Täydennysrakentaminen kontra uusi alue kaavoituksessa
|
|
- Tarja Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Täydennysrakentaminen kontra uusi alue kaavoituksessa Asuntomessualue 2014 Täydennysrakentamista Pirkanmaan rakennuspäivä Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö
2 Jyväskylän täydennysrakentaminen Täydennysrakentamisen osayleiskaava v Puute edelleen kerrostalotonteista > Kepappi-selvitys 2005 Täydennysrakentamispolitiikan ansioista on saatu merkittäviä parannuksia asumisen alueelliseen ja tyyppien/ratkaisujen monimuotoisuuteen sekä infran laatutasoon (infra valmiiksi heti, kaupunkiympäristön viihtyisyys) Uudet, isommatkin aluekokonaisuudet syntyvät nykyään täydennysrakentamisena eli ovat maankäytön muutosalueita Yhtä isompaa aluetta on helpompi hallita projektina kuin 130 pienemmän alueen suunnittelua ja toteutusta Täydennysrakentamispainotteinen kasvupolitiikka edellyttää hyviä hallintakäytäntöjä Sosiaalisen eheyden vaalimisen edellytykset hyvät Kuntien yhdistyminen 2009 > Täydennysrakentamista painottava Jyväskylän kaupungin yleiskaava
3 TÄYDENNYSRAKENTAMISELLA TULEE OLLA KANTAVA JUONI Kuvat: Tanska, Aalborg
4 Green Building Council: Kestävä alue TÄRKEIMMÄT OSATEKIJÄT T A L O U S Kustannukset Elinkaarikustannukset Investoinnit I H M I N E N Tasa arvoisuus Esteettömyys Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Eri väestöryhmät Elinympäristö Turvallisuus Terveellisyys Viihtyisyys Yhdyskuntarakenne Eheys Toimivuus Joustavuus Palvelut Palveluverkko Liikennejärjestelmä Infrastruktuuri Resurssitehokkuus Energia Materiaalit Luonnonvarat Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne Rakennettu kulttuuriympäristö Maisema ja kaupunkikuva Y M P Ä R I S T Ö Haitat ja riskit Päästöt Melu Pilaantuneet maat Ekosysteemit Ekologiset yhteydet Biodiversiteetti
5 Jyväskylän asumisvision neljä teemaa VETOVOIMAINEN 1 RESURSSIVIISAS 2 SUVAITSEVA 3 4 ASUMINEN ASUMINEN ASUMINEN SEUDULLINEN ASUMINEN Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
6 2 Resurssiviisas asuminen ALUEKESKUKSET Täydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden. Palokunnanmäki KESKUSTA ASUMINEN Kehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdollisuuksia. SENIORIASUMINEN Olemme mukana kehittämässä ja mahdollistamassa uusia malleja, jotka tuovat uudenlaisia vaihtoehtoja palveluasumiseen sekä vastaavat tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin. Karismakortteli IKÄÄNTYVIEN KOTONA ASUMINEN Lisäämme ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia muun muassa kannustamalla hissien jälkiasennukseen ja esteettömyyden parantamiseen. KOHTUUHINTAISUUS Tuemme kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisääviä kehittämisideoita. Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi Harjunkulma Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
7 3 Suvaitseva asuminen ERITYSRYHMIEN ASUMINEN Varaudumme tulevaisuuden tarpeisiin sisällyttämällä vuosittain KymppiR ohjelmaan erityisryhmien asumiseen tarvittavan kaavavarannon. Toivotamme erityisryhmät tervetulleiksi kaupunkirakenteeseen ja luomme mahdollisuudet asumisen uusille ratkaisuille. MUUTOSALUEET Täydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen. KEHITTÄMISHANKKEET Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukevia uudenlaisia asumisen ratkaisuja ja tuemme idearikkaita ja monipuolisia hankkeita. Arkkitehtipalvelu / Jaso Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 Arkkitehtipalvelu / Jaso asumisen teemat
8 2 Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Myös kohtuuhintaista asumista! Vetovoimainen asuminen KOKEILEVA KANGAS Internet: Facebook: Twitter: Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
9 KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ vuotta H hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA PALVELU OPETUS TOIMI RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA PÄIVÄ HOITO Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi TONTTI
10 KymppiR 2012: Maankäytön toteutuksen kunnallisteknisten investointien ajoitus Kymppi R 2012 ohjelman omakotitaloalueilla yhden omakotitontin keskimääräiset kunnallistekniset kustannukset ovat arviolta noin (painotettu keskiarvo). Kustannukset koostuvat katu ja puistoalueiden sekä vesi ja energiahuollon rakentamiskustannuksista. Omakotitontin kustannuksista arviolta 35 % muodostuu vesihuollon kustannuksista. Lisäksi kustannuksia voi tulla tonttien mahdollisesta esirakentamisesta ja korkeamman laatutason vaatimuksista esim. katu ja viherrakentamisessa. Katualueiden rakennuskustannukset omakotitalovaltaisilla alueilla ovat keskimäärin 116 / m 2 (62 / k m 2 ). Kunnallisteknisiin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa ratkaisevimmin alueen sijoittuminen suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen sisäisiin kustannuksiin vaikuttavat mm. maaperä ja asemakaavaratkaisu (esim. rakentamisen tehokkuus, katujen pituus). Alueittaiset kustannuserot / omakotitalotontti ovat suuria. Kalliin alueen toteuttaminen voi olla kuitenkin perusteltua, mikäli alueen sijainti on kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeinen. Alle kustannuksiin / omakotitontti päästään Mannisenmäen, Mankola II:n ja Tanhukaaren kohdalla. Näille alueille on pientalojen lisäksi tulossa myös rivi ja kerrostaloja, mikä nostaa alueen käytön tehokkuutta ja vaikuttaa siten myös kokonaiskustannuksiin. Tarkastelun kalleimmat alueet olivat Metsola, Tuohimutkanrinne, Ylämäyrämäki A ja Pajukanta. Osayleiskaava alueista noin asukkaan Valkeamäen alueen toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä n. 67,5 milj., joista liittymiskustannusten osuus on n. 10,5 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n > ALUE TOISTAISEKSI HYLLYLLÄ asukkaalle suunnitellun Kauramäen toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu n. 36 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n > TOTEUTUS ALKANEE 2016
11 KymppiR2012: Maankäytön toteutuksen kunnallisteknisten investointien ajoitus Kerros ja rivitaloalueilla kunnallistekniikan keskimääräiset kustannukset ovat n. 57 / k m 2 (AK tai AR rakennusoikeutta). Kymppi R 2012 ohjelman kerros ja rivitalokohteista kunnallisteknisesti edullisimmat kohteet sijoittuvat keskustan tuntumaan. Näillä alueilla kunnallistekniikan käyttö on tehokkaampaa suhteessa rakennusoikeuden määrään ja jo olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan pääosin hyödyntää hyvin. Täydennysrakentamisesta saadaan siis kustannusetuja. Yhdyskuntarakenteen reuna alueilla sijaitsevien kohteiden kaavoissa on osassa mukana myös pientalorakentamista, mikä vaikuttaa myös kerros ja rivitalojen rakennusoikeuden hintaan. Yhden omakotitontin keskimääräinen vyöhykehinnoitteluperiaatteiden mukaan laskettu myyntituloarvio on n , mikä lähestulkoon kattaa keskimääräiset kustannukset (n ). Kerros ja rivitaloalueiden myyntitulot ovat investointimenoja suuremmat (arviolta n. 155 / k m 2 ). Omakotitonttien vuotuisen luovutuksen määrän nostaminen lisää myös yhdyskuntatekniikan investointikustannuksia. Kunnallisteknisten investointien lisäksi kustannuksia tulee myös maanhankinnasta. Raakamaan hinta Jyväskylässä on ollut keskimäärin 1,7 /m 2. Esimerkiksi lähes 100 omakotitontin kokoisen Tunnelinmäki III:n koko kaava alueen maanhankinta kustannukset ovat arviolta n Lisäksi kustannuksia tulee myös mahdollisista uusista päiväkodeista ja kouluista.
12 HIDASTA VAI NOPEAA? YRITYSELÄMÄN yksittäiset isot täydennysrakentamisen kaavahankkeet ovat pääsääntöisesti ja tarvittaessa nopeita, esimerkkejä Hotelli Alexandran laajennus (vir > hyv = 12 kk) Sokos (vir > hyv = 12 kk) Savelan S-market ja Kopijyvä (vir > hyv = 8 kk) Lahdenrinne Technopolis (vir > hyv = 10 kk) Vasarakatu 23 ja 25 (Byggmax) (vir > hyv = 7 kk) Vaajakosken S-market (vir > = 7 kk) MAANKÄYTTÖSOPIMUSTULOT suunnataan aina kunkin hankkeen lähiympäristöön sijoittuvan infran parantamistoimenpiteisiin!
13 ASEMAKAAVOITUS ON SUJUVAA, KUN SITÄ TUKEVAT KÄYTÄNNÖT OVAT KUNNOSSA ASEMAKAAVOITUS EI OLE SUJUVAA, KUN SILLÄ EI OLE TUKEA (MAAPOLITIIKKA, YLEISKAAVOITUS, YLEISSUUNNITTELU, KUNNAN POLIITTINEN KULTTUURI YMS)
14 Ajantasa asemakaava, teemakartta, n. 3km keskustasta Vihreän värin alueilla on asemakaava uusittu 2000 luvulla (tai uusiminen vireillä)
15 UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET * ILMOITETUN ( )KERROSALAN LISÄKSI ALUEELLA VOI OLLA OLEMASSA OLEVAA RAKENNUSOIKEUTTA TAI VUODEN 2024 JÄLKEEN RAKENNETTAVAKSI OHJELMOITUA RAKENNUSOIKEUTTA.. Kankaan rakentaminen käynnistyy. Jyväskylän kerros ja rivitalo ja vuosituotannosta noin prosenttia sijoittuu Kankaalle. Jo asemakaavoitettujen tonttien varanto on erinomainen. Vireillä ja suunnitteilla olevien asema ja yleiskaavojen varanto on riittävä ohjelman aikajänteellä ja sen jälkeenkin. Tulevalle kymmenvuotiskaudelle ohjelmoidusta rivi ja kerrostalorakentamisesta noin 99 prosenttia sijoittuu 7,0 kilomerin säteelle kaupungin keskustasta (ei sisällä kunnallistekniikaltaan valmiita alueita, vuoteen 2014 kertynyt varanto). Koska kaavavaranto on suuri, uusia asumisen kaavoja tulee käynnistää hyvin harkiten. Painopisteen tulee olla kohteissa, joiden vaikutus kaupungin talouteen on myönteinen. Rakentaminen on käynnissä/kesken yhteensä 43 alueella. Ohjelman mukaan uusi rakentaminen voi käynnistyä 25 alueella. Lilluvia kohteita on 30. Ohjelma sisältää runsaasti uusia, mielenkiintoisiakin täydennysrakentamiskohteita, joiden aikataulut tarkentuvat tulevien vuosien ohjelmissa. Lähivuosina ovat tulossa esimerkiksi seuraavat uudet kohteet : Kangas 2015, Kivelänranta 2014, 2016, Mannisenmäki 2014, Hämeenkatu 2015, Kivääritehdas 2015, Kuokkalan louhimo 2016, Väinölänranta 2016 ja Vaajavirranranta 2017.
16 KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK ja AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli kem 2, josta kem 2 senioriasumista. TONTTIEN LUOVUTUS Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin kem 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään kem 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia. TONTTIEM LUOVUTUS Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia.
17 ASUNTOTUOTANTO Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2013 Jyväskylään valmistui yhteensä asuntoa (yht kem 2 ), mikä vastaa likimain keskiarvoa. Vuonna 2013 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Edellisvuonna (2012) rakennuslupia myönnettiin yhteensä asunnolle (yht kem 2 ).
18 MONIKUMPPANUUSKAAVA (ELI EI YKSINOIKEUKSIA)
19 SENJA KORTTELI Kortepohjan opiskelijakaupunginosan keskukseen on rakenteilla 6 kerrostalon seniorikorttelikokonaisuus
20 PALOKAN KESKUSKORTTELI Ikääntyvien palveluasumista ja muuta erityisasumista yhteensä n kem2, uutta liiketilaa kem2
21 HOVILAN NUORISOKOTI Vanhan pihapiirin täydentäminen Vanhan päärakennuksen käyttö ongelmallista, ei purettu vaan muutettiin varastoja pyörien säilytystiloiksi
22 PUUKUOKKA
23 PUUKUOKKA Kuokkalan keskustaan valmistuu vuonna 2014 ensimmäinen kolmesta tilaelementein rakennetusta puukerrostalosta Kohteen laajuus on noin kerrosalaneliömetriä, kerroksia rakennuksissa on kuudesta kahdeksaan
24 PUUKUOKKA
25 JULKINEN RAKENTAMINEN Elinkaarihanke HUHTASUON ALUEKESKUS (ASUINALUEOHJELMA) Aluekeskuksen kehittäminen: palvelu, yhteisö ja tehostettua palveluasumista Elämän infrastruktuurin parantamista Huhtasuon koulukeskus on ensimmäinen kumppanuus ja elinkaarihankkeena toteutettava rakennushanke Jyväskylässä: toteuttaja vastaa tavanomaista urakointia pidemmälle ja laajemmalla vastuulla, esimerkiksi kohteen ylläpito on toteuttajan vastuulla elinkaarisopimuksen aikana YIT vastaa koulu ja päiväkotikeskuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä elinkaaren aikaisista palveluista vuoteen 2033 saakka Rakennusten koko on yhteensä noin kerrosalaneliömetriä
26 ALUEKOHTEET Keskustan laajeneminen HÄMEENKATU Kaupunkirakenteellisesti suunnitelma on merkittävä: keskustan kerrostalokorttelialueen jatkuminen kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle kaupungin sisääntuloreitin varrelle asettaa kaavahankkeelle erityiset haasteet Suunnitelmat ovatkin herättäneet voimakasta keskustelua puolesta ja vastaan Havainnekuvat: Verstas Arkkiteh
27 HÄMEENKATU (kaupunkimallista hyötyä osallistumiseen ja havainnollistamiseen) Havainnekuvat: Verstas Arkkitehdit
28 Kaupunkistrategiaa: Jyväskylän tiivis, viisas kaupunkirakenne Kompassilta Kävelykeskusta on ykkönen (1km) Tiivis, viisas kakkonen = Kangas, Lutakko, lukio-amk-yo-kampukset, Hippos, Keskussairaala, Kehä Vihreä, Baana (2km) Liikunnallista linkkielämää, omaleimaisia aluekeskustoja (10 km) Kakskyt minsaa, vetovoimaisia alueita ja yhteisöjä :lle Elämänikäistä oppimista ja tapahtumia miljoonalle Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi LR
29 KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPERIAATTEET Liike ja toimistotilojen pysäköinnistä tulee vähintään 50% osoittaa 1. kaupunginosan yleisiin pysäköintitaloihin. Pysäköintilaitoksiin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 %. Isoja, keskitettyjä pysäköintilaitoksia kävelykeskustan ympärillä, omistajana ja operaattorina kaupungin omistama Jyväs Parkki Oy Keppi ja porkkana jo 80 luvulta! Pitävä periaatelinjaus! Hyödyt liikennepoliittisia ja kaupunkikuvallisia Tehokas kaupunkikeskustan tilankäytön kannalta Vähentää turhaa ajoa vapauttaa pysäköintitiloja muuhun käyttöön Keskittää sisäänajot Parantaa viihtyisyyttä jalankulkuympäristössä
30 KESKUSTAN PYSÄKÖINTINORMIT Asuminen: 1 ap /120 k m2 Opiskelija asuminen: 1 ap/1000 k m2 Palveluasuminen ja siihen verrattavat tilat: 1 ap/150 k m2 Liike ja toimistorakentaminen 1. ja 2. krs: 1 ap/70 k m2 Liike ja toimistorakentaminen 3. ja sitä ylemmät kerrokset: 1 ap/100 k m2 Liike ja toimistokerrosalan autopaikoista tulee vähintään 50 % sijoittaa yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autiopaikkojen määrästä saa vähentää 30%. Asuintilojen ja palveluasumisen autopaikkoja saa sijoittaa yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä voi vähentää 30%.
31
32 POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTI Polkupyörien pysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 pp/200 liike ja toimistotilan k m2 Vaaditusta liike ja toimistotilan pyöräpaikoista tulee vähintään 50 % järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan 1., 2. tai 3. kaupunginosan yleisille alueille tai yleiseen pysäköintilaitokseen. Mainituille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30%. Uutta: keskustan pyöräilykaistat Tulevaisuudessa: Baana keskustasta Kankaan kautta Laukaan suuntaan Jyväskylän Baana Laukaan suuntaan Keskustasta
33 1900-luku: Teollinen aika 2000-luku: Osaamistalous LIIKENNEJÄRJESTELMÄ A Luonnonvarat, materiaalit, tuotanto, tuotteet, jakelu LIIKENNEJÄRJESTELMÄ A Henkilöliikenne LIIKENNEJÄRJESTELMÄ B Henkilöliikenne LIIKENNEJÄRJESTELMÄ B Luonnonvarat, materiaalit, tuotanto, tuotteet, jakelu
34 2000-luku: Osaamistalous BUSINESS INFRASTRUCTURE ELINKEINOJEN INFRASTRUURI LIFE INFRASTRUCTURE ELÄMÄN INFRASTRUKTUURI
35 Jyväskylän kaupungin yleiskaava, kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Täydennysrakentamisen ensisijainen vyöhyke Keskusta, bussipohjaisuus ja aluekeskukset Pyöräilyverkko Kartan avulla arvotetaan tulevaisuuden täydennysrakentamishankkeita ja kaavamuutosanomuksia
36 Tulevaisuudesta Tiivis on taloudellista, tiiviydellä laatua! Miten houkutella investointeja? Miten houkutella ihmisiä? Miten huolehtia infrastuktuurista kestävästi? Kaupunkien kyky houkutella sitä, mikä on yksityistä, on tulevaisuuden kriittinen menestystekijä Kaupunkien kyky huolehtia siitä, mikä on yhteistä, on tulevaisuuden kriittinen menestystekijä Tiivis on taloudellista, tiiviydellä laatua!
37 Huomioita Valtion talousarvio linjaa ARA:n kunnallistekniikka-avustukset MALaiesopimuksen piirissä oleville kaupunkiseuduille, Jyväskylä ym. kaupungit nuolevat näppejään? Ehdotus: Täydennysrakentamisen edistämisessä tulisi osoittaa tukea - ei enää vain kunnallistekniikkaa vaan erityisesti purkamista varten, myös muualle kuin MAL-aiesopimusseuduille Olemassa olevan purkaminen ja tonttien uudelleenkäyttö on yhä useammassa tapauksessa resurssiviisainta (ei välttämättä tarvita lainkaan uutta kunnallistekniikkaa) ARA ei hyväksy purkamiskustannuksia toimijoiden hankkeisiin Jyväskylän kaupungin talousarviossa rahoituksen riittämättömyys purkamiseen uhkaa jo parhaimpien täydennysrakentamiskohteiden rakentamiskelpoiseksi saattamista Esim. purkaminen Kankaalla ja muualla kohtuuhintaisen asuntotuotannon alueilla (vrt. asumisen kunnallistekniikkaan yhteensä noin 6-8 M /v): 2014: 1,4 M 2015: 1,9 M
38 JOKAINEN RAKENNUSHANKE ON KONTRIBUUTIO KAUPUNKIIN TALOUDELLISESTI, TOIMINNALLISESTI, KAUPUNKIKUVALLISESTI
39 Kaupunkistrategiaa: Jyväskylän tiivis, viisas kaupunkirakenne Kompassilta AMK/ LUKIO LUKIO/ AMK KANGAS Kävelykeskusta on ykkönen (1km) Tiivis, viisas kakkonen = Kangas, Lutakko, lukio-amk-yo-kampukset, Hippos, Keskussairaala, Kehä Vihreä, Baana (2km) Liikunnallista linkkielämää, omaleimaisia aluekeskustoja 10 km) Kakskyt minsaa, vetovoimaisia alueita ja yhteisöjä :lle Elämänikäistä oppimista ja tapahtumia miljoonalle KAMPUS LUTAKKO HIPPOS KESKUS SAIRAALA KAMPUS Pirkanmaan rakennuspäivä / Rossi
40 LISÄÄ HYVIÄ IDEOITA RESILIENSSIÄ LISÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MONI KUMPPANUUTTA PÄÄTÖKSENTEKOKYKYÄ BOOSTAUSTA JA FEIDAUSTA REILUA PELIÄ
Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?
RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotKaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma
Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET
LisätiedotMaankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä
Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina
LisätiedotKYMPPI R 2015 OHJELMA
2013 2014 2015 2016 2017 201720182018 2019 2019 2020 2020 2021 2022 2021 2023 20222024 202320252024 2026 2025 2027 2026 2027 2028 2029 KYMPPI R 2015 OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotYhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu. on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta
luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki Esitykseni sisältö
LisätiedotKaunas, syksy 2013. Rakennusfoorumi 4.2.2014, MRL:n kokonaisarviointi, Leena Rossi, SAFA, varapuheenjohtaja
Kaunas, syksy 2013 Rakennusfoorumi 4.2.2014, MRL:n kokonaisarviointi, Leena Rossi, SAFA, varapuheenjohtaja Taitelija Poliitikko Grynderi Byrokraatti Kun kaikki oli riittävästi selvitetty ja kirjeet lähetty
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotAjankohtaista Jyväskylän suunnittelussa. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti
Ajankohtaista Jyväskylän suunnittelussa Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti 1. Seminaarinmäeltä kaupunkiin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1950 1971 2. Jyväskylän rakentaminen
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotKYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023
KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 21.5.2013 2 KYMPPI R 2013-OHJELMAN SISÄLTÖ 1. KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 2. VÄESTÖNKEHITYS 3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
LisätiedotJyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025
Asumisen kehittämisen linjaukset ja toimenpiteet Kaupunkirakennelautakunta 25.3.2014 Kaupunginhallitus 10.2.2014 Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö Jyväskylän SISÄLTÖ 1 JOHDANTO: Miksi Jyväskylän asumisvisio
LisätiedotKunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari
Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen 27.9.2017 Jyväskylän kaupunki/ Rakentaminen ja ympäristö/ asuntotoimi Jyväskylän kaupunki on
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotKymppi R 2012 ohjelma
Kymppi R 2012 ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2022 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Jyväskylän kaupunki 1 2.5.2012 Kymppi R 2012 ohjelman sisältö 1. Kymppi R ohjelman tavoitteet 1. Kymppi R
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA
LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta Leena Iso-Markku 1 LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotDigikaavoitus Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö
Digikaavoitus Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö 10.10.2017 On hyvä kysyä Olemmeko mallintamassa 1) maailmaa (tai kaupunkia) sellaisena kuin se ON vaiko 2) sellaisena kun se voisi tai sen pitäisi olla? Järjestelmä,
LisätiedotPenttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen
Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi
LisätiedotTYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet
Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä
LisätiedotPientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa
Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotMATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan
MATTI Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan Yleiskaavasuunnittelija Sakari Jäppinen HSY Paikkatietoseminaari 22.3.2017 06 / 2015 Intro ENTER MATTI MATTI-hankkeen tausta MAankäytön
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotTIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotTonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen
Tonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen 4.4.2019 Yleistä / Rakenteilla Luovutusohjelmassa Valmistelussa Yhteenveto Yleistä LIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Kumipyöräliikenne RANTAVYÖHYKE Rantareitti
LisätiedotMaankäyttö 2013. Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013
Maankäyttö 2013 Kaupunkirakennelautakunnan Perehdytystilaisuus 24.1.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennelautakunta Joukkoliikennejaosto Tiejaosto Rakennus- ja ympäristölautakunta
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotJyväskylän nykymenetelmän kuvaus
Jyväskylän nykymenetelmän kuvaus Jyväskylän kaupunki Anna Isopoussu 1 Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset Kymppi R toimintaympäristön prosessikuvaukset ovat osa Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma
1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091
A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEPÄNKATU 14 KAAVATUNNUS 11:091 KAAVAN PÄIVÄYS 3.6.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS
LisätiedotKaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä
Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotKAAVAVARANTO
KAAVAVARANTO 31.1.016 Asemakaavareservi kerrosneliömetreissä talotyypeittäin (AO, AR, AK) sekä maanomistuksen mukaan (yksityinen / kunta) jaoteltuna Asemakaavareservi AO (kem) Asemakaavareservi AP, AR
LisätiedotASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101
ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KESKUSTAN MUUTOKSET JA STRATEGINEN SUUNNITELMA
JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN MUUTOKSET JA STRATEGINEN SUUNNITELMA Leila Strömberg Kaupunginarkkitehti Jyväskylän kaupunki KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 12.5.2017 17.5.2017 2 Jyväskylä kasvaa: väestönkasvu pääkaupunkiseudun
LisätiedotLÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 28, TONTTI 2 VALMISTELIJA: PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI, PUH. 040 647 1539 KAAVA NRO 0417
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotYMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SEPÄNKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 11:091
A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTIN 13 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEPÄNKATU 14 KAAVATUNNUS 11:091 KAAVAN PÄIVÄYS 3.6.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotYhdyskunta ja ympäristöpalvelut
Toiminnalliset tavoitteet Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tontinluovutusmäärät investoinnit Joukkoliikennepalvelutaso rahoitus Ympäristötavoitteet Prosessien käytännön yhteistyö hyvinvointi 1 Tulot 43
LisätiedotSEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asukastilaisuus 17.2.2015 SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAHANKKEEN TAUSTAA Tavoite keskustan täydennysrakentamisesta ja uusien asukkaiden saamisesta keskustan palveluiden äärelle: keskustan
LisätiedotKymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä
Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotKehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset
Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Tekninen ja
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotPaikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY
Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017
LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen
LisätiedotLIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos
LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos LIITE 3 LIITE 4 UUSIKAUPUNKI YLEISKAAVA KESKEINEN ALUE
LisätiedotKurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus
Kurvolan asemakaava Asemakaavan vaiheittainen muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kurvolan vaiheittainen asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
Lisätiedotks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248
Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso
LisätiedotKaavoitusohjelma Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen
Kaavoitusohjelma 2019-2023 1 1.11.2018 Kaavoitusohjelma 2019-2023 Asemakaavoitusohjelma 2019-2023 sisältää asuntokerrosalaa yhteensä 1 427 000 krsm 2 ja muuta kerrosalaa noin 626 000 krsm 2. Kasvun vyöhykkeelle
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotStrategisen ja yleispiirteisen suunnittelun merkityksellisyys
Strategisen ja yleispiirteisen suunnittelun merkityksellisyys Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.11.2015 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Tunnetteko Taloutenne Kauneutenne Historianne Uskallatteko,
LisätiedotSisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA
Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO
LisätiedotOPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus
OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:
1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotSeudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi
Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotIlmalan studiot Asukastilaisuus
Asukastilaisuus 5.2.2018 1. Kaavahankkeen taustat ja tavoitteet 2. OAS:n sisältö 3. Kaavahankkeen reunaehdot ja selvitettävät asiat 4. Kaavoitusaikataulu kaavahankkeen taustat ja tavoitteet KESKI-PASILA
Lisätiedot