MAL-paja Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi

Transkriptio

1 MAL-paja Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi

2

3

4 Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä

5 Jyväskylän kaupunkiseutu Väkiluvun muutos 01-08/2015: Jyväskylän seutukunta 846 Jämsän seutukunta -188 Äänekosken seutukunta -163

6 Jyväskylän seutukunnan väestönlisäys kunnittain 01-08/2015 (lkm) UURAINEN 20 LAUKAA 128 HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME -33 TOIVAKKA JYVÄSKYLÄN SEUTU 846

7 Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-kehys (huom. tiedot v. 2012) Petäjävesi Uurainen Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Rakennemalli 20X0 kunnat (2011) Joista Jyselin ja liikenteen aiesopimusmenettelyn (2011) piirissä olevat kunnat Asuntopoliittista yhteistä suunnitelmaa / tavoitetilaa ei ole Muurame Luhanka 773 Toivakka Joutsa Kunta Asukasluku % Keski-Suomen asukkaista Jyväskylä ,5 Muurame ,5 Laukaa ,7 Hankasalmi ,0 Petäjävesi ,5 Toivakka ,9 Uurainen ,3 Joutsa ,8 Luhanka 773 0,3 Selvitysalue yhteensä ,4 Keski-Suomen muut kunnat yhteensä ,6 Keski-Suomi yhteensä ,0

8

9 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntien eri osa-alueiden väestömäärä 2012 Nykyinen kuntakeskus ympäristöineen Muu kunnan sisällä oleva alue Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue Yhteensä = 64% selvitysalueen väestöstä LÄHTEENÄ YKR 2012 POHJAKARTTA Maanmittauslaitos

10 Suurten kaupunkien suhteellinen väkilukujen kehitys 01-08/2015, % Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Jyväskylä Turku Vaasa Kuopio Joensuu Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Pori Kouvola -0,60-0,40-0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40

11 900 Jyväskylän väestönmuutos tammi-elokuussa , lkm

12 Jyväskylän väestönmuutokset tammi-elokuussa v , lkm Luonnollinen kasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

13 MAL-KEHYS Välineet Tavoitteet, strategiat Hankkeistaminen Yhteys rahankäyttöön Seuranta Aluekehitys Elinkeinot Miten kaupunkiseudun MAL-kyvykkyys voidaan todentaa? MAL Maankäyttö Asuminen Liikenne Jyväskylän kaupunkiseutu Palvelukonseptit -rakenteet -verkot ELÄMÄN INFRASTRUKTUURI

14

15 Jyväskylä Leena Rossi

16

17

18

19 Kuvat: Jyväskylän kaupunki

20

21

22

23 T i k k a k o s k i k e h i t t y y! Avaus 2. Tikkakosken kehittämissuunnitelmasta yleensä 3. Tikkakosken tohinat; diplomityön esittely, Annamaija Löfgren 4. Koulu- ja liikuntakeskuksen yleissuunnitelmaluonnoksen esittely, ArtoKaituri 5. Tikkakosken Portti -ideasuunnnitelman esittely

24 LIMA-PESU

25

26 Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen (mukaan lukien Kivat naapurit kohteet ja pyöräilyverkko) Tartumme haasteeseen.

27

28 Terveysverkkoanalyysit 2015

29

30 Minkälaisen liikenneverkon maakuntakaavan päivitys esittää?

31 AJANKOHTAISTA JYVÄSKYLÄN LIIKENTEESSÄ KymppiL, Pyöräilyn edistämisohjelma, keskustan pysäköintistrategia, sähköautojen jakeluverkon yleissuunnitelma, liikenteen ajantasainen pysäköinnin opastus (keskusta-alue ja Lutakko), älyliikenteen ja resurssiviisauden pienhankkeet VT4 Kirri-Tikkakoski hankkeen toteuttaminen tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa Kankaan eritasoliittymä Tourulan eritasoliittymässä risteävät valtatiet 4 ja 9 ja kohde sopisi hyvin ns. täsmäparannuskohteeksi (LIIKENNE KOHTI TULEVAA LINJAUKSET): hanke tukee monipuolisesti eri liikennemuotoja ja kaupunkikehitystä VT ja 9 kehittäminen maakuntakeskuksen strategisella keskustatoimintojen alueella Esiselvitys tehty Alkamassa Ratapihan tilantarve- ja toiminnot 20X0 selvitys, Keljo-Vaajakoski kaksoisraiteen aluevarausselvitys tekeillä Osayleiskaava käynnistyy tiesuunnitelmien ja muiden jatkotoimenpiteiden pohjaksi Laukaantien parantaminen 1. vaihe käynnistynyt Uuteen keskussairaalaan (2020) liittyvä Kukkumäen eritasoliittymän täydentäminen VT18 ja Länsiväylä Joukkoliikenteen brändäys ja mm. Waltti lippu- ja maksujärjestelmä (1. alueet Joensuu, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) Henkilökuljetusten yhdistely, kilpailutus käynnistyy, koulujen alkamisaikoja porrastettu MAL-kokonaisuus: Jyväskylän kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa valtion MALsopimuskumppaniksi huomioon ottaen sopimuskäytännön valtakunnalliset kehitystarpeet, seudullinen MAL-worksop 30.9.

32 2 Asumisvision neljä teemaa VETOVOIMAINEN 1 RESURSSIVIISAS 2 SUVAITSEVA 3 4 ASUMINEN ASUMINEN ASUMINEN SEUDULLINEN ASUMINEN Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat

33 LUONNOS KYMPPI R 2015-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ Kaupunkirakennelautakunta, esittely

34 ASUNTOTUOTANTO Painopiste siirtynyt omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen asuntoja Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2014 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht k- m 2 ), mikä on hieman alle vuosien keskiarvon Valmistuneiden omakotitaloasuntojen määrä on ollut laskeva. Sen sijaan kerrostalorakentamisen osuus on kasvussa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Vuonna 2014 rakennuslupia myönnettiin yhteensä asunnolle (yht k-m 2 ), joista 89 % kerros- ja rivitaloille. Tämä viittaa rakentamisen painopisteen siirtymiseen odotetusti yhä enemmän etenkin kerrostalotuotantoon. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vuoden 2015 asuntotuotanto on ollut vilkkaampaa. Elokuun 2015 loppuun mennessä on valmistunut yhteensä jo 846 asuntoa ( k-m 2 ) ja lupia on myönnetty yhteensä 938 asunnolle MAL-PAJA ( / k-m Rossi 2 ).

35 OMAKOTITALOLUPIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSLUVAT Asemakaavaalueille Osayleiskaavaalueille* Maaseudulle Yhteensä (6/2015 mennessä) 80 % 12 % 8 % % 12 % 14 % % 20 % 6 % % 20 % 8 % % 8 % 8 % * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu 79 % 13 % 8 % % 16 % 8 % YHTEENSÄ % 14 % 9 % Vuonna 2014 pientalolupia haettiin selvästi vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2015 tilanne näyttää tähän saakka edellisvuoden kaltaiselta. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava- ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueille. Maaseutualueista Puuppolan ja Vesangan rakennuspaikat ovat olleet kysytyimpiä (Lisätietoja liite 4.)

36 TUNNELINMÄKI III MATINMÄKI UUDET OMAKOTITONTIT Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. TIKKALA RUOKE SAVULAHTI YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI I SÄÄKSVUOR I KINKOVUOR I MANNISENMÄKI VÄÄRÄJÄRVI TUOHIMUTKANRIN NE HUPELI TANH HAAPANIEMI U- KAARI - Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. - Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta. - Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnistyneet Kuohu-Sarvenperän, Kuikka-Nyrölän ja Putkilahden alueilla. MITÄ UUSIA ASUINALUEITA TULISI AVATA VUOSINA ? RASPIO-ILONIEMI KIRKKOLAHTI - Vuoteen 2020 saakka jo asemakaavoitettujen ja vireillä olevien asemakaavojen tonttivaranto on riittävä. Pienillä yksittäisillä alueilla ei voida täyttää 100 tonttia / vuosi kysyntää enää vuoden 2020 jälkeen. Uusien yleiskaava-alueiden avaaminen on tällöin välttämätöntä. Laajimmat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa olevat asemakaavoittamattomat aluekokonaisuudet ovat

37 KERROS- JA RIVITALORAKENTAMINEN: LAINVOIMAINEN KAAVAVARANTO Osuus kokonaiskaavavarannosta Kantakaupunki (29 %) Kortepohja-Kypärämäki (3 %) Lohikoski (4 %) Huhtasuo (6 %) Kuokkala* (11 %) Keltinmäki-Myllyjärvi (1 %) Keljo (11 %) Halssila (1 %) Säynätsalo (6 %) Tikkakoski (3 %) Palokka (17 %) Vaajakoski-Jyskä (8 %) Korpilahti (2 %) k-m 2 ennen * Kuokkalan alueeseen laskettu myös asuntomessualue Kerros- ja rivitalotonttien asemakaavavaranto on k-m 2. Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Kaupungin osuus varannosta on 53 %. Kunnallistekniikalla varustettua, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä on n k-m 2 eli noin viiden vuoden varanto. Suurin osa näistä on yksityisen omistuksessa. Vuosina kerrosalan suhteen tarkasteltuna eniten on kaavoitettu kantakaupungin alueelle, mutta myös etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan (Lisätietoja Liite 3). Tämä näkyy myös lainvoimaisen kaavavarannon määrässä. Huomattava osa lainvoimaisesta asemakaavavarannosta sijoittuu kantakaupungin alueelle (mm. Lutakko, Kangas, Kivelänranta, Kivääritehtaankatu). Noin viidennes kaavavarannosta on kaavoitettu ennen vuotta Yli 15 vuotta vanhojen kaavojen toteutuminen on viime vuosina ollut marginaalista. Etenkin Säynätsalossa, Tikkakoskella ja Korpilahdella kokonaiskaavavaranto on suhteellisen vanhaa muihin alueisiin verrattuna. Kokonaisuudessaan tilanne on hyvä. Alueilla, joilla lainvoimaista kaavavarantoa on vähän tai se on pääosin vanhaa, tulee erityisesti edistää uusien rakentamismahdollisuuksi en luomista.

38 KYMPPI R 2015 KERROS- JA RIVITALO- TONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS: Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k-m 2, josta k-m 2 senioriasumista. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k- m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k-m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).

39 TIKKAKOSKI PALOKKA UUDET KERROS- JA RIVITALOTONTIT KORTEPOHJA KELTINMÄKI KANTA- KAUPUNKI LOHIKOSKI KANGAS KUOKKALA ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS HUHTASUO HALSSILA VAAJAKOSKI - Uusia kerros- ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue- ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Heti rakennettavissa olevien tonttien varanto on erinomainen ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Muun muassa Kankaan rakentaminen on käynnistynyt. - Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. Ohjelmassa on myös kohteita, joiden ajoitus ja mitoitus täydentyy tulevina vuosina (mm. Hippos ja Keskussairaalanmäki). KORPILAHTI - Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti lähes kaikki uudet alueet toteuttavat kestävän liikkumisen periaatteita tukeutumalla joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja myös kävelyyn. SÄYNÄTSALO - Ikääntyvien asumiseen panostetaan myös jatkossa. Alueja lähikeskusten ytimet ovat

40 LIITE 3: Kaavoitettu ja valmistunut kerros- ja rivitalokerrosala alueen mukaan * *06/2015 mennessä Kantakaupunki TIKKAKOSKI KANTA- KAUPUNKI Kortepohja-Kypärämäki Kuokkala KORTEPOHJA- KYPÄRÄMÄKI PALOKKA LOHI- KOSKI Huhtasuo Palokka Eteläportti-Keljonkangas KELTINMÄKI- MYLLYJÄRVI ETELÄPORTTI- KELJONKANGAS HUHTASUO HALSSILA KUOKKALA VAAJAKOSKI Halssila Vaajakoski SÄYNÄTSALO Lohikoski KORPILAHTI Keltinmäki-Myllyjärvi Korpilahti Tikkakoski Säynätsalo Valmistuneet Kaavoitettu k-m2

41 LIITE 4: Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Osayleiskaava-alueen nimi 1 Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Vireillä olevat Jäljellä n. kpl Hyväksytyt Puuppola- Lintukangas Kuohu-Vesanka- Ruoke: länsiosa (Kuohu) Kuohu-Vesanka- Ruoke: itäosa (Vesanka ja Ruoke) Taka-Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio-Iloniemi oyk) Leppälahti

42 IKÄ LIITE 5: Väestöarvio 2025/ Yht SUURALUE Kantakaupunki Kypärämäki-Kortepohja Lohikoski- Seppälänkangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki-Myllyjärvi Keljo Halssila (ml. Asuntomessualue) Säynätsalo Tikkakoski-Nyrölä Palokka-Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu-Vesanka Korpilahti Ei tietoa MAL-PAJA / Rossi Yhteensä Lasten määrän kasvu on suurta vielä lähivuosina. Työikäisten määrä kasvaa vielä jonkin verran, mutta suhteessa ikäluokan kokoon kasvu on vähäistä vuotiaiden määrän kasvu on nyt suurta, mutta vuoden 2020 jälkeen määrä kääntyy laskuun. Sen sijaan sekä 85-vuotiaiden määrät kasvavat nopealla tahdilla vuotta 2030 kohden. Alueellisesti väestönkasvu suurinta keskustan alueella + 7 km kehällä keskustasta: Palokka, Vaajakoski, Keljonkangas. KORTEPOHJA- KYPÄRÄMÄKI KELTINMÄKI- MYLLYJÄRVI KELJO KUOHU- VESANKA TIKKAKOSKI- NYRÖLÄ PALOKKA- PUUPPOLA KORPILAHTI SÄYNÄTSALO KANTA- KAUPUNKI LOHI- KOSKI VAAJAKOSKI HUHTASUO HALSSILA KUOKKALA

43 PÄÄTÖSESITYS Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2015-ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Uusien kerros- ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja laadullisesti monipuolinen. Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros- ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti- ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi R 2016-ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan Kymppi R 2016-ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella.

44 Arvio työpaikkojen nettomäärän kasvutarpeesta Oheisen taulukon kasvuennusteet perustuvat kolmeen skenaarioon: 1) Työikäisten väestöennustukseen perustuva skenaario, jossa työllisten osuus työikäisistä pysyy samana kuin vuonna Tällöin työttömyysprosentti pysyttelee korkeana ja väestön taloudellinen huoltosuhde 1 laskee. 2) Työpaikkojen kasvutarveskenaario, joka perustuu kaikenikäisten väestöennusteeseen ja taloudellisen huoltosuhteen 1 säilyttämiseen vuoden 2012 tasolla. Skenaariossa työttömyysprosentti pienenee usealla prosenttiyksiköllä 2. 3) Vuosien työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste, jossa työpaikkojen määrän kasvun odotetaan jatkuvan samanlaisena eli voimakkaana. 1 Työllisen väestön suhde ei-työlliseen väestöön (ml. Lapset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät yms). 2 Karkeasti arvioiden työttömyysprosentti voisi laskea 10 %:n tienoille, jos muu työllisyysrakenne säilyy samanlaisena. Työllisten määrä voi kuitenkin kasvaa työurien pidentymisen kautta, jolloin yhdellä lisätyöpaikalla ei ole yhtä suurta vaikutusta työttömyyslukuihin. Työpaikkaa Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve Toteutunut työpaikkakehitys (v arvioitu) 2000-luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste

45 Teollisuushalli 2006: Murskaamontie 1, Teollisuushalli 2011: 594 k-m2 Yritystie 13, Teollisuusvarasto 2012: 722 k-m 2 Sievisenmäentie 10B 285 k-m 2 Teollisuushalli 2010: Akkalankuja k-m 2 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2007: Kankitie k-m 2 Keskimäärin k-m 2 vuodessa uutta teollisuusrakentamista. Laajennuksia n k-m 2 vuodessa Teollisuuden tuotantorakennus 2006: Sepelitie 15, 3906 k-m 2 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2005: Metsäraivio k-m 2

46 Varastorakennukset 2009: Saunatie k-m k-m 2 Varastorakennus 2009: Nuutintie k-m 2 Kauppavarasto 2007: Kaakkovuorentie k-m 2 Keskimäärin k-m 2 vuodessa uutta varastorakentamista. Laajennuksia n k-m 2 vuodessa. Varastorakennus 2012: Iskutie 3 Kauppavarasto 2008: 1073 k-m 2 Kalarintie k-m 2

47 Myymälärakennus 2009: Vehkakatu k-m 2 Myymälärakennus 2011: Alasinkatu k-m 2 Myymälärakennus 2008: Vaajakoskentie k-m 2 Keskimäärin k-m 2 vuodessa uutta liikerakentamista. laajennuksia n k-m 2 vuodessa. Liike- ja tavaratalo : Seppäläntie k-m k-m 2

48 Toimistorakennus 2012: Lutakonaukio k-m 2 Keskimäärin k-m 2 vuodessa uutta toimistorakentamista. Laajennuksia n k-m 2 vuodessa.

49

50 Varanto kaavallisen tilanteen mukaan syksy 2015 Muutokset vuoden 2013 tilanteeseen: Asemakaavavarannon tarkastelutapaa on tarkennettu, jolloin mukaan on tullut yksittäisiä tontteja esimerkiksi Heinämäen ja Seppälänkankaan alueilla. Yleiskaavan mukaiset päivitykset esimerkiksi Tikkakosken, Palokärjen ja Kanavuoren yleiskaava-alueisiin varattuja alueita pääosin pienennetty. Korpilahden Huovilan asemakaavoitus viivästynyt - haasteena kunnallistekniikan rakentaminen ja tieyhteys. Mukana ei ole palveluiden alueita, joita tarkastellaan erikseen

51 Yritystonttitarjonta ( tuotanto ) vapaat yritystontit Seppälänkangas 4 Palokangas 1 Kirri 2 Nuutti 9 Ruokosaari 6 Korpilahti 1 Yhteensä 23

52 Case: kaupungin eteläpuolen yritystonttitarjonta 2. ASEMAKAAVA, KAUPUNGIN MAANOMISTUS & KUNNALLISTEKNIIKAN LÄHEISYYS 1. KAAVAVARANTO 3. VAPAASTI MYYTÄVISSÄ OLEVA TARJONTA Haaste: Kaupungin eteläpuolella (Kuokkala, Keljo, Eteläportti) on kaupungin omistamaa asemakaavallista varantoa kunnallistekniikan läheisyydessä, mutta näitä alueita ei pystytä eri syistä tällä hetkellä hyödyntämään ilman erillisiä toimia (esim. kaavamuutoksia). Eteläpuolella on ollut myös jonkin verran kysyntää.

53 Aluerakenne Alueella neljä potentiaalista yritystoiminnan aluetta. Vt 9:n länsipuolella Eteläportti kaupan, palveluiden ja tuotannon merkittävänä keskittymänä ja Kauramäki asumisen yhteydessä olevana yritystoimintana. Liittymän itäpuolella olevan yritystoiminnan alueella olemassa oleva teollisuuskaava, mutta jonka toteutukseen liittyy haasteita. Keljonlahti kytkeytyy alueella sijaitsevaan voimalaitostoimintaan. Nykyinen toiminta: Eteläportti 100 työpaikkaa Kolmiokortteli ympäristöineen 110 työpaikkaa Keljonlahti 100 työpaikkaa

54 AJATUKSIA ETENEMISESTÄ Eteläportti - Osayleiskaavoitus käynnissä: koillisosa palveluja ja kauppaa lounaisosa tuotannollista toimintaa - Liittymän varteen osoitettavissa pienelle yritystoiminnalle - Aikataulu joustava, merkittävälle toimijalle nopeasti käyttöönotettavissa Kauramäki - Asemakaavoitus käynnissä liittymän vieressä olevat tontit ensimmäisenä uusista alueista käyttöönotettavissa 2018 (?) - Käyttötarkoitus ja profiili: asumisen yhteydessä oleva yritystoiminta Kolmiokortteli - Pohjoispää heti toteutettavissa (teollisuustoimintaan, 50 % myös liiketilaksi), huomioitava asutuksen läheisyys - Muu käyttö ratkaistaan alueen osayleiskaavoituksessa Keljonlahti - Erityistoiminnoille (energia, vedenkäyttö, kuljetukset) - Tarvittaessa käyttöön nopeasti (?) - Koko alueen mahdollisuuksien selvittäminen lähivuosina ja toteutus 2020 eteenpäin

55 Työhypoteesi LR Jyväskylän seudun MAL-johtaminen on ollut uutta luovaa, mutta tuloksellisuuden todentaminen on vielä epäselvää Eniten parantamista ja uudistettavaa on L-osuudessa Edunvalvonta ja näkyvyys suhteessa valtioon on heikkoa MAL-johtamisen välineet vaativat virittämistä, miten keskeiset parantamiskohteet voidaan yksilöidä? Millaisia vaihtoehtoja voidaan muodostaa? Mitä suosituksia jatkotoimista voidaan antaa ja ottaa käyttöön? Suurehkon kaupunkiseudun MAL-johtamiselle on luotavissa nykyistä vaikuttavampi välineistö, joka kytkee yhteen kokonaisvaltaisesti MAL-teemat, seudun kunnat, muut toimijat ja valtion

56