Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA

Transkriptio

1

2 Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN... 9 PALVELUT JA ALUEIDEN PISTEYTYS UUDET ASUINALUEET JA NIIDEN AJOITUS MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT KERROS- JA RIVITALOTONTIT Kuvat: Kouvolan kaupunki 2

3 LÄHTÖKOHDAT Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato-ohjelma) suunnitellaan Kouvolan maankäytön toteuttamista seuraavien 10 vuoden aikana. Ohjelmassa määritellään uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestys perusteluineen. Kouvolan kaupungin visiossa 2020 Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Kouvolan kaupunkistrategiassa (2013) on neljä strategista päämäärää: Tasapainoinen talous Elinvoimainen kaupunki Asiakaslähtöinen toiminta Laadukas ympäristö Maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ohjelmassa on useita maankäytön toteuttamisohjelmaa koskevia linjauksia. Strategiset päämäärät sekä maapoliittinen ohjelma muodostavat pohjan maankäytön toteuttamisohjelman yleistavoitteille. Mato-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle ja investointiohjelmille. Ohjelmaan vaikuttavat käytettävissä olevat rahat ja resurssit. Ensimmäisessä Mato-ohjelmassa keskitytään omakotitontteihin ja jatkossa ohjelmaa laajennetaan myös omakoti- ja rivitalotontteihin sekä teollisuuden ja palveluiden tontteihin. 3

4 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY Maankäytön toteuttamisohjelman painopisteenä on omakotiasuminen. Alueita on tarkasteltu erityisesti olemassa olevien julkisten ja kaupallisten palveluiden sekä joukkoliikenteen kannalta. Ohjelma on tarkoitus päivittää vuosittain. Valmisteluryhmään kuuluivat: Hannu Tylli (puheenjohtaja, vt. kaavoituspäällikkö), Taija Airikka (sihteeri, kaavoitusinsinööri), Anne Ahtiainen (yhdyskuntatekniikan johtaja), Jouni Dahlman (viherpäällikkö), Harri Keskinen (rakennuttajapäällikkö), Pekka Kujala (tonttipäällikkö), Kari Kylliäinen (tonttiasiamies), Timo Lavi (maankäyttöinsinööri), Kari Parjanne (kaavoitusinsinööri), Topi Suomalainen (kaavoitusinsinööri) ja Tapani Vuorentausta (suunnittelupäällikkö) sekä Jarkko Laitinen (suunnittelupäällikkö 6.4. saakka), Mikko Tiainen (suunnitteluinsinööri 7.4. alkaen) Kouvolan Vesi Oy:stä ja Sami Kinnunen (rakennuspäällikkö) Kymen Vesi Oy:stä. Varsinaisen ryhmän ulkopuolelta työskentelyyn on osallistunut tekninen johtaja Hannu Luotonen. Ryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana 7 kertaa. Tavoitteet hyväksyttiin Ohjelma hyväksyttiin Valmisteluryhmä päivittää ohjelman vuosittain ja se käsitellään teknisessä lautakunnassa ja hyväksytään kaupunginhallituksessa sekä viedään valtuustoon tiedoksi. - Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto 4

5 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato) kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus sekä taloussuunnittelu sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. Ohjelman tarkoituksena on: Yhteisen näkemyksen varmistaminen Edistää strategian linjauksia Jatkuva hallintaprosessi, suunnitelmallisuus, ennakoitavuus Toimialan toiminnan kehittäminen Ohjelman yleistavoitteet Laadukas ympäristö Eheä kaupunkirakenne Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Kysyntää vastaava ja monipuolinen tonttituotanto Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vanhaa rakennetta täydentämällä Elinvoimainen kaupunki Teollisuus-, liike- ja asuintonttien riittävyys ja monipuolisuus Tasapainoinen talous Maanrakennuksen hankelogistiikan parantaminen 5

6 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Ohjelman toiminnallisia tavoitteita ohjaavat Kouvolan kaupungin rakennemalli (hyväksytty valtuustossa ) sekä talousarviossa 2015 asetetut teknisen lautakunnan toiminnalliset tavoitteet (tiekartta). Tämä tarkoittaa, että 70 % asuntorakentamisesta kohdistuu rakennemallin Kouvola-Kuusankoski-Koria kolmion alueelle ja 90 % maanhankinnasta ja tonttituotannosta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle. Maankäytön toteuttamisohjelman toiminnalliset tavoitteet Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kaupungin maalla alueellisesti oikein sijoitettuna (rakennemalli, tiekartta) 200 kpl Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 40 omakotitonttia pääsääntöisesti kaupungin maalle Toteutusaste 60 % ennen uusien alueiden avaamista 6

7 LÄHTÖTIETOJA VÄESTÖN KEHITYS Kouvolan väkiluku on vähentynyt luvulta lähtien. Väkiluku on painunut alle vuonna 2005 ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kouvolan väkiluku vuonna 2040 olisi alle asukasta. Samalla yli 65 -vuotiaiden osuus on kasvanut ja kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2035 saakka. Kymenlaakson liiton vuonna 2013 tekemässä Kymenlaakson palveluverkkoselvityksen väestösuunnitteessa odotetaan väestömäärän laskun taittuvan. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kouvolan väkiluku olisi vuonna asukasta eli n asukasta nykyistä enemmän. Kouvolan kaupungin rakennemallissa väestömääräennusteena käytettiin noin asukasta vuonna Väestön vähenemisestä huolimatta asuntokuntien koon pieneneminen (kuva 1) ja asumisväljyyden kasvu ovat pitäneet huolen siitä, että lisärakentamista tarvitaan edelleen. Senioriväestön osuuden kasvu lisää yksinasuvien ja pienperheiden määrää tulevaisuudessa. Väestökehitys Yhteensä Kuva 1. Väestökehitys (Lähde: Tilastokeskus) 7

8 Kuvassaa 2 on esitetty väestön kehitys alueittain. Ydinnoin 1 km vyö- keskusta kattaa Kouvolan keskustassa hykkeen. Rakennemallinn kolmio ja keskeinen kaupunki- alue ovat toiminnallisissaa tavoitteissa esitetyt alueet ja muu Kouvola on keskeisen kaupunkialueen ulkopuolialueilla ydinkes- kustaa lukuun ottamatta. Suurinta väheneminen on ollut keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella. nen alue. Väestön määrä on ollut laskeva kaikilla. Kuva 2. Väestön kehitys alueittain (lähde: YKR/SYKE ja TK) 8

9 KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN Kouvolan kaupungilla on asemakaavoissa olevaa kaa- 560 kpl on kun- nallistekniikan piirissä. Tontit jakautuvatt vaihtelevasti eri suuralueille (kuva 3). On huomattava, että tästä määräs- tä osaan on tulossa kaavamuutoksia tai ne sijaitsevat vavarantoa noin 1100 tonttia, joista noinn esimerkiksi maaperän kannalta epäedullisissa paikoissa, joten todellinen määrä on hieman pienempi. Lisäksi kau- pungin alueella on yksityisten omistamaa asemakaava- varantoaa noin 1200 tonttia. Vuosina kaupunki on luovuttanut yhteensä 307 tonttia, joiden alueellinen jakautuminen on esitetty kuvassa 3. Anjalankosken ja Jaalan alueilta tontteja on luovutettu varsin vähän. Elimäen tonteista suurin osa sijaitsee Korialla, kirkonkylältä on luovutettu vuosina neljä tonttia. Kuva 3. Kaupungin omistamat asemakaavan mukaiset rakentamattomat tontit (01/2015) sekä kaupungin luovuttamat tontit vuosina

10 Keskeisellä kaupunkialueellaa on kaupungin omista- ja masta asemakaavavarannosta noin 650 tonttia yksityisen omistamasta noinn 550 tonttia (kuva 4). Kuusankoskella UPM omistaa merkittävän osan yksityisen omistamista tonteista. Kuva 4. Kaupungin ja yksityisen omistamat asemakaavan mukaiset rakentamattomat tontit. Kuva 5. Asemakaavoitettu alue keskeisellä kaupunki- alueella. 10

11 Myös taajamayleiskaavoissa on kaavavarantoa. Voimassa olevia yleiskaavoja on keskeisen kaupunkialueen lisäksi Elimäen kirkonky- osayleis- lässä ja entisen Anjalankosken alueella (kuvat 6 ja 7). Vireillä olevia yleiskaavoja ovat keskeisen kaupunkialueen kaava, joka kattaa Kouvolan, Kuusankosken, Korian ja Valkealan kk:n muodostaman alueen sekä Korian Pioneeripuiston osayleiskaava ja Niskala-Tervaskangas osayleiskaava. Kuva 6. Voimassa olevat oikeusvaikutteiset taajamayleiskaavat. Kuva 7. Esimerkki Kuusankosken yleiskaavasta. 11

12 Myllykoski Kuusankoski Kouvola Inkeroinen Kuvat 7-8. Yleiskaavoissa olevat uudet asuinalueet Voimassa ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa on kaavavarantoa keskeisellä kaupunkialueella noin 2200 omakotitonttia. Lisäksi entisen Anjalankosken ja Elimäen kirkonkylän alueella olevissa yleiskaavoissa on varantoa yhteensä noin 460 tonttia. Elimäki Kuvissa on vireillä ja voimassa olevien yleiskaavojen pientaloasumisen varantoa. 12

13 PALVELUT JA ALUEIDEN PISTEYTYS Palvelujaa tarkasteltiin tarkemmin päiväkotien, koulujen ja päivittäistavarakauppojen sekä joukkoliikenteen osalta muodostamalla palveluiden ympärille 500 ja 1000 metrin etäisyysvyöhykkeet. Alueet saivat pisteitä vyöhykkeistä seuraavasti: 500 m kaupasta, koulusta tai päiväkodista 1 piste jokaisesta m kaupasta, koulusta tai päiväkodista 0,5 pistet- tä jokaisesta Joukkoliikenne: 6000 m 0,5 pistettä, 400 m 1 piste, 200 m 1,5 pistettä Maksimipisteiksi muodostuu näin 4,5 pistettä. Vyöhykkeis- tävän kehityksen ja palveluiden saavutettavuuden kannal- ta parhaan (vihreän) alueen, 1-2,5 pistettä kohtalaisen palvelutason alueen (keltainen) ja 0,5 pistettä alhaisen tä laadittiin kartta, jossa 3-4,5 pistettä muodostavat kes- palvelutason alueen (punainen). Valkoisen alueen palve- lupisteett ovat siis 0 pistettä ja se lasketaan alhaisen pal- velutason alueeseen. Keskittämällä tonttituotantoa mahdollisuuksien mukaan vihreille ja keltaisille alueille pyritään vastaamaan, kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen sekä tukemaan kestävää kehitystä. 13

14 UUDET ASUINALUEET JA NIIDEN AJOITUS SUURALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (tontit rakennettavissa) KAAVAN VAIHE KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN KOUVOLA KUUSANKOSKI KORIA ELIMÄKI kk VALKEALA Yhteensä Kaupungin maalla Yksityisten maalla Infra valmiina heti 2021 rakennettavissa Kaava Vireillä Luonnos Ehdotus Hyväks. Valitus Kalalampi I ja II ak Haanoja I ak Haanoja II yk Vatajanpuisto ak Viitakumpu yk Loikalanpelto II yk Kytöhalme I ak Itä Naukio ak Sepäntie yk Pioneeripuisto yk Marttila I ja II ak Marttila III ak Peippolanpelto ak Nurmiranta yk Pikkuniitty ak Lautaro AR >AO ak Jokela yk Yhteensä

15 Ohjelman painopiste on keskeisellä kaupunkialueella a tavoit- teiden mukaisesti. Ohjelman mukaisista tonteista 65 prosent- keskeiselle kaupunkialueelle. Lautaron kohde on esimerkki rakenteen täydentämisestä, jolla pyritään saamaan rakenta- tia sijoittuu rakennemallin kolmion sisälle ja 93 prosenttia mattomia tontteja käyttöön käyttötarkoitusta muuttamalla. Näin saadaan alhaisin investointikustannuksin vastattua omakotitonttien kysyntään. Vastaaviaa kohteita pyritään jat- aluei- kossa etsimään myös muilta alueilta.. Keskittymällä palvelupistekartan vihreisiin ja keltaisiin siin toteutetaan laadukkaan ympäristön yleistavoitteita. Kytö- san- halme (0 pistettä) on otettu mukaan, koska se sijaitsee gen keskeisellä alueella Kouvolan ja Kuusankosken taajami- piirissä olevaa tonttitarjontaa on jo sangen kattavasti. Eri en välissä sekä rakennemallin kolmion sisällä. Entisen Anjalankosken ja Jaalan alueilla kunnallistekniikan alueiden kysyntää ja tarjontaa tarkastellaan vuosittain ohjel- man päivityksen yhteydessä. Elimäki kk Elimäki Mato-ohjelman vuosien pääkohteena on Korian Pioneeripuiston alue, jossa jär- jestetään asuntomessutt vuonna

16 MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT Kartoilla on esitetty kunnallistekniikan nvestointien ajoitus. Ohjelmaa varten on arvioituu ensimmäisen viiden vuoden kustannukset. Laskennassa on käytetty Fore-ohjelmaa. Arvioidut kustannukset vuosille on esitetty viereisessä kaaviossa. Pioneeripuiston asuntomessujen kustannuksett jakautuvat vuosille Elimäki kk 16

17 KERROS- JA RIVITALOTONTIT Kaupungin omistamia kerros- ja rivitaloasumiseen sekä asuin- ja liikerakentamiseen osoitettuja tontteja on koko kaupungin alueella noin 180 kpl. Näistä keskeisellä kaupunkialueella sijaitsee 109 kappaletta. Joitakin rivitalotontteja on tarkoituksenmukaista muuttaa omakotiasumiseen rivitalotonttien vähäisen kysynnän vuoksi. Yksityisen omistamia tontteja on noin 100 kpl, joista 59 sijaitsee keskeisellä kaupunkialueella. Kerrostaloja on viime vuosina rakennettu noin 2 kpl vuodessa ja rakennettujen rivitalojen määrä on vaihdellut vuoden 2011 kymmenestä vuoden 2014 yhteen kappaleeseen. 17