Sisältö. Liitteet. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 TYKKI2018 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen

Transkriptio

1

2 Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2017 Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 3. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 4. Uudet kerros- ja rivitaloalueet 5. Uudet pientaloalueet 6. Yhteenveto ja päätösesitys Liitteet Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 TYKKI2018 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen 2

3 1 KYMPPIR -OHJELMAN TAVOITTEET 3

4 Kymppi R -ohjelman tavoitteet Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: - Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista - Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä - Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta eheästä yhdyskuntarakenteesta - Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista - Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa - Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: - Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. - Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. - Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. - Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. 4

5 A s u m i s v i s i o asukkaat JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Maankäytön toteuttamisohjelma Asuminen ja palvelut Kymppi R ASEMAKAAVOITUS Alueiden toteutus ja tonttivaranto TARPEET Yrittäminen ja työpaikat TYKKI Elinkeinomarkkinointi rakennusliikkeet kiinteistökehittäjät kiinteistösijoittajat E l i n k e i n o - p o l i t i i k k a Palveluverkko yritykset Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi R -ohjelma kattaa asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma työpaikkarakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Kymppi R -ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu. 5

6 Edellisvuoden Kymppi R ohjelma erityisteemana ikääntyvien asuminen ja seudullinen asumiskatsaus Kymppi R 2017 ohjelmassa määriteltiin ikääntyvän väestön tarpeista nousevat tavoitteet maankäytön suunnittelulle ja asuinalueiden ohjelmoinnille sekä tarkasteltiin asumisen seudullisia ilmiöitä Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä. IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi varautua 1-2 uuteen senioriasumisen kohteeseen vuosittain, mikä tarkoittaisi yhteensä uutta senioriasuntoa vuoteen 2025 mennessä. Ikääntyville sopivien asumisratkaisujen kysynnän kasvaessa tulee luoda mahdollisuuksia palveluiden lähellä oleville uusille seniorikohteille sekä yhteisölliselle senioriasumiselle. Ohjelmassa tunnistettiin erityisesti Vaajakoski ja Itäinen Palokka alueiksi, joissa on patoutunutta seniori-ikäisen väestön muuttopainetta. Näillä alueilla on siis tarve lisätä ikääntyneiden asumismahdollisuuksia. HUOMIOITA ASUMISEN SEUDULLISISTA ILMIÖISTÄ Pientalorakentamisen määrä on vähentynyt ja asuntotuotanto on painottunut vahvasti kerrostaloihin sekä pieniin asuntokuntiin. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi tarjota vuosittain uutta omakotitonttia kaupungin maalta aiemman 100 tontin sijaan. Toisaalta rivitalo- ja paritalorakentaminen ovat ilmiöinä kasvaneet, mikä johti erityisesti rivitalokaavoituskohteiden priorisointiin. Seudullista asumiskatsausta tuotetaan jatkossa vuosittain. Tässä ohjelmassa on mukana pientalorakentamisen seudullinen katsaus (s. 12). Vuoden 2017 seudullinen asumiskatsaus löytyy internetistä. Jyväskylän seudun asumiskatsauksen 2017 teemat Väestökehityksen alueellinen erilaistuminen? Väestörakenteen erilaisuus? Seudun väestönkasvun dynamiikka? Väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa? Lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin? Hiipuva pientalotuotanto? Stabiili rivitalotuotanto? Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin? Asuntojen hallintamuodon alueellinen erilaisuus ja erilaistuminen? Mitä ikäryhmiä uudisasuntotuotanto on palvellut? Pienten asuntokuntien määrän kasvu? Miten eri ikäryhmät asuvat keskus- ja kehyskunnissa? Lapsiperhevaltaiset pientaloalueet vs. kasvava ikääntyvän pientaloväestön joukko? 6

7 Kymppi R 2018-ohjelman painopisteet ja käsittely Yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista eheyttä ja yhdenvertaisuutta. Kymppi R 2018-ohjelman teemana on asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden keskiössä oleva monipuolinen asuntorakenne varmistaa, että kunnassa on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaisiin toimeentuloa, elämäntilanteisiin ja erityistarpeisiin sekä näiden muutoksiin. Kaupunki voi kaavoituksella, tontinluovutuksella ja muilla ohjauskeinoilla vaikuttaa eri asumismuotojen sijoittumiseen ja asuntotuotantoon. Tässä ohjelmassa käsitellään asuntopoliittisia keinoja ja linjauksia, joilla Jyväskylän kaupunki pyrkii ehkäisemään asuinalueiden sosiaalista eriytymistä maankäytön toteuttamisen keinoin. Lisäksi ohjelmassa otetaan käyttöön mittarit, joilla jatkossa seurataan asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden toteutumista kerran valtuustokaudessa. Kymppi R 2018 ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ohjelma hyväksyttiin

8 Kymppi R 2017-ohjelman määrälliset tavoitteet toteutuivat OMAKOTITALOALUEET Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla. KERROS- JA RIVITALOALUEET Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Toteutui: Vuoden 2017 lopussa heti rakennettavissa olevia tontteja oli 114. Myöhemmin luovutettavia tontteja oli lainvoimaisissa asemakaavoissa yhteensä 598. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 80 omakotitonttia kaupungin maalle. Toteutui: Vuonna 2017 kaupungin maalle kaavoitettiin yhteensä 92 tonttia. Toteutui: Vuoden 2017 lopussa asemakaavavarantoa oli yhteensä noin k-m 2. Tästä kolme neljäsosa on kerrostalorakentamisen varantoa, josta puolet on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevan rivitalovarannon määrä nousi merkittävästi vuonna 2017 ( k-m 2 :sta k- m 2 :iin.) Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k-m 2. Toteutui: Vuonna 2017 lainvoiman sai yhteensä k-m 2 uutta kerrostalo- ja rivitalovarantoa sisältävää asemakaavaa. Vuosittain tarjotaan noin uutta omakotitonttia kaupungin maalla. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k-m 2 rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k-m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). Toteutui: Vuonna 2017 uutena markkinointiin tuli yhteensä 80 tonttia. Toteutui: Vuonna 2017 tarjolla oli yhteensä k-m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa oli k-m 2. 8

9 2 VUOSI 2017 Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 9

10 Väestökehitys Väestönkasvu rikkoi asukkaan rajapyykin vuoden 2017 lopulla IKÄ Yht Muutos / vuosi Vuonna 2017 Jyväskylä kasvoi noin 1340 asukkaalla, joskin laskua kahden vuoden takaisesta huippukasvusta on noin 250 henkeä. Viime vuoden kasvu vastaa 2010-luvun vuotuista keskiarvoa. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylän suhteellinen väestönkasvu oli suurempaa kuin Oulussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Porissa. Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa, mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. Nykyistä väestökehitysarviota on tarkistettu aiempien vuosien arvioita voimakkaammin kasvavaksi. Vaikka Jyväskylän väestömäärän arvioidaan kasvavan, eri ikäluokkien ennakoitu väestökehitys eroaa toisistaan. Erityisesti merkittävää väestömuutoksissa on ollut syntyvyyden nopea väheneminen, mikä näkyy lähivuosina erityisesti alle kouluikäisten ikäluokkien pienenemisenä

11 Vauhdikkain vuosi asuntotuotannossa 2000-luvulla Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuosi 2017 oli asuntotuotannoltaan 2000-luvun ennätysvuosi, kun tarkastellaan valmistuneiden asuntojen määriä. Asuntoja valmistui yhteensä Rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana, sillä myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä yhteensä 2253 asunnolle. Asuntotuotannossa jatkuu edelleen vahva painotus kerrostaloihin, joihin sijoittui 82 % asunnoista. Kerrostaloihin valmistuneista asunnoista 82 % oli yksiöitä tai kaksioita. Asuntotuotanto kasvoi kaikissa talotyypeissä. Eniten kasvua oli rivitaloasunnoissa, joiden määrä kaksinkertaistui. Voimakas asuntorakentamisen kasvu näkyy etenkin kaupungin luovuttamien kerros- ja rivitalotonttien kauppamäärässä, joka kasvoi edellisvuodesta noin 2 miljoonalla lähes 13 miljoonaan euroon. 11

12 TIKKAKOSKI Täydennysrakentamisen seurannan mittarit PALOKKA LOHIKOSKI HUHTASUO Vuonna 2017 valmistuneista asunnoista huomattava osa oli täydennysrakentamista. Erityisesti keskusten ytimiin valmistui suhteellisesti enemmän asuntoja aiempiin vuosiin verrattuna, mutta keskeiselle joukkoliikennekäytävälle selkeästi aiempia vuosia vähemmän. Valmistuneista asunnoista 8 % (noin 130 asuntoa) sijaitsi täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella. KELTINMÄKI KORTEPOHJA VAAJAKOSKI Keskusten ytimet* V1-vyöhyke V2-vyöhyke Keskeinen joukkoliikennekäytävä V1+V2- vyöhykkeet yht. Osuus valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista ETELÄPORTTI KUOKKALA YHT valmistuneet (suluissa 2016) Kaikki kerros- ja rivitalo-asunnot 32 % 28 % 85 % 10 % 95 % (29 %) (52 %) (91 %) (8 %) (99 %) 32 % 44 % 75 % 21 % 96 % KORPILAHTI Osuus kaikista asunnoista SÄYNÄTSALO YHT valmistuneet (suluissa 2016) 29 % 26 % 80 % 12 % 92 % (26 %) (47 %) (83 %) (11 %) (94 %) Kaikki asunnot 25 % 34 % 64 % 24 % 87 % Osuus väestöstä % 28 % 56 % 27 % 83 % % 28 % 56 % 27 % % *strateginen keskusta-alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet

13 Asumisen seudullinen rakenne Pientalorakentamisen määrä laskee edelleen seudullisesti Valmistuneiden pientalojen määrä jatkoi seudullisesti laskuaan, vaikka Jyväskylässä pientalorakentamisen määrä oli kahtena edellisenä vuonna hienoisessa nousussa. Vuonna 2017 pientaloja valmistui seudulle yhteensä JYVÄSKYLÄ Valmistuneet pientaloasunnot seudullisesti (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) Vuonna 2017 Jyväskylän osuus seudun pientalorakentamisesta oli 63 %. Jyväskylän osuus pientalorakentamisesta kasvoi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna LAUKAA Paritalorakentaminen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun. Vuonna 2017 Jyväskylässä valmistuneista pientaloasunnoista 31 % oli paritaloasuntoja Asuntoja Rakennuksia Asuntoja Rakennuksia Asuntoja Rakennuksia YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja 50 0 MUURAME Pientalorakennuksia Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien väestötietorekisteri sekä rakennus- ja huoneistorekisteri. 13

14 3 ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 14

15 Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka selvitys Asuinalueiden sosiaalisella kestävyydellä viitataan siihen, etteivät asuinalueet eriydy liiallisesti toisistaan ja etteivät hyväosaisuus ja huono-osaisuus leimallisesti keskity tietyille alueille. Selvityksessä esitellään alueiden sosiaalisen eriytymisen nykytilannetta ja muutosta Jyväskylässä vuosina sekä linjataan asuntopoliittisia keinoja ja kaupunkisuunnittelun toimintatapoja, joilla edistetään asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä ja hyvinvointia. Asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä on tarkasteltu väestön sosioekonomisten muuttujien, asuntokannan rakenteen sekä asukkaiden näkökulmasta. Asuntopolitiikka tässä yhteydessä keskittyy erityisesti riittävän monipuolisen asuntokannan turvaamiseen sekä asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen vähentämiseen. Tavoitteena ovat sekoittuneet ja monipuoliset asumismuotojen rakenteet, jotka vastaavat erilaisten ihmisten asumistarpeisiin ja takaavat asuinalueiden monipuolisen asukaskunnan. Kaupunkirakenteen toimialalla asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia edistetään muillakin tavoin. Käynnissä on esimerkiksi AVOin Kaupunkiympäristö -ohjelman laadinta, jossa kehitetään hyvän kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikan keinoin. 15

16 Yhteenveto sosiaalisen kestävyyden nykytilanteesta ja muutoksesta Jyväskylässä Tietyt väestön sosioekonomiset ominaisuudet ovat jossain määrin kasaantuneet alueellisesti. Alueelliset erot ovat jonkin verran syventyneet vuosina Erojen kasvu ei johdu alueiden erisuuntaisesta kehityksestä vaan eritahtisesta suhteellisesta kehityksestä. Jyväskylän sosiaalisen kestävyyden tilaa ei ole syytä pitää huolestuttavana verrattaessa tilannetta muihin kaupunkeihin tai maihin. Nähdyt muutokset voivat olla seurausta muustakin kuin valikoivasta muuttoliikkeestä eli siitä että ihmiset muuttaisivat mielikuvissa huonommilta alueilta paremman statuksen alueille. Muutokseen vaikuttaa myös, miten alueella asuvan väestön sosioekonominen asema muuttuu elämänvaiheeseen kuuluvien luontaisten muutosten myötä (esim. eläköityminen) sekä miten yleiset taloudelliset muutokset vaikuttavat eri väestöryhmiin. Segregaatiota koskevassa tutkimuksessa asuinalueen eriytyminen nähdään kierteenä, jossa samaan suuntaan johtavat muutokset seuraavat toisiaan. Erityisesti sosioekonomisesti suhteessa matalalle sijoittuneet alueet ovat riskissä joutua tällaiselle kehityspolulle, mikäli ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Asuntokannan rakenteella on vaikutusta alueen sosioekonomiseen rakenteeseen, sillä asumisvalinnat ovat pitkälti seurausta asuntokunnan elämäntilanteesta, käytettävissä olevista tuloista sekä asuntokunnan koosta. Asuntokannan lisäksi myös sijainnilla on merkityksensä. Selvityksen perusteella asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen ehkäisyssä keskeinen keino on uusi asuinrakentaminen, johon voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelulla. Jyväskylän voimakas väestönkasvu merkitsee myös uudisrakentamisen tarvetta, mikä avaa mahdollisuuksia vaikuttaa asuntokantaan ainakin täydennysrakentamisen alueilla. Asuinrakentamista tulee ohjata siten, että asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen vähenee. Erityisesti sekä matalan että korkean sosioekonomisen statuksen alueilla tulee kiinnittää huomiota asuntokannan monipuolistamiseen. 16

17 Seuranta Miten asuinalueiden sosiaalinen kestävyys jatkossa kehittyy? Jyväskylän kaupungin Hyvinvointisuunnitelmassa Kymppi R 2018-ohjelman tavoitteeksi on asetettu sosiaalisen kestävyyden seurannan mittareiden luominen. Koko kaupungin tasolla asuinalueiden eriytymisen tilaa seurataan tässä ohjelmassa kuvatun sosioekonomisen indeksin avulla. Tulokset kuvataan koko kaupungin tasolla ja aluekohtaista tietoa käytetään yksittäisen alueen tavoitteiden asettelussa. Lisäksi seurataan asuntorakenteen sekoittuneisuutta asuinalueiden monipuolisuusindeksin perusteella. Mittaristolla seurataan sosiaalisen kestävyyden tilaa säännöllisesti kerran valtuustokaudessa Kymppi R -ohjelman yhteydessä. 17

18 Asuntopolitiikka Mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa ja miksi? Jyväskylän kaupunkistrategian yksi kärkiteemoista on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Asuntopolitiikan toimenpiteillä halutaan ehkäistä asuinalueiden eriytymistä ja monipuolisten asuinalueiden muodostamista. Toimivan asuntopolitiikan hyödynsaajana on viime kädessä asukas. Asuntopolitiikalla voidaan vastata asuntomarkkinoiden ilmiöihin. Tämä koskee niin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta myönteisten ilmiöiden vahvistamista kuin kielteisten ilmiöiden vaikutusten rajaamista. Jyväskylässä asuntopolitiikalla halutaan vaikuttaa: 1. Asuntokannan alueelliseen rakenteeseen ja monipuolisuuteen millaista rakentamista ja mihin sijoitetaan? 2. Asuinalueiden saavutettavuuteen ovatko asuinalueet hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla? 3. Asumisen kohtuuhintaisuuteen onko kaikille tarjolla mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen eri puolilla Jyväskylää? 4. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja asumisen laatuun tukeeko rakentamisen ja asuinympäristön laatu erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden hyvinvointia eri puolilla Jyväskylää? MITÄ HYÖTYJÄ ASUNTOPOLITIIKASTA ON ERI NÄKÖKULMISTA? ASUKAS Hyvinvointia tukevia ja erilaisiin tarpeisiin vastaavia asumismahdollisuuksia eri puolilla Jyväskylää RAKENNUTTAJAT Monipuolisia rakennuttamismahdollisuuksia viihtyisissä asuinympäristöissä KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN TOIMIJAT Monipuoliset rakentamismahdollisuudet erikokoisille toimijoille eri puolilla Jyväskylää KAUPUNKI Tasapainoinen aluerakenne, alueellisen eriytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen 18

19 Asuntopolitiikka Mitä keinoja on yleensä käytettävissä paikallistasolla? YLEISKAAVOITUS OHJELMOINTI, KYMPPI R -ohjelma ASEMAKAAVOITUS, POIKKEAMINEN MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET TONTINLUOVUTUS ARA-KOHTEIDEN OHJAUS ASUINYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMINEN JA YLLÄPITÖ RAKENNUSVALVONTA Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen, alueiden hyvän saavutettavuuden takaaminen kestävän liikkumisen vyöhykkeiden ja aluekeskusten kehittämisen kautta Asuinalueiden vaiheistus, seuranta ja mittarointi riittävän ja monipuolisen tonttivarannon turvaamiseksi Linjausten määrittäminen erityisasumisen suhteen Erilliset aluekohtaiset asunto-ohjelmat Talotyyppijakauman, huoneistokoon, erityisasumisen määrän ja asumisen rakenteen ohjaaminen asemakaavamääräyksin Suunnittelukilpailut erityisteemoilla Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen maankäyttösopimuksella yksityisen maanomistajan kaavahankkeissa Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen tontinluovutusehdoin kaupungin luovuttamilla tonteilla ARA-rahoitusta hakevien kohteiden puoltaminen, kohteiden ennakointi, ennakko-ohjaus ja kohteiden sijoittumiseen vaikuttaminen Asuinympäristöjen viihtyisyyden parantaminen rakentamalla liikenne- ja viheralueita sekä näiden alueiden ylläpidolla Rakentamisen ohjaus asemakaavan toteutuksen mukaisesti 19

20 Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. Keskeisenä kriteerinä on asuntokannan monipuolistuminen sekä sekoittunut rakenne. Kilpailut ja kokeilut voivat kohdistua esimerkiksi asuntojen kokoon, asuntotyyppeihin, erityisasumiseen sekä kohtuuhintaisuuteen ja uusiin rahoitusmalleihin. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. Asuinalueen sosiaalisen kestävyyden tavoitteita käydään läpi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua myös hankkeeseen liittyvien yksityisten toimijoiden kanssa. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. ARA-tuettu asuinrakentaminen on keskeinen väline sijoittaa kohtuuhintaista asumista houkutteleville paikoille. Ohjauksessa huomioidaan asumisen eri muodot - erityisryhmien asuminen, vuokra-asuminen ja asumisoikeusasuminen. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita Kymppi R -ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisesta. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin Kaupunkiympäristö - ohjelmassa. 20

21 Missä tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa? Täydennysrakentamisen alueet ja uudet asuinalueet MERKITTÄVÄT UUDET TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEET Täydennysrakentamiskohteet täydentävät olemassa olevaa asuinaluetta ja vaikuttavat siten kyseisen asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen. Esimerkkejä ovat Kangasrinne Huhtasuolla ja Samulinniityn uusi alue Samulinniemen läheisyydessä. UUDET ASUINALUEAVAUKSET Uudet avaukset muodostavat kokonaan uusia asuinalueita, joiden sosiaalinen kestävyys määrittyy muun muassa tulevan rakennuskannan, sijainnin ja ympäröivien toimintojen myötä. Esimerkkejä uusista avauksista ovat Kangas, Kauramäki ja Savulahti II. Asuntopolitiikan tarve kullakin alueella liittyy uuden rakentaminen volyymiin. Alueilla on paremmat edellytykset muutokseen, kun uutta asuinrakentamista on paljon. Lähtökohtaisesti yli k-m 2 :ä uutta asuinrakentamista sisältävillä kohteilla tulee linjata asuntopoliittisia toimia. Myös tätä rajaa pienemmälläkin alueella asuntopoliittisia toimia tulee harkita, mikäli alueen lähtötilanne tai asuntomarkkinoiden tilanne sitä edellyttävät. Täydennysrakentamisen alueilla toimia tarvitaan erityisesti sosioekonomiselta statukseltaan matalimpaan tai korkeimpaan viidennekseen kuuluvilla alueilla tai alueilla, jotka ovat asuntokannaltaan yksipuolisia. Uusien laajojen asuinalueavauksien osalta on pyrittävä monipuoliseen asuntokantaan keskustaetäisyys huomioiden. 21

22 TAVOITTEET - Asuntokannan ohjaus asuntopolitiikalla Ehkäistään pääasiassa pienistä yksiöistä koostuvien asumiskeskittymien syntymistä sekä ohjataan asuntotuotantoa tarjoamaan isompia asuntokokoja myös kerros- ja rivitaloissa. Asuntokoon ohjausta käytetään välillisenä keinona hallintamuodon ohjaamisessa, sillä pienet asunnot ovat tavallisimmin vuokrauskäytössä. Edistetään kokeilujen kautta erikokoisten asuntojen tuotantoa myös pientalojen kohdalla. Monipuolistetaan alueiden talotyyppijakaumia kunkin alueen erityispiirteet ja lähtötilanne huomioon ottaen. Esimerkiksi kauempana keskustasta sijaitsevalle kerrostalovaltaiselle alueelle pyritään sijoittamaan myös rivi- ja omakotiasumista kun taas pientalovaltaiselle alueelle hyvien palveluiden läheisyydessä voidaan sijoittaa kerrostalo- ja rivitalorakentamista. Talotyyppijakauman monipuolistamisella tavoitellaan myös sekoittunutta rakennetta siten, että erilaiset talotyypit eivät muodosta omia erillisiä kokonaisuuksia. Edistetään erilaisten hallintamuotojen tarjontaa. Edistämisessä pyritään monipuolisuuteen siten, että samalla asuinalueella on tarjolla sekoittuneesti niin vuokra-, omistus- kuin asumisoikeusasuntoja. Edistetään aktiivisesti ARA-rahoitetun asuntotuotannon sijoittumista sille soveltuville alueille. Tämä tarkoittaa sekä laajojen ARA-rahoitetun asumisen keskittymien välttämistä että ARA-rahoitetun tuotannon ohjaamista myös erityisen hyville ja halutuille paikoille. Huolehditaan asuntojen saatavuudesta talotyypin ja asuntokoon lisäksi myös asumisen hinnan osalta. Kohtuuhintaisia asumisratkaisuja edistetään huolehtimalla tonttivarannosta ja kaavataloudesta sekä järjestämällä kilpailuja ja kokeiluja mukaan lukien vapaarahoitteisen asuntotuotannon toteuttamista uusilla rahoitusmalleilla. Selvityksessä on esitelty lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja liittyen asuntokannan ohjaukseen asuntopolitiikalla. Tässä esimerkkinä on tavoiteosio. Muut osiot löytyvät Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka selvityksen sivuilta

23 4 UUDET KERROS- JA RIVITALOALUEET 23

24 TIKKAKOSKI Uudet kerros- ja rivitaloalueet PALOKKA Heti rakennettavissa olevia kerros- ja rivitalotontteja on eri puolilla Jyväskylää. LOHIKOSKI HUHTASUO Volyymiltaan suurin osa uudesta kerros- ja rivitalorakentamisesta sijoittuu Kankaalle ja muualle Kantakaupunkiin. KORTEPOHJA KELTINMÄKI KANGAS KESKUSTA VAAJAKOSKI Edellisen ohjelman jälkeen suurimpina uusina kerrostaloalueina ohjelmointiin on noussut Huhtasuon Kangasrinne sekä Kuokkalan Suuruspää. KELJONKANGAS JA KAURAMÄKI KUOKKALA Uudet alueet ovat usein jo rakennettuja, mutta käyttötarkoitukseltaan muuttuvia alueita. Uusia avauksia ovat lähinnä Kauramäen alue Keljonkankaalla sekä Savulahden alue Palokassa. KORPILAHTI SÄYNÄTSALO Keskustan alueelle on odotettavissa useita uusia yksityisessä omistuksessa olevia kohteita. Ohjelmointitaulukkoon on lisätty keskustan muihin kohteisiin noin k-m 2 ajoittamatonta kerrostalorakentamista. Kaupunki edistää näiden kohteiden toteutumista Jyväskylän keskustavision 2030 periaatteiden mukaisesti. 24

25 Uudet kerros- ja rivitaloalueet Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2018 /

26 Uudet kerros- ja rivitaloalueet Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta joskaan suuri osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Voimakkaasti rakentamisesta johtuen asemakaavavarannon ja rakentamiseen valmiina olevien tonttien määrä on pudonnut jonkin verran edellisestä vuodesta siitäkin huolimatta, että asemakaavoja valmistui yli 1,5- kertaisesti tavoitteeseen nähden k-m 2 tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat ja tontinluovutus etenevät suunnitelmien mukaisesti. Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros- ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3-4 kerrostalon valmistumista / vuosi. Kankaan rakentuminen on lähtenyt käyntiin odotettua voimakkaampana, joten ainakin lähivuosina osuus voi olla arvioitua suurempaa. 26

27 5 UUDET PIENTALOALUEET 27

28 Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen Asemakaavaalueillalueilleseudulle Yleiskaava- Maa- Yhteensä % 12 % 14 % % 20 % 6 % % 20 % 8 % % 8 % 8 % % 13 % 8 % % 18 % 8 % % 15 % 3 % % 8 % 4 % Yhteensä % 14 % 8 % Pientalolupien määrä on ollut nousussa viimeisten vuosien ajan. Yksittäisistä alueista määrässä nousee esille erityisesti Mannisenmäki. Vuonna 2017 asemakaava-alueille haettujen pientalolupien osuus on jatkanut kasvuaan. * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu 28

29 Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 2 Kuohu-Vesanka- Ruoke: länsiosa 3 Kuohu-Vesanka- Ruoke: itäosa (mm. Ruoketta) kpl Rakennuspaikkoja jäljellä Rakennuspaikat Hyväksytyt Vireillä olevat Asuinrakennusluvat Osayleiskaavaalue 1 Puuppola- Lintukangas Taka-Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio-Iloniemi oyk) Leppälahti Kuohu* YHTEENSÄ Vuonna 2017 osayleiskaavoitetuille maaseutualueille haettujen rakennuslupien määrä laski edellisten vuosien tasosta. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle. Maaseudun rakennuspaikkojen seurantaan tulisi uutena mukaan Kuohun osayleiskaava, joka tuli vireille vuoden 2017 alussa. * Kuohun rakennuspaikoista noin 10 sijaitsee jo hyväksytyn Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavan alueella

30 PETÄISPURO TUNNELINMÄKI LIINALAMPI Uudet pientaloalueet TIKKALA RUOKE YLÄMÄYRÄMÄKI KIRKKOLAHTI SAVULAHTI I ja II KAURAMÄKI SÄÄKSVUORI MATINMÄKI KINKOVUORI VÄÄRÄJÄRVI KANGASRINNE HAUKKARANNAN KOULUN ALUE HUPELI HAAPANIEMI KOULURANTA Pientalorakentamisen hiipumisen vuoksi edellisessä Kymppi R 2017-ohjelmassa päädyttiin laskemaan omakotitonttien kaavoitus- ja tonttitarjontatavoitteita. Nyt tavoitteena on tarjota vuosittain uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Markkinatilannetta seurataan vuosittain. Omakotitonttien tarjonta painottuu yli 7 kilometrin päähän keskustasta eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. Lähivuosina painopiste on Sääksvuoren, Kauramäen sekä Läntisen Palokan suunnalla. Näille alueilla pientalotontit ovat olleet erityisen kysyttyjä ja niille sijoittuu myös uudet päiväkotija kouluinvestoinnit. Edelliseen Kymppi R -ohjelmaan nähden alueiden ajoituksissa ei pääosin ole suuria muutoksia. Muutokset koskevat lähinnä ajoituksen siirtämistä vuodella suuntaan tai toiseen tai tontinluovutus määrien tarkistamista. Yksittäinen suuri muutos koskee Korpilahden Iloniemen osayleiskaava-aluetta, jonka toteuttaminen on siirretty vuoden 2028 jälkeen. 30

31 Uudet pientaloalueet AKSELI ALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) 03/ Infra valmiina, tontit heti rakennettavissa > Yhteensä Kaupungin maa-alueilla KESKUSTA Haukkarannan koulun alue ak Huhtasuo Pysäkkivuori ak Vääräjärvi ak Kangasrinne ak Halssila Hajatontit/suoj.kaava ak Keltinmäki Ylämäyrämäki A ak Ylämäyrämäki B (kaavamuutos) ak Kuokkala Samulinniitty 0 ak Huhtalahti-Maso 0 ak POHJOINEN Palokka Matinmäki ak Savulahti I ak Savulahti II ( mitoitus alustava) ak Tikkakoski Oskarinkatu ak Tunnelinmäki III ak Liinalampi ak Petäispuro/Mutkaperä ak ITÄINEN Vaajakoski Haapaniemi, Kaaritie ak Haapaniemi ak Kaunisharju ak Hupeli (osittainen kaavamuutos) ak ETELÄINEN Eteläportti Sääksvuori ak Kauramäki I (vaiheistus alustava) ak Säynätsalo Kinkovuori ak Kouluranta ak Korpilahti Kotamäki ak Mäntymäki ak Kirkonmäki ak Kirkkolahti ak Iloniemi oyk Tikkala* oyk Saakoski* kyläselv. LÄNTINEN Ruoke ak Vesanka* oyk KAAVAN VAIHE Yksityisten maaalueilla Kaava Vi Lu Eh Hyv Valit Markkinoinnissa vuonna 2018: Haukkarannan koulun alue, Haapaniemi, Säynätsalon kouluranta, Sääksvuori yht. 79 tonttia Markkinoinnissa vuonna 2019: Vääräjärvi, Matinmäki, Kauramäki yht. 77 tonttia 31

32 6 YHTEENVETO JA PÄÄTÖSESITYS 32

33 Yhteenveto SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Uusi asuntokanta ja täydennysrakentaminen ovat keskeisessä osassa asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Tämä pätee sekä täysin uusiin asuinalueisiin että olemassa olevaa asuinaluetta täydentävään rakentamiseen. Sosiaalisen kestävyyden tavoitteet ja toimenpiteet täytyy määritellä kullakin alueella erikseen. Näiden määrittelyssä otetaan huomioon alueen sijainti, lähtötilanne, alueen väestörakenne sekä kysyntä. Monipuolinen asuinrakentaminen on keskeisessä roolissa asuinalueen sosiaalisessa kestävyydessä. Sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi kaupunki ottaa käyttöön asuntopoliittisia toimenpiteitä asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Nämä koskevat esimerkiksi tontinluovutusehtoja, asemakaavamääräyksiä sekä kilpailujen järjestämisestä. KERROS-, RIVI- JA PIENTALORAKENTAMISEN SEURANTA JA OHJELMOINTI Keskustan täydennysrakentamisen rooli korostuu kerrostalorakentamisen ohjelmoinnissa. Keskustavisiossa 2030 esitettyyn väestötavoitteeseen perustuen keskustan alustavia täydennysrakentamiskohteita seurataan jatkossa paremmin alueiden ohjelmoinnin yhteydessä. Rivitalotonttien kasvaneeseen kysyntään on vastattu lisäämällä kaavoitusta, mikä näkyy rivitalorakentamisen kaavavarannon kasvamisena. Keskeisenä toimena on ollut uusia rivitalotonttien kaavoitus olemassa olevien alueiden yhteyteen kaavan käyttötarkoitusta muuttamalla ja vanhentuneita asemakaavoja ajantasaistamalla. Matalalla pysyneestä pientalorakentamisen määrästä huolimatta pientalojen rakentaminen asemakaava-alueella kiinnostaa edelleen, mikäli tarjolla on houkuttelevia alueita hyvällä sijainnilla. Mannisenmäen suosio näkyy muun muassa siinä, että viime vuonna lähes 90 % omakotiluvista sijoittui asemakaava-alueille. 33

34 Kohti uutta Kymppi R 2019-ohjelmaa asuntopolitiikan tarkennukset Kymppi R 2019-ohjelma jatkaa tarvittaessa erityisteemallaan Jyväskylän asuntopolitiikkaa aihetai aluekohtaisin tarkennuksin. Asuntopoliittisia keinoja kokeillaan ja tarkennetaan osana Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialan asuntopolitiikan teemavuotta Jyväskylän kaupunki on mukana Ympäristöministeriön kestävän kaupunkikehityksen ohjelmassa pilottikokeilulla Yhteistyöllä sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja. Jyväskylän pilotissa kartoitetaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopoliittisista linjauksista ja asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämisestä haastatteluin ja työpajoin: Miten rakennusliikkeet ja rakennuttajat näkevät asuntomarkkinoiden nykytilanteen ja asuntopoliittiset ohjauskeinot? Millaisia uusia ratkaisuja ja ideoita rakennusalalla on sosiaalisen kestävyyden edistämisessä ja kestävien kaupunkien rakentamisessa? Millaisia kannustimia on käytettävissä esimerkiksi kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi? Pilottikokeilun alustavia tuloksia on tarkoitus julkaista syksyllä Tuloksia voidaan käsitellä Kymppi R 2019-ohjelman yhteydessä. 34

35 Päätösesitys Kaupunkivaltuusto hyväksyy Kymppi R 2018-ohjelman asuinalueiden suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi, ohjelmassa esitetyt linjaukset asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi maankäytön toteutuksessa, asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa käytettävät keinot asuntokannan ja -tuotannon monipuolistamiseksi sekä asuntopolitiikan jatkotyöstämisen ohjelmassa esitetyin keinoin. 35