 4. Rakennusoikeus käyttötarkoituksittain Kunta Rakennusoikeus kunnittain ja käyttötarkoituksittain, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Pientalot Kerrostalot Yleinen rakentaminen Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Muu, tuntematon Yhteensä Helsinki 6,65 22,79 6,46 8,14 5,95 2,30 52,28 Espoo 8,17 5,64 2,98 4,67 1,86 1,37 24,70 Vantaa 5,91 4,93 1,69 3,29 5,97 1,01 22,80 Yhteensä 20,72 33,36 11,13 16,10 13,78 4,68 99,77 Helsingin, Espoon ja Vantaan lainvoimaisissa asemakaavoissa on yhteensä noin kerrosneliömetriä, josta yli puolet on asumisen kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarake: KALA 10

11 5. Käyttöönotettu kerrosala Kunta Käyttöönotettu kerrosala, asuminen, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Pientalot Kerrostalot Asuminen muilla käyttötarkoituksilla Yhteensä Helsinki 5,3 24,0 0,4 29,7 Espoo 6,6 5,4 0,1 12,1 Vantaa 4,5 4,7 0,1 9,3 Kauniainen 0,3 0,1 0,1 0,5 Yhteensä 16,7 34,2 0,7 51,6 Käyttöönotettu kerrosala, K, T ja Y, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Kunta Liike- ja toimisto Teollisuus- ja varasto Yleiset rakennukset Toimitilat yhteensä Helsinki 6,5 3,4 5,2 15,1 Espoo 2,8 1,1 1,6 5,5 Vantaa 1,7 2,9 0,9 5,5 Yhteensä 11,0 7,4 7,6 26,0 SeutuRAMAVA-sarake: KARA_YHT ja KARA_MU 11

12 6. Laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Pääkaupunkiseudun laskennallinen varanto omistajaluokittain milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimistoalueet Teollisuus- ja varastoalueet Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Kunnat 0,74 1,20 1,76 2,47 2,72 1,31 Yksityiset henkilöt ja perikunnat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 2,88 0,16 0,56 0,32 0,07 0,12 0,58 0,32 1,20 1,39 0,03 0,18 Rakennusyritykset 0,13 0,17 0,38 0,25 0,01 0,01 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,15 0,30 1,21 1,98 0,03 0,70 Valtio 0,00 0,07 0,51 0,25 0,51 0,08 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,10 0,08 0,05 0,02 0,17 0,04 Muu, tuntematon 0,00 0,00 0,00 0,00 0,02 0,00 Yhteensä 4,59 2,30 5,67 6,68 3,56 2,43 Yksityiset henkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pientalovarannosta. Asuinkerrostalovaranto on suurimmaksi osin kuntien omistuksessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, OMLAJI_40 12

13 6.1 Tyhjien ja melkein tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien laskennallisen varannon omistajat, milj. kem² / prosenttia SeutuRAMAVA 9/2013 Omistajaryhmä Pientalot % Kerrostalot % Yhteensä % Kunnat 0,66 32 % 0,98 56 % 1,65 43 % Yksityiset henkilöt ja perikunnat 0,94 45 % 0,14 8 % 1,08 28 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,16 8 % 0,13 7 % 0,29 7 % Rakennusyritykset 0,12 6 % 0,15 8 % 0,27 7 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,11 5 % 0,26 15 % 0,37 10 % Valtio 0,00 0 % 0,04 2 % 0,04 1 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,10 5 % 0,06 3 % 0,16 4 % Muu, tuntematon 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % Yhteensä 2, % 1, % 3, % Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien laskennallisesta asemakaavavarannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityiset henkilöt ja perikunnat. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, OMLAJI_40, RASTELUO 1 ja 2 13

14 7. Eri käyttötarkoitusten käytössä oleva maapinta-ala rakennettavilla kaavayksiköillä Käyttötarkoituksittainen maapinta-ala Km² SeutuRAMAVA 9/2013 Helsinki Espoo Vantaa Yhteensä Kerrostaloalueet 23,66 6,60 5,94 36,20 Pientaloalueet 24,53 33,40 25,90 83,83 Liike- ja toimistoalueet 4,09 4,95 4,12 13,16 Teollisuus- ja varastoalueet 4,97 3,32 10,03 18,32 Julkisen rakentamisen alueet 7,87 6,93 4,21 19,01 Muut/tuntematon 3,59 4,69 2,47 10,74 Yhteensä 68,71 59,88 52,67 181,27 Maapinta-alaa on varattu eniten asuinpientalojen käyttöön, toiseksi eniten asuinkerrostaloille. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, YPALA 14

15 8. Asumisen varanto tyhjillä ja melkein tyhjillä kaavayksiköillä, jotka lainvoimaistuneet 2003 tai aikaisemmin, milj. kem² Tyhjien kaavayksiköiden asuinvaranto yksiköillä, jotka saaneet lainvoiman 2003 tai aikaisemmin (="toteutumattomat") SeutuRAMAVA 9/2013 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Helsinki 0,13 0,03 0,16 Espoo 0,42 0,04 0,47 Vantaa 0,02 * 0,02 Kauniainen 0,05 0,01 0,05 Yhteensä 0,63 0,08 0,71 *Vantaan osalta huomattava osa lainvoimaistumisvuositiedoista puuttuu Kerrostalovarantoa, jonka lainvoimaistumisesta on kulunut noin 10 vuotta tai enemmän, on vähän. Vastaavaa toistaiseksi toteutumatonta pientalovarantoa on huomattavasti enemmän. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, LAINVOIMV 15

16 Asumisen varanto tyhjillä tai melkein tyhjillä kaavayksiköillä vuonna 2003 tai ennen lainvoimaistuneissa kaavoissa SeutuRAMAVA 9/2013 Puuttuvien lainvoimaistumisvuositietojen osuus on huomattava Vantaan osalta 16

17 lainvoimaistunut kerrosala, milj. kem² 2012 lainvoimaistunut kerrosala (brutto*) käyttötarkoituksittain, milj. kem² SeutuRAMAVA 9/2013 Kunta Pientalot Kerrostalot Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Yleinen rakentaminen Muut käyttötarkoitukset ja tuntemattomat Helsinki 0,15 0,52 0,29 0,00 0,07 0,04 Espoo 0,13 0,14 0,27 0,00 0,09 0,00 Vantaa 0,02 0,15 0,14 0,10 0,00 0,10 Yhteensä 0,30 0,81 0,69 0,10 0,17 0,14 *Bruttokerrosala ei ole sama kuin uusi kerrosala, ja osa siitä on voitu jo toteuttaa. Vuonna 2012 lainvoimaistuneesta bruttokerrosalasta noin puolet oli asumisen kerrosalaa. Liike- ja toimistokerrosalaa lainvoimaistui lähes kem². Teollisuus- ja varastokerrosalaa lainvoimaistui ainoastaan Vantaalla. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, LAINVOIMV, KALA 17

18 10. Laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina 9/2013 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Helsinki 11,9 3,4 4,7 Espoo 14,2 5,1 8,3 Vantaa 15,8 6,1 9,3 Kauniainen 50,1 6,2 18,9 PKS 13,9 4,2 6,7 SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, vaan tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MAL-aiesopimuksen kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 18

19 10.1 Tyhjien ja melkein tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina tyhjillä tonteilla 9/2013 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Helsinki 5,4 2,3 2,8 Espoo 7,5 4,3 5,4 Vantaa 6,2 5,2 5,5 Kauniainen 14,7 4,0 7,1 PKS 6,4 3,2 4,0 SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, vaan tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MAL-aiesopimuksen kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 19

20 Laskennallisen varannon ajallisesta riittävyydestä Helsingin kerrostalovarantojen ajallinen riittävyys on vähäisin suuresta asuntotuotantotavoitteesta johtuen. Mikäli toteutuva asuinrakentaminen on vähäisempää kuin MAL-tavoitteissa on asetettu, varannon riittävyys ajallisesti kasvaa. Vastaavasti MAL-tavoitteita suurempi asuntotuotanto lyhentää varannon ajallista riittävyyttä. Varannon riittävyys ajallisesti riippuu suuresti siitä, tarkastellaanko koko laskennallista varantoa vai ainoastaan tyhjien tonttien varantoa. Varannon ajallinen riittävyys on aina tiettyjen keskiarvojen perusteella laskettu karkea arvio. Varantoluku muuttuu jatkuvasti uuden lainvoimaistuvan asemakaavan ja rakentamisen vuoksi. 20

21 Lisätietoja Mikäli haluat saada SeutuRAMAVAn asiantuntijatai tutkimuskäyttöön, ota yhteyttä Helsingin seudun ympäristöpalveluihin. SeutuRAMAVA-aineisto on julkaistu kaupunginosatasoisena avoimena datana HSY:n kotisivuilla osoitteessa: HSY - Avoin data Lisätietoja SeutuRAMAVA-tunnusluvuista: Erityisasiantuntija Heikki Levola puh , heikki.levola@hsy.fi Lisätietoja SeutuRAMAVAn tuottamisesta: Paikkatietoasiantuntija Anna-Karin Kyrönviita puh , anna-karin.kyronviita@hsy.fi 21