Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä

Transkriptio

1 Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja Anna Isopoussu

2 Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista Kaavavarantoaineisto koostuu juridisesta kaavavarannosta sekä tekeillä olevista suunnitelmista. Kaavavarannon lähtötiedot syntyvät ja tarkentuvat suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja lähtötietoja tallennetaan eri rekistereihin. Kaavavarannon luokittelu suunnitteluvaiheen mukaan Yleiskaava suunnitteilla Yleiskaava vireillä Lainvoimainen yleiskaava Asemakaava suunnitteilla Asemakaava vireillä Asemakaavatontti Tonttirekisteritontti JURIDINEN KAAVAVARANTO JYVÄSKYLÄN MALLI

3 KymppiR ohjelman määrälliset tavoitteet KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli k m2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k m2. OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 200 omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla k m2, josta uusille alueille k m2 TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan uutta omakotitonttia kaupungin maalle Määrälliset tavoitteet tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain KymppiR-ohjelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan 3. vuosikatsauksissa

4 Kaavavarantotietojen hallinta YT sovelluksessa Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa kehitetty selainpohjainen ohjelma Jyväskylän kaavakapasiteetin hallinta lainvoimainen ja tuleva kaavavaranto ominaisuus- ja sijaintitietojen ylläpito, selailu, raportointi Rajapinnat Tekla GIS- ja MapInfo-ohjelmiin.

5 Suunnittelualueen ominaisuustiedot ja suunnitelmat YT sovellus: käsitteet Lähtötiedot pidetään YT-järjestelmässä yllä suunnittelualueittain (kaava-alue/tilastoalue). Yhteen suunnittelualueeseen voi liittyä useita erilaisia, toisilleen vaihtoehtoisia suunnitelmia, joissa varannon määrä ja ominaisuudet vaihtelevat. Vain yksi suunnittelualueen suunnitelmista on varannon kuvaamisen näkökulmasta aktiivinen. Suunnitelmien sisältö koostuu kapasiteettiyksiköistä. Suunnittelualue Kapasiteettiyksikkö Suunnitelmatiedot

6 Kapasiteettiyksikkö: varannon dokumentaation peruselementti. Pääkäyttötarkoitukseltaan ja suunnitteluvaiheeltaan yhtenäinen varantoelementti. Kapasiteettiyksikkö koostuu kartalla olevasta aluerajauksesta ja siihen liittyvistä ominaisuustiedoista (mm. talotyyppiarvio, kerrosalamitoitus). Tarkimmillaan kapasiteettiyksiköt ovat rekisteritontteja, mutta myös esim. yleiskaavavaiheessa oleva varanto kuvataan kapasiteettiyksikkönä. Kapasiteettiyksikön ominaisuustiedot Hanke: suunnitelman kapasiteettiyksikköön kohdistuva rakentaminen, mikä vähentää kapasiteettiyksikön varantoa. Hanketiedot Suunnitelman Kapasiteettiyksiköt

7 Kaavavarannon lähtötiedot Suunnitteilla ja vireillä olevat suunnitelmat: Viralliset kuulutukset: tulevat sähköpostilla tiedoksi Aloitusvaihe: vireille tulosta ilmoittaminen Luonnosvaihe: luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe: kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymisvaihe: kaava lainvoimainen Kaasu: kaavasuunnittelupalaveri (kokoontuu n. kahden viikon välein) SILLI: sisäinen aloitus- ja kaavakokous, osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely (kokoontuu n. kerran kuukaudessa) YK-tiimi: yleiskaavatiimi (kokoontuu kerran kuukaudessa) YK-paja: yleiskaavan laadintaa varten (kokoontuu kerran viikossa) Suunnittelijat! Kaavatasku: kaikki kaavan valmisteluun liittyvä aineisto löytyy kaavoituksen verkkolevyltä sekä viimeisin virallinen versio kustakin virallisesta asiakirjasta ja kaavakartasta Kaavoituksen www-sivut: kaavan viimeisin vaihe, viralliset asiakirjat, kaavan käsittelyasiakirjat ja muu aineisto Lainvoimainen kaavavaranto Kaavarekisteri (Tekla GIS) Asemakaavatonttien varanto Kiinteistörekisteri (Tekla GIS) Rekisteritonttien varanto Rakennusluparekisteri, rakennus- ja huoneistorekisteri (Tekla GIS) Rakennuslupahankkeiden tiedot Kaavavarantotietojen kokoamisesta vastaa kaavoitustutkija

8 YT sovellus ja TEKLA GIS Yleis- ja osayleiskaavojen sekä suunnitteilla ja vireillä olevien kaavojen kaavakapasiteettitiedot pidetään yllä YTjärjestelmässä manuaalisesti. Kaupungin virallista kaavarekisteriä ja numeerista kaavakartta-aineistoa pidetään yllä Tekla GIS järjestelmässä. Asemakaavayksiköiden ja rekisteritonttien tiedot saadaan YT-järjestelmään Tekla GIS paikkatietojärjestelmästä, samoin tiedot vireillä olevista ja valmistuneista rakennushankkeista jäljellä olevan lainvoimaisen kaavavarannon määrän selvittämiseksi.

9 YT sovellus ja TEKLA GIS ajastettu eräajo YT-JÄRJESTELMÄN TIETOKANTA TEKLA GIS Tekla GIS-järjestelmästä tulleet uudet kapasiteettiyksiköt = tontit näkyvät suunnitelman kapasiteettiyksikkölistauksessa paksunnettuna. Käyttäjä käy läpi tarjolle tulleet kapasiteettiyksiköt ja hyväksyy ne, minkä jälkeen tiedot näkyvät varantotilastoissa. Samalla käyttäjä poistaa itse piirtämänsä kapasiteettiyksiköt. Kaavan sisältötiedot tulevat suoraan Tekla GIS:stä. Maanomistus- ja kunnallistekniset tiedot käyttäjä päivittää manuaalisesti. Hanketiedot päivittyvät kapasiteettiyksiköille automaattisesti kun rakennushankkeelle on suoritettu aloituskatselmus.

10 Maanomistustiedot Kaavavarannon ominaisuustiedoissa pidetään myös yllä tietoa maanomistuksesta (kaupungin / yksityisen). Maanomistustiedot saadaan esim. Teklan Webmap ohjelmasta (maanomistusteema).

11 Kaavavarantoraportit YT:n raporteista saadaan tieto mm. koko kaupungin kaavavarannosta / suunnittelualueittaisesta kaavavarannosta kaavamuodon, maanomistuksen ja asumisen käyttötarkoituksen mukaan. Listaukset tyhjistä lainvoimaisista tonteista käyttötarkoituksen ja maanomistuksen mukaan. Tiedot on siirrettävissä myös MapInfoon teemakarttatyöskentelyn pohjaksi.

12 AOseuranta KymppiR tavoite Tonttiosasto pitää yllä seurantaa markkinoinnissa olevista, varatuista ja luovutetuista tonteista ja kaavoitustutkija myöhemmin luovutukseen tulevista.

13 AK+AR seuranta KymppiR tavoite Kaavallista varantoa 12/2011 yhteensä: k m 2 Lisäksi seurataan vuosittaisen kaavoitustavoitteen toteutumista.

14 Maanhankinnan yleiset periaatteet Jyväskylässä Jyväskylän maapolitiikka perustuu riittävään kaupungin maanomistukseen ja aktiiviseen maanhankintaan. Maa yritetään lähtökohtaisesti hankkia ns. raakamaana, ts. ennen alueen tarkempaa kaavoittamista. Yksityisten omistaman raakamaan kaavoitusta maankäyttösopimuksin tehdään vain poikkeustapauksissa erityissyystä. Erilaisten maapoliittisten periaatteiden yhteensovittaminen kuntien yhdistyessä (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti). KymppiR maankäytön toteutusohjelma asettaa lähtökohtia maanhankinnalle. KymppiR ohjelman liitteeksi laadittu maanhankintaohjelma MAO määrittää maanhankinnan painopisteet. Kaupunki tekee aktiivista maanhankintaa MAO selvitysalueilla, mutta lisäksi maata hankitaan sopivien tarjousten ja tilaisuuksien tullen muilta strategisesti merkittäväksi katsotuilta alueilta. Raakamaan hinta on Jyväskylässä pysynyt pitkään vakaana ja tätä kehitystä pyritään jatkamaan Kaupunki osoittaa talousarviossa vuotuisen investointimäärärahan maanhankintaan Tarvittaessa maanhankintaa voidaan tehdä myös lisämäärärahalla, mikäli siihen löytyy perusteet ja valmius Maapolitiikan keinot: Vapaaehtoinen kauppa tai vaihto aina ensisijainen maanhankintakeino Etuosto Lunastus maanhankinnan viimeisenä keinona

15 MAO ohjelma MAO perusteet Tavoitteena saavuttaa maankäytön toteuttamisohjelman mukaisilta selvitysalueilta riittävä kaupungin maanomistus alueiden toteuttamiseksi Tarkastelujaksoksi määritetty seuraavat 3 kalenterivuotta Tavoitetta seurataan ja päivitetään vuosittain MAO menettelyperiaatteet Maanhankinta lähtökohtaisesti vapaaehtoisin kaupoin Tarvittaessa käytetään muitakin hankintakeinoja Aluerajauksia tarkistetaan suunnitelmien tarkentuessa Maata hankitaan harkitusti myös muilta alueilta budjetin salliessa MAO 2012: lähtötilanne ohjelma alueilla 50% osuus kaupungilla, tavoite 85% vuoden 2012 loppuun mennessä.