Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013"

Sinikka Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous

2 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat aihealueet ovat Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Olemassa olevien kaavojen toteutuminen/täydennysrakentaminen Maankäytön suunnittelu Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus tuli voimaan Sopimuskausi kattaa vuodet Ensimmäisessä seurantaraportissa tarkastellaan koko vuotta

suunnittelu Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus tuli

3 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Helsingin seudulle valmistui vuonna 2012 aiempia vuosia enemmän asuntoja Seudulle valmistui yhteensä asuntoa (92 % keskimääräisestä vuositavoitteesta) Arvioiden mukaan vuonna 2013 valmistuu asuntoa (85 % keskimääräisestä vuositavoitteesta) Kahden vuoden keskiarvo vastaisi tuolloin 89 % toteutumaa

vuositavoitteesta) Arvioiden mukaan vuonna 2013 valmistuu 10 680 asuntoa (85 %

4 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta ARA-vuokra-asuntoja oli noin viidennes. ARAtuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien oli noin 28 %. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli tuotannosta noin viidennes ja vapaarahoitteisia omistusasuntoja noin puolet.

ARAtuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien oli noin 28 %.

5 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistui (91 % tavoitteesta). Tavallisia vuokra-asuntoja oli siitä hieman yli puolet. Asumisoikeusasuntoja valmistui noin tuhat. ARA-tuotannon kokonaistoteutuma nousi 94 prosenttiin, kun siinä huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotanto ARA-vuokran suhteessa

Asumisoikeusasuntoja valmistui noin tuhat.

6 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen Aiesopimuksen ensisijaisilla kohdealueilla aloitettiin asunnon rakentaminen (76 % alkaneesta tuotannosta). Asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittui valmistuneesta tuotannosta noin 2 % (271 asuntoa), alkaneesta tuotannosta (1,7 %) ja 413 vuonna 2012 myönnettyä rakennuslupaa (3,8 %). Asemakaavaalueen ulkopuolella Ensisijaisten kohdealueiden ulkopuolella

Asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittui valmistuneesta tuotannosta noin 2 % (271 asuntoa), alkaneesta

7 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Helsingin seudulla tuotettiin vuonna 2012 asumiselle 1,065 miljoonaa kerrosneliömetriä uutta lainvoimaista kerrosalaa (88 % tavoitteesta). Se vastaa laskennallisesti noin uuden asunnon rakentamisen edellyttämää määrää. Ensisijaisille kohdealueille uudesta lainvoimaisesta kerrosalasta sijoittui 82 %

8 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kuntien hyväksymissä asemakaavoissa uutta asumisen kerrosalaa oli 1,250 miljoonaa kerrosneliömetriä (104 % tavoitteesta). Se vastaa laskennallisesti lähes uuden asunnon rakentamisen edellyttämää määrää. Kohdealueille siitä sijoittui 90 %

9 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavavaranto Asumisen lainvoimainen kaavavaranto Helsingin seudulla vuoden 2012 lopussa oli laskennallisesti kaikkiaan 8,8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Se vastaa teoreettisesti noin kuuden vuoden rakentamistarvetta

oli laskennallisesti kaikkiaan 8,8 miljoonaa kerrosneliömetriä.

10 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavavaranto Laskennallinen kaavavaranto vastaa noin kuuden vuoden rakentamistarvetta sekä KUUMA-kunnissa että pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun tyhjien tonttien varanto vastaa 3,7 vuoden rakentamistarvetta (noin kerrostaloasuntoa ja noin pientaloasuntoa). Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistama varanto kokonaisuudessaan vastaisi noin kahden vuoden rakentamistarvetta ( asuntoa) ja tyhjien tonttien varanto noin 1,6 vuoden rakentamistarvetta ( asuntoa). Riittävyyttä on arvioitu suhteessa aiesopimuksen tavoitteisiin

11 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavavaranto Kunnat, rakennuttajat ja sijoittajat ovat tyhjien kerrostalotonttien varannon suurimmat omistajaryhmät pääkaupunkiseudulla

12 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Valmistuneesta asuntotuotannosta 70 % sijoittui kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille

13 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Vuonna 2012 rakennetuista uusista kerrostaloasunnoista 84 % ja pientaloasunnoista 28 % sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat tyypillisesti saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä

sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat tyypillisesti

14 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikenteen infrastruktuuri Kaavoitus eteni ensisijaisilla kohdealueilla. Liikennehankkeet tukevat kohdealueiden toteutusta

15 Liikenteen infrastruktuuri Kehäradan ja Länsimetron sekä ajoneuvoliikenteen kehäväylien parantaminen ovat käynnissä. Suuret raideinvestoinnit vaikuttivat merkittävästi investointien rahoitustasoon Milj. euroa Hintataso 2011 *Vuosi 2012 ennakkotieto Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit

Suuret raideinvestoinnit vaikuttivat merkittävästi investointien rahoitustasoon

16 Liikennepalvelut Joukkoliikenteen palvelutason määrittely ohjaa joukkoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä Helsingin seudun alueen toimivaltaiset viranomaiset Helsingin seudun liikenne, Hyvinkää ja Uudenmaan ELY-keskus ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutason joukkoliikennelain edellyttämällä tavalla. Määrittely ohjaa toimia joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä

Hyvinkää ja Uudenmaan ELY-keskus ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutason joukkoliikennelain

17 Liikennepalvelut HSL-alueen kunnat panostavat voimakkaasti joukkoliikenteen rahoitukseen Kerava alkaen, Kirkkonummi alkaen, Sipoo alkaen. Kuvan joukkoliikenteen menoissa ei ole mukana infrastruktuurikustannuksia

2006 alkaen, Kirkkonummi 1.1. 2007 alkaen, Sipoo 1.1.2012 alkaen.

18 Liikennepalvelut Joukkoliikenteen käyttökustannukset kasvoivat Hyvinkäällä Kaikille avoin joukkoliikenne (paikallisliikenne, kaupunki, seutu- ja työmatkaliput sekä palveluliikenne)

19 Liikennepalvelut Joukkoliikenteen rahoitus kasvoi muulla Helsingin seudulla HSL-alue ja Hyvinkää eivät mukana Lähde: Kunnan rahoitus ELY-keskuksen kuntien kuljetuskustannuskysely (avoin joukkoliikenne, valtion rahoitus on ELY-keskuksen myöntämä valtionavustus)

ELY-keskuksen kuntien kuljetuskustannuskysely (avoin joukkoliikenne,

20 Liikennepalvelut Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoneuvottelut käynnistyivät Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin HSL:n HLJ-toimikunnassa. HSL ja Liikennevirasto ovat käynnistäneet liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoneuvottelut alkuvuonna

hyväksyttiin 5.12.2012 HSL:n HLJ-toimikunnassa.

21 Liikenteen infrastruktuuri KUHA-hankkeet saavat MAL-rahoitusta vuodesta 2014 alkaen KUHA-hankkeiden ohjelmointi on osa seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. KUHA-hankkeiden ohjelmointi on osa seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua. HLJ-toimikunta hyväksyi syyskuussa 2012 KUHAtoteuttamisohjelman ja MAL-rahoituksella toteutettavien KUHA-hankkeiden ohjelman

22 Liikenteen infrastruktuuri KUHA-ohjelmointityössä valmisteltiin kaksi sisäkkäistä ohjelmaa 1) KUHA-toteuttamisohjelma HLJ-päätöksen mukainen rahoitustaso: 50 miljoonaa euroa vuodessa 9 toimenpidekokonaisuutta 2) MAL-rahoituksella toteutettavien KUHAhankkeiden ohjelmointi MAL-aiesopimuksen mukainen rahoitustaso: 15 miljoonaa euroa vuodessa Liikennepoliittisen selonteon painotukset: Toimenpiteet suunnataan niin, että ne parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 4 (+1) toimenpidekokonaisuutta

23 Liikenteen infrastruktuuri MAL-rahoituksella toteutettavan KUHA-hankeohjelman rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa Kustannukset toimenpidekokonaisuuksittain Valtion rahoituksen kohdentuminen KUU MAalue PKSalue

24 Liikenteen infrastruktuuri Liikennejärjestelmän toimivuuteen ja maankäytön kehittämiseen liittyvät infrahankkeet etenevät sekä tie- että rataverkolla

25 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista valmistellaan monen tahon yhteistyönä

26 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ suunnitelman kanssa Helsingin seudun yhteistyökokous päätti käynnistää seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelun. Valmistelusta vastaa MAL-neuvottelukunta. Maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ suunnitelman kanssa. HLJ 2015:n valmistelusta vastaa HSL ja työtä ohjaa ja valvoo HLJ-toimikunta

27 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Tavoitteena on vuonna 2014 valmistuvat yhteen sovitetut suunnitelmat, jotka muodostavat hyvän pohjan seuraavalle MAL-aiesopimukselle

28 Lisätietoja: Erityisasiantuntija Pekka Normo, ympäristöministeriö aiesopimussihteeristön puheenjohtaja Puh

Samankaltaiset tiedostot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 26.4.2013 HELSINKI Aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen