Kymppi 2016-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
|
|
- Pasi Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 R Kymppi 2016-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
2 Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Erityisteemana täydennysrakentaminen 3. Uudet kerros- ja rivitaloalueet 4. Uudet pientaloalueet YHTEENVETO PÄÄTÖSESITYS 2
3 KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 3
4 Kymppi R -ohjelman yleiset tavoitteet Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: - Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista - Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä - Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta - Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista - Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa - Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: - Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. - Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. - Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. - Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. 4
5 A s u m i s v i s i o asukkaat JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Maankäytön toteuttamisohjelma Asuminen ja palvelut Kymppi R ASEMAKAAVOITUS Alueiden toteutus ja tonttivaranto TARPEET Yrittäminen ja työpaikat TYKKI E l i n k e i n o - yritykset p o l i t i i k k a Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi R -ohjelma kattaa asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma työpaikkarakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Kymppi R -ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu. Palveluverkko Elinkeinomarkkinointi rakennusliikkeet kiinteistökehittäjät kiinteistösijoittajat 5
6 Edellisvuoden Kymppi R 2015-ohjelma Kymppi R 2015 ohjelma sisälsi katsauksen asuinrakentamisen nykytilanteeseen ja erityisesti vuoden 2009 jälkeiseen kehitykseen. Ohjelmassa tarkasteltiin asuinrakentamisen mahdollistavia tekijöitä kuten kaavoitusta ja tonttitarjontaa sekä tarkistettiin asuinalueiden ohjelmoinnin lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Kymppi R 2015-ohjelman kokouksessaan ja totesi erityisesti, että 1. Uusien kerros ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan Kymppi R 2016 ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. 6
7 Kymppi R 2016-ohjelman painopisteet ja käsittely Kymppi R 2016-ohjelmassa pureudutaan syvällisemmin viime vuoden tilannekatsauksen esiin nostamiin kysymyksiin. Näitä ovat mm. täydennysrakentamisen edistäminen, vuoden 2020 jälkeen avattavien uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksen tarkentaminen sekä perusteet uusien kaavoituskohteiden nostamiseksi ohjelmaan ja niiden ajoitukselle. Kymppi R 2016 ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. KaJo Kaupunkirakennelautakunta, esittely Kaupunkirakennelautakunta, päätös Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU 7
8 Asuntotuotanto Vuoden 2015 asuntotuotanto viime vuosia suurempaa. Painopiste yhä voimakkaammin kerrostalorakentamisessa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuonna 2015 valmistui yhteensä 1168 asuntoa. Tämä on pitkän aikavälin keskitasoa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna keskitasoa enemmän. Kerros- ja rivitalojen osuus oli 85 %. Valmistuneiden omakotitalojen määrä on edelleen laskusuunnassa. Vuoden 2016 asuntotuotannosta odotetaan vilkasta. Edellisvuonna rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1486:lle asunnolle (n k-m 2 ). Näistä kerros- ja rivitalojen osuus oli lähes 90 %. Tällä hetkellä keskeneräisissä kerros- ja rivitalohankkeissa on asuntoja yhteensä noin 1800 ( k-m 2 ). Suuri rakenteilla olevien hankkeiden määrä näkyy myös kerros- ja rivitalovarannon pienentymisenä edellisvuodesta, mutta lainvoimaista varantoa on edelleen tavoitteen mukaisesti yli viiden vuoden keskimääräistä tuotantoa vastaava määrä. 8
9 Kymppi R 2015-ohjelman tavoitteiden toteutuminen Omakotitaloalueet AO Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Toteutui: Yhteensä 611 tonttia (nyt markkinoinnissa olevat + myöhemmin luovutukseen tuleva asemakaavavaranto). Tämä vastaa noin kuuden vuoden varantoa. Tästä määrästä 258 sijaitsee alueilla, joiden toteuttaminen vaiheistuu osittain seuraavan kymmenen vuoden ajanjakson ulkopuolelle (mm. Sääksvuori, Tunnelinmäki, Matinmäki, Kinkovuori). Kerros- ja rivitaloalueet AK+AR Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Toteutui: Kerros- ja rivitalovarantoa on k-m 2. Tämä vastaa yli viiden vuoden varantoa. Tästä 55 % on kaupungin omistuksessa. Heti rakennettavissa olevia tontteja on noin k-m 2. Lisäksi varantoa, jossa kaava on vanhentunut ja toteuttaminen edellyttänee kaavamuutosta, on arviolta noin k-m 2. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. Ei toteutunut: Lainvoiman sai 44 kaupungin maalla olevaa pientalotonttia (Ruokkeen asemakaava). Yksityisen maalla olevia pientalotontteja oli 88 (Ruokkeen ja Ikolanmäen asemakaavat). Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli k-m 2, josta k-m 2 on senioriasumista. Toteutui: Lainvoiman kaavoissa sai yhteensä k-m 2. Myös senioriasumisen kaavoitustavoite toteutui (Palokan keskuskortteli). Jatkossa kaavoituksen tavoitetta seurataan myös viiden vuoden takautuvana keskiarvona. Vuosina kaavoitettiin keskimäärin k-m 2 /vuosi. Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. Ei toteutunut: Uusia omakotitontteja tuli markkinointiin yhteensä 72. Näiden lisäksi tarjolla oli noin 100 aiempina vuosina markkinointiin tullutta tonttia. Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin k-m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään k-m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). Toteutui osittain: Kokonaisuudessaan markkinoinnissa oli k-m 2. Vapaasti markkinoitavaa oli k-m 2. 9
10 Väestökehitys Vuoden 2015 asukasluvun kasvu pitkän aikavälin keskiarvokasvua huomattavasti suurempaa. IKÄ Yht Koko kaupungin arvioissa hyödynnetty Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimaa ennustetta. Vuonna 2015 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1600 asukkaalla. Tämä on pitkän aikavälin vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Kasvua selittää kuntien välisen nettomuuton kasvu. Laskennallisesti väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää esim. seuraavan viiden vuoden aikana noin 1200 asunnon vuosituotantoa. Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös väestönkasvutavoitteiden saavuttamista. Lasten määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina vielä jonkin verran, mutta erityisesti kasvaa ikääntyneen väestön määrä. Yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan ylittävän alle 16-vuotiaiden määrän jo vuoden 2016 aikana. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan lähes 3500 enemmän kuin nyt. Väestön ikääntyminen asettaa yhden konkreettisen tarpeen täydennysrakentamisen edistämiselle. Tarvitaan lisää asuntoja keskusten ytimiin palvelujen lähelle sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. 10
11 Alueellinen väestökehitys Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- Seppälänkangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski-Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu-Vesanka Korpilahti Tuntematon YHTEENSÄ Alueellisesti suurimman väestönkasvun arvioidaan painottuvan kantakaupungin alueelle, Palokkaan, eteläiselle Keljonkankaalle sekä Kauramäkeen. Lähes kaikille suuralueille ennakoidaan vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvua. Monella kantakaupungin läheisellä ns. vanhalla asuinalueella väestönkasvu on riippuvaista siitä, pystytäänkö sinne osoittamaan täydennysrakentamista. 11
12 ERITYISTEEMANA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN 12
13 Mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan? Täydennysrakentamisella on perinteisesti tarkoitettu olemassa olevan fyysisen kaupunkirakenteen sisälle tai sen välittömään läheisyyteen tapahtuvaa rakentamista. Täydennysrakentaminen voi käsittää laajoja alueita tai vain yksittäisen tontin. Jo rakennettujen ympäristöjen reuna-alueita voidaan täydentää uusilla rakennuksilla tai tehostaa kaupunkirakenteen sisällä olevien alueiden maankäyttöä. Kertaalleen rakennetuille alueille voidaan tehdä käyttötarkoituksen muutos. Entisiä teollisuusalueita on muutettu asumiselle. Jyväskylässä esimerkkeinä tästä ovat olleet Lutakko ja Kangas. Julkisille palveluille tai toimisto- ja liikerakentamiselle kaavoitettujen alueiden sekä liikennealueiden kaavamuutokset asumiselle voivat tulla kyseeseen, mikäli niille ei ole tarvetta alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Myös vanhoissa lähiöissä on tiivistämispotentiaalia, sillä ne on rakennettu suhteellisen väljästi. Mikäli vanhojen rakennusten peruskorjaus ei ole kannattavaa, on purkamisen ja uuden rakentamisen myötä mahdollista luoda uutta tiiviimpää kaupunkirakennetta. Myös jo rakennettuja tontteja voidaan tiivistää lisärakentamisella. Samalle tontille rakennetaan uusi rakennus tai tehdään olemassa olevaan rakennukseen laajennus esimerkiksi muuttamalla ullakko asuinhuoneistoksi. Kymppi R 2016-ohjelmassa määritellään, mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä. Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeisenä lähtökohtana ovat kestävän liikkumisen periaatteet eli kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. 13
14 Täydennysrakentamiseen meitä velvoittavat mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja henkilöautoliikenteen vähentäminen. Täydennysrakentamista painottava Jyväskylän kaupungin yleiskaava kv Yleiskaavalla edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä sekä yhdyskuntarakennetta tiivistävää kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Jyväskylän kaupunkistrategia kv Vahvistamme kilpailukykyä toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. Jyväskylän kaupungin asumisvisio kh Täydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden. Kehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdollisuuksia. Täydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen. 14
15 LUONNONYMPÄRISTÖ Täydentämällä olemassa olevaa säästetään luontoa ja vähennetään energiankulutusta. Tiivis kaupunkirakenne jättää ympärilleen enemmän tilaa vapaalle luonnonympäristölle. INFRASTRUKTUURI Uuden rakentamisen sijaan voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja vähentää investointikustannusten lisäksi myös käyttö- ja kunnossapitokuluja. MIKSI TÄYDENNYS- RAKENTAA? hyödyt PALVELUT Täydennysrakentamalla saadaan olemassa oleville asuinalueille uutta väestöä, mikä tukee alueen palvelujen säilymistä tai luo mahdollisuuksia uusille palveluille. Kunnan näkökulmasta täydennysrakentamisella voidaan edistää myös olemassa olevan julkisen palveluverkon täysimääräistä hyödyntämistä (esim. päiväkodit ja koulut). LISÄRAKENTAMINEN Taloyhtiöille lisärakentaminen on keino kattaa osa peruskorjausten kustannuksista lisääntyvän rakennusoikeuden tuoton kautta. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Toimintojen sijoittaminen keskuksiin ja asumiskeskittymiin vähentää liikennettä ja edistää palveluiden saavuttamista jalan. Tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne edesauttaa myös taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen järjestämistä. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Täydennysrakentamisella voidaan parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä, vaikuttaa alueiden imagoon, eheyttää ja uudistaa kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen muun muassa monipuolistaa alueiden asuntokantaa. UUDET JA VANHAT ASUKKAAT EKOLOGISTA, TOIMINNALLISTA, TALOUDELLISTA JA KAUPUNKIKUVALLISTA HYÖTYÄ KAUPUNKI RAKENNUS- ALAN TOIMIJAT TALOYHTIÖT YRITYKSET erityisesti lähiväestöpohjasta riippuvaiset palvelut
16 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Keskuksiin sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa täydennysrakentamista TIKKAKOSKI PALOKKA LOHIKOSKI HUHTASUO Yleiskaavan tavoitteena on ohjata täydennysrakentaminen nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille. Yhdyskuntarakenteellisesti erityisen otollisia täydennysrakentamisen paikkoja ovat keskukset ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevat alueet: KORTEPOHJA VAAJAKOSKI Strateginen keskustatoimintojen alue, aluekeskukset ja lähikeskukset Monitoiminnalliset, tiivistyvät keskukset. KELTINMÄKI KUOKKALA Keskeinen joukkoliikennekäytävä Erityisen korkean palvelutason joukkoliikennereitti. Reitin varrelle sijoittuu merkittäviä työvoimavaltaisia palveluja, oppilaitoksia, kaupunkimaista tehokasta asumista ja merkittäviä kaupallisia palveluja. KORPILAHTI ETELÄPORTTI Vyöhyke 1 (V1) ( + Tikkakosken ja Korpilahden taajamat) Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolle tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavutettavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa myös kävelyyn. SÄYNÄTSALO Vyöhyke 2 (V2) Toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolle ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Toiminnat tukeutuvat joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja mahdollisuuksien mukaan kävelyyn. 16
17 Täydennysrakentamisen seurannan mittarit Keskusten ytimet* Keskeinen joukkoliikennekäytävä V1- vyöhyke V2- vyöhyke V1+V2- vyöhykkeet yhteensä Jo nykyisellään Jyväskylän asuntorakentaminen sijoittuu hyvin pitkälle olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Osuus valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista YHT valmistuneet Kaikki kerros- ja rivitaloasunnot Osuus kaikista asunnoista YHT valmistuneet 29 % 48 % 80 % 15 % 95 % 32 % 45 % 75 % 21 % 96 % 21 % 39 % 70 % 18 % 88 % Kaikki asunnot 25 % 35 % 64 % 25 % 88 % Osuus väestöstä % 28 % 56 % 28 % 84 % *strateginen keskusta-alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet Viimeisen viiden vuoden aikana lähes puolet valmistuneista kerrosja rivitaloasunnoista on sijoittunut keskeisten joukkoliikennekäytävien varsille. Myös täydennysrakentamisen V1- vyöhyke on kasvattanut asuntotuotannollista merkitystään koko asuntokantaan nähden. Noin 80 % valmistuneista kerros- ja rivitaloista on sijoittunut V1-vyöhykkeelle. Keskuksiin valmistuneiden asuntojen osuus on kaventunut hieman koko asuntokantaan nähden. Keskusten ytimet ovat suurelta osin suhteellisen tiiviitä, joten täydennysrakentamispotentiaali on usein rajallinen ympäröiviin alueisiin nähden. Väestöstä lähes viidesosa asuu keskusten ydinalueilla. V1- vyöhykkeen osuus on yli puolet koko väestöstä. Tavoitteena on tämän osuuden pitäminen korkealla myös jatkossa. 17
18 Millaisia Jyväskylän uudet asuinaluekohteet ovat? Kaupunkikehitysalustat Kangas, Keskusta 3.0, Hippos, Sairaalanmäki Keskusten täydentäminen Monitoiminnallisuus, toimintojen sekoittuminen Nykyisen yhdyskuntarakenteen reuna-alueet Pääosin rakentamattomia alueita, kunnallisteknisen verkoston laajentaminen. Maankäytön muutosalueet Kertaalleen rakennettuja alueita mm. T-alueiden ja Y-tonttien muuttaminen asumiselle. Nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä Rakentamattomia kohteita valmiin kunnallistekniikan piirissä. Näistä osa heti rakennettavissa olevia, osassa kaava vireillä (mm. käyttötarkoitus- /kaavamäärämuutoksia).
19 Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto Tilanne 03/2015 LAINVOIMAINEN KAAVAVAVARANTO k-m 2 1 Ei sisällä kaupunkikehitysalustojen lainvoimaista kaavavarantoa. KAUPUNKIKEHITYSALUSTAT Kangas: k-m 2 Hippos: k-m 2 Sairaalanmäki: k-m 2 Keskusta : k-m 2 yht k-m 2 2 Tähän laskettu hankkeet, joissa kaava lainvoimainen tai kaavoitus käynnissä. Selvitykset muun potentiaalin määrittelemiseksi ovat käynnissä. Laskennallinen riittävyys noin vuotta. 80 %:n toteutumalla noin vuotta. MUUT VIREILLÄ/SUUNNITTEILLA OLEVAT ASEMAKAAVAT k-m 2 + MUU VARANTO: TOTEUTUS 2026 Kangas 3 : k-m 2 Kauramäki 4 : k-m 2 + Länsi-Palokan osayleiskaava 3 Kankaan kaavavarunko 2040 vuoden 2025 jälkeiset alueet. 4 Ilman vireillä olevaa Kauramäki I:n asemakaavaa. Laskennallisesti kerros- ja rivitalojen lainvoimaista ja aktiivisen suunnittelun alla olevaa kaavavarantoa on riittävästi ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kuinka paljon lisää uusia kohteita on kannattavaa avata rakentamiselle esim. seuraavan viiden vuoden aikana? Realistinen keskimääräinen rakentamisodote on k-m 2 / vuosi. Miten edistetään etenkin laajempien kohteiden toteutumista kohtuullisessa aikataulussa? Seuraavan kymmenen vuoden toteuttamisen ohjelmointiin tulee nostaa myös uusia kohteita, mutta vasta vuoden 2020 jälkeen avattavaksi. Miten priorisoida täydennysrakentamiskohteiden kaava-anomuksia ja varmistaa eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu? Millaista täydennysrakentamista tavoitellaan?
20 Täydennysrakentamisen periaatteet Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme: SIJAINTI SISÄLTÖ AJOITUS kehittää erityisesti strategista keskusta-aluetta, alue- ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja. ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle. edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit. edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta. tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista. hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon. tasapainottaa päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan. Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Monipuolisuus Laadukas arkkitehtuuri Innovatiivisuus TOIMIJAT panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita. edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa. edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia. huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa. toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä. Viihtyisä rakennettu ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen 20
21 Täydennysrakentamisen edistäminen Alueellisten kokonaisuuksien ja kohderyhmätarkastelun kautta Tavoitteena luoda keskustavisio 2030, jonka myötä keskustan vetovoima erikoiskaupan alueena elpyy ja keskustan asema ajanvieton, tapahtumien ja oleskelun keskuksena on ylivoimainen. Tavoitteena lisätä keskusta-asumista. Vuoteen 2020 tavoitteena on viiden asumisen täydennysrakentamishankkeen käynnistyminen. Keskustan täydennysrakentamisprojektin tavoitteena on laatia täydennysrakentamisen linjaukset asemakaavoituksen pohjaksi ja tuottaa keskusta-alueen täydennysrakentamisen kaupunkimalli. Rakennushankkeiden aktiivinen edistäminen mm. maankäyttösopimusmaksuja ja pysäköintivelvoitteita uudistamalla. Täydennysrakentaminen on osa asuinalueiden kokonaisvaltaista elävöittämistä. Esimerkiksi liikkumista, pysäköintiä ja viheralueita voidaan tarkastella laajempina kokonaisuuksina. Monet aluekeskusten yksittäiset täydennysrakentamishankkeet nojautuvat laajempaan taustasuunnitelmaan. Eri alueilla täydennysrakentamisen haasteet ovat erilaisia. Täydennysrakentamisen edistämisen keinoja ja periaatteita tulee siten täsmentää myös alueellisesti. Vuonna 2010 käydyn kilpailun tavoitteena oli parantaa Vaajakosken keskustan elinvoimaisuutta asumista lisäämällä sekä vahvistamalla viihtyisän ja monipuolisen osakeskuksen kehittämistä. Kilpailulla haettiin kaupunkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoittumiselle. HUHTAKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Huhtakeskuksen kehittämisprojektin tavoitteena oli tehdä toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukas, toteutuskelpoinen täydennysrakentamissuunnitelma. Kehittämisanalyysissa kartoitettiin, millaista ja mitä kohderyhmää palvelevaa asumista ja palveluja Huhtasuolle olisi luontevinta sijoittaa. Tavoitteena on luoda kaupungin ja asukkaiden asettamista lähtökohdista yhteinen tahtotila ja näkemys Tikkakosken kehittämisestä sekä sen painopisteistä. Selvitys palvelee mm. tarkempaa täydennysrakentamisen suunnittelua. Alueellista tarkastelunäkökulmaa voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi Jyväsjärven ympäristöön kohdistuvan täydennysrakentamisen osoittamisessa. Kartoittamalla eri kohderyhmien asumista koko kaupungin tasolla hahmotetaan millaisille kohderyhmille eri täydennysrakentamiskohteet soveltuisivat sijainniltaan parhaiten. Mihin sijoittuvat esimerkiksi opiskelija- tai senioriasumiskohteet? 21
22 Täydennysrakentamisen edistäminen Monikumppanuushankkeet PUUKUOKKA Suurin osa Jyväskylän kaupungin omistamalla maalla olevista täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan monikumppanuusmallilla, jossa tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa asemakaavaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Malli hälventää kaavoituksen ja hankevalmistelun sekä kaava-, lähiympäristö- ja rakennussuunnittelun rajapintoja. Kumppaneiden kanssa tehdään yhteistoimintasopimus jo kaavan luonnosvaiheessa tai heti sen jälkeen. Kohteen arkkitehti valitaan yhdessä ja ihannetilanteessa suunnitelman tekijä jatkaa myös rakennussuunnittelussa. Kaavoitus ja rakennussuunnittelu etenevät samanaikaisesti. Rakennusliikkeet sitoutuvat maksamaan suunnittelutyöstä tai vaihtoehtoisesti kaupunki maksaa ja perii myöhemmin suunnittelukustannukset. Toimintamallin on todettu sopivan erityisesti sellaisiin täydennysrakentamiskohteisiin, johon liittyy purkuvelvoitteita tai suojelurakennusten käytön kehittämistä. Monikumppanuuskaavoituksella voidaan vaikuttaa laatutason turvaamiseen ja kun kohteisiin valitaan useita toteuttajia, rakennusaika nopeutuu. Asukkaiden lähiympäristön viihtyisyys paranee kun kohteet ovat vähemmän aikaa keskeneräisiä. Kumppanuuskaavoitus edellyttää kaupungilta jämäkkää ohjausta ja kaikilta toimijoilta yhteistyötä sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Esimerkkejä jo toteutumassa olevista kumppanuuskaavahankkeista ovat mm. Puukuokka, Palokunnanmäki, Vaajakoskentie 9 ja Palokan keskuskortteli. Uusia kohteita, joissa kaavoitus on käynnissä, on mm. entisen Keljon koulun alue, jonka kehittämiseen haettiin kumppania avoimella kumppanuushaulla. VAAJAKOSKENTIE 9 PALOKAN KESKUSKORTTELI 22
23 Case Palokunnanmäki Erinomainen sijainti palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Yht k-m 2, 9 kerrostalokohdetta, asuntoja 450:lle asukkaalle. Korkeatasoisia omistusasuntoja sekä pieniä ajanmukaisia vuokrayksiköitä ja kaksioita. Toteuttajina: NCC Rakennus Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Jyväskylän vuokra-asunnot Asemakaavamuutos käynnistyy kesällä 2010 Kaavaluonnos nähtävillä kesällä Osapuolten kesken lähdetään työstämään kaavaehdotusta yhteistyössä. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan kaavaehdotuksen mukaisesta rakentamisesta sekä muusta kaavan toteuttamisesta. Asemakaava lainvoimainen kesällä Vanha paloasema puretaan. Ensimmäiset talot rakenteille. Neljä ensimmäistä kerrostaloa valmistuu ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Kolme valmista kerrostaloa lisää. Asukasmäärä alueella yhteensä lähes 400 asukasta. 03/2016: yksi rakenteilla oleva, yksi toteutumaton kohde jäljellä. 23
24 Täydennysrakentamisen edistäminen Maapoliittiset keinot: maanhankinta Täydennysrakentamisen suuntautuessa jo kertaalleen rakennetuille alueille, odotettavissa on, että jatkossa yhä useammassa täydennysrakentamiskohteessa maa on yksityisen omistuksessa. Lisäksi suurin osa Jyväskylän kaupungin maalla olevista täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan kumppanuuskaavaperiaatteella. Haasteena on vapaasti markkinoitavien tonttien riittävyys. Näillä tonteilla varmistetaan Jyväskylän rakennusmarkkinoiden avoimuus uusille toimijoille ja nopea rakentamaan pääseminen. Riittävän vapaasti markkinoitavan tonttitarjonnan varmistaminen keskeisiltä alueilta edellyttää maanhankintaa. Nykyisellään maanhankintaan osoitetut varat ovat riittämättömät kun kyse on jo kertaalleen rakennetuista alueista eikä raakamaasta. MANNISENMÄKI Esimerkkinä osittain vapaasti markkinoitavien tonttien tarjontaan perustuvista täydennysrakentamiskohteista on Mannisenmäki. Alue sijoittuu kaupungin ja entisen maalaiskunnan väliselle rajalle, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kaupungin maalla olevien kerrostalojen rakentaminen on lähtemässä liikkeelle hyvin, sillä toteuttajia on useampia. Muita vapaaseen markkinointiin tulevia kohteita ovat lähivuosina mm. Savulahden ja Kauramäen alueet. 24
25 Täydennysrakentamisen edistäminen Maapoliittiset keinot: maankäyttösopimukset Yksityisen maalle kaavoittaminen edellyttää Jyväskylässä aina maankäyttösopimusmenettelyä. Maankäyttösopimusmaksu määritellään joko kustannusperusteisesti tai arvonnousuun perustuen. Arvonnousuun perustuvan maankäyttösopimusmaksun suuruus on ollut maksimissaan noin puolet arvonnoususta. Jyväskylässä maankäyttösopimuksista saatavat tuotot kohdennetaan suoraan kunnallistekniikan investointeihin ja taloudelliset hyödyt korvamerkitään lähiympäristön kohteisiin. Tällä käytännöllä voidaan pienentää täydennysrakentamisesta mahdollisesti aiheutuvaa asukasvastustusta naapurustossa. Etenkin keskustassa maa on suurelta osin yksityisen omistuksessa, joista täydennysrakentamispotentiaalin konkretisoituminen on pitkälti riippuvainen. Lähes kaikkien keskustan alueella vireillä olevien kohteiden kaavoitus perustuu maankäyttösopimusneuvotteluun. Erityisesti yksityisille taloyhtiöille lisärakentamishankkeissa maankäyttösopimusmaksu yhdessä kaavamuutoksesta ja pysäköinnin järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kanssa voi nousta esteeksi hankkeen käynnistymiselle. Ruutukaavakeskustan täydennysrakentamishankkeissa on vuoden 2017 loppuun saakka käynnissä kokeilu kevennetystä maankäyttösopimusmenettelystä. Maankäyttösopimusmaksun suuruus on % arvonnoususta tilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen. Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta ei peritä maankäyttösopimusmaksua. Maankäyttösopimusprosessi voi vaikuttaa merkittävästi täydennysrakentamisprosessin sujuvuuteen. Toimijoiden sitoutuminen on tärkeää varmistaa jo heti kaavoituksen alkuvaiheessa. KESKUSSEURAKUNTATALON KORTTELI JA KOAS VAPAUDENKATU VANHA ORTOPEDIA 25
26 Täydennysrakentamisen edistäminen Vuorovaikutteisuus ja prosessinhallinta, uudet toimintatavat Apua prosessinhallintaan, ohjeistusta ja neuvontaa Täydennysrakentamishanke voi käynnistyä monella tavalla. Yhtenäiset prosessikuvaukset eri täydennysrakentamistilanteista selkeyttävät mm. tarvittavia työvaiheita eri toimijoille. Täydennysrakentaminen/lisärakentaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi erityisesti kertarakennuttajille. Tarvitaan täydennysrakentamiseen liittyvän tiedon kokoamista yhteen paikkaan esim. verkkosivuille sekä ohjeistusta ja neuvontaa käytännön hankkeissa. Vuorovaikutteinen suunnittelu Yhdeksi täydennysrakentamisen esteeksi voi muodostua asukasvastustus joko ympäröivässä naapurustossa tai lisärakentamista suunnittelevan taloyhtiön sisällä. Ympäristökeskuksen asukasbarometri: 54 % vastaajista hyväksyy täydennysrakentamisen sillä ehdolla, että sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun panostaminen. Uudet, joustavat toimintatavat ja resurssointi Täydennysrakentaminen vaatii lähes aina asemakaavanmuutosta. Kaavoituksen suurimpana ongelmana on pidetty sen hitautta ja ennakoimattomuutta. Ympäristöministeriössä on käynnissä lainvalmistelu, joka tähtää mm. täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoitusmuutosten sujuvoittamiseen. Täydennysrakentamispainotteinen kasvupolitiikka edellyttää enemmän asemakaavoituksen resursseja kuin uudisalueiden avaamisen perustuva asuntotuotanto. Myös erilaisten normien kuten autopaikoitusnormien keventämisellä voidaan helpottaa autopaikkojen rakentamisesta aiheutuvaa kustannuspainetta ja vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen. Jyväskylän keskustan henkilöautopysäköinnin strategiassa on tarkasteltu vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia, joita on tarkoitus pilotoida täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä. Kaupungilla on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa jokaiseen vetovoimatekijään erityisesti hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen Asuminen osana Jyväskylän keskustan kehittämistä Keskusta-asumisen täydennysrakentamishankkeen vetovoimatekijät diplomityö (P. Sipinen 2015) 26
27 UUDET KERROS- JA RIVITALOALUEET 27
28 TIKKAKOSKI PALOKKA Uudet kerros- ja rivitaloalueet KORTEPOHJA KELTINMÄKI LOHIKOSKI KANGAS KANTA- KAUPUNKI HALSSILA KUOKKALA HUHTASUO VAAJAKOSKI Uusia kerros ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Monilla alueilla on jo tällä hetkellä hyvä määrä heti rakennettavissa olevia tontteja ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Kankaalla ensimmäisten kohteiden rakentaminen on käynnistynyt. Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. KORPILAHTI ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS SÄYNÄTSALO Huomattava osa, noin 85 %, seuraavan kymmenen vuoden uusista kohteista sijoittuu keskeisten joukkoliikennekäytävien tai täydennysrakentamisen V1-vyöhykkeen piiriin. Noin puolet kohteista on strategisella keskustaalueella tai alue- ja lähikeskusten ydinten tuntumassa. Kestävään liikkumiseen tukeutuvalle täydennysrakentamiselle on siten hyvät edellytykset. 28
29 Uudet kerros- ja rivitaloalueet Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2016 /
30 Uudet kerros- ja rivitaloalueet Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta suurin osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Täydennysrakentamisen kaavaprosessit ovat uudisalueisiin verrattuna usein haastavampia ja valitusherkkiä k-m 2 tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat etenevät suunnitelman mukaisesti. Suurin osa ohjelmoinnin kohteista on kerrostalorakentamiselle. Rivitalotonteille olisi enemmän kysyntää kuin mitä viime vuosina on pystytty tarjoamaan. Rivitalokohteita on tulossa mm. Kuokkalaan, Kauramäkeen ja Savulahteen. Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros- ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3-4 kerrostalon valmistumista / vuosi.
31 UUDET PIENTALOALUEET 31
32 Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen RAKENNUSLUVAT Asemakaavaalueille Osayleiskaavaalueille* Maaseudulle Yhteensä % 12 % 8 % % 12 % 14 % % 20 % 6 % % 20 % 8 % % 8 % 8 % % 13 % 8 % % 18 % 8 % YHTEENSÄ * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu 77 % 15 % 9 % Vuonna 2015 haettujen pientalolupien määrä pysytteli vuoden 2014 tasolla. Pientalolupia on haettu selvästi vähemmän esim. viiden vuoden takaiseen verrattuna. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava- ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueille. 32
33 Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Jäljellä n. kpl Osayleiskaavaalueen nimi sytyt olevat Hyväk- Vireillä 1.1. Puuppola- 1 Lintukangas Kuohu- Vesanka: länsiosa (Kuohu) Kuohu- Vesanka: itäosa (Vesanka) Taka-Keljo Tikkala Oravasaari Maatianjärvi (Raspio- Iloniemi oyk) Leppälahti YHTEENSÄ Vuonna 2015 rakennuslupia haettiin osayleiskaavoitetuille maaseutualueille hieman paria edellistä vuotta enemmän. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle. Yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnissä Kuohu Sarvenperän, Kuikka Nyrölän ja Putkilahden alueilla. 33
34 Uudet pientaloalueet Vuonna 2016 markkinoinnissa: 72 tonttia
35 TUNNELINMÄKI MATINMÄKI MANNISENMÄKI SAVULAHTI VÄÄRÄJÄRVI RUOKE TUOHIMUTKANRINNE Uudet pientaloalueet Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. TIKKALA YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI SÄÄKSVUORI KINKO- VUORI TANHU- KAARI KOULU- RANTA HAAPANIEMI HUPELI Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta. Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava alueiden rakennuspaikat. ILONIEMI Uudet päiväkoti- ja kouluinvestoinnit ovat omakotitonttiluovutuksen reunaehto etenkin Keljonkankaan ja Läntisen Palokan alueilla. Näillä alueilla pientalotontit ovat olleet kysyttyjä ja uusilla päiväkotikouluinvestoinneilla mahdollistetaan pitkän ajan pientalotonttitarjonta. KIRKKOLAHTI 35
36 KAURAMÄKI-KELJONKANGAS: tontinluovutus ja palveluverkko Kauramäki 100 pientalotonttia 2018 Kauramäen seuraavat asemakaavat vuodesta 2025 KAURAMÄEN UUSI PÄIVÄKOTI- KOULU VUONNA 2019 Sääksvuori 59 pientalotonttia 2021 KELJONKANKAAN KOULU Sääksvuoren varanto 100 pientalotonttia. Keljonkankaalla etenkin kouluikäisten määrä kasvaa tulevina vuosina Sääksvuoren viime vuosien voimakkaan rakentumisen johdosta. Edelliseen Kymppi R 2015-ohjelman ajoitukseen nähden keskeiset muutokset ovat tapahtuneet Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen ajoituksessa. Tontinluovutuksen painopistettä siirretään Sääksvuoresta Kauramäkeen. Kauramäen ensimmäiset tontit tulevat markkinointiin vuonna Rakentaminen voi alkaa vuonna Tavoitteena on Kauramäen päiväkoti-koulun käyttöönotto syksyllä Hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana. Kauramäen päiväkoti-koululla helpotetaan ensivaiheessa Keljonkankaan oppilasmäärän kasvua. Seuraavat tontit Sääksvuoresta tulevat tarjolle aikaisintaan vuonna Sääksvuoren voimalinjan eteläpuolinen alue pidetään tarvittaessa käyttöönotettavana varantona, sillä sijainti ei ole joukkoliikenteen järjestämisen kannalta hyvä. Kauramäen ensimmäisen vaiheen jälkeen kaavoitusta jatketaan pohjoisen suuntaan. Kauramäen osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu uusi kokoojakatu, jota myöten Kauramäki yhdistyy aikanaan Ylämyllyjärveen. Tarkemmassa suunnittelussa tutkitaan sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien järjestäminen Keljonkankaan ja Kauramäen välillä.
37 SAARENMAAN KOULU LÄNTINEN PALOKKA: tontinluovutus ja palveluverkko Läntisen Palokan alueella sekä päiväkotiettä kouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Mannisenmäen rakentaminen on käynnistynyt ja uusia tontteja on tulossa tarjolle myös mm. Savulahden ja Haukkalan alueelta. Lisäksi alueella on vireillä Läntisen Palokan osayleiskaava, joten tontteja riittää tarjottavaksi myös pitemmällä aikajänteellä. Tavoitteena on Savulahden päiväkotikoulun käyttöönotto syksyllä Hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja tässä yhteydessä selvitetään Läntisen Palokan eri alueiden koulupolkujen suunnat. Savulahti III 2025 Haukkalantie Savulahti II 2019 KESKI-PALOKAN KOULU Savulahti I 2017 SAVULAHDEN UUSI PÄIVÄKOTI- KOULU VUONNA 2019 Mannisenmäki 2014 MANKOLAN YHTENÄISKOULU
38 Kohti Kymppi R 2017-ohjelmaa Seutukymppi ja seniori-ikäisten muuttoliike Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Toimiva yhdyskuntarakenne edellyttää seudullista yhteistyötä. Valtakunnallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-kehittämisverkoston johdolla on käynnistymässä Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Tulevaisuuden kaupunkiseudut teemaverkosto. Osana hanketta toteutetaan seudullisen asumiskatsauksen malli, jossa referenssinä on Jyväskylän seutu. Tavoitteena on luoda väline asumisen ilmiöiden seudulliseen ja seutujen väliseen seurantaan. Työ käynnistyy syksyllä Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia palvelutarpeita. Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön toteutuksen suunnittelussa. Miten ikääntyvät asuvat Jyväskylässä nyt ja tulevaisuudessa? Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa ja miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet? Paljonko senioriasumiselle pitää vuosittain kaavoittaa? Miten väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa? Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen pientalojen kysyntään? Näihin kysymyksiin palataan seuraavassa Kymppi R 2017-ohjelmassa. 38
39 Yhteenveto Kymppi R 2016-ohjelma osoittaa, että Jyväskylän kaupunki voi kasvaa täydennysrakentamispainotteisesti. Pientalotonttitarjonnan varmistaminen edellyttää kuitenkin myös kaupunkirakennetta laajentavia uudisalueavauksia. Nykyisen yhdyskuntarakenteen sisältä on priorisoitavissa alueita, joilla täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen suotavaa. Kestävän liikkumisen periaatteiden mukaisesti täydennysrakentamista ohjataan entistä vahvemmin keskuksien ytimiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Myös uudisalueavaukset tehdään kestävä liikkuminen huomioon ottaen. Täydennysrakentamisen tulee edistää alueellisesti monipuolista asuntotuotantoa. Kestävän liikkumisen periaatteiden toteutuminen edellyttää, että asukkaiden käyttämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellisesti. Tämä tulee ottaa lähtökohdaksi sekä julkisten että yksityisten palvelujen sijoittumisessa. 39
40 Päätösesitys Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kymppi R 2016-ohjelman ja kestävään liikkumiseen tukeutuvat täydennysrakentamisen periaatteet. 40
KYMPPI R 2015 OHJELMA
2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus 4.9.2017 Anna Isopoussu Kaavoitustutkija Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotAjankohtaista Jyväskylän suunnittelussa. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti
Ajankohtaista Jyväskylän suunnittelussa Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti 1. Seminaarinmäeltä kaupunkiin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1950 1971 2. Jyväskylän rakentaminen
LisätiedotKaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?
RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen
LisätiedotKymppi R 2017 ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027
Kymppi R 2017 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 30.5.2017 Sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2016 Mitä on tapahtunut edellisen
LisätiedotKESKUSTELUA TULEVAISUUDEN KOULUVERKOSTA - foorumi
KESKUSTELUA TULEVAISUUDEN KOULUVERKOSTA - foorumi 11.12.2017 OHJELMA Tervetuloa suunnittelija Tanja Räty Puheenvuorot Jyväskylän kaupungin yleiskaava - Miten Jyväskylän kaupunkirakenne kehittyy tulevina
LisätiedotSisältö. Liitteet. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 TYKKI2018 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen
Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2017 Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 3. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 4. Uudet kerros- ja rivitaloalueet
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotKymppiR2011-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki
KymppiR2011-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2021, Jyväskylän kaupunki 1 KymppiR2011-ohjelman sisältö 1. Ohjelman tavoite ja käsittely 1.1. Viime vuoden KymppiR2010-ohjelman päätökset 2. Mitä on
LisätiedotKaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma
Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotTYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet
Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä
LisätiedotSisältö. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ohjelman x.x Valokuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen 2
Sisältö 1. Johdanto ja Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Vuosi 2018 3. Asumisen ilmiöitä 4. Asuntopolitiikka kokemuksia ja tarkennuksia 5. Uudet kerros- ja rivitaloalueet 6. Uudet pientaloalueet 7. Yhteenveto
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotKYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023
KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
LisätiedotMAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa. Leena Rossi
MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi 30.9.2015 Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotAsukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista. Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.
Asukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.2017 7.9.2017 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitetään sekä alueiden että
LisätiedotJyväskylän aluerakentaminen eri mittakaavoissaan. Rakennusfoorumi Leena Rossi
Jyväskylän aluerakentaminen eri mittakaavoissaan Rakennusfoorumi 6.6.2017 Leena Rossi 7.6.2017 21.1.2016 Rossi 2 Aluerakentaminen Varhaisin asumalähiö Viitaniemi (Asuntosäätiö 1959-64) Lundstenin Kortepohja
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotPIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö AI / kaavoitus
PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö 21.12.212 AI / kaavoitus TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Tikkakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21 Nyrölä: rakentaminen ja väestömäärä
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotSivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja
Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotKymppi R 2010-ohjelma
Tunnelinmäki III, Tikkakoski Kymppi R 2010-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020 Jyväskylän kaupunki 18.5.2010 Huhtasuon keskusta Matinmäentie I, Palokka Vaajakosken keskusta Korpilahden keskusta
LisätiedotKymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotLÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki
LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KESKUSTAN MUUTOKSET JA STRATEGINEN SUUNNITELMA
JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN MUUTOKSET JA STRATEGINEN SUUNNITELMA Leila Strömberg Kaupunginarkkitehti Jyväskylän kaupunki KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 12.5.2017 17.5.2017 2 Jyväskylä kasvaa: väestönkasvu pääkaupunkiseudun
LisätiedotKaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia
Kaupunkirakenteen strategisia suunnitelmia Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki 11.5.2012 Jyväskylän kaupungin maankäyttö viitekehys ja aikajana 2008 2009 2010 2011 2012 ELVIS: yhdyskuntarakenteen
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotKouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus
Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,
LisätiedotJOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20
JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,
LisätiedotJyväskylän nykymenetelmän kuvaus
Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotTYKKI2017-ohjelma. Ohjelman sisältö 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS
TYKKI2017-ohjelma Ohjelmassa on seurattu alueiden toteutumista ja paikallisen elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,
LisätiedotHYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET
HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET 2019-2027 ASUMISEN VISIO KASVAVA JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI TARJOAA JOKAISEN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA ASUMISVAIHTOEHTOJA TURVALLISESSA JA VIIHTYISÄSSÄ ASUINYMPÄRISTÖSSÄ 2 ALKUSANAT
LisätiedotAlueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen
KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA 13.12.2017 / Katri Hiltunen 1 KUOPION VÄESTÖNLISÄYS Vehmersalmi 2005 Kuntaliitokset yht. + 20 000 asukasta Karttula
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu
KAAVOITUSOHJELMA 2015 2017 Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitusohjelma 2015 2017 Maankäytön suunnittelu yhdyskuntasuunnittelu / EHYT 7 1 5 6 4 3 2 EHYT-selvityksen aluekehittämiskohteet
LisätiedotKlaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet
Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotIisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet
Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun
LisätiedotLähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön
LisätiedotKymppi Monin jälkeen Jyväskylässä tapahtunutta
Kymppi Monin jälkeen Jyväskylässä tapahtunutta Kymppi Moni seurantatapaaminen 20.6.2016 Anna Isopoussu Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Jyväskylän kaupunki Puheenvuoron sisältö Kymppi Moni hankkeen
LisätiedotLaskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko
Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).
LisätiedotYhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta
luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki Esitykseni sisältö
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotKaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä
Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotKunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari
Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen 27.9.2017 Jyväskylän kaupunki/ Rakentaminen ja ympäristö/ asuntotoimi Jyväskylän kaupunki on
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
Lisätiedot