Synnynnäisestä tai hankitusta syystä henkilöllä
|
|
- Annika Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus OLE WIRTA Mitä tehdä, kun potilaalla on vain yksi toimiva munuainen? Toisen munuaisen puuttuminen, poistaminen tai toiminnan sammuminen johtaa siihen, että toimivien yksiköiden lukumäärä puolittuu noin miljoonaan. Jäljellä olevat nefronit hypertrofioituvat ja suodatustaso asettuu 75 %:iin aiemmasta. Hyperfiltraatioon liittyy riski sairastua munuaisten krooniseen vajaatoimintaan. Keskeiset patologisanatomiset muutokset ovat glomeruloskleroosi, välikudoksen fibroosi ja tubulusten atrofia. Tietyt vaaratekijät ja yleissairaudet jouduttavat vajaatoiminnan kehittymistä. Kroonisen vajaatoiminnan riskiä voidaan arvioida kliinisesti ja pienentää hoidolla. Jäljellä olevaa mu nuaista saattaa uhata sama tautiprosessi joka tuhosi toisen, ja siksi on varauduttava taudin uusimiseen. Duodecim 2004;120: Synnynnäisestä tai hankitusta syystä henkilöllä voi olla ainoastaan yksi toimiva munuainen (taulukko 1). Virtsateiden kehityshäiriöitä esiintyy tasaisesti eri väestöissä. Väistyviä syitä ovat esimerkiksi urogenitaalituberkuloosi ja kivitaudin tai infektion vuoksi tehdyn munuaisenpoiston jälkitila. Yleistyviä syitä ovat syövän tai elinluovutuksen vuoksi tehdyn munuaisenpoiston jälkitila ja iskeeminen nefropatia. Munuaisen toimimattomuus todetaan useimmiten sattumalta jollakin kuvantamismenetelmällä. Tällöin on laadittava tutkimus- ja hoitosuunnitelma syyn selvittämiseksi ja munuaisen kroonisen vajaatoiminnan (MKV) riskin ar vioimiseksi. Jos seerumin kreatiniinipitoisuus on selvästi suurentunut, myös jäljellä oleva munuainen on viallinen. Valtimonkovettumistautia sairastavilla on syytä sulkea pois munuaisen toimimattomuus, jos glomerulusten suodatusnopeus (GFR) on pienentynyt. Virtsateiden kehityshäiriötä sairastavan lapsilta kannattaa etsiä toimimatonta munuaista jo sikiöaikana (Robson ym. 1995). Agenesiassa toimiva munuainen on kookas. Toinen munuainen voi sijaita poikkeavasti, mikä todetaan kaiku- tai isotooppikuvauksella tai tietokonetomografialla. Kuvantamistutkimukset paljastavat useimmiten myös toimimattomuuden syyn. Toisinaan tarvitaan ante- tai retrogradista pyelografiaa esimerkiksi kivitaudin, virtsanjohtimen fibroosin tai kasvaimen toteamiseksi. Varjoainekuvaus selvittää valtimo ja laskimoverenkierron tilan luotettavasti. Tässä katsauksessa tarkastellaan MKV:n kehittymistä ja munuaisen toimimattomuuden syitä. Siirtomunuaisen saaneet jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kroonisen vajaatoiminnan synty Kummassakin munuaisessa on noin miljoona nefronia. Toisen toimivan munuaisen puuttuminen johtaa jäljellä olevien nefronien kompensatoriseen hypertrofiaan ja hyperfiltraatioon sekä altistaa glomeruluskleroosille (Abdi ym. 2003). Epäedullisten olosuhteiden vallitessa (taulukko 2) kehittyy MKV (Floege ym. 1992). Hyperfiltraatiota välittää ainakin osittain kohonnut intraglomerulaarinen paine, joka on seurausta mu nuaisten prekapillaaristen arteriolien jäntevyyden vähenemisestä. Glomerulusten kapillaariseinämän läpäisevyys lisääntyy, minkä 2551
2 TAULUKKO 1. Syitä toisen munuaisen toimimattomuuteen tai puuttumiseen. Kehityshäiriö Agenesia Hypoplasia Dysplasia (multikystinen degeneraatio) Hevosenkenkämunuainen Ureteropelvinen obstruktio Pelveoureteriaalinen obstruktio Nefrektomian jälkitila Kystiset munuaistaudit aikuistyypin rakkulamunuaistauti Von Hippel Lindaun tauti tuberoosiskleroosi Kasvain munuaiskarsinooma onkosytooma/angiomyolipooma Wilmsin tuumori Trauma avulsio tylppä/terävä vamma elinluovutuksen jälkitila Obstruktiivinen uropatia Papillanekroosi Virtsakivitauti Pyeloureteraalinen ahtauma Vesikoureteraalinen ahtauma Virtsanjohtimen fibroosi primaari ureteriitti eosinofiilinen ureteriitti vesikoureteraalinen refluksi tuberkuloosi sytomegalovirusinfektio polyoomavirusinfektio skistosomiaasi malakoplakia sädehoito Retroperitoneaalifibroosi Uroteelikarsinooma Kohdunkaulan, kohdun tai munasarjan karsinooma Muut retroperitoneaalitilan kasvaimet Iskeeminen nefropatia Ateroembolia Kolesteroliembolia Fibromuskulaarinen dysplasia Vaskuliitti Infektio Tuberkuloosi Emfysemaattinen pyelonefriiti (nefrektomia) Ksantogranulomatoottinen pyelonefriitti (nefrektomia) johdosta erilaisten haitallisten proinflammatoristen tai profibroottisten molekyylien liikenne mesangiumin alueella kasvaa (Hostetter 2003). Mu nuaiskeräset myös hypertrofioituvat. Lisään- TAULUKKO 2. Munuaistaudin laukaisevat ja sen etenemistä jouduttavat tekijät (National Kidney Foundation 2001). Laukaisevat tekijät Glomerulonefriitti Hemodynaaminen muutos (verenpaine) Metabolinen syy (diabetes, lipidemia) Infektio Jouduttavat tekijät, joihin ei voida vaikuttaa Korkea ikä Miessukupuoli Muu kuin valkoinen rotu Suvuittainen esiintyminen Jouduttavat tekijät, joihin voidaan vaikuttaa Proteinuria (varsinkin > 3 g/vrk) Systeemiverenkierron kohonnut paine Kohonnut intraglomerulaarinen paine Hyperglykemia Hyperlipidemia Ylipaino Hyperurikemia Hyperhomokysteinemia Tupakointi Munuaisten vajaatoimintaan liittyvät fosfaatin retentio prostanoidimetabolian muutos metabolinen asidoosi typpioksidimetabolian muutos tynyt kapillaariseinämään kohdistuva paine aiheuttaa suoraa endoteelisoluvauriota kapillaarisilmukoissa. Endoteeli muuttuu proinflammatoriseksi ja proliferatiiviseksi. Adheesiomolekyylien ja muiden välittäjäaineiden sekä monosyyttien vaikutuksesta kehittyvät mesangiaalinen proliferaatio, mesangiaalisen matriksin kertyminen, epiteelisoluvaurio, parietaalisoluadheesiot ja glomeruluksen fibrinogeneesi (Rennke 1994). Lopputuloksena todetaan glomerulaarinen sklerosoituminen ja mesangiaalisen matriksin lisääntyminen. Viimeksi mainittu korreloi käänteisesti filtraation vähenemään ja proteinuriaan, jotka ovatkin tämän taudin kliiniset tunnusmerkit. Sekundaarisesti kehittyvät välikudoksen krooninen fibroosi, tubulusatrofia ja vaskulaarinen skleroosi (Fine ym. 1998). Kroonisen vajaatoiminnan riskin arvioiminen Hyperfiltraation ja hypertrofian kehityttyä ainoaan munuaiseen potilaan munuaisreservi on 2552 O. Wirta
3 käytetty. Missä määrin MKV:n riski toteutuu, riippuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta (taulukko 2). Riskiä lisäävät tekijät voidaan jakaa laukaiseviin ja jouduttaviin. Intraglomerulaarisen paineen nousu on glomeruloskleroosin laukaiseva hemodynaaminen tekijä. Suvuittainen riski välittyy kenties erilaisten geenien polymorfismin (ACE, sytokiinit, kasvutekijät) kautta. Niihin vaaratekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa, tulisi puuttua. Munuaisten vajaatoimintaa potevilla on myös muita heille ominaisia vaaratekijöitä (taulukko 2). Munuaissairauden olemassaoloa arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella. 1) GFR esimerkiksi plasman kreatiniinimäärityksen ja laskennallisen filtraation perusteella. Kaava: GFR = sukupuolikorjauskerroin x [(140 ikä (v) x paino (kg) / plasman kreatiniini (µmol/l)]. Korjauskerroin on miehillä 1,25 ja naisilla 1,04. (Gault ym. 1992). Virhelähteitä ovat poik keavan pieni lihasmassa, huomattava ylipaino ja munuaisten vaikea vajaatoiminta, joka johtuu kreatiniinin tubulaarisesta erittymisestä. 2) Proteinurian määrä esimerkiksi vuorokausivirtsan proteiininerityksen tai muun ajoitetun virtsan albumiinin tai proteiinin keräyksen taikka virtsan albumiini-kreatiniinisuhteen perusteella. 3) Virtsanäyte, joka tulisi arvioida mikroskopoimalla, koska liuskakoe ei riitä sulkemaan pois merkittävää munuaistautia. 4) Elimistön homeostaasia osoittavat plasman ionit (Na +, K +, Cl, HCO 3, Ca ++, Pi ++, Mg ++ ). 5) Veren ja virtsan happamuus sekä virtsan osmolaalisuus. 6) Munuaisen dopplerkaikukuvaus. Munuaissairauden aste määritetään taulukon 3 mukaisesti. Seuranta tulisi toteuttaa kerran vuodessa asteissa 1 ja 2 ja useammin asteissa 3 ja 4 sekä niillä, joilla GFR pienenee yli 4 ml/min vuodessa, joilla tauti uhkaa edetä nopeasti (taulukko 2), jotka käyttävät ACE:n tai angiotensiini II:n estäjää tai jotka ovat altistuneet akuutisti jollekin filtraatiota vähentävälle tekijälle. Kroonisen vajaatoiminnan riskin vähentäminen Jos potilaalla on vain yksi toimiva munuainen mutta GFR on yli 90 ml/min/1,73 m 2 eikä hänellä ole vaaratekijöitä, yleistautia tai tiedossa olevaa munuaistautia, ei MKV:n estämiseksi tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. Jos munuaistauti on astetta 1 ja potilaalla on proteinuria tai korkea verenpaine, on syytä pyrkiä ensisijaisesti alentamaan intraglomerulaarista painetta riippumatta systeemiverenkierron paineesta. Tämä tapahtuu parhaiten ACE:n estäjällä tai AII-reseptorin salpaajalla. Erityisen tärkeä hoito on nefroosipotilaille. Jos systeemiverenkierron paine on kohonnut, on lisäksi syytä aloittaa siihen muu lääkehoito, mieluimmin beetasalpaajalla tai kalsiuminestäjällä tai niiden yhdistelmällä. Kor keaa verenpainetta tulee pyrkiä alentamaan myös lääkkeettömin keinoin. Vasteen jäädessä vajaaksi (diabeetikolla yli 125/75 mmhg ja muilla yli 130/85 mmhg) hoitoon voidaan lisätä tiatsididiureetti, erityisesti jos solunulkoinen tilavuus on lisääntynyt kuten insuliiniresistenssissä. Jo asteessa 1 tulee puuttua glomeruloskleroosin tavanomaisiin vaaratekijöihin, kuten tupakointiin, dyslipidemiaan, hyperhomokysteinemiaan, diabetekseen ja insuliiniresistenssiin. TAULUKKO 3. Munuaispotilaiden luokitus glomerulusten suodatusnopeuden (GFR) ja kliinisten löydösten perusteella (National Kidney Foundation 2002). Aste Munuaisvika sekä GFR (ml/min/1,73 m 2 ) Kliininen tieto 1 GFR normaali tai pienentynyt > 90 Nefroosi, nefriitti, tubulaarinen syndrooma, oireeton virtsalöydös tai radiologinen löydös, munuaisperäinen korkea verenpaine 2 GFR pienentynyt lievästi lievä elinvaurio 3 GFR pienentynyt kohtalaisesti keskivaikea elinvaurio 4 GFR pienentynyt selvästi vaikea elinvaurio 5 Munuaisten vajaatoiminta < 15 tai dialyysihoito uremia, kardiovaskulaarinen elinvaurio Mitä tehdä, kun potilaalla on vain yksi toimiva munuainen? 2553
4 Kun munuaistaudin aste on 2 4, tulee ensiksikin noudattaa astetta 1 koskevia ohjeita. Kohonneen verenpaineen hoidossa on usein välttämätöntä käyttää useampia lääkkeitä. Myös ACE:n estäjän ja AII-reseptorin salpaajan samanaikainen käyttö voi olla tarpeellista. Korkea verenpaine pohjautuu tällaisella henkilöllä yleensä hypervolemiaan. Loop-diureetin käyttö tulee aiheelliseksi munuais- ja sydänperäisten turvotusten hoidossa. MKV:n edetessä vaikeaksi monen lääkkeen käyttöä on syytä muuttaa (ks. Pharmaca Fennica). Hyperurikemia tulee ongelmaksi MKV:n edetessä ja käytetyn diureettihoidon vuoksi. Monenlaiset rajoitukset ravinnon ja nesteiden nauttimisen suhteen tulevat tarpeellisiksi. Tulehduskipulääkkeiden sekä munuaistoksisten ja MKV:ssä kumuloituvien lääkkeiden käyttöä on vältettävä. Tässä vaiheessa on myös syytä harkita potilaan lähettämistä nefrologista hoitoa tarjoavaan yksikköön. Munuaisen toimimattomuuden syyt Munuaisen toimimattomuuteen johtaneet syyt (taulukko 1) voivat uusiutua toimivassa munuaisessa ja aiheuttaa sen vajaatoimintaa. Virtsateiden kehityshäiriöiden esiintyvyys on koko väestössä 0,14 0,67 %, ja tietyissä suvuissa se voi olla 8 % (Madarikan ym. 1998). Pediatrisessa nefrologiassa on siten tärkeää tietää, esiintyykö potilaan suvussa virtsateiden kehityshäiriöitä. Sikiöaikainen kaikukuvaus voi paljastaa rakennehäiriön. Toispuoliseen agenesiaan liittyy noin puolessa tapauksista liitännäisanomalia, kuten refluksi tai junktioiden obstruktio (Cascio ym. 1999). On siis tärkeää sulkea pois liitännäishäiriöt ja obstruktiiviset komplikaatiot toimivassa munuaisessa. Ektooppisesti sijaitseva munuainen hevosenkenkämunuainen mukaan luettuna on myös altis hydronefroosille, virtsakivitaudille ja virtsatieinfektioille junktio-obstruktion vuoksi. Näille potilaille tulisi järjestää elinikäinen seuranta MKV:n kehittymisen estämiseksi (Jalanko ym. 1997). Kystiset munuaissairaudet. Aikuistyypin polykystiselle munuaistaudille tyypillisiä piirteitä ovat molempien munuaisten kystinen degeneraatio, kohonnut verenpaine ja kystakomplikaatiot. Osalle potilaista kehittyy MKV ja kystiseen degeneraatioon liittyvä munuaiskarsinooma. Munuaisen poisto saatetaan joutua tekemään suuren koon, hallitsemattoman verenvuodon, infektion tai syöpäriskin vuoksi. Jäljelle jäävän toiminnan säilyttämiseksi munuaisen poisto tulisi tehdä vain pakottavista syistä. Korkean verenpaineen, liitännäissairauksien ja komplikaatioiden hoidosta tulisi huolehtia tarkoin. Tuberoosiskleroosissa munuaistaudille on tyypillistä kystien ja angiomyolipoomien kehittyminen. Munuaiskarsinooman riski on noin 1 %, ja kasvain on usein molemminpuolinen. Tuberoosiskleroosissa pyritään säilyttämään munuaiskudosta primaaristi nefroneja säästävällä kirur gialla, esimerkiksi resekoimalla. Munuaistuumoreiden kehittymistä tulisi seurata tietokonekuvauksin. Von Hippel Lindaun taudissa kehittyy molemminpuolisia munuaiskystia ja kiinteitä kas- TAULUKKO 4. Tilaa ottavat prosessit munuaisessa. Tähdellä merkityt esiintyvät hereditaarisissa munuaiskasvainsyndroomissa ja prosenttiluvut viittaavat osuuteen munuaisten primaareista karsinoomista. Tavalliset kystat Pahanlaatuiselta vaikuttavat kystat Onkosytooma familiaalinen onkosytooma* Angiomyolipooma Premaligni adenooma Karsinooma (primaari) Kirkassolu- (75 %) Von Hippel Lindau* Tuberoosi skleroosi* Birt Hogg Dubén syndrooma* familiaalinen kirkassolukarsinooma* Papillaarinen (10 %) Tyyppien 1 ja 2 hereditaarinen papillaarikarsinooma* Birt Hogg Dubén syndrooma* familiaalinen kilpirauhas-munuaispapillaarikarsinooma* Kromofobinen (5 %) Birt Hogg Dubén syndrooma* Kokoojaputki- (1 %) Luokittelematon (9 %) Wilmsin tuumori Karsinooman etäpesäke Lymfooma 2554 O. Wirta
5 vaimia, joihin puolet potilaista kuolee. Munuaistuumoreita selvitellään ja seurataan tietokonetomografian ja magneettikuvauksen avulla. Primaaristi pyritään resektioon, varsinkin jos kasvaimen läpimitta on alle 3 cm. Pitkään dialyysihoidossa olleelle kehittyy jäljellä olevaan munuaiseen kystatauti, johon liittyy huomattava pahanlaatuistumisen riski ja nefrektomian tarve (Marple ym. 1994). Seuranta kuvantamistutkimuksin on tarpeen. Kasvaimet. Munuaisissa voidaan todeta sattumalta tai oirelähtöisen kaikukuvauksen perusteella erilaisia tuumoreita (taulukko 4). Erotusdiagnostiikka on erityisen tärkeä silloin, kun potilaalla on vain yksi toimiva munuainen. Turhan radikaaleja toimenpiteitä, kuten nefrektomiaa, ja taudin levittämistä esimerkiksi kudosnäytteen otolla on vältettävä. Epätyypilliset»massasisältöiset» kystat tuottavat ongelmia ja saattavat vaatia aspiraationäytteen ottamista. Munuaiskarsinooman toteaminen käy hyvin varjoainetehosteisella tietokonekuvauksella. Primaaristen munuaiskarsinoomien jako on esitetty taulukossa 4. Kirkassolukarsinooma on toteamisen aikaan molemminpuolinen 2 %:ssa tapauksista. Hoito riippuu kasvaimen koosta ja levinneisyydestä. Alle 1,5 cm:n kokoisia muutoksia seurataan, ja yli 3,5 cm:n kasvain hoidetaan yleensä nefrektomialla. Resektion aiheet voisivat olla seuraavat: yksi toimiva munuainen, molemminpuolinen kasvain, vastakkaisen puolen munuaissairaus, munuaista usein vaurioittava yleissairaus ja pieni alle (3,5 cm: n) kasvain sinänsä (Butler ym. 1995). Nefrektomian jälkeen on seurattava syövän mahdollista leviämistä erityisesti toiseen munuaiseen. Molemminpuolisuuden riski on olemassa myös sporadisissa tapauksissa. Perinnöllisissä kasvaintyypeissä seurannan on oltava elinikäistä. MKV:n kehittymisen riski on suuri, kun potilas on iäkäs tai hänellä on liitännäissairaus. Tuumorin vuoksi poistetusta mu nuaisesta on etsittävä myös muuta munuaissairautta histologisessa tutkimuksessa. Traumat ja elinluovutuksen jälkitila. Poikkeava rakenne altistaa munuaisvammalle. Ylivenyttyneisyydestä voi seurata munuaisvaltimon tukos tromboosin pohjalta ilman näkyvää vammaa. Jos munuaisvamma on onnistuneesti hoidettu ja toinen munuainen on terve, GFR on normaali eikä potilaalla ole yleissairautta, ei tarvita erityistä seurantaa. Munuaisen luovuttajilta suljetaan pois olemassa oleva ja perinnöllinen munuaissairaus, korkea verenpaine ja yleissairaudet (Kasiske ym. 1996). Jäljellä olevaan munuaiseen saattaa kehittyä MKV. Näin on käynyt kuitenkin erittäin harvoin ja lähinnä de novo -munuaistaudin kehittymisen vuoksi (Najarian ym. 1992). Luovuttajien tila proteinurian, plasman kreatiniinin ja verenpaineen suhteen on yleensä ollut samanlainen kuin verrokkien tai koko väestön (Sirén ym. 1992). Pitkäaikaiskuolleisuuskaan ei ole elinluovuttajilla lisääntynyt (Fehrman-Ekholm ym. 1997). Munuaisen luovuttajien seurantaan kuuluu MKV:n riskin arvioiminen ja hoito. Obstruktiivinen uropatia (OU) diagnosoidaan yleensä hydronefroosina kaikukuvauksessa. Oireena saattaa olla polyuria, oliguria tai anuria. Munuaisten vajaatoiminta voi olla akuutti tai krooninen. Kaikukuvauksen parenkyymilöydös, munuaisten koko ja verenkierron resistenssi-indeksi (RI) antavat viitettä pysyvästä munuaisvauriosta. Munuaisaltaiden laajene- Y D I N A S I A T Toimivien nefronien lukumäärän puolittuminen johtaa kohonneeseen intraglomerulaariseen paineeseen ja altistaa glomeruloskleroosille ja munuaisten krooniselle vajaatoiminnalle. Munuaisen kroonisen vajaatoiminnan riskiä voidaan pienentää oleellisesti nykyisillä hoitokeinoilla. Munuaisten ja virtsateiden taudit uhkaavat usein ainoata toimivaa munuaista sen jälkeen, kun ne ovat jo vaurioittaneet toista munuaista. Tämä tulee huomioida potilaan seurannassa. Mitä tehdä, kun potilaalla on vain yksi toimiva munuainen? 2555
6 minen ei välttämättä merkitse ulosvirtausestettä. Diureesinefrografia sulkee pois ulosvirtausesteen, jos filtraatio on riittävän hyvä. Vääriä negatiivisia löydöksiä voivat aiheuttaa varhainen obstruktio, vähäinen virtsaneritys, ureteroperitoneaalinen ja retroperitoneaalinen fibroosi sekä uroteelikarsinooma ja gynekologiset kasvaimet. OU varmistetaan punktionefrostoomalla ja antegradisella tai retrogradisella pyelografialla. Tietokonetomografia on kuitenkin parempi tutkimus syyn selvittelyssä. Virtsarakon syöpä voi ilmetä toispuolisena OU:na. Yleensä se silloin kasvaa lihaskerroksen läpi. Uroteelikasvain saattaa rakon lisäksi ilmetä primaaristi virtsanjohtimen tai munuaisaltaan alueella. Kudosnäytteen ottoa ainoasta munuaisesta Jos potilaalla on vain on harkittava tarkoin. yksi toimiva munuainen, tärkeä oire on munuaisen vajaatoiminta. Diagnoosi perustuu kuvantamistutkimuksiin, irtosoluanalyysiin ja tähystyksiin. Uroteelikarsinooman suuren uusimisriskin vuoksi hoito on varsin radikaali (Strong ja Pearse 1976). Kun vain yksi munuainen toimii, filtraatio on vähentynyt tai potilaalla on munuaista vaurioittava yleistauti, tehdään munuaisaltaan kasvaimen poisto osanefrektomialla. Jos kyseessä on virtsanjohtimen kasvain, tehdään ureterin osa- tai täydellinen poisto ileaalisella rekonstruktiolla (McCarron ym. 1983). Uroteelikarsinoomat ovat tyypillisesti multifokaalisia vaikkakin monoklonaalisia, ja seurannan tulisi olla elinikäinen. Tulehduksellisen prosessin seurauksena virtsanjohtimen limakalvossa voi esiintyä fibrotisoitumista, strikturoitumista ja hydronefoosia (taulukko 1). Kroonisen fibrotisoivan prosessin syy jää usein selvittämättä. Uusiutumisriski toisen puolen virtsanjohtimessa on suuri ja seuranta tärkeää. Virtsakivi voi olla sattumalöydös tai ilmetä selvitettäessä OU:ta, sepsistä tai munuaisen kroonista vajaatoimintaa. Ennen nykyisiä diagnostisia ja hoitomahdollisuuksia jouduttiin toisinaan nefrektomiaan kivitaudin takia. Kivitauti varmistetaan varjoaineettomalla tietokonetomografialla, jossa leiketaso on 3 5 mm. Kivitaudin hoito on nykyään haasteellista. Ei-tukkiva pieni (alle 4 mm) kivi poistuu yleensä itsestään virtsarakkoon ajan myötä. Proksimaaliset ja alle 10 mm:n kivet voidaan useimmiten hoitaa kehonulkoisella painemurskauksella (ESWL), mutta kookkaamman kiven poistaminen vaatii usein endoskopiatoimenpiteen, mahdollisesti yhdistettynä kivenmurskaukseen. Distaalinen kivi voi myös hoitua ESWL:llä mutta vaatii usein endo skopian tai antegradisen perkutaanisen toimenpiteen tai peräti avoimen ureterolitotomian. Vaikka ESWL:n on pelätty aiheuttavan joskus munuaisparenkyymin vaurioita, pysyviä muutoksia ei havaittu 53 kuukauden seurannan aikana aineistossa, jonka potilailla oli vain yksi toimiva munuainen (Liou ja Streem 2001). Iskeeminen nefropatia kehittyy munuaisvaltimoiden anatomisen ahtauden ja siitä johtuvan munuaisverenkierron häiriön pohjalta. Munuainen vaurioituu siten, että filtraatio vähenee virtsalöydöksen ollessa lähes normaali. Syynä on yleensä aortan tai munuaisvaltimoiden tai molempien kovettumistauti, harvoin fibromuskulaaridysplasia tai vaskuliitti. Kliinisesti munuaisvaltimoahtauma on yleensä oireeton, mutta siihen voi liittyä korkea verenpaine ja keuhkopöhöalttius reniini-angiotensiinijärjestelmän aktivaation tai hypervolemian seurauksena. ACE: n estäjän käyttö saattaa laukaista kreatiinipitoisuuden kasvun aiheuttamalla hypoperfuusiotilanteen. Kliiniseen kuvaan vaikuttavat ahtauman vaikeusasteen lisäksi se, onko ahtauma toispuolinen vai molemminpuolinen vai vaikeuttaako se ainoan munuaisen toimintaa. Munuaisvaltimon ahtauma liittyy ennen kaikkea alaraajojen valtimonkovettumistautiin. Diagnoosiin päästään yleensä kaikukuvauksella. Ahtauman edetessä täydelliseen tukokseen ai noassa mu nuaisessa kehittyy akuutti tai krooninen vajaatoiminta. On kiistanalaista, minkäasteisen ahtauman angioplastia johtaa munuaisten vajaatoiminnan etenemisen hidastumiseen tai edulliseen verenpainevasteeseen (Lewis ja Greco 2003). Nopean etenemisen riskirajana on 80 %:n ahtauma (Caps ym. 1998). Silti yli 60 %:n ahtauma on usein toimenpiteen aihe. Sen sijaan glomeruloskleroosin merkit proteinuria, MKV ja suuri RI kaikukuvauksessa viittaavat huonoon angioplas O. Wirta
7 tiavasteeseen. Potilaat, joilla on alle 60 %:n ahtauma ja siten todennäköisesti hitaasti etenevä tauti, ja ne, joilla on glomeruloskleroosin merkit, tulisi hoitaa lääkkein tähdäten kovettumistaudin kokonaisriskin pienentämiseen (beetasalpaajat, ACE:n estäjät, AII-reseptorin salpaajat, asetyylisalisyylihappo, statiinit). Angioplastiaan tai kirurgiseen revaskularisaatioon tulisi ohjata sellaiset potilaat, joilla on kolmelle lääkkeelle resistentti korkea verenpaine, keuhkopöhöalttius tai etenevä munuaistauti, jonka merkkinä on vähenevä filtraatio ja munuaisen atrofioituminen. Restenoosin välttämiseksi tulisi varsinkin ostiaalisissa ahtaumissa asettaa myös stentti, mieluiten lääkestentti (Watson ym. 2000). Seurantaan suositellaan kokeneen tutkijan dopplerkaikukuvausta. RI ja munuaisen koko tulisi huomioida ja havainnoida verenpainetta, GFR:ää ja proteinuriaa. Yli 60 %:n ahtaumissa seurantaväli voisi olla puoli vuotta. Infektion jälkitila. Munuaisen bakteeri-infektio voi komplisoitua OU:n yhteydessä siten, että kehittyy ns. pyohydronefroosi tai ksantogranulomatoottinen pyelonefriittti. Nämä diagnosoidaan varjoainetehosteisella tietokonetomografialla. Nefrektomia voi olla tarpeen. Munuaisten akuutti vajaatoiminta kehittyy säännönmukaisesti, jos infektio kohdistuu ainoaan toimivaan munuaiseen. Munuaisabsessi ja perinefrinen absessi ovat bakteeri-infektion komplikaatioita, jotka hoidetaan yleensä perkutaanisella dreneerauksella. Diabeetikolle kehittyvän emfysemaattisen pyelonefriitin yhteydessä voi nefrektomia olla tarpeen. Lopuksi Kudosnäytteen ottoa ainoasta munuaisesta on harkittava tarkoin. Vaikka vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia käytettäessä nykyisiä biopsiatekniikoita, arteriovenoosinen fisteli, perirenaalinen hematooma ja infektio ovat mahdollisia (Fraser ja Fairley 1995). Jos kudosnäytelöydös saattaisi oleellisesti muuttaa hoitokäytäntöä kuten nefroottisessa syndroomassa, nefriittisessä syndroomassa tai tuntemattomasta syystä johtuvassa munuaisten akuutissa vajaatoiminnassa, näytteenottoa voidaan kuitenkin pitää jopa välttämättömänä (Richard ym. 1994). Jos taas potilaalla on esimerkiksi lisääntymätön proteinuria tai hematuria ja vain yksi munuainen, biopsiaa ei ole syytä tehdä. Nefrektomian ja toisen munuaisen adaptaation jälkeen filtraatio on noin % verrattuna arvoihin ennen nefrektomiaa. Taulukon 3 asteikon mukaan potilas kuuluu todennäköisesti ryhmään 2 ja hänen riskinsä sairastua MKV: hen on lisääntynyt. Siksi ns. modifioivia tekijöitä tulisi määrittää ja hoitaa ainakin yleisten suositusten mukaisesti, ja tämä voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Kun tiedetään, että munuaista tuhonnut tautiprosessi voi uusia jäljellä olevassa munuaisessa, tulisi järjestää riittävän tiheä seuranta ja mahdollinen profylaksi. Tämä edellyttää usein kalliita tai vaativia tutkimuksia, kuten kaikuku vausta tai interventioradiologiaa, ja eri erikoisalojen läheistä yhteistyötä. Siksi näiden potilaiden seuranta ja hoito on syytä keskittää paikkoihin, joissa nämä palvelut ovat saatavissa. Kirjallisuutta Abdi R, Dong W, Rubel J, ym. Correlation between glomerular size and long-term renal function in patients with substantial loss of renal mass. J Urol 2003;170:42 4. Butler P, Novick A, Miller D, ym. Management of small unilateral renal cell carcinomas: radical versus nephron sparing surgery. Urology 1995;45: Caps M, Zierler R, Polissar N, ym. Prospective study of atherosclerotic disease progression in the renal artery. Kidney Int 1998;53: Cascio S, Paran S, Puri P. Associated urological anomalies in children with unilateral renal agenesis J Urol 1999;162: Fehrman-Ekholm I, Elinder C-G, Stenbeck M, ym. Kidney donors live longer. Transplantation 1997;64: Fine L, Orphanides C, Norman J. Progressive renal disease: the chronic hypoxia hypothesis. Kidney Int 1998;53:(S65) S74 S78. Floege J, Alpers C, Burns M, ym. Glomerular cells, extracellular matrix, and the development of glomerulosclerosis in the remnant kidney model. Lab Invest 1992;66: Fraser I, Fairley K. Renal biopsy as an outpatient procedure. Am J Kidney Dis 1995;25: Gault M, Longerich L, Harnett J, Wesolowski C. Predicting glomerular function from adjusted serum creatinine. Nephron 1992;62: Hostetter T. Hyperfiltration and glomerulosclerosis. Semin Nephrol 2003;23: Jalanko H, Rönnholm K, Holmberg C. Lasten vakavat munuaissairaudet. Duodecim 1997;113: Kasiske B, Ravenscraft M, Ramos E, ym. The evaluation of living renal transplant donors: clinical practice guidelines. Ad Hoc Clinical Practice Guidelines Subcommittee of the patient care and educa- Mitä tehdä, kun potilaalla on vain yksi toimiva munuainen? 2557
8 tion committee of the american society of Transplant Physicians. J Am Soc Nephrol 1996;7: Lewis J, Greco B. Atheromatous renovascular disease. Kirjassa: Johnson R, Feehally J, toim. Comprehensive clinical nephrology. 2. painos. Mosby, 2003, s Liou S, Streem S. Long-term renal functional effects of shock wave lithotripsy, percutaneous nephrolithotomy and combination therapy: a comparative study of patients with solitary kidney. J Urol 2001;166:36 7. Madarikan B, Hayward C, Roberts G, Lari J. Clinical outcome of fetal uropathy. Arch Dis Child 1988;63: Marple J, MacDougall M, Chonko A. Renal cancer complicating acquired cystic kidney disease. J Am Soc Nephrol 1994;4: McCarron J, Mills C, Vaughn E. Tumours of the renal pelvis and ureter: current concepts and management. Semin Urol 1983;1: Najarian J, McHugh L, Matas A. 20 years or more of follow-up of living kidney donors. Lancet 1992;340: National Kidney Foundation. DOQI Kidney Disease Outcome Quality Initiative. Am J Kidney Dis 2001;39 (S):S1 S266. National Kidney Foundation. Kidney Disease Outcome Quality Initiative. (NKF/DOQI) guidelines Internet-osoitteessa: org/professionals/doqi/kdoqi//gif_file/kck_t33.gif Rennke H. How does glomerular epithelial cell injury contribute to progressive glomerular damage? Kidney Int 1994;45 Suppl:S58. Richards N, Darby S, Howie A, ym. Knowledge of renal histology alters patient management in over 40% of cases. Nephrol Dial Tranplant 1994;9: Robson W, Leung A, Rogers R. Unilateral renal agenesis. Adv Pediatr 1995;42: Sirén M-K, Salmela K, Eklund B. Elävät munuaisenluovuttajat Suomessa vuosina Duodecim 1992;108: Strong D, Pearse H. Recurrent urothelial tumours following surgery for transitonal cell carcinoma of the upper urinary tract. Cancer 1976;38: Watson P, Hudjipetrou P, Cox S, ym. Effect of renal artery stenting on renal function and size in patients with atherosclerotic renovascular disease. Circulation 2000;102: OLE WIRTA, erikoislääkäri TAYS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere 2558
Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotIskeeminen munuaissairaus
Nefrologia Jukka Mustonen ja Ole Wirta on väestön vanhenemisen takia nykyään munuaisten vaikean vajaatoiminnan tärkeä syy. Se kehittyy useimmiten salakavalasti vähäoireisena valtimonkovettumistautia sairastavalle
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
Lisätiedotsairauksien Munuaisennaltaehkäisy
sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa
LisätiedotKreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotMunuaisten toiminnallinen perusyksikkö on
KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA
ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Maria Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos / sisätaudit tammikuu/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotUrologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010
Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSTONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia
STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:
LisätiedotTÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ
TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi
LisätiedotUudet WHO-luokitukset: Virtsatiet. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY
Uudet WHO-luokitukset: Virtsatiet Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY 10.2.2017 WHO 2016 Munuaistuumorit Uusi klassifikaatio perustuu Vancouverin konsensukseen (International Society of Urological Pathology
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotLipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010
Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotIgA nefropatia: ennusteesta hoitoon
Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotMunuaissairauksien kirjo on muuttunut viime
KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotProteinurian selvittely
Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotMunuaissairaudet ja raskaus
Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPlasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus
Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines
LisätiedotVesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille
Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPäätöksentuki asiakkaalle
Päätöksentuki asiakkaalle Mitä lisäarvoa hankkeesta on hämeenlinnalaisille? Ilona Rönkkö Jari Numminen Älykäs hoidontarpeen arviointi Omien terveystietojen sähköinen tallennus Hämeenlinnalaisille tulevat
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotBakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat
KATSAUS Lasten vakavat munuaissairaudet Hannu Jalanko, Kai Rönnholm ja Christer Holmberg Lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia. Munuaisten ja virtsateiden kehitys- ja rakennehäiriöitä todetaan
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotUroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008
Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMunuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia
Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotCozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar
LisätiedotVuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.
Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
Lisätiedotalaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan
1 2009-2011 NEFROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Per-Henrik Groop HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka PL 263, 00029 HUS, Puh. (09) 471 88204, per-henrik.groop@helsinki.fi Tavoitteet
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotImatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
Lisätiedot