Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20): Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. Näytön varmuusasteen ilmoittaminen Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Aiheen rajaus Suositus koskee diabeteksen komplikaation diabeettisen nefropatian ehkäisyä ja hoitoa. * Suositus ei käsittele diabeetikon munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoitoa, dialyysihoitoa eikä munuaisensiirtoa. * Suositus ei koske lapsia. Kohderyhmä Diabeetikoita hoitavat lääkärit ja muut hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Keskeinen sisältö Nefropatian kehittymisen tärkeät riskitekijät ovat huono glukoositasapaino, kohonnut verenpaine, tupakointi ja perinnölliset tekijät. Nefropatian varhaisin merkki on jatkuva mikroalbuminuria. Mikroalbuminuriaa tulee seuloa vuosittain tyypin 1 diabeetikoilta taudin kestettyä yli viisi vuotta ja tyypin 2 diabeetikoilta heti taudin toteamisen jälkeen. Seulontamenetelmänä käytetään ajastettua albumiinin yökeräystä tai virtsan albumiini- ja kreatiniinipitoisuuden suhteen määritystä kertanäytteestä. Mikroalbuminurian tai proteinurian tutkimisen ohella määritetään vuosittain laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (glomerular filtration rate, egfr). Nefropatian ehkäisyssä ja hoidossa tärkeää on kohonneen verenpaineen hoito, mahdollisimman hyvä glukoositasapaino ja tupakoimattomuus. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin antagonistit ovat ensisijaisia lääkkeitä diabeettisen nefropatian ehkäisyssä ja hoidossa. Määritelmät Mikroalbuminurian ja proteinurian määritelmät on esitetty taulukossa 1. Nefropatia on yleisnimitys munuaissairaudelle. Esiintyvyys ja ilmaantuvuus Tyypin 1 diabetes: * Noin %:lla tyypin 1 diabeetikoista havaitaan mikroalbuminuriaa taudin kestettyä 15 vuotta. Noin puolella heistä se etenee munuaisten manifestoituneeksi vajaatoiminnaksi. Osalla mikroalbuminuria voi korjaantua tai pysyä entisellään. Tämä riippuu keskeisesti plasman glukoosipitoisuuden ja verenpaineen hoitotasapainosta [1 5]. * Eteneminen loppuvaiheen vajaatoimintaan on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Suomalaisessa potilaan aineistossa vuosilta tila eteni vajaatoimintaan vain 632 potilaalla. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 2,2 % ja 7,8 % taudin kestettyä 20 ja 30 vuotta [6]. Tyypin 2 diabetes: * Mikroalbuminuriaa esiintyy yleisesti taudin toteamisen aikaan [7, 8] A. Vuoden 1990 suomalaisessa aineistossa mikroalbuminuria todettiin noin 20 %:lla tyypin 2 diabeetikoista jo taudin diagnoosin teon hetkellä. * Kymmenen vuoden kuluttua mikroalbumin- Duodecim 2007;123: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä

3 Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. vuorokausikeräys Ajastettu yökeräys Kertanäyte du-alb (mg/vrk) cu-alb (µg/min) Alb/Krea-suhde (mg/mmol) 1 Normaali < 30 < 20 < 2,5 (miehet) ja < 3,5 (naiset) Mikroalbuminuria ,5 25 (miehet) ja 3,5 35 (naiset) Proteinuria > 300 > 200 > 25 (miehet) ja > 35 (naiset) 1 Eri laboratorioilla erilaisia viitearvoja urian esiintyvyys on %, makroalbuminurian 5 % ja suurentuneen kreatiniinipitoisuuden noin 1 %. Vuosittain noin 2 % tapauksista etenee seuraavaan vaikeusasteeseen (kuva 1). * Munuaisvaurion kulku lienee varsin samankaltainen kuin tyypin 1 diabeteksessa, joskin sen kuvaaminen on vaikeampaa, koska taudin alkamisajankohta ei ole todettavissa tarkasti ja muiden sairauksien kuin diabeettisen munuaissairauden esiintyvyys on suuri. * Sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman runsaan kuolleisuuden takia vain pieni osa etenee loppuvaiheen vajaatoimintaan. Kuitenkin taudin yleisyyden takia tyypin 2 diabeetikoille aloitetaan vuosittain dialyysihoitoja useammin kuin tyypin 1 diabeetikoille (Munuaistautirekisteri 2005, www. musili.fi/fin/munuaistautirekisteri). * Kuten tyypin 1 diabeteksessa mikroalbuminuria voi hoitotasapainon mukaan korjaantua normaaliksi. Patofysiologia ja riskitekijät Mikroalbuminuria on diabeettisen nefropatian varhaisin merkki. Lisätietoa aiheesta on sähköisessä tausta-aineistossa. Taudin luonnollinen kulku on kuvattu kuvassa 2. Verisuonitapahtumien riski kasvaa nefropatian edetessä mikroalbuminuriasta proteinuriaan ja munuaisten vajaatoimintaan [9, 10] A. Miessukupuoli [11] ja taudin pitkä kesto ovat nefropatialle altistavia tekijöitä tyypin 1 diabeetikoilla. Hyperglykemia on tärkeä riskitekijä, joka liittyy mikroalbuminuriaan ja sen myöhempään etenemiseen sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla [12] A. Verenpaine kohoaa tyypin 1 diabeteksessa munuaisvaurion myötä, mutta tyypin 2 diabeteksessa hypertensio on hyvin yleinen jo ennen diabeteksen puhkeamista. Kohonnut verenpaine on tärkeä diabeettisen nefropatian etenemiseen vaikuttava tekijä. Verenpainetasolla alle 130/85 mmhg munuaisten toiminta heikkenee hitaammin kuin tasolla 140/90 mmhg [13] A, ja vaikutus tulee esiin ilman kynnysarvoa. Hyperlipidemia lisännee diabeettisen nefropatian kehittymistä ja etenemistä [14] C. Tupakointi näyttää edistävän diabeettisen nefropatian muodostumista ja etenemistä [15 18] B. 0,1 % 0,1 % 0,3 % Ei nefropatiaa 2,0 % Mikroalbuminuria 2,8 % Makroalbuminuria 2,3 % Suurentunut kreatiniiniarvo tai dialyysihoito 1,4 % 3,0 % 4,6 % 19,2 % K U O L E M A Kuva 1. Vuosittaiset siirtymät nefropatian eri vaiheissa ja kuolleisuus UKPDS-tutkimuksen mukaan. Huomaa munuaisten toiminnan heikentyessä kasvava kuolleisuus jo ennen munuaisten terminaalisen vajaatoiminnan kehittymistä. 2511

4 Diabeteksen toteaminen Primaaripreventio Sekundaaripreventio Suodatusnopeus Proteinuria (albuminuria) Glomerulusten suodatusnopeus (ml/min) Nefropatian alku Diabeteksen kesto (v) Mikroalbuminuria Hyperfiltraatio Nefroosi Kuva 2. Diabeettisen nefropatian luonnollinen kulku ajan funktiona. Atsotemia ESRD Proteiinin eritys virtsaan (g/vrk) Diagnostiikka Mikroalbuminurian diagnoosi perustuu poikkeavan albumiinin erityksen osoittamiseen (taulukko 1). Albumiinin eritystä virtsaan tulee tyypin 1 diabeetikolta seuloa vuosittain, kun taudin diagnosoinnista on kulunut viisi vuotta [5, 19, 20] D, ja tyypin 2 diabeetikoilta vuosittain diagnosoinnista alkaen [5, 19, 21] D. * Mikroalbuminuria on varsin harvinainen tyypin 1 diabeetikoilla ennen kuin taudin kesto on yli viisi vuotta. * Tyypin 2 diabeetikoilla mikroalbuminuriaa voi esiintyä jo taudin toteamisen aikaan [7, 8] A. Mikroalbuminurian diagnostiikassa 24 tunnin keräys on kultainen standardi, osin historiallisista syistä ja toisaalta albuminurian vuorokausivaihtelun takia. Se on kuitenkin hankala toteuttaa eikä sovellu seulontamenetelmäksi. Seulonnassa voidaan käyttää joko ajastettua virtsan yökeräystä (cu-alb) tai albumiini- ja kreatiniinipitoisuuden suhteen (Alb/krea-suhde) määritystä kertanäytteestä [22, 23] B. * Kertanäytteestä tehtävään pelkän albumiinipitoisuuden määritykseen vaikuttaa virtsan määrä, mikä voi vaikeuttaa tulkintaa, eikä sitä tämän takia suositella. * Alb/krea-suhteen määritys aamunäytteestä on helppo toteuttaa, ja aamunäyte on parempi kuin satunnaisesti päivän aikana otettu kertanäyte. Alb/krea-suhteen määritys näyttäisi olevan hyvä seulontamenetelmä, mutta diagnostisena menetelmänä siihen liittyy virhelähteitä [24, 25] B. Varsinkin iäkkäiltä voidaan saada vääriä positiivisia tuloksia, kun kreatiniinin eritys iän myötä vähenee. Tämän vuoksi positiivinen löydös on syytä varmistaa spesifisemmällä, virtsaan erittyvän albumiinin määrän määrityksellä (cu-alb). Koska albumiinin eritys vaihtelee päivittäin ja koska sitä voivat lisätä virtsatieinfektio, akuutti kuumetauti, fyysinen rasitus, kuukautiset ja sydämen vajaatoiminta, pitäisi mikroalbuminuriadiagnoosin perustua kahteen positiiviseen löydökseen kolmessa 3 6 kuukauden aikana tehdyssä tutkimuksessa. Mikroalbuminuria on diabeettisen nefropatian varhaisin merkki, ja sen osoittaminen on diagnostiikan kulmakivi. Siitä huolimatta diabeteksessa munuaisten toiminta voi heikentyä, vaikka albumiinin eritys virtsaan olisi normaali [9, 26, 27] B. Tämän vuoksi arvio glomerulusten suodatusnopeudesta (egfr) on 2512 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä

5 syytä tehdä vuosittain. Kroonisen munuaistaudin luokittelu on esitetty taulukossa 2. * Plasman kreatiniinipitoisuuden määritys on epäherkkä. Suositeltavin tapa selvittää munuaisten toimintaa on määrittää ns. laskennallinen GFR plasman kreatiniinipitoisuuden pohjalta käyttäen joko Cockroft Gaultin kaavaa (CG) tai MDRD-kaavaa [28 30] B. * CG-kaava miehille on 1,23 x (140 ikä (v)) x paino (kg) /P-Krea (µmol/l) ja naisille 1,23 x (140 ikä (v)) x paino (kg) x 0.85 / P-Krea (µmol/l). * Plasman kystatiini C:n määritys paljastaa munuaisten alkavan tai lievän vajaatoiminnan paremmin kuin yksittäinen seerumin kreatiniinin määritys [8]. * Kreatiniinipuhdistuman mittaus ei sovellu seulontamenetelmäksi. Kun mikroalbuminuria on todettu ja hoitoa on tehostettu kaikkien riskitekijöiden osalta, tulee vaste varmistaa 3 6 kuukauden kuluessa [31, 32] D. Mikroalbuminurian merkitys Diabeetikon mikroalbuminuria ennustaa suurentunutta kuolemanvaaraa [33, 34] A ja lisää kardiovaskulaarikuolleisuuden vaaraa [34] A. Vaskulaaritapahtumien riski kasvaa nefropatian edetessä mikroalbuminuriasta proteinuriaan ja munuaisten vajaatoimintaan [9, 10] A. Virtsan lisääntyneeseen albumiinineritykseen liittyy tyypin 2 diabeetikoilla suurempi kokonaiskuolleisuus jo tapauksissa, joissa määrä jää alle viitearvorajan [10, 35 37] A. Nefropatian ehkäisy ja hoito Pitkäkestoinen, eri riskitekijöihin kokonaisvaltaisesti kohdistuva intensiivinen hoito ehkäisee nefropatian etenemistä [38 43] A. Verenpainetavoite on diabeettisessa nefropatiassa alle 130/80 mmhg (ks. Käypä hoito suositus Kohonnut verenpaine) [44]. Jos proteinuria ylittää määrän 1 g/vrk, verenpainetavoite on alle 125/75 mmhg [45, 46]. Taulukko 2. Kroonisen munuaistaudin luokittelu glomerulusten suodatusnopeuden (egfr) perusteella. Vaihe Vajaatoiminnan aste egfr (ml/min) 1 normaali > 90 2 Lievä Kohtalainen Vaikea Korvaushoitoa vaativa < 15 Diabeettisessa nefropatiassa ACE:n estäjät tai angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat ovat ensisijaisia, koska ne verenpaineen laskemisen ohella vähentävät proteinuriaa ja hidastavat munuaisten toiminnan heikkenemistä [42, 43, 47 49] A. ACE:n estäjillä voitaneen myös vähentää mikroalbuminurian ilmaantumista tyypin 2 diabeetikoille, joilla on kohonnut verenpaine [50] B. ACE:n estäjät ovat hinnaltaan ATR:n salpaajia edullisempia, mutta tehossa ei vaikuta olevan eroa. ACE:n estäjistä ja ATR:n salpaajista on hyötyä vaikeassakin vajaatoiminnassa (GFR alle 30 ml/min) eikä niiden käyttöä pidä tarpeettomasti keskeyttää, koska erityisesti nämä potilaat hyötyvät hoidosta [51]. Erityisesti, jos seerumin kreatiniinipitoisuus on lähtötilanteessa suurentunut (yli 124 µmol/l), ACE:n estäjän tai ATR:n salpaajan käyttö on aloitettava pienellä annoksella ja potilasta on seurattava tiiviisti. Seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuuden määritys 1 2 viikon kuluttua hoidon aloituksesta on tarpeen samoin kuin annoksen nostamisen jälkeen. Tällöin hoitoa aloitettaessa seerumin kreatiniinipitoisuuden lievä suurentuminen on normaalia ja ennustaa munuaisten toiminnan parantunutta säilymistä pidemmällä aikavälillä. Täten ACE:n estäjän tai ATR:n salpaajan käytön keskeyttäminen on näillä potilailla tarpeen vain, jos seerumin kreatiniinipitoisuus nousee yli 30 % lähtöarvosta ensimmäisten kahden kuukauden aikana tai kehittyy hyperkalemia (seerumin kaliumpitoisuus yli 5,6 mmol/l) [52]. Lääkkeiden annokset munuaisten vajaatoiminnassa on kuvattu tarkemmin Pharmaca Fennicassa. 2513

6 ACE:n estäjän ja ATR:n salpaajan yhdistelmä laskee tehokkaammin verenpainetta kuin kumpikin yksinään ja saattaa siten erityistapauksissa olla tehokkaampi mikroalbuminurian vähentämisessä tyypin 2 diabeetikoilla, mutta tästä tarvitaan lisätutkimuksia [53, 54] C. ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien käyttö raskauden aikana lisää epämuodostumien vaaraa. Kohonneen verenpaineen hoitoon voidaan raskauden aikana käyttää esimerkiksi labetalolia, metoprololia tai nifedipiiniä. Hyvä glukoositasapaino ehkäisee nefropatian ilmaantumista [12] A. Glukoositasapainon paraneminen ehkäisee nefropatian etenemistä ja tämä vaikutus kestää pitkään (metabolinen muisti) tyypin 1 diabeetikolla [12, 55 57] A. Proteiinirajoitteinen ruokavalio ilmeisesti hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä munuaisten vajaatoimintaan ainakin tyypin 1 diabeetikoilla [58] B. Tupakoinnin lopettaminen saattaa hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä [17, 59] C. Hyperlipidemian hoito näyttää hidastavan diabeettisen nefropatian etenemistä [14, 60, 61] B. Konsultaatioon ohjaaminen Hoitoketjut muodostetaan alueellisten resurssien mukaisesti. Sisätautilääkärin tai nefrologin konsultaatio on aiheellinen, jos tehostetusta hoidosta huolimatta nefropatia etenee (albuminuria lisääntyy tai GFR pienenee) tai kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma. Sähköisessä taustamateriaalissa on esitetty, milloin on syytä harkita munuaisbiopsiaa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Puheenjohtaja: Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, nefrologian osastonylilääkäri TYKS Jäsenet: Agneta Ekstrand, LT, sisätautien dosentti, osastonylilääkäri HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka Per-Henrik Groop, dosentti, apulaisylilääkäri HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka ja Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum Helsinki Merja Hanski, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Jorma Komulainen, LL (väit.), lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja KYS:n lastenklinikka ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Leo Niskanen, LKT, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS:n sisätautien klinikka Marja Puurunen, LKT, kardiologian sairaalalääkäri HYKS:n kardiologian klinikka (Käypä hoito -toimittaja) Heikki Saha, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri TAYS Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. 2514

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Valtakunnallisessa TBohjelmassa. muutokset. Kari Liippo Filha ry

Valtakunnallisessa TBohjelmassa. muutokset. Kari Liippo Filha ry Valtakunnallisessa TBohjelmassa tapahtuvat muutokset Kari Liippo Filha ry www.filha.fi www.thl.fi www.stm.fi Sidonnaisuudet 2010-11 Kari Liippo keuhkosairauksien erikoislääkäri, LKT, prof. Päätoimi eläkeläinen,

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014

IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014 IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO Merja Laine 4.4.2014 IÄKÄS - 65v. henkilö ja jokin elinikää lyhentävä sairaus tai yli 75v. henkilö - Iäkkäillä diabeetikoilla sekä diabeetekseen että ikääntymiseen liittyviä ongelmia

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Päätöksentuki asiakkaalle

Päätöksentuki asiakkaalle Päätöksentuki asiakkaalle Mitä lisäarvoa hankkeesta on hämeenlinnalaisille? Ilona Rönkkö Jari Numminen Älykäs hoidontarpeen arviointi Omien terveystietojen sähköinen tallennus Hämeenlinnalaisille tulevat

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI LIITE 6. Alueellinen diabeteshoitomalli, MSTH:een versio YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI DILLI -hanke 2006 2008 Syyskuu 2008 Sanna-Leena Paarlahti Anu Saunamäki Anitta

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen: Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen:

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen: Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 160 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 320 mg tabletti,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Hypertensio Essentiaalisen hypertension hoito aikuisilla ja hypertension hoito 6-18 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Hypertensio Essentiaalisen hypertension hoito aikuisilla ja hypertension hoito 6-18 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsartan Krka 320 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 320 mg valsartaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 80 mg kalvopäällysteiset tabletit laktoosi 14,25 mg/tabletti 28,5 mg/tabletti 57 mg/tabletti

VALMISTEYHTEENVETO. 80 mg kalvopäällysteiset tabletit laktoosi 14,25 mg/tabletti 28,5 mg/tabletti 57 mg/tabletti VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsartan Krka 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Valsartan Krka 80 mg kalvopäällysteiset tabletit Valsartan Krka 160 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää valsartaania 40 mg, 80 mg tai 160 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää valsartaania 40 mg, 80 mg tai 160 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsartan Actavis 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Valsartan Actavis 80 mg kalvopäällysteiset tabletit Valsartan Actavis 160 mg kalvopäällysteiset tabletit 2.

Lisätiedot

ehealth ja Hoitotyö-seminaari 24.09.2013 Tampere Antti Iivanainen LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Toiminnan kehitysjohtaja APOTTI-Hanke

ehealth ja Hoitotyö-seminaari 24.09.2013 Tampere Antti Iivanainen LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Toiminnan kehitysjohtaja APOTTI-Hanke ehealth ja Hoitotyö-seminaari 24.09.2013 Tampere Antti Iivanainen LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Toiminnan kehitysjohtaja APOTTI-Hanke Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hypertensio Aikuisten essentiaalisen hypertension hoito, ja 6 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hypertension hoito.

VALMISTEYHTEENVETO. Hypertensio Aikuisten essentiaalisen hypertension hoito, ja 6 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hypertension hoito. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Valsartan ratiopharm 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Valsartan ratiopharm 80 mg kalvopäällysteiset tabletit Valsartan ratiopharm 160 mg kalvopäällysteiset tabletit

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsartan Actavis 320 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsartan Actavis 320 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsartan Actavis 320 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää valsartaania 320 mg. Apuaineet,

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot